JANAKKALAN VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 JANAKKALAN VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUUNNITELMA

2 2 Sisällysluettelo: 2 JOHDANTO 3 1. Liikkumisen määrä 4 2. Laatu ja suunnittelu 5 3. Ympäristö 6 4. Välineet 6 5. Yhteistyö perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa 7 6. Liikkuminen eri orientaatioalueilla 8 Matemaattinen orientaatioalue Luonnontieteellinen orientaatioalue Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatioalue Esteettinen orientaatioalue Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatioalue 7. Kielen kehityksen tukeminen liikunnallisin keinoin 9 8. Liikunnan myönteiset vaikutukset Janakkalan varhaiskasvatuksen liikunnalliset erityispiirteet Janakkalan kunnan lähiliikuntapaikat Vinkkilähdeluettelo 14

3 3 Johdanto Janakkalan kunnan strategia-asiakirjaan on kirjattu, että Janakkala tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä. Haluamme Janakkalan varhaiskasvatuksessa panostaa lasten jokapäiväiseen ja monipuoliseen liikuntaan sekä terveellisten elintapojen edistämiseen. Tavoitteena on, että lisääntyneen terveysliikunnan ansiosta Janakkalan väestöllä on keskimääräistä vähemmän elämäntapasairauksia. Myönteinen asenne liikuntaan on tärkein tekijä tavoitteiden saavuttamisessa ja aikuisen on myös hyvä tiedostaa oma roolinsa lasten liikkumisen mallina ja innostajana. Riittävällä päivittäisellä liikkumisella voidaan turvata lapsen terve kehittyminen ja samalla tukea lapsen hyvinvointia kehittämällä mm. sosiaalisia taitoja sekä oppimisvalmiuksia. Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia, oppia ja tutkia ympäristöään. Varhaiskasvatuksessa tulee huolehtia siitä, että lapsella ei ole yhtään liikkumatonta päivää. Ympäröivän yhteiskunnan muuttumisen myötä lasten luonnollinen liikkuminen on vähentynyt huomattavasti, jolloin on tärkeää, että aikuiset kannustavat lasta liikkumaan ja mahdollistavat lapsen fyysisen aktiivisuuden. Janakkalan liikuntavasu toimii varhaiskasvattajien tukena ja innoittajana lasten liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Liikuntavasun pohjautuu Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset -oppaaseen.

4 4 1. Liikkumisen määrä Liikuntasuositus Varhaiskasvatuksen liikuntasuositus on vähintään kaksi tuntia reipasta ja hengästyttävää liikuntaa päivässä. Päivittäinen kahden tunnin liikuntasuositus ei tarkoita pelkästään ohjattua liikuntaa, vaan lapsen liikkumisen mahdollistamista monipuolisesti tuottaen iloa ja hyvää oloa. Lapsen hoitopäivän aikana toteutuvan liikunnan osuus kokonaisuudesta on 1-1,5 tuntia. Liikkumisen minimimäärä koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista päivän aikana. Kaksi tuntia voidaan toteuttaa pilkkomalla esim. 120 minuuttia = 12 kertaa 10 minuutin jaksoiksi. Varhaiskasvattajien ja vanhempien tehtävänä on yhdessä huolehtia päivittäisen liikunnan tarpeen täyttymisestä. Ohjattu liikunta Ohjatun liikunnan määrä kahden tunnin liikuntasuosituksesta on n %. Lapselle tulee antaa mahdollisuus osallistua ohjattuihin liikuntatuokioihin useita kertoja viikossa. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Ohjattujen tuokioiden tulee tarjota monipuolisia liiketekijöitä. Tuokioiden sisältöä on hyvä muuttaa vain vähän kerrallaan. Monet toistot takaavat oppimisen. Aikuisten tehtävänä on huomioida tuokioita suunniteltaessa, että ne sisältävät mahdollisimman vähän seuraamista, jonotusta ja odottelua. Ohjatun liikunnan tarkoitus on motivoida lapsia liikkumaan, rikastuttaa liikkumista sekä luoda pohja omaehtoiselle liikkumiselle. Ohjatuista tuokioista lapset voivat siirtää aineksia omaehtoiseen liikkumiseen. Omaehtoinen liikkuminen Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan liikkumista, johon lapsi itse ryhtyy omasta halustaan ja mielenkiinnostaan joko yhdessä toisten lasten kanssa tai yksin. Liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia ja samalla peruskeino hankkia kokemuksia ja ilmaisumahdollisuuksia. Liikkuminen on lapselle tarve, kuten syöminen ja nukkuminenkin. Parhaimmillaan lapsen päivittäinen liikunta on täynnä tekemisen riemua ja ilahduttavia onnistumisen kokemuksia. Ulkoilu Ulkona leikkiminen ja liikkuminen tarjoavat monin verroin enemmän mahdollisuuksia kehon ja aistien käyttämiseen kuin sisällä leikkiminen. Luonnossa syntyy kuin itsestään haastavia liikkumisen tilanteita. Ulkona aistikokemukset, kuten tunnusteleminen, haistaminen, kuuleminen ja näkeminen ovat oikeastaan itsestään selvyyksiä. Tärkeää on liikkua ja leikkiä ulkona muulloinkin kuin kauniilla säällä. Lapset nauttivat liikkumisesta ulkona myös sateella! Vanhempien ja varhaiskasvattajien tehtävänä on huolehtia lasten sään mukaisesta vaatetuksesta.

