ARKKITEHTUURIN LAITOS. Opetussuunnitelma lukuvuodelle Sisältö

Transkriptio

1 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea Kokous 2/2012 Asia 2 Liite 2 1 (24) ARKKITEHTUURIN LAITOS Opetussuunnitelma lukuvuodelle Sisältö 1 YLEISET TUTKINTOTAVOITTEET Alemman perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet KOULUTUKSEN TAVOITTEET Arkkitehtuurin koulutusohjelma (ARK) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma (MAR) TUTKINTOJEN RAKENTEET Alemman perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon rakenne Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Diplomityö Ulkopuoliset suoritukset Jatkotutkinnot ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMAN MODUULIT Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) Arkkitehdin tutkinto (120 op) MAISEMA-ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMAN MODUULIT Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) Maisema-arkkitehdin tutkinto (120 op) MASTER S PROGRAMME IN CREATIVE SUSTAINABILITY, MODUULIT

2 Liite 2 (24) 1 YLEISET TUTKINTOTAVOITTEET (Tutkintosääntö) 1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja/tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; työelämässä tarvittavat viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 1.2 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja/tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvät kieli- ja viestintätaidot toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY ( ) mukaiset vaatimukset.

3 Liite 3 (24) 2 KOULUTUKSEN TAVOITTEET 2.1 Arkkitehtuurin koulutusohjelma (ARK) Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoite on kouluttaa arkkitehtuurin ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyöhön ja laaja näkemys arkkitehtuurin monitieteisestä kulttuurija taidealasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla ja riittävät tiedot ja taidot yhteistyöhön niin eri suunnittelun ja rakentamisen kuin rakennetun ympäristön käyttäjätahoja edustavien osapuolten kesken. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius suunnittelussa tarvittavaan tiedonhankintaan ja sen kriittiseen käyttöön sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Arkkitehdin ammatin ydinosaaminen säilyy jatkossakin, mutta sen rinnalle nousee uusia osaamistarpeita vastata tulevien vuosikymmenten haasteisiin. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja etenkin kestävän kehityksen ja energiakysymysten aiheuttamat vaatimukset tulevat vaikuttamaan opetuksen sisältöihin ja tavoiteasetteluihin. Kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden, kuten ympäristöön ja luontoon vaikuttavien prosessien ymmärtäminen vaatii monitieteisiä lähestymistapoja. Väestönmuutoksiin liittyviä haasteita ovat erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveys ja hyvinvointi sekä monikulttuurisuus. Uusimman tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tulee enenevästi osaksi suunnittelua; erityisesti tietomallintamisen ja jatkossa myös nk. lisätyn todellisuuden kautta. Tulevaisuuden tarpeiksi nousevat myös vuorovaikutus- ja prosessinhallintataidot, jotka ovat nousseet esille ammattikunnalle tehdyissä kyselyissä. Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta, jotka edelleen jakaantuvat professuureihin seuraavasti: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Arkkitehtuurin historia Pakollisten opintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva yleisestä arkkitehtuurin historiasta yleiskuva Suomen arkkitehtuurin historiasta ja sen liittymisestä ympäröivien alueiden arkkitehtuurin historiaan; Suomen rakennetun ympäristön tuntemus yleiskuva taidehistoriasta eli kuvataiteiden ja taideteollisuuden historiasta kirjallisuuden ja tietolähteiden käyttö tutkielmissa esitys- ja layout-tekniikka (erityisesti laveeraus- ja akvarellitekniikka) perinteisen rakennetun ympäristön tai kohteen mittauspiirustusten tekeminen ja rakennushistoriallisen kohteen dokumentointi, esitys-ja tussipiirtäminen.

