Sampo Pankki Oyj. Tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus

2 2 SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS 3 IFRS -TILINPÄÄTÖS 7 Konsernin tuloslaskelma 7 Konsernitase 8 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 9 Konsernin rahavirtalaskelma 10 Tilinpäätöksen liitetiedot 12 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 12 Segmentti-informaatio 24 Riskienhallinta 25 Yrityshankinnat ja -myynnit 33 Muut liitetiedot: 34 Lopetetut toiminnot 34 Korkotuotot, netto 35 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 35 Palkkiotuotot ja -kulut 36 Saamisten arvonalentumiset 36 Sijoitustoiminnan nettotuotot 36 Henkilöstökulut 36 Liiketoiminnan muut kulut 37 Rahoitusvarat ja -velat 37 Käyvät arvot 38 Käteiset varat 38 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat 39 Lainat ja muut saamiset 41 Sijoitukset 42 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 43 Aineettomat hyödykkeet 43 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 44 Muut varat 44 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat 45 Verot 45 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 46 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 46 Muut velat 47 Varaukset 47 Ehdolliset velat ja sitoumukset 47 Työsuhde-etuudet 48 Lähipiiritiedot 48 Oma pääoma 49 Osingot 50 SAMPO PANKKI OYJ:N ERILLISTILINPÄÄTÖS (Suomalainen tilinpäätöskäytäntö) Tuloslaskelma 51 Tase 52 Tilinpäätöksen liitetiedot 54 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 54 Tilinpäätöksen muut liitetiedot 55 Sampo Pankki Oyj:n hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä 65 Tilintarkastuslausunto 66 Kirjanpitokirjat

3 3 SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS Konsernirakenteen muutokset Kiinteistö Oy Salon Örninkatu 15 myytiin helmikuussa 2008 ja osakkuusyhtiö Primasoft Oy (Sampo Pankin osuus osakkeista 20 %) huhtikuussa Venäjällä toimiva ZAO Danske Bank (entinen ZAO Profibank) myytiin heinäkuussa Mandatum & Co Oy ja MDT Invest Oy (entinen Mandatum Pankkiiriliike Oy) purettiin heinäkuussa C Asset Management Oy:n vähemmistöosuus ostettiin lokakuussa Yhtiö on nyt Sampo Pankin 100 % tytär. Uusi osakkuusyhtiö Arfin Oy (Sampo Pankin osuus osakkeista 33,3 %) hankittiin marraskuussa Arvo Omaisuudenhoito Oy fuusioitiin Sampo Pankkiin joulukuussa Mandatum & Co Oy:n, MDT Invest Oy:n, Baltian pankkien ja ZAO Danske Bankin tilikauden tulokset on esitetty tuloslaskelmassa lopetettuina toimintoina. Muutokset konsernirakenteessa vaikuttavat lukujen vertailukelpoisuuteen. Muutokset kirjanpitoperiaatteissa Sampo Pankki konserni noudattaa Danske Bank konsernin yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita. Vuoden 2007 vertailulukuja ei ole muutettu, minkä johdosta luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kirjanpitoperiaatteiden muutoksista sekä vertailukelpoisuudesta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulos Sampo Pankki-konsernin voitto ennen veroja tilikaudella 2008 oli 181,6 miljoonaa euroa (775,7). Luku sisältää lopetettujen toimintojen tuottoja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa (499,9). Oman pääoman tuotoksi muodostui lopetetut toiminnot mukaan lukien 6,9 % (44,8 %) ja kulu-tuotto-suhde oli 63,7 % (37,0%). Tase Saamiset asiakkailta kasvoivat 798,0 miljoonalla eurolla vuoden 2007 lopusta ja niiden määrä oli ,8 miljoonaa euroa (25 292,8). Luottolaatu oli tyydyttävä. Luottojen ja saamisten arvonalentumisia kirjattiin 52,3 miljoonalla eurolla (62,5). Talletusten määrä vuoden 2008 lopussa oli ,7 miljoonaa euroa (12 775,5). Vakavaraisuus Sampo Pankki konsernin vakavaraisuus oli joulukuun 2008 lopussa 14,3 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 12,4 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa vakavaraisuus oli 15,1 prosenttia ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 12,9 prosenttia. Vakavaraisuuteen luettavat omat varat olivat joulukuun lopussa yhteensä 2 713,5 miljoonaa euroa (2 633,6). Konsernin riskipainotetut saamiset olivat ,5 miljoonaa euroa (17 404,3). Suurin muutos omissa varoissa viime vuoden loppuun verrattuna oli vuoden 2008 tulos verojen jälkeen 133,4 miljoonaa euroa, joka kasvattaa ensisijaisia omia varoja. Lisäksi Sampo Pankki Oyj lunasti joulukuussa toissijaisiin omiin varoihin luettavan 50 miljoonan euron debentuurilainan.