5 5 Aikuisen rooli Lapset ovat useimmiten itse aktiivisia liikkumaan. Aikuisen tehtävänä on rikastuttaa toimintaa ja tarjota virikkeitä. Aikuisten kannustuksella, motivoinnilla ja mallilla on myös suuri merkitys lasten liikkumiseen. Lapset ovat idearikkaita ja luovia liikkuessaan. On huomioitava etteivät kiellot ja säännöt rajoita liikaa liikkumisen mahdollisuuksia. 2. Laatu ja suunnittelu Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. Monipuolisella liikkumisella varmistamme motoristen perustaitojen oppimisen ja lapsen persoonallisuuden eri osa-alueiden kehittymisen sekä hermostollisten prosessien harjaantumisen. Viikkosuunnitelmassa tulee huomioida, että liikkumista sisältyy jokaiseen lapsen päivään - ei yhtään liikkumatonta päivää! Motoriset perustaidot Motorisia perustaitoja ovat tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot. Tasapainotaidoilla tarkoitetaan kykyä mukauttaa kehon painopiste paikallaan olevaan tai liikkuvaan tukeen nähden siten, että keho pysyy paikallaan. Liikkumistaidot ovat taitoja, joiden avulla siirrytään paikasta toiseen. Käsittelytaitoja hyödynnämme käyttäessämme erilaisia välineitä tai telineitä. Perustaitojen oppimisen tavoitteena on luoda keskushermoston liikkeestä malli, joka on sovellettavissa arkielämän tilanteisiin. Lapsen saadessa mahdollisimman monipuolisia kokemuksia kustakin liikkeestä ja riittävä määrä toistoja, tämä malli syntyy. Motorisia perustaitoja käytetään päivittäin. Lapsen perustaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän saa liikkeiden tietoista harjaannuttamista, ohjausta ja satoja tai jopa tuhansia toistoja. Varhaiskasvattajan tehtävänä on nähdä lapsi yksilönä ja tukea lapsen yksilöllisten kykyjen, mieltymysten ja kiinnostuksen kohteiden tyydyttämistä siten, että liikuntakasvatukselle asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa mahdollisimman hyvin. Liiketekijät Yhdistämällä perustaitojen harjoitteluun erilaisia liiketekijöitä saadaan liikkumisesta haastavaa, mielekästä, monipuolista ja hauskaa. Liiketekijöitä ovat suunnat, tila, aika, voima ja taso. Liiketekijät ovat työkaluja toiminnan sisällön kehittämiseen. Liiketekijöitä vaihtelemalla voidaan muunnella esimerkiksi tehtävien vaikeustasoa. Liiketekijät tarjoavat siis myös konkreettisen keinon toiminnan eriyttämiseen.

6 6 3. Ympäristö Lapsen tulee saada kokemuksia perustaidoista vaihtelevissa olosuhteissa. Suomessa vuodenajat ja luonto tarjoavat tähän hienon mahdollisuuden. Monipuolisuutta luodaan harjaannuttamalla perustaitoja ja ohjattuja tuokioita erilaisissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi liikuntasalissa, jäällä, metsässä, nurmikolla, vedessä ja lumessa. Vuodenajat tarjoavat lapselle paljon aistikokemuksia. Lapsen elämysmaailmaa rikastuttaa, kun lapsi pääsee liikkumaan sekä rakennetussa että myös luonnonmukaisessa ympäristössä. Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva, monipuolinen ympäristö sisällä ja ulkona. Varhaiskasvattajien on myös poistettava liikkumiseen liittyviä esteitä ja opetettava turvallista liikkumista eri ympäristöissä. Liikkuva lapsi tarvitsee muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisten leikkien ja pelien toteuttamisen. Liikkumaan houkutteleva ja esteetön ympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liikkumisen halua ja motivoi liikkumaan, leikkimään sekä kokeilemaan. Erilaiset tilat, kuten liikuntasalit, aulat, käytävät, pihat, leikkipuistot, lähiliikuntapaikat ja lähimetsät tulisivat olla lasten käytettävissä. Varhaiskasvattajilta vaaditaan kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä, ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja luovuutta, jotta liikkuminen toteutuu erilaisissa tiloissa. Varhaiskasvattajien on tärkeää tiedostaa, että pienikin tila soveltuu lasten liikkumiseen, kunhan lasten kanssa sovitaan tilaan ja tilanteeseen sopivat pelisäännöt. 4. Välineet Varhaiskasvatuksen toimitiloissa tulee olla lasten liikuntaan riittävä ja muunneltava perusvälineistö, jo on helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. Asianmukaiset välineet ovat motivointitekijä, mutta puuttuvat välineet eivät ole este liikkumiselle. Kierrätysmateriaalit, luonnonmateriaalit ja itse tehdyt välineet tarjoavat erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia ja mahdollistavat lasten luovuuden. Varhaiskasvattajien vastuulla on opastaa lapsille liikuntavälineiden käyttö ja huolto sekä asianmukainen säilytys. Aikuisen ei silti pidä liiaksi rajoittaa välineiden käyttöä vain tiettyyn tarkoitukseen, vaan lapsille pitää antaa mahdollisuus käyttää välineitä luovasti ja omaperäisesti turvallisuustekijät huomioiden. Päivittäisiä liikkumisen mahdollisuuksia tulee tarjota useita kertoja päivässä ja eri paikoissa. On hyvä huomioida ja tiedostaa liikkumisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen myös siirtymä- ja odotustilanteissa.

7 7 5. Yhteistyö perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa Vanhemmilla on suuri vaikutus lapsen liikunnallisiin tottumuksiin. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksessa tulee hyödyntää kasvatuskumppanuutta. Keskinäisellä päivittäisellä vuoropuhelulla voidaan varmistaa, että lapsi saa liikuntaa vielä päivähoitopäivän jälkeenkin ja saavuttaa päivittäisen liikunnan minimimäärän kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Erityisesti vasu-keskusteluissa varhaiskasvattajilla on luonteva mahdollisuus antaa vanhemmille tietoa liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja keskustella myös perheen yhteisen liikkumisen ja leikkimisen merkityksestä lapselle. Vanhempien ja kasvattajien oma esimerkki aktiivisesta elämäntavasta ja yhteistyössä toimimisesta on lapsille hyvä esimerkki jaetusta kasvatuskumppanuudesta. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella lapsen hoitopäivän varusteista, niin että lapsella olisi päivittäin liikkumiseen sopiva sisä- ja ulkovaatetus sekä kulloinkin asianmukainen liikuntavarustus (esim. sopivat luistimet, toimiva suksipaketti). Varhaiskasvattajien kannattaa innostaa perheitä liikkumaan antamalla perheille tietoa oman kotikunnan ja eri urheiluseurojen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Varhaiskasvatuksessa järjestetään vuosittain muutamia yhteistyötapahtumia. Näissä tapahtumissa voi mukavan yhdessäolon lomassa esitellä vanhemmille muiden asioiden lomassa myös erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja leikkiä lapsen kanssa. Tapahtumat on hyvä suunnitella toteutettaviksi niin, että koko perhe (myös sisarukset) voi osallistua toimintaan. Tapahtumat voivat olla sisällöltään ja toteutukseltaan hyvin erilaisia. Osa toiminnoista voi olla suunniteltu vain lapsille tai aikuisille, osa toiminnoista on yhteisiä. Vuodenajasta riippuen tapahtumat voidaan järjestää päiväkodin pihalla ja lähimetsässä, liikuntahallissa tai hiihto- ja mäenlaskumaastossa. Esimerkkejä perheiden ja varhaiskasvatuksen liikunnalliseen yhteistyöhön: Päiväkodin olympialaiset: perinteisten juoksu-, hyppy- ja heittosuoritusten lisäksi hauskoja kisailutehtäviä sekä lapsille että aikuisille Tutustumisilta liikunnan merkeissä päiväkodissa ja lähiympäristössä Esikouluilta: oppimisvalmiuksien kehittäminen ja oppiminen liikunnan avulla sisätiloissa ja luonnossa liikkuen Halloween -juhlat liikkuen ja leikkien teeman mukaisella rekvisiitalla höystettynä Jouluinen perheliikuntatapahtuma ulkona tonttuillen ja seikkaillen Kinkunsulatus-jumppa liikuntasalissa lapsille ja vanhemmille Avoimet ovet klo 8 17 lasten vanhemmille ja alueen asukkaille Perhe luistimilla Rusettiluistelutapahtuma musiikin tahtiin Lasten ja vanhempien välinen jääkiekko-ottelu Koko perheen mäenlaskuilta Hiihto- ja ulkoilutapahtuma pilkkien, hiihtäen ja eväitä syöden Perheiden ilta uimahallissa Kylpyläretki Jalkapalloturnaus oman päiväkodin kesken tai naapuripäiväkodin kanssa Pihatalkoot Keväinen liikuntajuhla toimintavuoden päätöksenä Liikuntavälinekirpputori - vaihtopiste

8 8 6. Liikkuminen eri orientaatioalueilla Toiminta ja toiminnallisuus on tapa toimia ja oppia alle kouluiässä. Toiminnallisia menetelmiä voidaan käyttää kaikessa oppimisessa, kuten esimerkiksi matemaattisten taitojen harjoittelussa. Opitut asiat konkretisoituvat ja syventyvät lapsen tutustuessa asioihin kinesteettisesti, oman kehon kautta. Matemaattinen orientaatioalue matemaattisten käsitteiden (lukumäärät, muodot, mittasuhteet) opettelu ja konkretisointi liikunnan avulla (esim. vastakohtaparit liikkumalla / tekemällä) liikkumalla laskeminen lukujonotaidot liikkumalla rytmiikka avaruudellinen hahmottaminen isoilla välineillä rakentelu metsämatematiikka (kivillä, kävyillä ) Luonnontieteellinen orientaatioalue luontoretket ja liikkuminen luonnossa (huom! jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnossa) luonnon oma temppurata (kivet, kannot, oksat, kaatuneet puut ) eskari- ja viskarituokiot metsässä (kasvit, puut, eläimet, vuodenajat ) Metsämörri ja myttys tuokiot Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatioalue omaan lähiympäristöön tutustuminen (oma koti, päivähoitopaikka, kauppa) liikkumalla kävellen, pyöräillen, suksilla, bussilla oman lähiseudun kulttuurikohteisiin tutustuminen ja yhteiskunnallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen kotiseudulle juurtuminen, lähiliikuntapaikkojen tutuksi tekeminen olympia-aate lasten olympialaiset Esteettinen orientaatioalue värit luonnossa (värikartta, väriympyrä) rytmiikka musiikkiliikunta, tanssit, sirkus

9 9 Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatioalue toisen ihmisen huomioiminen, kannustaminen, auttaminen yhdessä liikkuen voittamisen ja häviön sekä sääntöjen noudattamisen harjoittelu / opettelu pelien kautta hyvän ja pahan erottaminen rehti peli vastuullisuuden opettelu (esim. liikuntavälineistä huolehtiminen) liikkumisen vastapainona hiljentyminen ja rentoutuminen liikkumisen liittäminen juhlapyhien ja kulttuuristen tapojen viettoon 7. Kielen kehityksen tukeminen liikunnallisin keinoin Fyysisen aktiivisuuden on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen sekä yleisiin tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoihin. Tutkimusten mukaan varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista. Liikuntataitojen oppimisen ongelmat ja kielellisten taitojen oppimisen ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. Samoin liikunnan ongelmat yhdistyvät usein lukemisvaikeuksien kanssa. Liikkumistaidot kehittävät lapsen ajattelutaitoja ja sen myötä kielen kehitystä. Liikkuessaan ja toimiessaan erilaisissa tilanteissa lapsi joutuu ratkaisemaan monenlaisia ongelmia, mikä vahvistaa ajattelua ja kielellistä kehitystä. Kielellisen kehityksen tukemisessa, kuten myös liikuntakasvatuksessa, on kyse kyvystä tarttua hetkeen, huomata lapsen luonnollinen innostus. Liikunnan avulla voidaan luoda monipuolisia tilanteita, jotka antavat lapselle onnistumisen kokemuksia ja kehittävät luottamusta omiin kykyihin. Tämä on erityisen tärkeää lapselle, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia, koska liikuntatilanne voi olla joskus ainoa hetki, jossa lapsi saa kokea onnistumisia. Lapsi luo liikunnan välityksellä itselleen mielikuvia. Liikunnassa ovat mukana kaikki aistit. Aistikokemuksista jää vahvoja muistijälkiä lapsen muistiin. Vahvat muistijäljet helpottavat asioiden mieliin palauttamista ja muistamista erilaisissa asiayhteyksissä ja uusissa tilanteissa. Puhuessa käytetyt sanat ovat abstrakteja kielellisiä käsitteitä. Sanojen merkityksiä lapsi oppii kehollisten kokemusten ja liikunnan yhteydessä. Tämän vuoksi liikunnalla on suuri merkitys juuri abstraktien käsitteiden oppimisessa. Lapselle suunnitelluissa liikuntatuokioissa on tärkeää ohjata harjoitteita ja tehtäviä, joissa lapsi joutuu käyttämään mahdollisimman montaa eri aistialuetta. Esimerkiksi erikokoisten ja -muotoisten välineiden käyttö samassa harjoituksessa laittaa monet aistialueet koetukselle. Työntekijät ovat kokeneet parhaiksi kielellisiä erityisvaikeuksia tukeviksi leikeiksi ja harjoituksiksi motoriikkaradat, satujumpat ja musiikki-leikit. Esimerkkejä: kirjainten opettelu oman kehon avulla / ryhmätyönä tavujen hyppiminen tai taputtaminen eri kehonosia käyttäen kirjainten tekeminen luonnossa luonnonmateriaaleista kirjaimet temppuradalla muotojen ja kirjainten etsiminen luonnosta

10 10 8. Liikunnan myönteiset vaikutukset Liikkuminen on yksi lapsen perustarpeista. Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsi tarvitsee liikkumista, koska se on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle ja tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan positiivisen vaikutuksen myös lapsen psyykkiseen terveyteen. Parhaimmillaan liikunta tukee lapsen fyysistä, kognitiivista ja motorista kasvua ja kehitystä monin tavoin. Liikunnalla nähdään myös paljon mahdollisuuksia sosiaalisen ja eettisen kasvun tukemisessa. Liikunnan vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen kehittää lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistöä vahvistaa luustoa, sidekudoksia ja jänteitä vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistön kehittymiseen parantaa unen laatua ja määrää parantaa nivelten liikkuvuutta tehostaa hermostollista säätelyä auttaa pitämään verenpaineen ihanteellisella tasolla parantaa ruokahalua vaikuttaa edullisesti koko kehon rasva-arvoihin auttaa painonhallinnassa lapsi oppii tuntemaan omaa kehoaan vahvistaa liikuntaan liittyvää myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta Liikunnan vaikutus fyysiseen kehitykseen opettaa lapselle motorisia perustaitoja ja tasapainon ylläpitämistä kehittää liikuntataitoja parantaa liikkuvuutta ja liikehallintaa tuo kokemuksia omasta kehosta ja sen toiminnasta Liikunnan vaikutus keskittymiseen ja oppimiseen opettaa käsitteitä eli sanoja ja niiden merkityksiä tukee lapsen kielellisen ja matemaattisen ajattelun kehittymistä edistää lapsen keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä parantaa muistamista ja tarkkaavaisuutta parantaa stressin sietokykyä auttaa ilmaisemaan tunteita ja käsittelemään kielteisiä tunteita antaa parhaimmillaan lapselle myönteisiä kokemuksia opettaa lapselle sosiaalisia taitoja vahvistaa yksilöiden välistä vuorovaikutusta opettaa ottamaan toisia huomioon edistää tunteiden ja tahdon kehitystä oppii käsittelemään erilaisia liikkumiseen liittyviä tunteita: mielihyvä, ilo, energisyys, uupumus oppii käsittelemään voittamisen ja häviön tunteita opettaa lapselle sääntöjen noudattamisen, reilun pelin ja myötätunnon merkityksen

11 11 9. Janakkalan varhaiskasvatuksen liikunnalliset erityispiirteet strategia ohjaa terveysliikunnan edistäminen henkilöstön osallistuminen liikunnallisiin koulutuksiin varhaiskasvatuksen liikuntavastaavat liikunnallisen esteettömyyden huomioiminen varhaiskasvatuksen uudisrakentamisessa varhaiskasvatusyksiköiden omat liikuntasuunnitelmat Janakkalan kunnan strategiaan on kirjattu: Janakkala tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä. Varhaiskasvatuksessa olemme tiedostaneet, että terveysliikunnan edistämisellä on elinikäiset vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö haluaa omalla esimerkillään kasvattaa lapsia pienestä pitäen asennoitumaan liikkumiseen myönteisesti. Liikunnallisia työmenetelmiä hyödynnetään varhaiskasvatuksessa kaikilla oppimisen osa-alueilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on kolmen päivän täydennyskoulutusvelvoite. Vuosien aikana jokainen Janakkalan kunnan varhaiskasvatuksen työntekijä osallistuu vähintään yhteen liikuntakoulutukseen. Varhaiskasvatuksessa valittiin yksiköittäin liikuntavastaavat, jotka saivat koulutuksen liikuntavasun työstämiseen. Tämän tuloksena on syntynyt Janakkalan varhaiskasvatuksen ensimmäinen liikuntasuunnitelma. Liikuntavastaavien tehtävänä on jalkauttaa liikunnan varhaiskasvatussuunnitelma kunkin yksikön arkeen, niin että lasten päivittäinen liikkuminen lisääntyy ja monipuolistuu entisestään. Varhaiskasvatusyksiköissä tehdään omat yksikkökohtaiset liikuntasuunnitelmat (liikunnan vuosikellot) ympäristön tilat ja mahdollisuudet huomioiden. Kaikki Janakkalan päiväkodit sijaitsevat luontoliikunnan kannalta ideaalissa ympäristössä. Päiväkotien läheisyydessä on myös talvisin luistelukentät ja hiihtoladut. Päiväkodeissa on myös sisäliikuntatilat tai liikuntahalli lähietäisyydellä. Myös perhepäivähoitajat hyödyntävät toiminnassaan omien piha-alueiden lisäksi puistoja ja päiväkotien liikuntatiloja sekä Janakkalan kunnan liikuntapaikkoja. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelussa pyritään mahdollistamaan monipuolinen, innostava ja esteetön liikkuminen.

12 Janakkalan kunnan lähiliikuntapaikat, leikkipuistot sekä retkikohteet Turenki Liikuntahalli, Koulutie 2 Mattias Tast, mattias.tast@janakkala.fi Liikunnanohjaaja Puh. (03) Kansanpuiston jääkiekko- ja luistinrata/ pesäpallokenttä, Lukiotie Pienluistinradat: Kuumola ja Retuperä, Kauriinmaa Eero Simola, eero.simola@janakkala.fi Raija Kurkela, raija.kurkela@janakkala.fi kunnanpuutarhuri alueidenhoidon esimies Puh. (03) Puh. (03) Puh. (019) Puh. (019) Liinalammen urheilukenttä ja uimaranta, Liinalammentie Moision jalkapallokentät Kekanahontie, Koulun kenttä Koulutie 2 Pentti Rasinkangas, pentti.rasinkangas@janakkala.fi Liikuntapaikanhoitaja, Turengin ja ympäristön liikuntapaikat Puh Ulkoilureitit / Valaistut ladut: Konttilan-Kiipulan kuntopolku -latu 3 km, 5 km ja 10 km Kauriinmaa-Lintuvuoren 6 km kuntopolku - pistolatu ja 1 km lenkki (Turenki) Leikkipuistot: Moisio, Liljanpuisto, Tohvela, Kuumola, Kauriinmaa Laskettelukeskus: Calpis cross center Tervakoski Uimahalli, Tervajoentie 4 Liisa Oittinen, liisa.oittinen@janakkala.fi Petri Jukonen, petri.jukonen@janakkala.fi Uimahallinhoitaja Uinnin valvoja Puh. (019) Puh. (019) Liikunta-alueiden jääkiekko- ja luistinradat, Lähdeojantie Jalkapallokenttä (alakenttä), Lähdekorventie Patalan kenttä (yhteiskoulun/lukion kenttä), Patalantie Pesäpallokenttä, Lähdekorventie Ulkoilureitti / Valaistu latu: Luulion kuntopolku -latu, 3,7 km Leikkipuistot: Kirkkotie, Porttila, Tammiranta, Lehtikuusenmäki, Huuna, Marttila Eero Simola, eero.simola@janakkala.fi Raija Kurkela, raija.kurkela@janakkala.fi kunnanpuutarhuri alueidenhoidon esimies Puh. (03) Puh. (03) Puh. (019) Puh. (019) Keilahalli, Seuratalo, Seuranaukio 3, Puh.(019) Uimarannat: Suruttoman ranta, Tietyn ranta, Sokslammin ranta Puuhamaa, Vähikkäläntie 11, Tervakoski Puh. (019)

13 13 Leppäkoski Leppäkosken luistinrata, Haukankalliontie, koulun yhteydessä Leppäkoski Leppäkosken urheilukenttä, Urheilukentäntie 7, Leppäkoski Ulkoilureitti/Valaistu latu: Haukankallion kuntopolku -latu 3 km Eero Simola, eero.simola@janakkala.fi Raija Kurkela, raija.kurkela@janakkala.fi kunnanpuutarhuri alueidenhoidon esimies Puh. (03) Puh. (03) Puh. (019) Puh. (019) Uimaranta: Rahitun lampi Haja-asutusalueet Luistinradat: Harviala, koulun yhteydessä Sääjärventie Harviala Virala, koulun yhteydessä Viralantie Janakkala Vähikkälä, koulun yhteydessä Kirkkoportintie Vähikkälä Tarinmaa, koulun yhteydessä Rantalahdentie Turenki Tanttala, koulun yhteydessä Tanttalantie Turenki Heinäjoki, koulun yhteydessä Koventie Turenki Eero Simola, eero.simola@janakkala.fi Raija Kurkela, raija.kurkela@janakkala.fi kunnanpuutarhuri alueidenhoidon esimies Puh. (03) Puh. (03) Puh. (019) Puh. (019) Uimarannat: Valajärvi, Vähikkälä Pappilanranta, Tarinmaa Rehakanjärvi, Rehakka Kernaalanjärvi, Harjunmäki Retkikohteita: Laurinmäen museoalue, Tarinmaa (katso Laurinmäen kotisivut ) Hakoisten linnavuori, Tarinmaa Kiipula Suurisuon luontopolku Mallinkaisten leirintäalue Ida Ahlbergin museo Katso lisätietoa Janakkalan kunnan vapaa-aikaan ja matkailuun liittyen netistä: / Vapaa-aika ja matkailu: Liikunta täältä löytyy myös Janakkalassa toimivat liikuntajärjestöt Aktiviteetit ja luonto Nähtävyydet ja museot

14 Vinkkilähdeluettelo Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö (Hämeen liikunta ja urheilu: Lapset ja nuoret) Kielilukot auki liikunnan avaimella Liikuntaopas kielellisten erityisvaikeuksien tukemiseen Tampereen kaupungin päiväkotien erityisryhmille Susanna Mustajärvi, Elisa Tuominen, Opinnäytetyö Elokuu 2012 Sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu