46 47 Arkkitehtuurin laitos

Transkriptio

1 Arkkitehtuurin laitos

2 48 Arkkitehtuurin laitos Laitoksen johtaja: Antti Ahlava Koulutusohjelmat ja pääaineet Koulutusohjelmat Tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (1) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin tutkintoon johtava Aalto-yliopiston yhteinen maisteriohjelma (1): CS - Creative Sustainability-maisteriohjelma Arkkitehdin tutkintoon johtava yhteispohjoismainen double degree -ohjelma (1) NMP SUT - Sustainable Urban Transitions Pääaineet ja professuurit Arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Tutkintojen rakenteet Tekniikan kandidaatin tutkinto, 180 op Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op) ohjelman yhteisten opintojen moduulista () kolmesta perusmoduulista ( op) vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä (yhteensä ) Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Kandidaatintyö ja seminaari Kandidaatintyö on osa intopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluvat lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja seminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää: tiedonhaun tieteellisen ajattelun Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Perusmoduuli Perusopinnot 80 op (75 85) tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan seminaarin alussa työn ohjaajan kanssa, joka seuraa työn etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Työn valmistuttua opiskelija esittelee sen seminaariryhmässä ja opponoi toisen opiskelijan työtä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä osastolla. Kandidaattiseminaari on kaikille laitoksen opiskelijoille yhteinen luento- ja harjoitussarja, jonka tarkoitus on tukea kandidaatintyön tekemistä. Siihen kuuluu mm. korkeakoulun kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta, jossa käsitellään tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun alkeita, lähteiden ja viitteiden käyttöä sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä ja akateemisen viestinnän perusteita. Kielitaito Koulusivistyskieleltään suomen tai ruotsinkielisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu: Perusmoduuli Kandidaatintyö ja seminaari Vapaavalintaiset Perusmoduuli Ohjelman yhteiset opinnot (15 25) 2 op toisen kotimaisen kielen opintoja 3 op vieraan kielen opintoja. Koulusivistyskielen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä kypsyysnäytteellä sekä kandidaatin työn suullisella esittämisellä ja opponoinnilla. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tulee suorittaa: 3 op vieraan kielen opintoja 2 op muita kieliopintoja Katso lisätietoa tekniiikan kandidaatin tutkinnon kielitaitovaatimuksista Aalto-yliopiston kielikeskuksen www-sivuilta: Mikäli arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin opiskelija haluaa suorittaa tutkintoon vaadittavat kieliopinnot taideteollisen alan kursseilla, katso opinto-oppaan sivu 39. Harjoittelu (ent. työympäristöharjoittelu) Alempaan perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää (työympäristö)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on arkkitehtuurin

3 50 koulutusohjelmassa 3 op ja maisema-arkkitehtuurissa 2 op. Maksimimäärä on 6 op. Arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkinto 1 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista () kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( ); vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli () voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusohjelma hyväksyy. Pää- ja sivuaine Opiskelijan pääaine muodostuu kahdesta omaan koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: jatkomo duulista sekä sen syventävästä moduulista. Tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muo dostuu sivuaine yhdestä omaan koulutusohjelmaan kuuluvasta jatkomoduulista. Pääaineeseen tulee sisältyä ainakin kaksi vähintään 9 op laajuista studiokurssia. Sivuaineessa studioita on oltava ainakin yksi. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi perustutkinto on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Sivuaineen jatkomoduulin sijaan suoritetaan ns. henkilökohtainen erikoismoduuli. Opiskelija voi valita erikoismoduulin myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS). Hyväksymisen edellytyksenä on aina opiskelijan kirjallinen hakemus. Mikäli maisema-arkkitehtuurin opiskelija valitsee pääaineekseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, ei erikoismoduuli ole mahdollinen, vaan sivuaine on oltava maisema-arkkitehtuurista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduuli koostuu tieteellisistä menetelmäopinnoista, joiden tar koitus on tukea diplomityön tekemistä. Koulutusohjelmakohtaiset