4 Liite 4 (24) Pääaineen ja osaksi sivuaineen opetuksen tavoitteena on arkkitehtuurin historian osalta antaa seuraavia valmiuksia: syventynyt tieto yleisen arkkitehtuurin historian aihepiiristä ja arkkitehtuurin historian tutkimuksesta tutkielman tekemisen sekä tietolähteiden ja viitteiden käytön taito, kohteiden dokumentoinnin taito rakennussuojelun ja restauroinnin periaatteiden ja niihin liittyvien suunnittelukysymysten ja -tehtävien tuntemus ja suunnittelutaito vanhojen rakennustapojen ja pintakäsittelyjen sekä niihin liittyvien korjaus- ja konservointitapojen tuntemus. Arkkitehtuurin perusteet ja teoria Alkuvaiheessa opetuksen kohteina ovat arkkitehtoninen ilmaisu, taiteen kieli ja tehtävä sekä kokemus, muisti ja mielikuva taiteellisen vaikuttamisen perustana. Opetuksen päämääränä on avartaa opiskelijan maailmankuvaa ja herättää kiinnostus taiteen eri aloista ja kulttuurin ja ihmiselämän ilmiöistä. Tavoitteena on herättää kriittinen uteliaisuus sekä sisäinen tinkimättömyys sekä laadun taju. Tavoitteisiin sisältyy myös näkemys arkkitehdin asemasta ja vastuusta yhteiskunnassa, perinteen ja innovaation vuorovaikutuksesta sekä kestävän kehityksen näköaloista. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa kokeilevaan ja etsivään työskentelytapaan, jossa kaikilla aisteilla on osansa. Käsityömäinen tekeminen ja kosketus materiaaleihin ovat tärkeitä. Opetus tapahtuu suurelta osin laitoksen työpajoissa. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa opiskelijan arkkitehdille ominaisiin ajattelu- ja hahmotustapoihin sekä tuo esiin ympäristön, rakennusten ja esineiden merkityssisällön. Historiallisin esimerkein esitellään arkkitehtuurin olemusta taiteenlajina sekä rakennustaiteen perusteemoja ja käsitteitä (tila, volyymi, muoto, rakenne, pinta, pintarakenne, rytmi, valo, väri, suhde, mittakaava, funktio, maisema, kaupunki). Arkkitehtuurin perusteissa annetaan myös arkkitehdin työvälineiden ja - menetelmien käytön perustaito. Opetuksessa käydään läpi eri piirustusvälineet, esitystekniikat (piirustusmerkinnät, projektiopiirustus, aksonometriat, perspektiivipiirustus), kopiointitekniikat ja pienoismallien rakentamisen tekniikat. Arkkitehtuurin teoria tarkastelee arkkitehtuurin alan filosofisia ja käsitteellisiä ulottuvuuksia, arkkitehtuurikirjallisuuden osa-alueita ja arkkitehdin ammattikuvan ja - roolin perusteita. Arkkitehtuurin teoriassa pohditaan arkkitehtuurin historiallisten, yhteiskunnallisten, kulttuuristen, taloudellisten, teknisten, ekologisten, taiteellisten, psykologisten ja henkilöhistoriallisten taustatekijöiden vaikutuksia suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön sekä arkkitehtuurin asemaan kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Arkkitehtuurin teoria luo perustan ympäristön ja arkkitehtuurin arvottamiselle ja kriittiselle arvioinnille. Arkkitehtuurin teoria tukee yksilöllistä intuitiivista taiteellista lähestymistapaa suunnittelutehtävään tarjoamalla käytännön suunnittelutyötä tekevälle vankan, analyyttisen ja tiedostavan perustan. Rakennusoppi Rakennusopin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin keskeisiin teknisiin kysymyksiin. Opetuksen osa-alueita ovat materiaalien tuntemus ja käyttötapojen kehittely, rakenneosien innovatiivinen suunnittelu ja uudemman rakennuskannan korjausrakentaminen. Kestävä kehitys sisällytetään opetukseen.

5 Liite 5 (24) Rakennusopin asema ammatin kannalta on keskeinen pyrkiessään antamaan valmiuksia, joita tarvitaan rakennussuunnitelmien toteuttamisessa. Rakennetekniikka Rakennetekniikan opintokokonaisuuteen kuuluvat rakennusmateriaalien ja rakenneteknisen toiminnan opettaminen. Molemmilla aloilla on mahdollista suorittaa syventäviä opintoja joko muiden laitosten aineisiin liittyen tai erikoistöiden muodossa. Myös arkkitehtuuriin liittyvä diplomityö voidaan suorittaa näiltä aloilta. Rakennetekniikka antaa niin uusien rakennusten suunnittelussa kuin korjausrakentamisessa välttämättömän yleistietouden kantavista ja eristävistä rakenteista, niiden rakenteellisesta suunnittelusta sekä niihin liittyvistä rakennusmateriaalien teknisistä ominaisuuksista. Informaatiotekniikka (kuuluu hallinnollisesti rakennetekniikan piiriin) Informaatiotekniikan opinnoissa perehdytään arkkitehdin ammatin kannalta keskeisiin suunnitteluohjelmiin, sekä uuden teknologian menetelmiin osana nykyaikaista suunnitteluprosessia. Julkiset rakennukset Opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija julkisten rakennusten ja ympäristön suunnitteluun. Julkisten rakennusten suunnittelu on yksi vaativimmista arkkitehdin toiminta-alueista, sillä julkisten rakennusten toteuttaminen ja ylläpito vaativat yhteisöltä ja yhteiskunnalta suuria panostuksia. Julkisten rakennusten merkitys on kestävän kehityksen kannalta keskeinen ja suunnitelmien laadun merkitys näkyy myös järjestettyjen arkkitehtuurikilpailujen suuressa määrässä. Julkisten rakennustyyppien kirjo on hyvin laaja ulottuen sekä arkisuus- että kokomittakaavassa aina pienestä päiväkodista suureen konserttitaloon asti. Julkisten rakennusten suunnittelun opetuksessa voidaan perehtyä vain osaan erilaisista rakennustyypeistä. Tärkeämpänä pidetäänkin sitä, että opiskelijalle annetaan laajaalainen käsitys arkkitehtonisten suunnittelutehtävien ratkaisutavoista, teknisistä järjestelmistä ja suunnitteluprosesseista. Harjoitustöissä vahvistetaan opiskelijan innovatiivisuutta, ympäristön ja mittakaavan hahmottamista sekä toiminnallista tilan-, muodon- ja valonkäyttöä. Asuntoarkkitehtuuri Asuntoarkkitehtuurin tavoitteena on antaa: perustiedot asuntoarkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun yleisestä ongelmakentästä sekä alan kehityksestä ja yhteiskunnallisista taustailmiöistä asuntosuunnittelun toiminnallisten, teknisten sekä rakennustaiteellisten lähtökohtien ja asuntoarkkitehtuurin ilmaisukeinojen tuntemus käsitys asumisesta osana ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. perusvalmiudet asunnon ja sen lähiympäristön suunnitteluun; kyky tietojen ja taitojen soveltamiseen konkreettisessa suunnittelutehtävässä. Pää- ja sivuainetason opetuksen tavoitteena on antaa: teoreettiset ja käytännölliset valmiudet uusien asuntoratkaisujen kehittämiseen ja erityisongelmien käsittelyyn harjaantuneisuus tietojen ja taitojen soveltamiseen suunnittelussa ja rakentamisprosessissa asuntotutkimuksen menetelmien sekä asuntosuunnittelun ja -tutkimuksen ajankohtaisten kysymysten ja kehitysnäkymien tuntemus oman jatko-opiskelun tai tutkimus työn suuntaamiseksi.

6 Liite 6 (24) Puurakentaminen Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet puun materiaaliominaisuuksien sekä puurakentamisen erityiskysymyksien tuntemiseen perustuvaan työskentelyyn. Toiminnan tavoitteena on käytännönläheisyys, mitä toteutetaan koerakennusstudioissa, tilaustöissä, kehitystyössä sekä erilaisissa projekteissa. Puurakentaminen ei tarjoa kandidaattivaiheen opintoja. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu jakautuu kahteen pääalueeseen, yhdyskuntasuunnitteluun (urban and regional planning), jossa painotetaan yleispiirteisempää suunnittelua sekä suunnittelun tiedeperustaa ja monialaisuutta, ja kaupunkisuunnitteluun (urban design), jossa painotetaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä arkkitehtonista muodonantoa ja tilasuunnittelua Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun voi valita pää- tai sivuaineeksi sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa. Sen voivat valita sivuaineeksi, omien tutkinto-ohjelmiensa määrittämissä puitteissa, myös Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden-, ympäristötekniikan sekä esimerkiksi Helsingin yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelijat. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelulle on ominaista yhteistyö monen eri asiantuntijatahon kesken. Koulutuksessa tätä pyritään harjoittelemaan mm. vuorovaikutustaitoja kehittämällä ja ryhmätöillä. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opetuksen tavoitteena on yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisen rakennetun ympäristön suunnittelijan peruskoulutus. Yhdyskuntaja kaupunkisuunnittelun asiantuntijan tulee hallita: pääpiirteet yhdyskuntien kehityksen ja kaupunkisuunnittelun historiasta ympäristötyypit ja niiden olennaiset piirteet, rakennetun ympäristön kieli perustieto rakennetun ympäristön käyttäjän ja ympäristöjen välisestä suhteesta rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelu ja kaavoitus eri tasoilla sekä suunnittelun kytkeytyminen yhteiskunnalliseen hallintoon ja organisaatioihin yhdyskuntasuunnittelun teoriat ja menetelmät, yhdyskuntasuunnittelun alalla tehtävän tutkimuksen perusteet sekä yhdyskuntasuunnittelun eri sektoreiden koordinointi siten, että ympäristönsuojelun periaatteet ja rakennettujen alueiden kehittäminen yhteiskunnallisesti kestävältä pohjalta toteutuvat suunnitteluprojektien ja -prosessin hallinta ja vuorovaikutus eri asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten kesken. 2.2 Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma (MAR) Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus. ja asiantuntijatehtäviä.

7 Liite 7 (24) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Tämä tarkoittaa: 1. kykyä tuottaa toimivia, esteettisiä ratkaisuja ihmisen ja luonnon kohtaamiseen 2. suunnittelutyöhön vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä. 3. osaavaa, analyyttistä ja teknisesti pätevää visuaalista, suullista ja kirjallista viestintää sekä projektin koordinointi- ja ohjaustaitoja. 4. kykyä yhteistyöhön ja työskentelyyn maisema-arkkitehtina sekä monialaisissa projekteissa yhteistyössä lähialojen edustajien kanssa että itsenäisesti. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Maiseman suunnittelu ja hoito Perusopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva Suomen maiseman kehityksestä, luontoperustasta ja rakenteesta yleiskuva maiseman suunnittelun ja hoidon tehtäväkentästä ja sen kehittymisestä yleiskuva alue-ekologiasta ja sen eri osatekijöistä kyky hankkia maisemaa koskevaa tietoa maastossa, erilaisista kartoista, raporteista, kirjallisuudesta ja muista lähteistä maiseman analysoinnin menetelmät ja esitystekniikat yleiskuva maiseman suojelun ja hoidon tehtäväkentästä, hallinnosta ja lainsäädännöstä perustaidot viheraluekokonaisuuksien sekä maisemaan sopeutuvan maankäytön ja rakentamisen yleisuunnittelusta niin kaupunki- kuin maaseutualueilla tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen perustaidot Pää- ja sivuaineopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: maiseman suunnittelun teoriapohjan ja työtehtävien ymmärtäminen kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon suunnittelu teollisuuden, maa-ja metsätalouden, matkailun sekä vapaa-ajan ja virkistyksen ympäristöjen suunnittelu ja hoito ympäristövaikutusten arviointi monialaisten tietojen soveltaminen suunnitteluun vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot suunnittelun ja paikkatietojen tietotekniikan tuntemus tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen taitojen syventäminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen käsittää ulkoympäristön suunnittelun ja taiteellisen muodonannon. Sillä on selvät yhteydet erityisesti siihen rakennusalan osaan, joka käsittelee ulkoympäristön ja maiseman rakentamista. Maiseman suunnittelun ja rakentamisen keskeiset tiedonalat ovat maisemaarkkitehtoninen muotokieli, maiseman luonteenpiirteen tekijät sekä rakennusteknologia sisältäen kasvimateriaalin. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen antaa valmiudet laatia eritasoisia suunnitelmia teknisine toteutusasiakirjoineen pienistä puutarhoista ja puistikoista laajempiin viheralueisiin ja erityispuistoihin sekä valmiudet toimia puistojen ja puutarhojen restauroinnin tehtävissä.

8 Liite 8 (24) Opetuksen tavoitteena on kehittää taiteellista kykyä löytää ilmaisuja, jotka ovat sopusoinnussa ekologisen tiedonkehityksen kanssa. Erityinen osaamisen alue liittyy rakennuspaikan tulkintaan sekä paikan ja arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Ks. arkkitehtuurin koulutusohjelma. 3 TUTKINTOJEN RAKENTEET 3.1 Alemman perustutkinnon rakenne Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Perusmoduuli 20 op (18-22) Perusmoduuli 20 op (18-22) Kandidaatintyö ja seminaari 10 op Vapaavalinnaiset 10 op Perusmoduuli 20 op (18-22) Perusopinnot 80 op (75-85) Ohjelman yhteiset opinnot 20 op (15-25) Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op) ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op) kolmesta perusmoduulista ( op) vapaasti valittavista opinnoista (10 op, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta.

9 Liite 9 (24) Kandidaatintyö ja seminaari Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Harjoittelu (ent. työympäristöharjoittelu) Alempaan perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää (työympäristö)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op ja maisema-arkkitehtuurissa 2 op. Maksimimäärä on 6 op. 3.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Kuva 2. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto 120 op Vapaavalinnaiset 20 op Metodiopinnot 10 op (9-11) Diplomityö 30 op Pääaineen syventävä moduuli 20 op (18-22) Pääaineen jatkomoduuli 20 op (18-22) Sivuaineen jatkomoduuli tai erikoismoduuli 20 op (18-22) Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (20 op, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla laitoksen suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön laitos hyväksyy.

10 Liite 10 (24) Pää- ja sivuaine Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin syventävästä moduulista. Tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Pääaineeseen tulee sisältyä ainakin kaksi vähintään 9 op laajuista studio-kurssia. Sivuaineessa studioita on oltava ainakin yksi. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Sivuaineen jatkomoduulin sijaan suoritetaan ns. henkilökohtainen erikoismoduuli. Opiskelija voi valita erikoismoduulin myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS). Mikäli maisema-arkkitehtuurin opiskelija valitsee pääaineekseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, ei erikoismoduuli ole mahdollinen, vaan sivuaine on oltava maisema-arkkitehtuurista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduuli koostuu tieteellisistä menetelmäopinnoista, joiden tarkoitus on tukea diplomityön tekemistä. Korkeakoulu on vahvistanut vuosittain kaikille yhteisen tieteen metodiikan kurssiluettelon, josta opiskelijan on valittava vähintään 3 op opinnot. Koulutusohjelma voi täydentää valikoimaa ohjelmakohtaisilla opinnoilla sekä määrätä enintään 5 op opinnot pakolliseksi. Yhteisen osan opintoja koordinoi matematiikan laitos. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. HUOM. Syyslukukaudesta 2012 alkaen koulutusneuvostojen opinnäytetöihin liittyvät tehtävät siirtyvät laitoskohtaisille arvosteluryhmille. Kielitaidon osoittaminen Tutkintosäännön kielitaitovaatimukset Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu (ent. ammattiharjoittelu) Ylempään perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää (ammatti)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on sekä arkkitehtuurin että maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op. Tutkintoon sisällytettävä maksimimäärä on 12 op.

11 Liite 11 (24) 3.3 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluvat lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja seminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää: tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan seminaarin alussa työn ohjaajan kanssa, joka seuraa työn etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Työn valmistuttua opiskelija esittelee sen seminaariryhmässä ja opponoi toisen opiskelijan työtä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä osastolla. Kandidaattiseminaari on kaikille laitoksen opiskelijoille yhteinen luento- ja harjoitussarja, jonka tarkoitus on tukea kandidaatintyön tekemistä. Siihen kuuluu mm. korkeakoulun kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta, jossa käsitellään tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun alkeita, lähteiden ja viitteiden käyttöä sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä ja akateemisen viestinnän perusteita. 3.4 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. HUOM. Syyslukukaudesta 2012 alkaen koulutusneuvostojen opinnäytetöihin liittyvät tehtävät siirtyvät laitoskohtaisille arvosteluryhmille. Diplomityön aihetta voi hakea koulutusneuvostolta, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yksi tai kaksi ohjaajaa. Jos ohjaajaa ei erikseen määrätä, toimii valvoja myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusneuvosto nimittää työlle lisäksi yhden tarkastajan sekä päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. Arkkitehtuurin laitoksella valvoja tai ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Arkkitehtuurin laitoksella diplomityöhön sisältyvät esittely- ja arviointiseminaarit, jotka ovat julkisia. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä laitoksella.

12 Liite 12 (24) Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti koulutusneuvostolta. Tutkintotodistusta voi anoa samanaikaisesti tai erikseen. Opiskelija saa kirjallisen lausunnon työstään pääsääntöisesti viikon kuluessa arvostelupäätöksen tekemisestä. Tarkemmat ohjeet diplomityön tekemiseen löytyvät laitoksen diplomityöoppaasta Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä (=kielitaitoa) enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. 3.5 Ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi liittää laitoksen ulkopuolella suorittamiaan opintoja tutkintoonsa. Ulkopuolinen suoritus voidaan hyväksyä tutkintoon joko korvaavana tai sisällytettävänä suorituksena. Korvaavia tai sisällytettäviä suorituksia voivat olla esimerkiksi JOO-opinnot kotimaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ulkomaisissa arkkitehti-/maisema-arkkitehtikouluissa suoritetut opinnot (Sokrates-vaihto-opiskelu jne.), aikaisemmat alan opinnot Tampereen tai Oulun arkkitehtuurin osastoilla sekä tapauskohtaisesti myös ammattikorkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. 3.6 Jatkotutkinnot Aalto-yliopiston teknistieteellisillä aloilla suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tohtorin tutkinnon neljä vuotta.

13 Liite 13 (24) 4 ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMAN MODUULIT Koulutusohjelman kokonaisuudesta vastaava professori Aino Niskanen 4.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) A901-P Perusopinnot (81 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Grundstudier General Studies A Arkkitehtuurin perusteet 2 9 A Kuvataide 1, syksy 2 A Kuvataide 1, kevät 2 A Rakennusopin perusteet 1 9 A Rakennusopin perusteet 2 9 A Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 A Arkkitehdin materiaalitekniikka 3 A Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 A Arkkitehtuurin historian perusteet II, harjoitustyö 5 A Taidehistoria 4 A Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 A IT 1 Johdatus arkkitehticadiin 4 Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie-98.xxxx Vieras kieli 3 Harj Harjoittelu, alempi perustutkinto 3 Yhteensä 81 A901-O Ohjelman yhteiset opinnot (19 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Programmets gemensamma studier Programme Studies A IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 A Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 A Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 A Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 A Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 Yhteensä 19

14 Liite 14 (24) A101-1 Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuli (20 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Grundmodul i arkitekturens historia och teori Basic Module in History and Theory of Architecture A Kaupunkisuunnittelun historia 4 (käy myös yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuliin) A Suomen ja Pohjoismaiden rakennustaide (arkkitehdin tutkinnossa pakollinen minimi =12 op) 6-12 (15) A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5-9 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6-9 A Kuvataide 2, syksy 2 A Kuvataide 2, kevät 2 Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1-4 A102-1 Rakennussuunnittelun perusmoduuli (22 op, vastuuprof. Hannu Huttunen) Grundmodul i byggnadsplanering Basic Module in Building Design A Julkiset rakennukset 1 (pakollinen) 2 A Julkiset rakennukset 2 (pakollinen) 10 A Asuntoarkkitehtuuri I (pakollinen) 10 A103-1 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Grundmodul i samhälls- och stadsplanering Basic Module in Urban Planning and Design A Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 A Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 A GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 A Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 MA Maisema-analyysi 4 A Kaupunkisuunnittelun historia 4 (käy myös arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuliin) Yhd Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-4 A901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op, vastuuprof. Hannu Huttunen) Kandidatarbete och seminarium Bachelor's Thesis and Seminar ARK.kyps Kypsyysnäyte 0 ARK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 A901-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Valfria studier Elective Studies Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista 10

15 Liite 15 (24) 4.2 Arkkitehdin tutkinto (120 op) A201-2 Arkkitehtuurin historian ja teorian jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Fortsättningsmodul i arkitekturens historia och teori Intermediate Module in History and Theory of Architecture Studiot A Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9-15 A Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L A Arkkitehtuuri I, studio 10 Tukikurssit A Puutarhataiteen historia 5 A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5-9 A Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 A Modernista postmoderniin 6 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus (studiona minimilaajuus = 9 op) 6-9 A Kuvataide 3 4 A Arkkitehtuurin teoria L 3-9 A Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1-n Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1-n Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A301-3 Arkkitehtuurin historian ja teorian syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Fördjupande modul i arkitekturens historia och teori Advanced Module in History and Theory of Architecture Studiot A Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9-15 A Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L A Arkkitehtuuri I, studio 10 Tukikurssit A Puutarhataiteen historia 5 A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5-9 A Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 A Modernista postmoderniin 6 A Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus (studiona minimilaajuus = 9 op) 6-9 A Kuvataide 3 4 A Arkkitehtuurin teoria L 3-9 A Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1-n Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1-n

16 Liite 16 (24) A202-2 Rakennussuunnittelun jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Hannu Huttunen) Fortsättningsmodul i byggnadsplanering Intermediate Module in Building Design A Arkkitehtuuri III, studio A Tuotesuunnittelu, studio 10 A Rakennusten peruskorjaus, studio 10 A Arkkitehtuuri II, studio 10 A Housing Design Studio 10 A Puurakentamisen vaihtuva kurssi (studiona minimilaajuus = 9 op) 8-10 Rakennussuunnittelun muut studiokurssit (studion minimilaajuus = 9 op) min. 9 A Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A Rakennusten toteutusasiakirjat 5-15 A-9.xxxx IT 3/IT 4 -kurssit 1-n Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1-n Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A302-3 Rakennussuunnittelun syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Hannu Huttunen) Fördjupande modul i byggnadsplanering Advanced Module in Building Design A Rakennusten toteutusasiakirjat 5-15 (Jos rakennussuunnittelu on pääaine, on pakollinen minimi = 5 op) A Arkkitehtuuri III, studio A Tuotesuunnittelu, studio 10 A Rakennusten peruskorjaus, studio 10 A Housing Design Studio 10 A Arkkitehtuuri II, syventävä studio 10 A Puustudio / Wood Studio Rakennussuunnittelun muut studiokurssit (studion minimilaajuus = 9 op) min. 9 A Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A-9.xxxx IT 3/IT 4 -kurssit 1-n Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1-n Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n A203-2 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Fortsättningsmodul i samhälls- och stadsplanering Intermediate Module in Urban Planning and Design A Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) 10 A Kaupunki uudistuu, studio 10 A Puukaupunki, studio 9-14 (käy myös rakennussuunnittelun studioksi) A Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A Urban Laboratory I (Studio) 5-10 A Urban Laboratory II (Studio) 5-10 A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut studiokurssit min. 9 (studion minimilaajuus = 9 op) A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-n A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n A GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3

17 Liite 17 (24) A303-3 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Fördjupande modul i samhälls- och stadsplanering Advanced Module in Urban Planning and Design A Urban Renewal Studio 10 A City in Transition Theory L 2 A City in Transition Studio 12 (käy myös julkisten rakennusten erikoistyöksi A ) A Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A Urban Laboratory I (Studio) 5-10 A Urban Laboratory II (Studio) 5-10 A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut studiokurssit min. 9 (studion minimilaajuus = 9 op) A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-n A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n Maa Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 A901-W Vapaasti valittavat opinnot (20 op) Valfria studier Elective Studies Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista 20 A901-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op, vastuuprof. Aino Niskanen) Studier i vetenskaplig metodik Methodological Principles A Tutkimusmetodologia L 5 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 A Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 A Arkkitehtuurin teoria L 3-n A Introduction to Architectural Research L 3 A Introduction to Architectural Theory L 5 X-xx.xxxx Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta Huom. minimi = 3 op (Kurssit A ja A täyttävät em. vaatimuksen) 3-n A999-C A901-D Henkilökohtainen erikoismoduuli (20 op) Personligt specialmodul Individual Special Module Diplomityö (30 op) Diplomarbete Master's Thesis

18 Liite 18 (24) 5 MAISEMA-ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMAN MODUULIT Koulutusohjelman kokonaisuudesta vastaava professori Maija Rautamäki 5.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) A902-P Perusopinnot (81 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Grundstudier General Studies MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 MA Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 A Kuvataide 1, syksy 2 A Kuvataide 1, kevät 2 A Rakennusopin perusteet 1 9 A Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 A Johd. yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 A IT1 Johdatus maisema-arkkit. tiedonhallintaan 3 MA Kasvillisuuden käyttö 1 3 MA Geomorfologia 3 MA Hydrologia ja klimatologia 3 MA Kenttäkurssi 1 2 MA Maisemarakentamisen tekniikka 6 A Puutarhataiteen historia 5 MA Kasvillisuuden käyttö 2 3 MA Maisema-analyysi 4 MA Kasvioppi 3 MA Alue-ekologia 3 Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 Kie Kie-98.xxxx Vieras kieli 3 Harj Harjoittelu, alempi perustutkinto 2 Yhteensä 81 A902-O Ohjelman yhteiset opinnot (19 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Programmets gemensamma studier Programme Studies A Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 A IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 A Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 A Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 A Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 Yhteensä 19

19 Liite 19 (24) A104-1 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen perusmoduuli (20 op, vastuuprof. Jyrki Sinkkilä) Grundmodul i landskapsgestaltning och -anläggning Basic Module in Landscape Design and Construction MA Asuinympäristö 7 MA Nykyajan maisema-arkkitehtuuri 3 MA Kasvillisuuden käyttö 3 3 MA Julkinen ulkotila 7 A105-1 Maiseman suunnittelun ja hoidon perusmoduuli (20 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Grundmodul i landskapsplanering och landskapsvård Basic Module in Landscape Planning and Management MA Kulttuurimaiseman historia 3 MA Metsänhoidon perusteet 3 Maa Ympäristöoikeuden perusteet 2 MA Maiseman hoito ja suojelu 3 MA Maisema ja alueiden käyttö 7 MA Kenttäkurssi 2 2 A103-1 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Grundmodul i samhälls- och stadsplanering Basic Module in Urban Planning and Design A Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 A Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 A GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 A Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 A Kaupunkisuunnittelun historia 4 Yhd Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-4 A902-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Kandidatarbete och seminarium Bachelor's Thesis and Seminar MAR.kyps Kypsyysnäyte 0 MAR.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 A902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Valfria studier Elective Studies Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista 10

20 Liite 20 (24) 5.2 Maisema-arkkitehdin tutkinto (120 op) A204-2 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Jyrki Sinkkilä) Fortsättningsmodul i landskapsgestaltning och -anläggning Intermediate Module in Landscape Design and Construction Studiot MA Kadut ja aukiot 9-12 MA Erityisympäristöjen suunnittelu 9-12 MA Arkkitehtuuri ja maisema 9-12 MA Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9-12 MA Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9-12 Tukikurssit MA Maisemarakennushanke 6-9 MA Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3-6 MA Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 MA Puutarha- ja puistoinventointi 3 MA Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3-6 MA Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4-6 MA Maisemarakentamisen erikoistyöt 1-n Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A304-3 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Jyrki Sinkkilä) Fördjupande modul i landskapsgestaltning och -anläggning Advanced Module in Landscape Design and Construction Studiot MA Kadut ja aukiot 9-12 MA Erityisympäristöjen suunnittelu 9-12 MA Arkkitehtuuri ja maisema 9-12 MA Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9-12 MA Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9-12 Tukikurssit MA Maisemarakennushanke 6-9 MA Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3-6 MA Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 MA Puutarha- ja puistoinventointi 3 MA Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3-6 MA Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4-6 MA Maisemarakentamisen erikoistyöt 1-n

21 Liite 21 (24) A205-2 Maiseman suunnittelun ja hoidon jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Fortsättningsmodul i landskapsplanering och landskapsvård Intermediate Module in Landscape Planning and Management Studiot MA Tuotantomaisema 9-12 MA Ympäristövaikutusten arviointi 9-12 MA Maisema-arkkitehtuurin teoria 9-12 MA Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9-12 MA Sustainable Landscape - EIA (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 9-12 Tukikurssit MA Paikkatietotekniikan perusteet 3-9 MA Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1-n MA Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3-6 MA Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1-n Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3 A305-3 Maiseman suunnittelun ja hoidon syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Fördjupande modul i landskapsplanering och landskapsvård Advanced Module in Landscape Planning and Management Studiot MA Tuotantomaisema 9-12 MA Ympäristövaikutusten arviointi 9-12 MA Maisema-arkkitehtuurin teoria 9-12 MA Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9-12 MA Sustainable Landscape - EIA (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 9-12 Tukikurssit MA Paikkatietotekniikan perusteet 3-9 MA Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1-n MA Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3-6 MA Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1-n A203-2 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun jatkomoduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Fortsättningsmodul i samhälls- och stadsplanering Intermediate Module in Urban Planning and Design A Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) 10 A Kaupunki uudistuu, studio 10 A Puukaupunki, studio 9-14 A Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A Urban Laboratory I (Studio) 5-10 A Urban Laboratory II (Studio) 5-10 A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut studiokurssit (studion minimilaajuus = 9 op) min. 9 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-n A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n A GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 Harj Harjoittelu, ylempi perustutkinto 3

22 Liite 22 (24) A303-3 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun syventävä moduuli (20 op, vastuuprof. Trevor Harris) Fördjupande modul i samhälls- och stadsplanering Advanced Module in Urban Planning and Design A Urban Renewal Studio 10 A City in Transition Theory L 2 A City in Transition Studio 12 A Local Development and Globalisation, studio L 10 A Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) 10 A Urban Laboratory I (Studio) 5-10 A Urban Laboratory II (Studio) 5-10 A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut studiokurssit (studion minimilaajuus = 9 op) min. 9 A Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun erikoistyöt 1-n A-36.xxxx Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun muut maisteritason kurssit 1-n Maa Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 A902-W Vapaasti valittavat opinnot (20 op) Valfria studier Elective Studies Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista 20 A902-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op, vastuuprof. Maija Rautamäki) Studier i vetenskaplig metodik Methodological Principles A Tutkimusmetodologia L 5 A Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 A Arkkitehtuurin teoria L 3-n A Introduction to Architectural Research L 3 A Introduction to Architectural Theory L 5 MA Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4-6 X-xx.xxxx Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta Huom. minimi = 3 op (Kurssit A ja A täyttävät em. vaatimuksen) 3-n A999-C A902-D Henkilökohtainen erikoismoduuli (20 op) Personligt specialmodul Individual Special Module Diplomityö (30 op) Diplomarbete Master's Thesis

23 Liite 23 (24) 6 MASTER S PROGRAMME IN CREATIVE SUSTAINABILITY, MODUULIT (HUOM. CS-moduuleihin voi edelleen tulla kurssimuutoksia/-lisäyksiä) Moduulit kuuluvat erilliseen sivuaineeseen Creative Sustainability in Architecture, joka on tarjolla vain yllä mainitun Master s Programmen opiskelijoille. Erillisestä sivuaineesta vastaa professori Trevor Harris. Creative Sustainability in Architecture ( cr ECTS) A206-2 Intermediate Module in Creative Sustainability in Architecture (20 cr, prof. Trevor Harris) Intermediate Module in Creative Sustainability in Architecture Intermediate Module in Creative Sustainability in Architecture Code Course credits cs0017 Creative Teamwork (compulsory) 2 cs0002 Creating the Mindset of Sustainable Societies (compulsory) 2 cs0003 Continuous Transformation (compulsory) 2 cs0004 Systemic Thinking of Sustainable Communities (compulsory) 2 cs0005 Systemic Thinking for Planners and Designers (compulsory) 2 Choose the rest 10 credits from: A Sustainable Building Design 10 A Sustainable Urban Design 10 MA Sustainable Landscape - EIA 9-12 Yhd State of the World and Development (compulsory part of City in Transition) 2 A City in Transition Theory L (See above!) 2 A City in Transition Studio (Also suitable for Building Design as A ) 12 21E10000 How to change the world: Innovation toward sustainability 6 21E11000 Corporate Responsibility in Global Economy 6 21E12000 Sustainability Politics and CSR- Reading Seminar 6 20E00220 Corporate Responsibility 3 21E10002 How to change the world: Sustainability project 6 21E13000 Sustainability marketing and consumption 6 51D08100 Environmental philosophy, book exam 6 51E00100 Business ethics 6 75E00560 Communication for Corporate Social Responsibility 6 21E06050 Responsibility Management Book Exam 6 Maa Game in Urban Planning and Development 4 Maa International Land Management 6 Maa Corporate Real Estate Management 5 Maa Real Estate Development 5 Maa Real Estate in Theory and Practise 5 Maa Sustainable Real Estate 5 Yhd Sustainable Communication 2 Yhd Sustainable Global Technologies, Changing Course 6 Yhd Sustainable Technologies Studio: Facing Local and Global Challenges 10 cs0018 Sustainable Product and Service Design 6 cs0019 Sustainable Design Case 6 cs0020 Design Ethics Theory (AND cs0021 OR cs0022) 6 cs0021 Design Ethics Project (See above!) 6 cs0022 Value in Design (See above!) 6 cs0015 Theoretical Changing Courses 1-12 cs0010 CS Projects 1-12 cs0016 Creative sustainability studies in other universities 1-n