4 4 VAKAVARAISUUS Sampo Pankki -konserni Sampo Pankki Oyj Omat varat Ensisijaiset omat varat 1 ) 2 363, , , ,1 Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 106,0 Ylikurssirahasto Vararahasto 271,1 271,1 261,7 261,7 Pääomalaina 350,0 346,5 350,0 346,5 Vapaa oma pääoma 1 643, , , ,6 Vähemmistöosuus 1,2 14,4 0,0 0,0 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo -7,8-8,7-7,4-8,7 Rahoitusvarojen arvostukset käypään arvoon 0,0 0,0 0,0 0,0 Toissijaiset omat varat 350,0 394,3 350,0 394,3 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 350,0 393,8 350,0 393,8 Muu toissijainen pääoma 0,0 0,6 0,0 0,6 Vähennykset omista varoista 2 ) 0,0 0,0 0,0 0,0 Omiin varoihin markkinariskin kattamiseksi luettavat erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 2 713, , , ,5 Riskipainotetut saamiset ja vastuut , , , ,5 Omien varojen vähimmäisvaatimus ( 8 % riskipainotetuista saamisista ja vastuista) 1 519, , , ,4 Luotto- ja vastapuoliriski 1 360, , , ,1 Markkinariski 59,5 40,2 59,5 41,4 Operatiivinen riski 99,7-99,1 - Vakavaraisuussuhdeluku, % - omat varat yhteensä/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 14,3% 15,1% 14,7% 15,4% - josta ensisijaiset omat varat/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 12,4% 12,9% 12,8% 13,0% Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 5 luvun ja :ien mukaisesti. Luottoja operatiivisen riskin riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen. Vuoden 2007 vertailutiedot on laskettu luottolaitoslain 12 luvun siirtymäsäännösten mahdollistamalla tavalla lain voimaan tullessa olleiden sääntöjen, vanhan luottolaitoslain 9 luvun :ien ja Rahoitustarkastuksen omien varojen laskentaa koskevan tulkinnan 3/125/2005 mukaisesti. 1 ) Pääomalainojen osuus ensisijaisista omista varoista on Sampo Pankki konsernin osalta 15 % (15 %) ja Sampo Pankin 15 % (16 %). 2 ) Rahoitustarkastus on myöntänyt Sampo Pankille luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan olla vähentämättä omista varoista rahoituslaitossijoituksia yrityksiin, joiden pääasiallisena toimialana on sijoitustoiminta. Poikkeuslupa on voimassa asti.

5 5 Riskienhallinta Riskienhallinnan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pakollisen vakavaraisuuslaskennan lisäksi Sampo Pankki konsernin riskien seurannassa käytetään taloudellisen pääoman mittareita, jotka kuvaavat eri riskien kantamiseksi tarvittavan pääoman määrää. Pääomavaatimuksen katteena on riittävästi omaa pääomaa ja pääomalainoja. Merkittävimmät Sampo Pankki - konsernin toimintaan liittyvät riskit ovat luottoriski, rahoitustaseen korkoriski sekä likviditeettiriski, operatiivinen riski ja erilaiset liiketoimintariskit kuten muutokset kilpailutilanteessa tai asiakkaiden käyttäytymisessä. Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisesti IFRS tilinpäätöksessä. Luottoluokitukset Sampo Pankin luottoluokitukset eivät muuttuneet vuonna Standard & Poor s vahvisti Sampo Pankki Oyj:n luokitukset AA-/A-1+ ja muutti näkymät vakaasta negatiiviseksi. Moody s asetti Sampo Pankki Oyj:n pitkän luokituksen Aa1 tarkkailuun mahdollista luokituksen laskua varten ja vahvisti samalla lyhyen luokituksen P-1. Muutoksista tiedotettiin samanaikaisesti pankin emoyhtiön, Danske Bank A/S:n, vastaavien muutosten kanssa. Hallinto Tilivuoden 2008 aikana Sampo Pankki Oyj:n hallitukseen ovat kuuluneet Peter Straarup (puheenjohtaja), Sven Erik Lystbæk (varapuheenjohtaja), Ilkka Hallavo, Teija Andersen, Tonny Thierry Andersen, Esko Mäkeläinen, Lars Stensgaard Mørch, Thomas Mitchell ( saakka), Maarit Näkyvä ( saakka), Georg Schubiger ( alkaen) ja Risto Tornivaara ( alkaen). Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja on Ilkka Hallavo ja toimitusjohtajan sijainen Maarit Näkyvä ( saakka) ja Risto Tornivaara ( alkaen). Sampo Pankki Oyj:n tilintarkastajana on ollut Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Kunto Pekkala, KHT. Näkymät vuodelle 2009 Laskevat korot ja heikkenevä taloudellinen tilanne tulevat vaikuttamaan negatiivisesti pankin kannattavuuteen. Taloudellisen kehityksen epävarmuudesta johtuen, pankki ei voi antaa tarkkaa arviota kannattavuuden kehityksestä kuluvana vuonna.

6 6 TUNNUSLUVUT IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS FAS Liikevaihto Korkokate % liikevaihdosta 26,7 21,0 31,3 40,1 40,7 36,4 Voitto ennen veroja 1 ) %liikevaihdosta 10,1 35,4 24,8 25,4 26,0 23,3 Tuotot yhteensä 2 ) Liiketoiminnan kulut yhteensä 3 ) Kulu-tuotto-suhde 63,7 37,0 56,5 61,2 63,4 64,7 Taseen loppusumma Oma pääoma Kokonaispääoman tuotto, % 4 ) 0,5 2,6 1,1 0,9 0,9 0,9 Oman pääoman tuotto, % 4 ) 5 ) 6,9 44,8 24,5 18,5 16,6 17,9 Omavaraisuusaste, % 5 ) 6,8 6,8 4,5 4,4 5,0 5,0 Vakavaraisuussuhde, % 6 ) 14,3 15,1 11,9 10,6 10,7 10,7 Saamisten arvonalentumiset 7 ) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Henkilöstö kauden aikana keskimäärin IFRS = Kansainvälinen kirjanpitokäytäntö FAS = Suomalainen kirjanpitokäytäntö Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Rahoitustarkastuksen määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset. 1 ) Balttian tytärpankkien, MDT Invest Oy:n, Mandatum & Co Oy:n ja ZAO Danske Bankin myyntivoitto ja tulos tulos sisältyvät konsernin tunnuslukuihin; tuloslaskelmassa erät esitetään 'Lopetetuissa toiminnoissa'. 2 ) Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot. 3 ) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut. 4) Tunnuslukujen 2007 laskennassa on otettu huomioon omaan pääomaan sisältyvän arvonmuutosrahaston määrä sekä sen muutos. Ilman arvonmuutosrahaston muutosta Oman pääoman tuotto olisi ollut 44,79% prosenttia. Vuonna 2008 omaan pääomaan ei ole sisältynyt arvonmuutosrahastoa. 5 ) Taseen erää Pääomalainat ei ole luettu mukaan omaan pääomaan. 6 ) Luottolaitoslain (121/2007) 12 luvun siirtymäsäännöksen perusteella, vanhan lain mukaan 79 ja 79a. 7 ) Saamisten arvonalentumisiin sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen. Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto: korkotuotot, sijoitustoiminnan nettotuotot palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot Kulu-tuotto-suhde: henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut x 100 korkotuotot, netto + arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot + palkkiotuotot, netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Oman pääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Kokonaispääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot x 100 taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste % oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 taseen loppusumma

7 7 KONSERNIN TULOSLASKELMA Liite 1-12/ /2007 Muutos Jatkuvat toiminnot Korkotuotot , ,4 328,7 Korkokulut 2-996,0-762,7-233,3 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 45,5 87,9-42,3 Palkkiotuotot 4 251,5 319,3-67,8 Palkkiokulut 4-64,9-85,7 20,8 Sijoitustoiminnan nettotuotot 6-3,4 39,2-42,5 Liiketoiminnan muut tuotot 32,1 70,3-38,2 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 740,9 815,6-74,7 Henkilöstökulut 7-214,5-191,9-22,6 Liiketoiminnan muut kulut 8-292,8-286,0-6,8 Liiketoiminnan kulut yhteensä -507,3-477,8-29,4 Saamisten arvonalentumiset 5-52,3-62,0 9,7 Kauden voitto ennen veroja 181,3 275,8-94,5 Verot -46,4-68,4 22,0 Kauden voitto jatkuvista toiminnoista 134,9 207,3-72,5 Lopetetut toiminnot Kauden voitto ennen veroja 1,2 0,3 499,9-499,6 Verot -0,1-7,2 7,1 Kauden voitto lopetetuista toiminnoista 0,2 492,8-492,5 Kauden voitto yhteensä 135,1 700,1-565,0 josta Emoyhtiön omistajien osuus 133,4 687,3 Vähemmistöosuus 1,7 12,8

8 8 KONSERNITASE 12/ /2007 Varat Käteiset varat ,2 290, 8 Kaupankäyntivarat , ,2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 12 0,0 551, 2 Lainat ja muut saamiset , , 8 Sijoitukset 14 7,4 17, 5 Aineettomat hyödykkeet 16 7,8 8, 7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,1 90,2 Muut varat ,4 439, 9 Verosaamiset 19 23,7 31, 1 Varat yhteensä , ,5 Velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ,6 0, 0 Kaupankäyntivelat 1.243,6 671,0 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille , , 6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , , 3 Muut velat ,2 970, 3 Verovelat 19 2,2 40, 0 Velat yhteensä , , 2 Oma pääoma Osakepääoma ,0 106, 0 Rahastot ,1 271, 7 Kertyneet voittovarat , , 2 Emoyhtiön omistajien osuus 2.020, ,0 Vähemmistöosuus 1,2 14, 4 Oma pääoma yhteensä 2.021, ,4 Oma pääoma ja velat yhteensä , ,5

9 9 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Arvon- Vähem- Osake- Vara- muutos- Voitto- mistön pääoma rahasto rahasto varat Yhteensä osuus Yhteensä Oma pääoma ,0 271,1-2,5 808, ,2 13, ,9 Rahavirran suojaukset: - omaan pääomaan tilikaudella merkitty määrä - tuloslaskelmaan siirretty määrä Myytävissä olevat rahoitusvarat: - käyvän arvon muutos 9,6 9,6 9,6 - tuloslaskelmaan siirretty määrä -6,4-6,4-6,4 Muuntoerot -0,2-0,2-0,2 Danske Capital fuusioerotus 14,6 14,6 Tilikauden voitto 687,3 687,3 12,8 700,1 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 3,2 701,7 704,9 12,8 717,7 Osingonjako -12,2-12,2 Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,0 14, ,4 Rahavirran suojaukset: - omaan pääomaan tilikaudella merkitty määrä - tuloslaskelmaan siirretty määrä Myytävissä olevat rahoitusvarat: - käyvän arvon muutos - tuloslaskelmaan siirretty määrä -0,6-0,6-0,6 Muuntoerot Tilikauden voitto 133,4 133,4 1,7 135,1 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 0,0 0,0-0,6 133,4 132,8 1,7 134,5 Osingonjako -14,9-14,9 Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,4 1, ,6

10 10 KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA Rahavarat tilikauden alussa Liiketoiminnan kassavirta Investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Rahavarat tilikauden lopussa Nettokassavirta lopetetuista toiminnoista Liiketoiminnan kassavirta 0 30 Investointien kassavirta 0 0 Rahoitustoiminnan kassavirta 0-24 Nettokassavirta yhteensä 0 6 Kassavirtalaskelmassa esitetään kauden kassavirrat jaoteltuina liiketoiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtoihin. Laskelma on laadittu epäsuoralla esittämistavalla. Liiketoiminnan kassavirta on peräisin ensisijaisesti varsinaisesta liiketoiminnasta. Kassavirrat sijoituksista tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä aineellisiin ja aineettomiin sijoituksiin esitetään investointien kassavirrassa. Rahoitustoiminnan kassavirta sisältää kassavirrat, jotka johtuvat toiminnan rahoittamisesta oman ja vieraan pääoman ehdoin. Käteinen ja rahavarat vuonna 2007 sisältää käteiset ja saamiset keskuspankeissa sekä vaadittaessa maksettavat saamiset muilta rahoituslaitoksilta. Vuoden 2008 kassavirtalaskelma on laadittu Danske Bank konsernin periaatteiden mukaisesti. Käteisvarojen kasvu johtuu uudesta jaottelusta, jossa alle kolmen kuukauden saatavia rahoituslaitoksilta pidetään käteisenä. Kyseinen muutos näkyy rivillä Liiketoiminnan kassavirta.

11 11 KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMAN LIITE Yrityshankinnat 2008 Sampo Pankki Oyj osti Arvo Omaisuudenhoito Oy:n vähemmistöosuuden Myöhemmin vuoden aikana ( ) Arvo Omaisuudenhoito Oy fuusioitiin Sampo Pankki Oyj:öön. 3C Asset Management Oy:n vähemmistöosuus ostettiin Yhtiö on nyt Sampo Pankin 100% tytär. Uusi osakkuusyhtiö Arfin Oy (33,3% osakkeista) hankittiin Myynnit 2008 Kiinteistö Oy Salon Örninkatu 15 myytiin Osakkuusyhtiö Primasoft Oy (Sampo Pankin osuus osakkeista 20%) myytiin Tilikauden aikana ( ) myytiin myös Pietarissa pankkitoimintaa harjoittava ZAO Danske Bank emoyhtiö Danske Bank A/S:lle.

12 12 Sampo Pankki -konserni TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA Sampo Pankki konserni kuuluu Danske Bank konserniin. Sampo Pankin konsernitilinpäätös vuodelta 2008 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS ) mukaisesti siten kuin EU on kyseiset standardit hyväksynyt ja Danske Bank konserni niitä noudattaa. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo Pankki on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä voimassa olleita uusia tai muutettuja standardeja ja tulkintoja kuin emoyhtiö. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Uusien tai uusittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tilikaudella 2008 on ollut vaikutusta Sampo Pankin tilinpäätösperiaatteisiin sekä tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Konserni on ottanut IASB:n (International Accounting Standards Board) muutoksen koskien IAS 16:sta käyttöön jo vuonna Muutos määrittää kirjanpitokäytännön yhtiöille, jotka myyvät leasingvaroja leasingsopimusten päättymisen jälkeen. Kyseiset leasingvarat on luokiteltava uudelleen leasingsopimuksen päättymisen jälkeen. Muutoksen käyttöönoton johdosta siirrettiin leasingvaroja yhteensä 1,3 miljoonan euron edestä käyttöomaisuudesta muihin varoihin tilikaudella Vastaava luku edelliseltä tilikaudelta on 2,0 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno, jota oikaistaan kunkin tase-erän arvostusperiaatteen mukaisesti käyvän arvon muutoksella, poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla, ellei muuta ilmoiteta. MUUTOKSET KIRJANPITOPERIAATTEISSA JA ESITTÄMISTAVASSA Rahoitusvelkojen ryhmä, jota hallinnoidaan ja jonka tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta, voidaan luokitella käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi IAS 39:n käyvän arvon option perusteella. Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset on luokiteltu tuloslaskelman kautta käypään arvoon arvostettaviksi vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien. Käypään arvoon arvostettavien saamistodistusten käypien arvojen nettomuutos vuonna 2008 oli 1,6 miljoonaa euroa, josta liikkeeseen laskettujen sijoitustodistusten arvonmuutosta oli -18,1 miljoonaa euroa. Taseessa esitetty erä 'myytävissä olevat rahoitusvarat' ei ole enää käytössä ja velkakirjat on luokiteltu kaupankäyntivarojen alle. Luotonvarausprovisiot esitetään osana korkokatetta, kun ne vertailuluvuissa on esitetty palkkiotuotoissa. Tämän johdosta vuoden 2008 palkkiotuotoissa nähdään 4,4 miljoonan euron vähennys ja korkokatteessa vastaava nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupankäyntivaroihin luokiteltavien arvopapereiden ja johdannaisten korot on esitetty osana korkokatetta. Vuoden 2007 arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisälsivät 67,7 miljoonaa euroa tuottoja, joita vastaava tuotto vuoden 2008 luvuissa esitetään korkokatteessa. Sijoitustoiminnan nettotuotoista korot (vuoden 2007 aikana yhteensä 2,1 miljoonaa euroa) esitetään nyt korkokatteessa. Arvopaperikaupat on kirjattu arvopäivän mukaan vuonna 2008, vuonna 2007 kaupantekopäivän mukaan. Tuloslaskelmavaikutus on kumpanakin vuonna huomioitu kaupantekopäivän mukaan. Taulukko 1. kuvastaa miltä vertailuvuoden luvut olisivat näyttäneet yllä mainittujen siirtymien jälkeen.

13 13 JATKUVIEN TOIMINTOJEN SAMPO PANKKI KONSERNI TULOS SIIRTYMÄT HUOMIOITUNA Milj. e 1-12/ /2007 Muutos Korkotuotot, netto 480,0 456,2 23,9 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 45,5 58,6-13,1 Palkkiotuotot, netto 186,6 229,2-42,6 Sijoitustoiminnan nettotuotot -3,4 1,4-4,7 Liiketoiminnan muut tuotot 32,1 70,3-38,2 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 740,9 815,6-74,7 Henkilöstökulut -214,5-191,9-22,6 Liiketoiminnan muut kulut -292,8-285,9-6,9 Liiketoiminnan kulut yhteensä -507,3-539,9-29,5 Saamisten arvonalentumiset -52,3-62,0 9,7 Voitto ennen veroja 181,3 275,8-94,5 Verot -46,4-68,5 22,0 Tilikauden voitto 134,9 207,3-72,5 Talulukko 1.

14 14 KONSERNITILINPÄÄTÖS TYTÄRYHTIÖT Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisiin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä hankintapäivästä lähtien ja luovutetut tytäryhtiöt luovutuspäivään saakka. Tytäryhtiöiden nettovarat (varat, mukaan lukien yksilöitävät aineettomat oikeudet, vähennettynä veloilla ja ehdollisilla veloilla), arvostettuna hankinta-ajankohdan käypään arvoon, yhdistellään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmällä. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona. Jos nettovarat käyvin arvoin ylittävät hankintahinnan (negatiivinen liikearvo), ylimenevä osa tuloutetaan tuloslaskelmassa hankintahetkellä. OSAKKUUSYHTIÖT Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa prosenttia yrityksen äänivallasta. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankintaajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan (pääomaosuusmenetelmä). Konsernin osuus yksittäisten osakkuusyhtiöiden voitosta tai tappiosta kirjataan tuloslaskelman erään Tuotot osakkuusyhtiöistä. Sijoitukset perustuvat osakkuusyhtiöiden tilinpäätöksiin, jotka on julkaistu samana päivänä kuin emoyhtiön tilinpäätös. Riippumatta olosuhteista, poikkeama ei saa olla enemmän kuin kolme kuukautta tasepäivämäärästä. Voitot ja tappiot liiketoimista konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT (SPE) Konsernilla on synteettinen arvopaperistamisjärjestely, jolla Sampo Pankki Oyj on siirtänyt luottojohdannaissopimuksilla taseessaan olevan saatavakannan luottoriskiä markkinoille. Johdannaissopimukset käsitellään konsernin tilinpäätöksessä takauksina. Järjestelyä varten on perustettu erillisyksikkö Sea Fort Securities Plc, joka kattaa osan luottoriskistä. Luotot säilyvät Sampo Pankki Oyj:n taseessa. Sampo Pankki Oyj:llä ei ole määräysvaltaa tai osuutta erillisyhtiön nettovaroihin eikä erillisyhtiötä ole konsolidoitu konsernin tilinpäätökseen. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETOIMET Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin kirjanpitovaluutta. Jokaisen konsernin yksikön kirjanpitovaluutta on sijaintimaan valuutta, koska valtaosa tuotoista ja kuluista kirjataan ko. maan valuutassa. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet muutetaan kirjanpitovaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tapahtumapäivän ja arvopäivän välisistä kurssieroista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

15 15 Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset rahoitusvarat ja - velat muutetaan yhtiön kirjanpitovaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten rahoitusvarojen ja - velkojen muuttamisesta kirjanpitovaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai - tappioina tuloslaskelmaan. Ulkomaan rahan määräiset muut tase-erät, jotka arvostetaan käypään arvoon, muutetaan arvostuspäivänä voimassa olevilla valuuttakursseilla. Kurssierot kirjataan käyvän arvon muutokseksi. Muut ulkomaan rahan määräiset tase-erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla. ULKOMAISET YKSIKÖT Suomen ulkopuolella sijaitsevien ulkomaisten yksiköiden varat ja velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla. Tuotot ja kulut muutetaan euroiksi tapahtumapäivän kurssilla. Ulkomaisissa yksiköissä nettoinvestoinneista syntyvät kurssierot kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nettoinvestoinnit sisältävät yksiköiden nettovarat ja liikearvon sekä omistukset ulkomaisissa yksiköissä pääomalainojen muodossa. Nettoinvestointien suojauksesta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan myös suoraan omaan pääomaan. Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja: Tilinpäätöspäivän Tilikauden 1 euro = kurssi keskikurssi Venäjän rupla 41, ,8328 SEGMENTTIRAPORTOINTI Sampo Pankki -konsernin segmenttiraportointi perustuu pankin sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen vuonna Pankkiliiketoiminto Suomessa ja muut toiminnat pitää sisällään vuoden 2007 tilinpäätöksessä raportoidut segmentit henkilöasiakkaat, yritys- ja yhteisöasiakkaat, markets-toiminnot sekä muut. Itä-Euroopan pankkitoiminta esitetään vertailuluvuissa lopetettuna toimintona, ja siihen liittyvä myyntivoitto ja toiminnallinen tulos sisältyvät konsernin lukuihin. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan. KOROT JA OSINGOT Rahoitusinstrumenttien korkotuotot ja -kulut jaksotetaan tasaisessa suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan ja instrumentin juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Efektiivisen koron laskemisessa huomioidaan saadut ja maksetut palkkiot, transaktiomenot sekä muut mahdolliset yli- tai alikurssit. Korkotuotot ja kulut sisältävät myös käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien korot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta kirjataan arvonalentumistappio, koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. PALKKIOT Palkkiot, jotka ovat kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, lasketaan mukaan efektiiviseen korkoon. Tällaisia ovat mm. palkkiot lainajärjestelyistä, jotka sisältävät korvausta esimerkiksi lainanottajan taloudellisen tilanteen arvioinnista, takausten, panttien ja muiden vakuusjärjestelyjen arvioinnista ja rekisteröinnistä ja dokumentoinnista sekä luotonvarausprovisiot. Jos lainajärjestely ei toteudu sitoutumisaikana, palkkio tuloutetaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

16 16 Muita rahoituspalveluihin liittyviä palkkioita ovat palkkiot, jotka saadaan silloin, kun palvelu on suoritettu, esimerkiksi lainan hallinnoimisesta perittävät palkkiot. Palkkiot, jotka ansaitaan, kun jokin merkittävä toimenpide on toteutunut, kirjataan tulokseen toteuttamisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi syndikointipalkkiot, jotka tuloutetaan, kun syndikointi on toteutettu. ARVOPAPERI- JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisältävät kaupankäyntivarojen ja muiden arvopapereiden toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot sekä kurssierot ja osingot. Käyvän arvon suojauslaskennan tulosvaikutus kirjataan myös Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. RAHOITUSVARAT JA VELAT YLEISTÄ Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit arvostetaan käypään arvoon arvopäivänä. Käypä arvo on yleensä sama kuin kauppahinta. Rahoitusinstrumenttien arvonmuutokset huomioidaan arvopäivään saakka. LUOKITTELU Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin: käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivarat lainat ja muut saamiset. Rahoitusvelat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin: käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muut rahoitusvelat. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT JA -VELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntivarat ja velat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat. Kaupankäyntivarat ja -velat Kaupankäyntivaroiksi ja veloiksi luokitellaan rahoitusvarat ja -velat, jotka hankitaan pääasiallisena tarkoituksena hyötyminen lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki johdannaiset, pääsopimuksista erotetut, upotetut johdannaiset mukaan lukien, ovat osa kaupankäyntivaroja ja velkoja. Kaupankäyntivarat koostuvat konsernin trading toiminnolla olevista osakkeista, saamistodistuksista ja johdannaisten positiivisista käyvistä arvoista. Kaupankäyntivelat ovat johdannaisten negatiivisia käypiä arvoja ja velvoitteita toimittaa vastapuolelle kaupankäyntiarvopapereita, jotka konserni on myynyt, mutta joita sillä ei ole (lyhyeksimyynnit). Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupankäyntisalkku arvostetaan käypään arvoon pois lukien transaktiokustannukset. Kaupankäyntivarat ja velat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYVÄN ARVON OPTIO KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAKSI MÄÄRITETYT RAHOITUSVELAT käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat sisältävät liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset (katso myös kohta Muutokset kirjanpitoperiaatteissa ja esittämistavassa ). käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset yhdessä myyntivoittojen ja tappioiden kanssa esitetään arvopaperi- ja

17 17 valuuttatoiminnan nettotuotoissa. Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen korkokulut esitetään korkokatteessa. SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JA KESKUSPANKEILTA Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta ovat saamisia muilta luottolaitoksilta, keskuspankeissa olevia talletuksia ja takaisinostosopimuksia. Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, menettelytapa on kuvattu kohdassa Lainat ja muut saamiset. LAINAT JA SAAMISET Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja saamisista, jotka pankki on myöntänyt asiakkaille, sekä lainoista ja saamisista, jotka on hankittu myöntämisen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavanomaiset pankkilainat, rahoitusleasingsopimukset ja jälleenmyyntisopimukset pois lukien transaktiot, joissa vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen arvostuksen ja nimellisarvon välinen hintaero jaksotetaan maturiteettiin saakka ja esitetään korkotuotoissa. Jos kiinteäkorkoiset lainat on suojattu tehokkaasti johdannaisilla, suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien jaksotettuun hankintahintaan. VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA KESKUSPANKEILLE / TALLETUKSET Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset sisältävät takaisinostositoumuksilla saadut varat. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla. MUUT LIIKKEESEENLASKETUT VELKAKIRJAT / VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUSASEMA Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja Velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, sisältävät konsernin liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat. Huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat ovat pääomalainoja tai debentuurimuotoisia pääomalainoja, joiden vapaaehtoinen tai pakollinen takaisinmaksu tapahtuu vasta kun tavanomaisten velkojen velkojien vaateet on täytetty. Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla. Osassa liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainojsta, velkakirjan tuotto on sidottu indeksiin (esimerkiksi osakeindeksiin), joka ei taloudellisilta ominaisuuksiltaan liity läheisesti velkakirjaan. Tällaiset upotetut johdannaiset on irrotettu pääsopimuksesta ja arvostetaan käypään arvoon osana kaupankäyntivaroja ja velkoja. KÄYPÄ ARVO Rahoitusvarojen ja velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markkinahinnan mukaan. Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivisilla markkinoilla, konserni määrittelee käyvän arvon viimeisimmän markkinatransaktion hinnan perusteella ja ottaa käyvän arvon määrityksessä huomioon markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toimivilla markkinoilla tehdyt transaktiot. Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo standardoiduille ja yksinkertaisille

18 18 rahoitusinstrumenteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkaisempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto- ja lattiasopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden, käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla, jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin. Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä markkinoilta saatavan informaation perusteella. Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja vastapuoliriskitekijöitä. Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitusinstrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todellinen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai tappio) eroaa toisistaan muuten kuin transaktiokustannuksista johtuen, konsernin käyttämän arvostusmallin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen mukaisiksi. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti mitattavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan sopimuskohtainen arvonalentumistappio. Tappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Vakuudellisten saamisten rahavirtojen arvioinnissa otetaan huomioon vakuuden realisointikulut. Diskonttauskorkona käytetään kiinteäkorkoisten erien osalta saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Vaihtuvakorkoisten saamisten osalta käytetään tilinpäätöshetken efektiivistä korkoa. Objektiivista näyttöä arvonalentumisesta on, jos ainakin yksi seuraavista on tapahtunut: Asiakkaan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt Maksujen viivästyminen joko koron tai lyhennyksen osalta, mikä johtaa sopimusrikkeeseen Asiakkaan taloudellisen tilanteen johdosta luottoehtoihin tehdään myönnytyksiä, joita konserni ei muuten tekisi Asiakkaan asettaminen konkurssiin tai velkojen uudelleenjärjestely: yrityssaneeraus tai velkajärjestely näyttää todennäköiseltä Mikäli objektiivista näyttöä ei ole, arvonalentumiskirjauksen tarve arvioidaan salkkukohtaisesti. Salkkukohtainen arvonalentuminen lasketaan erikseen kullekin riskiluonteeltaan samantyyppiselle luottosalkulle saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Arvonalentumisena kirjataan kirjanpitoarvon ja kassavirtojen nykyarvon erotus. Konsernin mallissa asiakkaan luottokelpoisuuden alenemista pidetään osoituksena mahdollisesta arvonalentumisesta. Kassavirrat määritetään käyttäen apuna mm. vakavaraisuuslaskennan parametreja ja historiallista tappiodataa sovellettuna tilinpäätöstietojen käsittelyyn. Tällöin huomioidaan empiirisiin tietoihin perustuen aikaviive sen välillä, että asiakkaan taloudellisista vaikeuksista alkaa olla merkkejä siihen asti kunnes arvonalentumiskirjaukselle on perusteita. Mikäli tilikauden päättyessä arvioidaan, ettei mallien pohjalta laskettu arvonalentumistappio huomioi viimeaikaisia saamisen arvonmuutoksia, oikaistaan arvonalentumiskirjauksia. Kaikki arvonalentumiset kirjataan taseen vähennysten tilille. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan. Saatavat, joita ei pystytä perimään, kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun perintäprosessi on loppuunsaatettu ja tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Korko kerrytään efektiivisen koron perusteella saatavan määrälle, josta on vähennetty arvonalentumiskirjaus.

19 19 SUOJAUSLASKENTA Konserni käyttää johdannaisia suojautuakseen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien, kiinteäkorkoisten saamisten ja velkojen korkoriskiltä. Suojauslaskentaa sovelletaan käyvän arvon suojauksiin, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot. Suojattujen varojen ja velkojen korkoriski arvostetaan käypään arvoon ja esitetään tulosvaikutteisesti suojattujen varojen ja velkojen arvostusmuutoksena. Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suojattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvonmuutokset jaksotetaan yli ajan maturiteettiin. LEASING-SOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Rahoitusleasingsopimukset Vuokrasopimukset, joiden perusteella vuokralle annettujen hyödykkeiden omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle tai muulle ulkopuoliselle taholle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen ja esitetään saamisena määrään, joka vastaa nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Rahoitusleasing-sopimuksista saatava vuokra jaetaan saamisen lyhennykseksi ja korkotuotoksi Korkotuotto jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa samansuuruisen tuottoprosentin mukaisen tuoton vuokra-ajalta. Rahoitusleasingsopimukset sisältyvät taseessa erään Lainat ja muut saamiset ja korot korkotuottoihin. Muut vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa. KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Rahoitusleasingsopimukset Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokratun hyödykkeen mukaiseen tase-erään vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Muut vuokra-sopimukset Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET LIIKEARVO Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.

20 20 Osakkuusyhtiöiden liikearvo kirjataan taseeseen Osuudet osakkuusyhtiöissä riville. Liikearvo jaetaan tulosyksiköille tasolla, jolla johto seuraa sen investointeja. Liikearvoa ei poisteta vaan tulosyksiköille tehdään arvonalentumistestit ainakin kerran vuodessa. Kaikki arvonalentumistestaukset tehdään Danske Bank konsernin toimesta. Mikäli tulosyksiköiden nettovarallisuuden jäljellejäävä arvo ylittää joko varallisuuden käyvän arvon vähennettynä myyntikustannuksilla tai käyttöarvon, mikä vastaa yksikön odotettavissa olevien tulevien kassavirtojen nykyarvoa, kirjataan tämä määrä liikearvosta tuloslaskelmaan kuluksi. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Atk-ohjelmistojen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Atk-ohjelmistot poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Kun atk-ohjelmisto on saatu valmiiksi poistetaan se tasapoistoin, arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset. Yrityskauppojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat aineettomat oikeudet kirjataan kaupantekohetkellä käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista vaikutusaikaa, ei poisteta vaan ne testataan vähintään kerran vuodessa arvonalentumistesteillä liikearvon tavoin. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Nämä aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Kaikki arvonalentumistestaukset tehdään Danske Bank konsernin toimesta. Aineettomien hyödykkeiden ylläpidosta ja huollosta aiheutuneet menot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona te toteutuvat. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt sekä koneet ja kalusto. Koneet ja kalusto käsittävät seuraavat hyödykkeet; laitteet, autot, huonekalut, perusparannusmenot sekä leasing-omaisuuden. KIINTEISTÖT Kiinteistöt käsittävät konsernin omassa käytössä olevat kiinteistöt. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan sen mukaan ovatko kiinteistön osat erikseen myytävissä. Jos edellä mainittu luokitus ei ole mahdollinen, tehdään jako käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi. Kiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kiinteistöt poistetaan tasapoistoin, jäännösarvo huomioiden, taloudellisen vaikutusajan kuluessa yleensä vuoden aikana. Pitkän ajan leasing-sopimuksiin perustuvat kiinteistöt poistetaan progressiivisesti.