metodiopinnot on mainittu opinto-oppaassa. Koulutusohjelma voi niiden ohella hyväksyä myös muita metodiopintoja sekä määrätä enintään 5 op opinnot pa kolliseksi Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaavalintaiset Pääaineen syventävä moduuli Metodiopinnot (9 11) Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä diplomityön voi laatia myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityön aihetta haetaan kirjallisesti laitoskohtaiselta arvosteluryhmältä, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea diplomityön aihetta uudestaan. Arvosteluryhmä vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yksi tai kaksi ohjaajaa. Jos ohjaajaa ei erikseen määrätä, toimii valvoja myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Arvosteluryhmä nimittää työlle lisäksi yhden tarkastajan sekä päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. Arkkitehtuurin laitoksella valvoja tai ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Arkkitehtuurin laitoksella diplomityöhön sisältyvät esittelyja arviointiseminaarit, jotka ovat julkisia. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä laitoksella. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti arvosteluryhmältä. Tutkintotodistusta voi anoa samanaikaisesti tai erikseen. Opiskelija saa kirjallisen lausunnon työstään pääsääntöisesti viikon kuluessa arvostelupäätöksen tekemisestä. Tarkemmat ohjeet diplomityön tekemiseen löytyvät laitoksen diplomityöoppaasta. Pääaineen jatkomoduuli Diplomityö 30 op Sivuaineen jatkomoduuli tai erikoismoduuli Kielitaidon osoittaminen Tutkintosäännön kielitaitovaatimukset Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen maisteriopintoja, tulee ne suorittaa maisteriopintojen lisäksi. Siinä tapauksessa kieliopinnot suoritetaan tekniikan kandidaatin kielitaitovaatimusten mukaisesti, ks. s. 49. Muualla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulee suorittaa kieliopintoja 3 op yhdessä kielessä. Lisätietoa tutkintovaatimukset täyttävistä kursseista löytyy Aalto-yliopiston kielikeskuksen www-sivuilta: Harjoittelu (ent. ammattiharjoittelu) Ylempään perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää (ammatti)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op. Tutkintoon sisällytettävä maksimimäärä on 12 op. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön

4 52 liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä (=kielitaitoa) enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi liittää laitoksen ulkopuolella suorittamiaan opintoja tutkintoonsa. Ulkopuolinen suoritus voidaan hyväksyä tutkintoon joko korvaavana tai sisällytettävänä suorituksena. Hyväksymisen edellytyksenä on aina opiskelijan kirjallinen hakemus. Korvaavia tai sisällytettäviä suorituksia voivat olla esimerkiksi JOO-opinnot kotimaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ulkomaisissa arkkitehti-/maisema-arkkitehtikouluissa suoritetut opinnot (Sokrates-vaihto-opiskelu jne.), aikaisemmat alan opinnot Tampereen tai Oulun arkkitehtuurin osastoilla sekä tapauskohtaisesti myös ammattikorkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Jatkotutkinnot Aalto-yliopiston teknistieteellisillä aloilla suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tohtorin tutkinnon neljä vuotta. Arkkitehtuurin koulutusohjelma (ARK) Koulutusohjelman johtaja: Päivi Väisänen Koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoite on kouluttaa arkkitehtuurin ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyöhön ja laaja näkemys arkkitehtuurin monitieteisestä kulttuuri- ja taidealasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla ja riittävät tiedot ja taidot yhteistyöhön niin eri suunnittelun ja rakentamisen kuin rakennetun ympäristön käyttäjätahoja edustavien osapuolten kesken. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius suunnittelussa tarvittavaan tiedonhankintaan ja sen kriittiseen käyttöön sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Arkkitehdin ammatin ydinosaaminen säilyy jatkossakin, mutta sen rinnalle nousee uusia osaamistarpeita vastata tulevien vuosikymmenten haasteisiin. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja etenkin kestävän kehityksen ja energiakysymysten aiheuttamat vaatimukset tulevat vaikuttamaan opetuksen sisältöihin ja tavoiteasetteluihin. Kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden, kuten ympäristöön ja luontoon vaikuttavien prosessien ymmärtäminen vaatii monitieteisiä lähestymistapoja. Väestönmuutoksiin liittyviä haasteita ovat erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveys ja hyvinvointi sekä monikulttuurisuus. Uusimman tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tulee enenevästi osaksi suunnittelua; erityisesti tietomallintamisen ja jatkossa myös nk. lisätyn todellisuuden kautta. Tulevaisuuden tarpeiksi nousevat myös vuorovaikutus- ja prosessinhallintataidot, jotka ovat nousseet esille ammattikunnalle tehdyissä kyselyissä Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A901-P Perusopinnot Aino Niskanen A901-O Ohjelman yhteiset opinnot Aino Niskanen A101-1 Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuli Aino Niskanen A102-1 Rakennussuunnittelun perusmoduuli Hannu Huttunen A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A901-K Kandidaatintyö ja seminaari Hannu Huttunen A901-V Vapaasti valittavat opinnot 81 op 19 op A A A A A A A A A A A A MA MA A Kie / Kie Kie / Kie Kie-98.xxxx Harj A A A A A A A A A A A op A A A A A A A A MA A Yhd ARK.kyps ARK.kand Arkkitehtuurin perusteet 2 9 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Rakennusopin perusteet 2 9 op Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 op Arkkitehdin materiaalitekniikka 3 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Arkkitehtuurin historian perusteet II, harjoitustyö 5 op Taidehistoria 4 op Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op IT 1 Johdatus arkkitehticadiin 4 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 3 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin2 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuliin) Suomen ja Pohjoismaiden rakennustaide 6-12 (15) op (arkkitehdin tutkinnossa pakollinen minimi =12 op) Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 2, syksy 2 op Kuvataide 2, kevät 2 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 4 op Julkiset rakennukset 1 (pakollinen) 2 op Julkiset rakennukset 2 (pakollinen) Asuntoarkkitehtuuri I (pakollinen) Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 op Maisema-analyysi 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuliin) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista

5 54 Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta, jotka edelleen jakaantuvat professuureihin seuraavasti: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Pakollisten opintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva yleisestä arkkitehtuurin historiasta yleiskuva Suomen arkkitehtuurin historiasta ja sen liittymisestä ympäröivien alueiden arkkitehtuurin historiaan; Suomen rakennetun ympäristön tuntemus yleiskuva taidehistoriasta eli kuvataiteiden ja taideteollisuuden historiasta kirjallisuuden ja tietolähteiden käyttö tutkielmissa esitys- ja layout-tekniikka (erityisesti laveeraus- ja akvarellitekniikka) perinteisen rakennetun ympäristön tai kohteen mittauspiirustusten tekeminen ja rakennushistoriallisen kohteen dokumentointi, esitys-ja tussipiirtäminen. Pääaineen ja osaksi sivuaineen opetuksen tavoitteena on arkkitehtuurin historian osalta antaa seuraavia valmiuksia: syventynyt tieto yleisen arkkitehtuurin historian aihepiiristä ja arkkitehtuurin historian tutkimuksesta tutkielman tekemisen sekä tietolähteiden ja viitteiden käytön taito, kohteiden dokumentoinnin taito rakennussuojelun ja restauroinnin periaatteiden ja niihin liittyvien suunnittelukysymysten ja -tehtävien tuntemus ja suunnittelutaito vanhojen rakennustapojen ja pintakäsittelyjen sekä niihin liittyvien korjaus- ja konservointitapojen tuntemus. Arkkitehtuurin perusteet ja teoria Alkuvaiheessa opetuksen kohteina ovat arkkitehtoninen ilmaisu, taiteen kieli ja tehtävä sekä kokemus, muisti ja mielikuva taiteellisen vaikuttamisen perustana. Opetuksen päämääränä on avartaa opiskelijan maailmankuvaa ja herättää kiinnostus taiteen eri aloista ja kulttuurin ja ihmiselämän ilmiöistä. Tavoitteena on herättää kriittinen uteliaisuus sekä sisäinen tinkimättömyys sekä laadun taju. Tavoitteisiin sisältyy myös näkemys arkkitehdin asemasta ja vastuusta yhteiskunnassa, perinteen ja innovaation vuorovaikutuksesta sekä kestävän kehityksen näköaloista. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa kokeilevaan ja etsivään työskentelytapaan, jossa kaikilla aisteilla on osansa. Käsityömäinen tekeminen ja kosketus materiaaleihin ovat tärkeitä. Opetus tapahtuu suurelta osin laitoksen työpajoissa. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa opiskelijan arkkitehdille ominaisiin ajattelu- ja hahmotustapoihin sekä tuo esiin ympäristön, rakennusten ja esineiden merkityssisällön. Historiallisin esimerkein esitellään arkkitehtuurin olemusta taiteenlajina sekä rakennustaiteen perusteemoja ja käsitteitä (tila, volyymi, muoto, rakenne, pinta, pinta- 54 rakenne, rytmi, valo, väri, suhde, mittakaava, Rakennetekniikka 55 funktio, maisema, kaupunki). Rakennetekniikan opintokokonaisuuteen Arkkitehtuurin perusteissa annetaan kuuluvat rakennusmateriaalien ja rakenneteknisen myös arkkitehdin työvälineiden ja -menetelmien toiminnan opettaminen. Mo- käytön perustaito. Opetuksessa käydään lemmilla aloilla on mahdollista suorittaa läpi eri piirustusvälineet, esitysteknii- syventäviä opintoja joko muiden laitosten kat (piirustusmerkinnät, projektiopiirustus, aineisiin liittyen tai erikoistöiden muodossa. aksonometriat, perspektiivipiirustus), kopiointitekniikat Myös arkkitehtuuriin liittyvä dip- ja pienoismal-lien rakentamisen lomityö voidaan suorittaa näiltä aloilta. tekniikat. Rakennetekniikka antaa niin uusien Arkkitehtuurin teoria tarkastelee arkkitehtuurin rakennusten suunnittelussa kuin korjaus- alan filosofisia ja käsitteellisiä rakentamisessa välttämättömän yleistie- ulottuvuuksia, arkkitehtuurikirjallisuuden touden kantavista ja eristävistä rakenteista, osa-alueita ja arkkitehdin ammattikuvan niiden rakenteellisesta suunnittelusta ja -roolin perusteita. Arkkitehtuurin teoriassa sekä niihin liittyvistä rakennusmateriaaten, pohditaan arkkitehtuurin historiallislien teknisistä ominaisuuksista. yhteiskunnallisten, kulttuuristen, taloudellisten, teknisten, ekologisten, taiteellisten, IT-opetus psykologisten ja henkilöhistoriallis- Informaatiotekniikan opinnoissa pereh- ten taustatekijöiden vaikutuksia suunnitteluun dytään arkkitehdin ammatin kannalta ja rakennettuun ympäristöön sekä ark- keskeisiin suunnitteluohjelmiin, sekä uudytään kitehtuurin asemaan kulttuurissa ja yhteiskunnassa. den teknologian menetelmiin osana nykytan Arkkitehtuurin teoria luo perusaikaista suunnitteluprosessia. ympäristön ja arkkitehtuurin arvottamiselle ja kriittiselle arvioinnille. Arkkitehtuurin teoria tukee yksilöllistä intuitiivista taiteellista lähestymistapaa suunnittelutehtävään tarjoamalla käytännön suunnittelutyötä tekevälle vankan, analyyttisen ja tiedostavan perustan. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennusopin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin keskeisiin teknisiin kysymyksiin. Opetuksen osa-alueita ovat materiaalien tuntemus ja käyttötapojen kehittely, rakenneosien innovatiivinen suunnittelu ja uudemman rakennuskannan korjausrakentaminen. Kestävä kehitys sisällytetään opetukseen. Rakennusopin asema ammatin kannalta on keskeinen pyrkiessään antamaan valmiuksia, joita tarvitaan rakennussuunnitelmien toteuttamisessa. Julkiset rakennukset Opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija julkisten rakennusten ja ympäristön suunnitteluun. Julkisten rakennusten suunnittelu on yksi vaativimmista arkkitehdin toiminta-alueista, sillä julkisten rakennusten toteuttaminen ja ylläpito vaativat yhteisöltä ja yhteiskunnalta suuria panostuksia. Julkisten rakennusten merkitys on kestävän kehityksen kannalta keskeinen ja suunnitelmien laadun merkitys näkyy myös järjestettyjen arkkitehtuurikilpailujen suuressa määrässä. Julkisten rakennustyyppien kirjo on hyvin laaja ulottuen sekä arkisuus- että koko-mittakaavassa aina pienestä päiväkodista suureen konserttitaloon asti. Julkisten rakennusten suunnittelun opetuksessa voidaan perehtyä vain osaan erilaisista rakennustyypeistä. Tärkeämpänä pidetäänkin sitä, että opiskelijalle anne-

6 56 Arkkitehdin tutkinnon rakenne Kokonaisuus A201-2 Arkkitehtuurin historian ja teorian jatkomoduuli Aino Niskanen Laajuus Koodi A A A A A A A A A A A A A A Kurssit Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op (studiona minimilaajuus 9 op) Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Arkkitehtuuri III, studio op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Arkkitehtuuri II, studio Housing Design, studio Puurakentamisen vaihtuva kurssi (studiona minimilaajuus 9 op) 8 Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op (Jos rakennussuunnittelu on pääaine, on pakollinen minimi 5 op) Arkkitehtuuri III, studio op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Housing Design Studio Arkkitehtuuri II, syventävä studio Puustudio / Wood Studio op Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A901-W Vapaasti valittavat opinnot A901-M Tieteen metodiikan opinnot Aino Niskanen A A A A A Maa A A A A A A X-xx.xxxx Urban Renewal Studio City in Transition Theory 2 6 op City in Transition Studio 12 op (käy myös julkisten rakennusten erikoistyöksi A ) Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Muut koulutusohjelman hyväksymät metodiopinnot A301-3 Arkkitehtuurin historian ja teorian syventävä moduuli Aino Niskanen A202-2 Rakennussuunnittelun jatkomoduuli Hannu Huttunen A302-3 Rakennussuunnittelun syventävä moduuli Hannu Huttunen A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris A A A A A A A A A A A A A A A-xx.xxxx A A A-9.xxxx A A A A A A A A-xx.xxxx A A-9.xxxx A A A A A A Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio (käy myös rakennussuunnittelun studioksi) 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I, studio 5 Urban Laboratory II, studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Henkilökohtainen erikoismoduuli Diplomityö L= jatko-opintokelpoinen kurssi A999-C 30 op A901-D taan laaja-alainen käsitys arkkitehtonisten suunnittelutehtävien ratkaisutavoista, teknisistä järjestelmistä ja suunnitteluprosesseista. Harjoitustöissä vahvistetaan opiskelijan innovatiivisuutta, ympäristön ja mittakaavan hahmottamista sekä toiminnallista tilan-, muodon- ja valonkäyttöä. Asuntoarkkitehtuuri Asuntoarkkitehtuurin tavoitteena on antaa: perustiedot asuntoarkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun yleisestä ongelmakentästä sekä alan kehityksestä ja yhteiskunnallisista taustailmiöistä asuntosuunnittelun toiminnallisten, teknisten sekä rakennustaiteellisten lähtökohtien ja asuntoarkkitehtuurin ilmaisukeinojen tuntemus käsitys asumisesta osana ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. perusvalmiudet asunnon ja sen lähiympäristön suunnitteluun; kyky tietojen ja taitojen soveltamiseen konkreettisessa suunnittelutehtävässä. Diplomityö Kypsyysnäyte Pää- ja sivuainetason opetuksen tavoitteena on antaa: teoreettiset ja käytännölliset valmiudet uusien asuntoratkaisujen kehittämiseen ja erityisongelmien käsittelyyn harjaantuneisuus tietojen ja taitojen soveltamiseen suunnittelussa ja rakentamisprosessissa asuntotutkimuksen menetelmien sekä asuntosuunnittelun ja -tutkimuksen ajankohtaisten kysymysten ja kehitysnäkymien tuntemus oman jatko-opiskelun tai tutkimus työn suuntaamiseksi. Puurakentaminen Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet puun materiaaliominaisuuksien sekä puurakentamisen erityiskysymyksien tuntemiseen perustuvaan työskentelyyn. Toiminnan tavoitteena on käytännönläheisyys, mitä toteutetaan koerakennusstudioissa, tilaustöissä, kehitystyössä sekä erilaisissa projekteissa. Puurakentaminen ei tarjoa kandidaattivaiheen opintoja.

7 58 Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu jakautuu kahteen pääalueeseen, yhdyskuntasuunnitteluun (urban and regional planning), jossa painotetaan yleispiirteisempää suunnittelua sekä suunnittelun tiedeperustaa ja monialaisuutta, ja kaupunkisuunnitteluun (urban design), jossa painotetaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä arkkitehtonista muodonantoa ja tilasuunnittelua voi valita pää- tai sivuaineeksi sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa. Sen voivat valita sivuaineeksi, omien koulutusohjelmiensa määrittämissä puitteissa, myös Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden-, ympäristötekniikan sekä esimerkiksi Helsingin yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelijat. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelulle on ominaista yhteistyö monen eri asiantuntijatahon kesken. Koulutuksessa tätä pyritään harjoittelemaan mm. vuorovaikutustaitoja kehittämällä ja ryhmätöillä. opetuksen tavoitteena on yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisen rakennetun ympäristön suunnittelijan peruskoulutus. Yhdyskuntaja kaupunkisuunnittelun asiantuntijan tulee hallita: pääpiirteet yhdyskuntien kehityksen ja kaupunkisuunnittelun historiasta ympäristötyypit ja niiden olennaiset piirteet, rakennetun ympäristön kieli perustieto rakennetun ympäristön käyttäjän ja ympäristöjen välisestä suhteesta rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelu ja kaavoitus eri tasoilla sekä suunnittelun kytkeytyminen yhteiskunnalliseen hallintoon ja organisaatioihin yhdyskuntasuunnittelun teoriat ja menetelmät, yhdyskuntasuunnittelun alalla tehtävän tutkimuksen perusteet sekä yhdyskuntasuunnittelun eri sektoreiden koordinointi siten, että ympäristönsuojelun periaatteet ja rakennettujen alueiden kehittäminen yhteiskunnallisesti kestävältä pohjalta toteutuvat suunnitteluprojektien ja -prosessin hallinta ja vuorovaikutus eri asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten kesken. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma (MAR) Koulutusohjelman johtaja: Emilia Weckman Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikkaalueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Tämä tarkoittaa: 1. kykyä tuottaa toimivia, esteettisiä ratkaisuja ihmisen ja luonnon kohtaamiseen 2. suunnittelutyöhön vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä. 58 Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, 59 Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A902-P Perusopinnot A902-O Ohjelman yhteiset opinnot A104-1 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen perusmoduuli Jyrki Sinkkilä A105-1 Maiseman suunnittelun ja hoidon perusmoduuli A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A902-K Kandidaatintyö ja seminaari A902-V Vapaasti valittavat opinnot L= jatko-opintokelpoinen kurssi 81 op 19 op MA MA A A A A A A A MA MA MA MA MA A MA MA MA MA Kie / Kie Kie / Kie Kie-98.xxxx Harj A A A A A MA MA MA MA MA MA Maa MA MA MA A A A A A A Yhd MAR.kyps MAR.kand Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Johd. yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op IT1 Johdatus maisema-arkkit. tiedonhallintaan 3 op Kasvillisuuden käyttö 1 3 op Geomorfologia 3 op Hydrologia ja klimatologia 3 op Kenttäkurssi 1 2 op Maisemarakentamisen tekniikka 6 op Puutarhataiteen historia 5 op Kasvillisuuden käyttö 2 3 op Maisema-analyysi 4 op Kasvioppi 3 op Alue-ekologia 3 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 2 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Asuinympäristö 7 op Nykyajan maisema-arkkitehtuuri 3 op Kasvillisuuden käyttö 3 3 op Julkinen ulkotila 7 op Kulttuurimaiseman historia 3 op Metsänhoidon perusteet 3 op Ympäristöoikeuden perusteet 2 op Maiseman hoito ja suojelu 3 op Maisema ja alueiden käyttö 7 op Kenttäkurssi 2 2 op Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista

8 60 Maisema-arkkitehdin tutkinnon rakenne Kokonaisuus A204-2 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen jatkomoduuli Jyrki Sinkkilä A304-3 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen syventävä moduuli Jyrki Sinkkilä A205-2 Maiseman suunnittelun ja hoidon jatkomoduuli A305-3 Maiseman suunnittelun ja hoidon syventävä moduuli A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris Laajuus Koodi MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A Kurssit Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n op Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A902-W Vapaasti valittavat opinnot A902-M Tieteen metodiikan opinnot Henkilökohtainen erikoismoduuli A A A A A Maa A A A A A MA X-xx.xxxx A999-C Diplomityö 30 op A902-D L= jatko-opintokelpoinen kurssi 3. osaavaa, analyyttistä ja teknisesti pätevää visuaalista, suullista ja kirjallista viestintää sekä projektin koordinointi- ja ohjaustaitoja. 4. kykyä yhteistyöhön ja työskentelyyn maisema-arkkitehtina sekä monialaisissa projekteissa yhteistyössä lähialojen edustajien kanssa että itsenäisesti. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Maiseman suunnittelu ja hoito Perusopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva Suomen maiseman kehityksestä, luontoperustasta ja rakenteesta yleiskuva maiseman suunnittelun ja hoidon tehtäväkentästä ja sen kehittymisestä Urban Renewal Studio City in Transition Theory 2 6 op City in Transition Studio 12 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Muut koulutusohjelman hyväksymät metodiopinnot. Diplomityö Kypsyysnäyte yleiskuva alue-ekologiasta ja sen eri osatekijöistä kyky hankkia maisemaa koskevaa tietoa maastossa, erilaisista kartoista, raporteista, kirjallisuudesta ja muista lähteistä maiseman analysoinnin menetelmät ja esitystekniikat yleiskuva maiseman suojelun ja hoidon tehtäväkentästä, hallinnosta ja lainsäädännöstä perustaidot viheraluekokonaisuuksien sekä maisemaan sopeutuvan maankäytön ja rakentamisen yleissuunnittelusta niin kaupunki- kuin maaseutualueilla tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen perustaidot Pää- ja sivuaineopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: maiseman suunnittelun teoriapohjan ja työtehtävien ymmärtäminen kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon suunnittelu teollisuuden, maa-ja metsätalouden,

9 62 matkailun sekä vapaa-ajan ja virkistyksen ympäristöjen suunnittelu ja hoito ympäristövaikutusten arviointi monialaisten tietojen soveltaminen suunnitteluun vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot suunnittelun ja paikkatietojen tietotekniikan tuntemus tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen taitojen syventäminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen käsittää ulkoympäristön suunnittelun ja taiteellisen muodonannon. Sillä on selvät yhteydet erityisesti siihen rakennusalan osaan, joka käsittelee ulkoympäristön ja maiseman rakentamista. Maiseman suunnittelun ja rakentamisen keskeiset tiedonalat ovat maisema-arkkitehtoninen muotokieli, maiseman luonteenpiirteen tekijät sekä rakennusteknologia sisältäen kasvimateriaalin. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen antaa valmiudet laatia eritasoisia suunnitelmia teknisine toteutusasiakirjoineen pienistä puutarhoista ja puistikoista laajempiin viheralueisiin ja erityispuistoihin sekä valmiudet toimia puistojen ja puutarhojen restauroinnin tehtävissä. Opetuksen tavoitteena on kehittää taiteellista kykyä löytää ilmaisuja, jotka ovat sopusoinnussa ekologisen tiedonkehityksen kanssa. Erityinen osaamisen alue liittyy rakennuspaikan tulkintaan sekä paikan ja arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Ks. arkkitehtuurin koulutusohjelma. Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions The Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions (NMP SUT) is a Nordic double degree master programme which has been developed by the Nordic Five Tech (N5T) collaboration. N5T is an exclusive, strategic alliance of the five leading technical universities in Denmark, Finland, Norway and Sweden: Aalto University (Aalto), Chalmers University of Technology (Chalmers), Royal Institute of Technology (KTH), Norwegian University of Science and Technology (NTNU) and the Technical University of Denmark (DTU). The goal of the N5T alliance is to utilize shared and complementary strengths and create synergy within education, research and innovation. Programme profile and aims Processes of urban planning, design, transition and management are highly complex and laden with compound uncertainties. NMP SUT provides integrated knowledge development and capacity building to young professionals in the field sustainable urban transitions. This is achieved through inter-/transdisciplinary competence building developing capacities to a) understand principles of human settlements, b) engage in new and shared knowledge production and problem-solving and c) develop improved practices contributing to positive urban change. The aims of the programme are to: Provide opportunities for joint lear- 62 ning and understanding of urban planning, Urban regional transitions (KTH 63 design and management as high- DTU/Aalto) ly complex transition processes, laden *only offered in every other year with both short-term and long-term uncertainties. As the programme is adapted to different Support integrated learning and capacity professional backgrounds among the stuvolved building targeting the variety of indents there are nine possible mobili- professionals. ty patterns, depending on the student s Show how sociotechnical systems theory, bachelor degree. participative and scenario appro- aches, area-based planning and practice-based Human oriented Urban Transitions research are key concepts in The study track will begin with a full sustainable urban transitions. year in Helsinki and Espoo, Finland, at Provide opportunities for learning in the Department of Architecture, in a different contexts (North and South) new School combining the creative disciplines and fields of application at the five participating of architecture, design, media universities, exploiting the and the arts at Aalto University. The second strong complementary specialties of year of the study track (including the N5T partners to foster highly qualified the master s thesis) will be completed in candidates for public administra- Gothenburg, Sweden, at the Department tion, industry and research within sustainable of Architecture, Chalmers University of urban transitions. Technology. The programme is active at four different levels of urban transitions: individual inhabitants/users, neighbourhoods, infrastructural systems, and urban regions. These levels are represented by the programme s five study tracks and the learning outcomes differ depending on study track. Study Tracks The program contains five study tracks covering urban transitions at different scalelevels individual inhabitants/users, neighbourhoods, infrastructural systems, and urban regions (year one year two universities in brackets): Human-oriented urban transitions (Aalto Chalmers) Area-based transitions (Chalmers Aalto/NTNU) Urban Ecology (NTNU Chalmers/ Aalto)* Transitions of urban structures (NT- NU DTU/KTH)* First Year: During their stay at Aalto University, the students will concentrate on one major project dealing with sustainable urban transitions, approached from a variety of perspectives. Aalto University will provide the students with an introduction of structural thinking, general design thinking, general theoretical and philosophical concepts, commu nication and argumentation skills, and hands-on design and planning skills. The students will work in an Urban Laboratory that combines basic studies with scientific and practice-based research and design. They will study together with researchers on housing, urban space, power and expertise, and planning theoretical issues on communication and multiculturalism. They can also choose from a variety of courses offered in Aalto University depending on their preferences and orientation.

10 64 Structure of Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions (MA) 120 ECTS Obligatory Courses Elective Courses (examples) Obligatory Courses Elective Courses (examples) Obligatory Courses Obligatory Courses Elective Courses 1st year at Aalto University Fall Semester Urban Laboratory 10 ECTS Urban Renewal, studio + workshop 12 ECTS State of the World and Development + City in Transition Theory P 2+2 ECTS Strategic Urban and Regional Planning P 4 ECTS Context / Upgrading a Neglected Space 12 ECTS How to change the world: Innovation towards sustainability 6 ECTS Total credits Fall Semester 30 ECTS Spring Semester Urban Laboratory 10 ECTS Environmental Art Essentials 4 8 ECTS City in Transition Studio 12 ECTS Connections 4 ECTS Sustainable Urban Design P 10 ECTS Sustainable Landscape EIA L 9 12 ECTS Total credits Spring Semester 30 ECTS 2nd year at Chalmers Fall Semester Advanced Theory and Methodology 7,5 ECTS Suburbs: Design and Future Challenges 22,5 ECTS Total credits Fall Semester 30 ECTS Spring Semester Master s Thesis 30 ECTS Second Year: During their second year, students will continue to develop skills related to sustainability, multiculturalism and communication at Chalmers University of Technology. The fall semester will contain one lecture course and one design studio. Courses at Chalmers are mostly based on lectures, literature studies and seminar. Design studios, in contrast, are built on problem-based and experience-based learning, containing a mix of fieldwork and study visits, adapted lectures and literature studies, and seminars and workshops in support of individual or group project work. The outcome of a design studio is a localized planning or design project, developed through dialogue with local stakeholders and meticulous studies of a situational context. Geographical information systems (GIS) 7,5 ECTS Total credits Spring Semester 30 ECTS Thesis Semester: The thesis will be developed during the final semester of the second year. Examiners, tutors and critics from the first year and second year universities will take part in the guidance, supervision and approval of the thesis. The examiner will come from the second year university, however tutors and critics will be selected from both or either university to best suit the student s needs in developing the chosen thesis topic. The thesis will be presented and defended at the year two university. Eligibility and entry requirements The track is eligible for students having a bachelor in architecture and who wish to concentrate on sustainable urban planning and design in their master program. 64 For each study track, the students apply locally 65 programme offers students opportunities to to year one university i.e. where they collaborate with research projects, compa- will spend the first two semesters of the nies, and students from other disciplines. Master s programme. For Human oriented The CS Programme is also offered as minor urban transitions study track students apply subject studies. to Aalto University. All applications are academically evaluated by the N5T partner universities. Degrees Cumulatively the study track will result in 120 higher education credits. Students attending this study track will receive two master s degrees (one from each university they attend). Students will thus receive a Master of Science in Architecture from Aalto University and a Master of Science (120 credits) from Chalmers University of Technology. Students who have met the requirements of the NMP SUT double degree will also receive a Diploma Supplement and a Nordic Five Tech document describing the Consortium Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (MSc) Programme Director: Tiina Laurila The International Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (CS) was commenced in autumn 2010 at Aalto University. It is a joint master s degree programme at the School of Arts, Design and Architecture, School of Business and School of Engineering. The Creative Sustainability programme is a multidisciplinary learning platform in the fields of architecture, business, design and real estate. The CS programme provides an international context of study, in student and teaching groups and study subjects. The CS Future Challenges The most significant development challenges of sustainability are associated with climate change, global poverty, social and economic inequality, population growth as well as demographic changes and adaptation to rapid global economic changes. Global and local challenges and the complexity of future scenarios require strengthening the multidisciplinary approach and the inter-linkage of environmental, economic, socio-cultural aspects in education. This raises the role of higher education and research as an essential catalyst of sustainable development in society. Multidisciplinary approach to sustainability The Master s Degree Programme in Creative Sustainability brings together students from different fields to study in multidisciplinary teams that increases understanding of different disciplines and enables adapting a holistic approach. This activates students to create new sustainable solutions for human, urban, industrial and business environments. The pedagogical approach is based on integrating teaching and research, problembased learning, blended learning and strong connection to practical outcomes. Creative Sustainability studies prepare students to work as sustainability experts in organizations that have a strategic view on transformation towards sustainability. These include the private and public sec-tors as well as a wide range of NGO s. The competence areas covered in the Master`s Degree Programme in Creative Sustainability: