SAMPO PANKKI OYJ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SAMPO PANKKI OYJ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Sampo Pankki Oyj on suomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan Danske Bank konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös kattaa Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan

2 IFRS -TILINPÄÄTÖS Sampo Pankki Oyj:n toimintakertomus Konsernin tuloslaskelma 8 Konsernin laaja tuloslaskelma 9 Konsernitase 10 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 11 Konsernin kassavirtalaskelma 12 Tilinpäätöksen liitetiedot 13 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 13 Segmentti-informaatio 27 Riskienhallinta 28 Yrityshankinnat ja -myynnit 38 Muut liitetiedot: 39 Lopetetut toiminnot 39 Korkotuotot, netto 39 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 40 Palkkiotuotot ja -kulut 40 Saamisten arvonalentumiset 41 Sijoitustoiminnan nettotuotot 41 Henkilöstökulut 42 Liiketoiminnan muut kulut 42 Rahoitusvarat ja -velat 43 Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot 45 Käteiset varat 47 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat 47 Lainat ja muut saamiset 49 Vähennysten tili 50 Sijoitukset 50 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 50 Aineettomat hyödykkeet 51 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 51 Muut varat 52 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat 52 Verot 53 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 53 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 54 Muut velat 54 Varaukset 54 Ehdolliset velat ja sitoumukset 55 Työsuhde-etuudet 56 Lähipiiritiedot 56 Oma pääoma 57 Osingot 58 SAMPO PANKKI OYJ:N ERILLISTILINPÄÄTÖS (Suomalainen tilinpäätöskäytäntö) Tuloslaskelma 59 Tase 60 Tilinpäätöksen liitetiedot 62 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 62 Tilinpäätöksen muut liitetiedot 63 Sampo Pankki Oyj:n hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä 76 Tilintarkastuslausunto 77 Kirjanpitokirjat Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 2

3 SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS 2009 Konsernirakenteen muutokset 3C Asset Management Oy fuusioitiin Sampo Pankkiin huhtikuun 2009 lopussa. Osakkuusyhtiö Arfin Oy lakkautettiin joulukuussa Uusi tytäryhtiö, As. Oy Leppävaaran Leppoisa, perustettiin lokakuussa Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sampo Pankki konserni noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa kansainvälisiä IFRS -standardeja. Konserni ei ole muuttanut kirjanpitoperiaatteita edellisestä vuodesta. Kirjanpitoperiaatteista kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulos Sampo Pankki-konsernin voitto ennen veroja tilikaudella 2009 oli 32,7 miljoonaa euroa (181,6 miljoonaa). Vertailuvuoden luku sisältää lopetettujen toimintojen tuottoja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Merkittävin syy voiton pienenemiseen oli nousu saamisten arvonalentumisissa. Oman pääoman tuotoksi muodostui 0,9% (6,9%) ja kulu-tuotto-suhde oli 57,4% (63,7%). Nettokorkotuotot tippuivat 458,9 miljoonaan euroon (480,0 miljoonaa). Nettopalkkiotuotot puolestaan vähenivät 181,7 miljoonaan euroon (186,6 miljoonaa). Sampo Pankki konsernin liiketoiminnan kulut laskivat 438,0 miljoonaan euroon (507,3 miljoonaa). Tämä johtui suurelta osin integraatiokulujen vähentymisestä. Saamisten arvonalentumisia kirjattiin 227,3 miljoonaa euroa (52,3 miljoonaa). Ryhmäkohtaiset varaukset olivat 13,8 miljoonaa euroa ja sopimuskohtaiset varaukset 165,6 miljoonaa euroa. Lopullisten luottotappioiden määrä oli 54,5 miljoonaa euroa ja luottotappioiden palautuksia kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuskohtaisista varauksista aiheutui rajallisesta määrästä yritysasiakkaita. Tase Saamiset asiakkailta vähenivät 3 432,7 miljoonalla eurolla vuoden 2008 lopusta ja niiden määrä oli ,1 miljoonaa euroa (26 090,8 miljoonaa). Talletukset asiakkailta kasvoivat 426,7 miljoonaa euroa edellisen vuoden lopusta ja olivat ,4 miljoonaa euroa (13 006,7 miljoonaa). Vakavaraisuus Sampo Pankki -konsernin vakavaraisuus oli 14,9 prosenttia (14,3 %) ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 13,7 prosenttia (12,4 %). Vakavaraisuuteen luettavat omat varat olivat joulukuun lopussa yhteensä 2 580,4 miljoonaa euroa (2 713,5 miljoonaa). Konsernin riskipainotetut saamiset olivat ,0 miljoonaa euroa (18 998,5 miljoonaa). Suurin muutos omissa varoissa viime joulukuun loppuun verrattuna on Sampo Pankin maaliskuussa 2009 lunastaman 150 miljoonan euron toissijaisiin omiin varoihin luetun debentuurilainan poistuminen omista varoista. Kauden voitto verojen jälkeen on luettu ensisijaisten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 3

4 VAKAVARAISUUS Sampo Pankki -konserni Sampo Pankki Oyj Omat varat Milj. Ensisijaiset omat varat 1 ) 2 380, , , ,0 Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 106,0 Vararahasto 271,1 271,1 261,7 261,7 Pääomalaina 350,0 350,0 350,0 350,0 Vapaa oma pääoma 1 661, , , ,8 Vähemmistöosuus 0,1 1,2 0,0 0,0 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo -7,5-7,8-7,3-7,4 Toissijaiset omat varat 199,7 350,0 199,7 350,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 199,7 350,0 199,7 350,0 Muu toissijainen pääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähennykset omista varoista 2 ) 0,0 0,0 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 2 580, , , ,0 Riskipainotetut saamiset ja vastuut , , , ,3 Omien varojen vähimmäisvaatimus (8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista) 1 386, , , ,7 Luotto- ja vastapuoliriski 1 179, , , ,2 Markkinariski 107,8 59,5 107,8 59,5 Operatiivinen riski 99,3 99,7 97,3 99,1 Vakavaraisuussuhdeluku, % - omat varat yhteensä/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 14,9 % 14,3 % 15,5 % 14,7 % - josta ensisijaiset omat varat/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 13,7 % 12,4 % 14,3 % 12,8 % Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 5 luvun ja :ien mukaisesti. Luottoja operatiivisen riskin riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen. 1 ) Pääomalainojen osuus ensisijaisista konsernin omista varoista on 15 % (15 %). Pääomalainojen osuus ensisijaisista Sampo Pankin omista varoista on 15 % (15 %). 2 ) Rahoitustarkastus on myöntänyt Sampo Pankille luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan olla vähentämättä omista varoista rahoituslaitossijoituksia yrityksiin, joiden pääasiallisena toimialana on sijoitustoiminta. Poikkeuslupa on voimassa asti. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 4

5 Riskienhallinta Riskienhallinnan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pakollisen vakavaraisuuslaskennan lisäksi Sampo Pankki konsernin riskien seurannassa käytetään taloudellisen pääoman mittareita, jotka kuvaavat eri riskien kantamiseksi tarvittavan pääoman määrää. Pääomavaatimuksen katteena on riittävästi omaa pääomaa ja pääomalainoja. Merkittävimmät Sampo Pankki -konsernin toimintaan liittyvät riskit ovat luottoriski, rahoitustaseen korkoriski sekä likviditeettiriski, operatiivinen riski ja erilaiset liiketoimintariskit kuten muutokset kilpailutilanteessa tai asiakkaiden käyttäytymisessä. Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisesti IFRS-tilinpäätöksessä. Luottoluokitukset Sampo Pankin luottoluokitukset alenivat vuonna Standard & Poor s alensi Sampo Pankki Oyj:n luokitukset A+/A-1 ( AA-/A-1+) ja säilytti näkymät negatiivisena. Moody s alensi Sampo Pankki Oyj:n pitkän luokituksen A1 (Aa1) ja muutti näkymät vakaiksi Samalla lyhyt luottoluokitus vahvistettiin P-1. Standard & Poor s alensi toistamiseen Sampo Pankin pitkän luottoluokituksen A (A+) ja säilytti näkymät edelleen negatiivisena. Lyhyt luokitus vahvistettiin A-1. Muutoksista tiedotettiin samanaikaisesti pankin emoyhtiön, Danske Bank A/S:n, vastaavien muutosten kanssa. Hallinto Tilivuoden 2009 aikana Sampo Pankki Oyj:n hallitukseen ovat kuuluneet Peter Straarup (puheenjohtaja), Sven Erik Lystbæk (varapuheenjohtaja), Ilkka Hallavo, Teija Andersen, Tonny Thierry Andersen, Esko Mäkeläinen, Lars Stensgaard Mørch, Georg Schubiger ja Risto Tornivaara. Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja on Ilkka Hallavo ja toimitusjohtajan sijainen Risto Tornivaara. Sampo Pankki Oyj:n tilintarkastajana on ollut Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Kunto Pekkala, KHT. Vuoden 2009 aikana Sampo Pankki Oyj ja Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori toteuttivat järjestelyt, jonka seurauksena pankin Sisäinen tarkastus, Henkilöstöhallinto, Lakiasiat ja Compliance toiminnot sekä osa Taloushallinnosta ja loput Palvelukeskuksen kehitysyksiköstä siirrettiin Danske Bank A/S Helsingin sivukonttoriin. Palvelusopimusten perusteella Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori tuottaa Sampo Pankille edellä mainittujen yksiköiden palvelut. Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Samassa laissa sanotaan, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Sampo Pankissa sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan muun muassa taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätöksenteossa käyttämän informaation oikeellisuus lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallintoelinten päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen noudattaminen. Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportointiin liittyvien säännösten ja määräysten noudattamista. Asetettujen kontrollien avulla pyritään ennalta ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset virheet Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 5

6 sekä vääristymät taloudellisessa raportoinnissa, mutta niiden avulla ei voida taata täyttä virheettömyyttä. Sampo Pankin hallitus arvioi säännöllisesti onko yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu yhtiön sisäisen tarkastuksen laatimiin selvityksiin. Lisäksi hallitus saa ulkoisen tilintarkastajan raportin pankin hallinnosta ja sisäisen valvonnan tilasta. Hallitus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, säännösten ja määräysten muutoksista sekä niiden noudattamisesta konsernissa. Hallitukselle raportoiva sisäinen tarkastus käy säännöllisesti läpi niin yhtiön sisäistä johdon raportointia kuin ulkoista raportointia (osavuosi- ja vuosikatsaukset). Tämän lisäksi sisäinen tarkastus suorittaa jatkuvaa tarkastusta keskittyen erityisesti konsernin riskienhallinnan järjestelmien pääkohtiin, mukaan lukien raportointiin. Lisää riskienhallinnasta voi lukea tilinpäätöksen sivulta 28. Konsernin laskentaosasto arvioi myös taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä kiinnittäen huomiota erityisesti harkintaa edellyttäviin ja arvoihin perustuviin eriin, jotta näiden erien tasearvot antavat oikeaan ja riittävän kuvan. Nämä kriittiset erät käydään läpi tilinpäätöksen liitetiedoissa. Hyvä kirjanpitokäytäntö perustuu konsernissa tarkoin määriteltyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien jakoon, säännölliseen raportointiin sekä toimintojen läpinäkyvyyteen. Johdon sisäisessä raportoinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin ulkoisessa raportoinnissa ja periaatteet ovat samat koko konsernissa. Konsernin yhteinen it-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoaineiston luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä. Danske Bank konsernin Corporate Governance sääntelystä voi lukea lisää osoitteesta Katsastuskauden jälkeiset näkymät Tiedossa ei ole olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Näkymät vuodelle 2010 Alhainen korkotaso tulee pienentämään pankin korkokatetta. Luottotappiokirjauksilla odotetaan myös olevan negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. Tänä vuonna luottotappiokirjausten odotetaan kuitenkin jäävän alhaisemmaksi kuin 2009, jos talouden elpyminen jatkuu odotetusti. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 6

7 TUNNUSLUVUT Milj Liikevaihto Korkokate % liikevaihdosta 39,0 26,7 21,0 31,3 40,1 Voitto ennen veroja %liikevaihdosta 2,8 10,1 35,4 24,8 25,4 Tuotot yhteensä ¹) Liiketoiminnan kulut yhteensä ²) Kulu-tuotto-suhde 57,4 63,7 37,0 56,5 61,2 Taseen loppusumma Oma pääoma Kokonaispääoman tuotto, % 0,1 0,5 2,6 1,1 0,9 Oman pääoman tuotto, % ⁴ ³) 0,9 6,9 44,8 24,5 18,5 Omavaraisuusaste, % ³) ⁵ 8,2 6,8 6,8 4,5 4,4 Vakavaraisuussuhde, % ) 14,9 14,3 15,1 11,9 10,6 Saamisten arvonalentumiset ) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Henkilöstö kauden aikana keskimäärin Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset. ¹)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot. ²) ⁴ Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut. ³) Taseen erää Pääomalainat ei ole luettu mukaan omaan pääomaan. ) Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 5 luvun ja :ien mukaisesti. Luotto- ja operatiivisen riskin riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen. Vuosien vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain 12 luvun siirtymäsäännösten ⁵mahdollistamalla tavalla lain voimaan tullessa olleiden sääntöjen, vanhan luottolaitoslain 9 luvun :ien ja Rahoitustarkastuksen omien varojen laskentaa koskevan tulkinnan 3/125/2005, mukaisesti. ) Saamisten arvonalentumisiin sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen. Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto: Kulu-tuotto-suhde: Oman pääoman tuotto % Kokonaispääoman tuotto % Omavaraisuusaste % korkotuotot, sijoitustoiminnan nettotuotot palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut korkotuotot, netto + arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot + palkkiotuotot, netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot oma pääoma + vähemmistöosuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) oma pääoma + vähemmistöosuus taseen loppusumma Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 7

8 KONSERNIN TULOSLASKELMA Milj. Liite 1-12/ /2008 Muutos Jatkuvat toiminnot Korkotuotot 2 881, ,0-594,4 Korkokulut 2-422,8-996,0 573,2 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 9,7 45,5-35,8 Palkkiotuotot 4 237,5 251,5-14,0 Palkkiokulut 4-55,8-64,9 9,1 Sijoitustoiminnan nettotuotot 6 2,1-3,4 5,5 Liiketoiminnan muut tuotot 45,6 32,1 13,5 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 698,0 740,9-42,9 Henkilöstökulut 7-181,9-214,5 32,6 Liiketoiminnan muut kulut 8-256,1-292,8 36,7 Liiketoiminnan kulut yhteensä -438,0-507,3 69,3 Saamisten arvonalentumiset 5-227,3-52,3-175,0 Kauden voitto ennen veroja 32,7 181,3-148,6 Verot -14,3-46,4 32,1 Kauden voitto jatkuvista toiminnoista 18,4 134,9-116,6 Lopetetut toiminnot Kauden voitto ennen veroja 0,0 0,3-0,3 Verot 0,0-0,1 0,1 Kauden voitto lopetetuista toiminnoista 1 0,0 0,2-0,2 Kauden voitto yhteensä 18,4 135,1-116,7 josta Emoyhtiön omistajien osuus 18,4 133,4 Vähemmistöosuus 0,0 1,7 Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 8

9 LAAJA TULOSLASKELMA EURm 1-12/ /2008 Laajan tuloslaskelman erät yhteensä 0,0 0,0 Tilikauden voitto yhteensä 18,4 135,1 Tilikauden laaja tulos yhteensä 18,4 135,1 josta Emoyhtiön omistajien osuus 18,4 133,4 Vähemmistöosuus 0,0 1,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä 18,4 135,1 Sampo Pankki -konsernilla ei ole tuottoja, jotka tulisi ilmoittaa IAS 1 mukaisesti Laajan tuloslaskelman alla. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 9

10 KONSERNITASE Milj. 12/ /2008 Varat Käteiset varat ,7 127,2 Kaupankäyntivarat , ,7 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 12 0,0 0,0 Lainat ja muut saamiset , ,8 Sijoitukset 15 7,5 7,4 Aineettomat hyödykkeet 17 7,5 7,8 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,9 100,1 Muut varat ,0 404,4 Verosaamiset 20 31,8 23,7 Varat yhteensä , ,1 Velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat , ,6 Kaupankäyntivelat 896, ,6 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille , ,8 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,1 Muut velat ,1 564,2 Verovelat 20 0,2 2,2 Velat yhteensä , ,5 Oma pääoma Osakepääoma ,0 106,0 Rahastot ,1 271,1 Kertyneet voittovarat , ,2 Emoyhtiön omistajien osuus 2 038, ,4 Vähemmistöosuus 0,1 1,2 Oma pääoma yhteensä 2 038, ,6 Oma pääoma ja velat yhteensä , ,1 Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 10

11 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Arvon- Vähem- Osake- Vara- muutos- Voitto- mistön Milj. pääoma rahasto rahasto varat Yhteensä osuus Yhteensä Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,0 14, ,4 Myytävissä olevat rahoitusvarat: - käyvän arvon muutos - tuloslaskelmaan siirretty määrä -0,6-0,6-0,6 Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä 133,4 133,4 1,7 135,1 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä -0,6 133,4 132,8 1,7 134,5 Osingonjako -14,9-14,9 Osakekannustimet Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,4 1, ,6 Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,4 1, ,6 Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä 18,4 18,4 0,0 18,4 Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 18,4 18,4 0,0 18,4 Osingonjako -1,1-1,1 Osakekannustimet Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,4 0, ,4 Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 11

12 KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA EURm Liiketoiminnan kassavirta Voitto ennen veroja Oikaisut: Osakkuusyhtiöiden tulokset 2 3 Poistot ja arvonalentumiset aineetomista hyödykkeistä 0 2 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä Saamisten arvonalentumiset Maksetut verot Muut oikaisut Total Liiketoiminnan kassavirta Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta Kaupankäyntivarat Lainat ja -saamiset Talletukset Muut varat/velat Liiketoiminnan kassavirta Investointien kassavirta Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin -3-3 Investoinnit aineellisiin hyödykkesiin 0-3 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien hyödykkeiden myynnit Investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 0 8 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset Osingot 1 1 Muutos vähemmistöosuuksissa Rahoitustoiminnan kassavirta Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos tilikaudella Rahavarat tilikauden lopussa Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta Saamisest luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta Yhteensä KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMAN LIITE Yrityshankinnat 2009 Uusi asunto-osakeyhtiö As Oy Leppävaaran Leppoisa hankittiin Myynnit 2009 Vuonna 2009 ei ollut myyntejä. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 12

13 Sampo Pankki -konserni TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA Sampo Pankki konserni kuuluu Danske Bank konserniin. Danske Bank konsernin tilinpäätös on laadittu EU:n komission hyväksymien kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) ja kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) kyseisistä standardeista antamien tulkintojen mukaisesti. Sampo Pankki konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on lisäksi noudatettu Suomen kirjanpitolakia sekä soveltuvin osin Suomen luottolaitostoiminnasta annetun lain, Finanssivalvonnan sekä Valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen määräyksiä. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo Pankki on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä voimassa olleita uusia tai muutettuja standardeja ja tulkintoja kuin emoyhtiö. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno, jota oikaistaan kunkin tase-erän arvostusperiaatteen mukaisesti käyvän arvon muutoksella, poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla, ellei muuta ilmoiteta. MUUTOKSET KIRJANPITOPERIAATTEISSA JA ESITTÄMISTAVASSA Tilinpäätösperiaatteet ovat olennaisilta osin samat kuin vuoden 2008 tilinpäätöksessä. Seuraaviin alla mainittuihin standardeihin tehdyt muutokset on otettu käyttöön 1. tammikuuta 2009 lähtien. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardi International Accounting Standards Board (IASB) on muuttanut IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen standardia. Muutoksen keskeisin vaikutus on se, että Oman pääoman muutokset esitetään uutena taulukkona ja Laaja tuloslaskelma esitetään heti Tuloslaskelman jälkeen. IFRS 8 Toimintasegmentit -standardi Sampo Pankki konserni otti IFRS 8 standardiin tehdyt muutokset käyttöön vuoden 2009 alusta. Standardi sääntelee toimintasegmenttien määrittämistä sekä yksittäisestä segmentistä esitettävien tietojen vaatimuksia. Sampo Pankki konsernin osalta segmenttiraportointia on muutettu lähinnä yhdistämiskriteereille asetettujen rajoitusten vuoksi. Muutokset esittämistavassa Kaupankäyntivaroihin luokiteltavien nollakuponki-instrumenttien arvostus esitetään arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa. Vuoden 2008 korkokate sisälsi 4,2 miljoonaa tuottoja, joita vastaava tuotto vuoden 2009 tilinpäätöksessä esitetään arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa. Liitetiedot noudattavat IFRS 7:n lisääntyneitä liitetietovaatimuksia käyvän arvon ja maksuvalmiuden laskennasta. STANDARDIT JA TULKINNAT JOTKA EIVÄT VIELÄ OLE VOIMASSA IASB on julkaissut useita muutoksia kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin, jotka eivät vielä ole astuneet voimaan. Myös IFRIC on antanut uusia tulkintoja, jotka eivät vielä ole voimassa. Näillä tulevilla muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin. Alla on listattu ne standardit ja tulkinnat, jotka todennäköisesti tulevat vaikuttamaan konsernin taloudelliseen raportointiin. Huhtikuussa 2009 julkaistiin Improvement Muutokset, jotka astuvat voimaan , eivät tule vaikuttamaan kirjanpitoarvoihin. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 13

14 IASB julkaisi marraskuussa 2009 IFRS 9, Rahoitusinstrumentit. Standardi tulee vaiheittain korvaamaan kokonaan nykyisen IAS 39 standardin. Ensimmäinen vaihe käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja kirjaamista. Muut tulevaisuudessa julkaistavat osiot käsittelevät rahoitusinstrumenttien arvonalentumista, suojauslaskentaa, rahoitusvelkoja ja taseesta pois kirjaamista. EU ei ole vielä hyväksynyt standardia. Nyt julkistettu osio tulee ottaa käyttöön viimeistään Konserni ei odota IFRS 9 standardin olennaisesti vaikuttavan rahoitusvarojen arvostamiseen. Rahoitusvarojen tarkka luokittelu ja arvostaminen ei ole mahdollista ennen kuin tiedetään kaikki standardiin tulevat muutokset, niiden vaikutukset kirjanpitoon sekä muutosten aikataulut. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti perustuu johdon tekemiin arvioihin ja käsityksiin tulevaisuuden tapahtumista, jotka vaikuttavat merkittävästi tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Luvut joihin arviot ja käsitykset eniten vaikuttavat ovat rahoitusinstrumenttien käyvät arvot arvonalentumistestit lainoille ja saamisille liikearvon arvonalentumistestit Arviot ja käsitykset perustuvat johdon hyväksyttävinä mutta luonnostaan epävarmoina ja ennustamattomina pitämiin olettamuksiin. Oletukset voivat olla epätäydellisiä tai epätarkkoja ja odottamattomia tulevaisuuden tapahtumia ja tilanteita voi tapahtua. Arviot ja käsitykset ovat vaikeasti tehtäviä ja pitävät aina sisällään epävarmuustekijöitä, jopa vakaissa makrotaloudellisissa olosuhteissa, kun ne sisältävät liiketoimia asiakkaiden ja muiden vastapuolien kanssa. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvioita. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT Käyvät arvot rahoitusinstrumenteille, joiden hinnat ovat määritetty toimivilla markkinoilla tai perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin ja havaittavaan markkinainformaatioon eivät ole alttiita merkittäville arvioille. Käyvät arvot rahoitusinstrumenteille, jotka vain rajoitetusti perustuvat havaittavaan markkinadataan, kuten julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja tietyt joukkovelkakirjalainat, joille ei ole enää aktiivisia markkinoita, ovat arvioiden kohteena. LAINOJEN JA SAAMISTEN ARVONALENTUMISTESTIT Konserni tekee arvonalentumiskirjauksia lainoille ja saamisille, jotka tapahtuvat alkuperäisen arvonalentumistestauksen jälkeen. Arvonalentumistestit perustuvat yksilöllisen ja ryhmäkohtaisen arvonalentumistestauksen yhdistelmään ja moniin arvioihin, (mukaan lukien arviot lainoista ja lainaportfolioista, jotka ovat heikentyneet), odotetusta tulevaisuuden kassavirrasta ja vakuusarvosta. LIIKEARVON MÄÄRITYS Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään kerran vuodessa. Kaikki arvonalentumistestit tehdään Danske Bank-konsernin toimesta. Arvonalentumistestaus vaatii johdolta arvioita hankittujen yksiköiden tulevaisuuden kassavirroista. Useat tekijät vaikuttavat arvoon, kuten kassavirrat, mukaan lukien diskonttokorko ja kasvu, joka riippuu reaalitalouden muutoksista, kuluttajakäyttäytymisestä, kilpailusta ja muista tekijöistä. Liikearvon arvonalentumiskirjauksia ei vaadittu vuonna Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 14

15 KONSERNITILINPÄÄTÖS TYTÄRYHTIÖT Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta ja konserni myös kantaa suurimman osan riskistä. Liiketoiminnan periaatteisiin liittyvä määräysvalta voidaan toteuttaa myös sopimuksin. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisiin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä hankintapäivästä lähtien ja luovutetut tytäryhtiöt luovutuspäivään saakka. Tytäryhtiöiden nettovarat (varat, mukaan lukien yksilöitävät aineettomat oikeudet, vähennettynä veloilla ja ehdollisilla veloilla) arvostettuna hankinta-ajankohdan käypään arvoon, yhdistellään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmällä. Määrä, jolla hankintameno, mukaan lukien suoraan kohdistettavissa olevat kustannukset, ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona. Liikearvo tuloutetaan hankitun yrityksen kirjanpitovaluutassa. Jos nettovarat käyvin arvoin ylittävät hankintahinnan (negatiivinen liikearvo), ylimenevä osa tuloutetaan tuloslaskelmassa hankintahetkellä. Vähemmistöille kuuluva osuus hankinnasta ei sisällä liikearvoa. OSAKKUUSYHTIÖT Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa prosenttia yrityksen äänivallasta. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankintaajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan (pääomaosuusmenetelmä). Konsernin osuus yksittäisten osakkuusyhtiöiden voitosta tai tappiosta kirjataan tuloslaskelman erään Tuotot osakkuusyhtiöistä. Sijoitukset perustuvat osakkuusyhtiöiden tilinpäätöksiin, jotka on julkaistu samana päivänä kuin emoyhtiön tilinpäätös. Riippumatta olosuhteista, poikkeama ei saa olla enemmän kuin kolme kuukautta tasepäivämäärästä. Voitot ja tappiot liiketoimista konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT (SPE) Konsernilla on synteettinen arvopaperistamisjärjestely, jolla Sampo Pankki Oyj on siirtänyt luottojohdannaissopimuksilla taseessaan olevan saatavakannan luottoriskiä markkinoille. Johdannaissopimukset käsitellään konsernin tilinpäätöksessä takauksina. Järjestelyä varten on perustettu erillisyksikkö Sea Fort Securities Plc, joka kattaa osan luottoriskistä. Luotot säilyvät Sampo Pankki Oyj:n taseessa. Sampo Pankki Oyj:llä ei ole määräysvaltaa tai osuutta erillisyhtiön nettovaroihin eikä erillisyhtiötä ole konsolidoitu konsernin tilinpäätökseen. SEGMENTTIRAPORTOINTI IASB julkaisi marraskuussa 2006 IFRS 8, Toimintasegmentit standardin, jonka noudattaminen tuli pakolliseksi alkaen. IFRS 8 on vaikuttanut Sampo Pankin raportoimiin segmentteihin Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 15

16 lähinnä siten, että aiemmin kokonaisuutena esitetty Pankkiliiketoiminto Suomessa ja muut toiminnot on jaettu kahteen erilliseen raportointisegmenttiin (Pankkiliiketoiminto ja Markets). Omaisuudenhoito ja sijoitusrahastot Suomessa segmentti on nimetty uudelleen (Capital) Danske Bank konsernin käyttämien segmenttinimien mukaisesti. Segmentti sisältää samat erät kuin vertailuvuonnakin. Muut toimintasegmentit, jotka eivät ylitä IFRS 8:n raja-arvoja, on sisällytetty sarakkeeseen Muut toimintasegmentit. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Sampo Pankki konserni koostuu useista liiketoimintayksiköistä sekä niitä avustavista tukitoiminnoista. Konsernin segmenttiraportointi perustuu pankin sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen vuonna Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Keskitetysti syntyneet kulut, mukaan lukien tuki- ja pääkonttoritoimintojen kulut, veloitetaan liiketoimintayksiköiltä arvioidun käyttöasteen mukaisesti tai markkinahinnoin, jos sellainen on saatavilla. Segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti tarvitsee ylläpitääkseen toimintaansa tai jotka ovat syntyneet liiketoiminnan seurauksena. Nämä varat ja velat ovat joko suoraan kohdistettavissa tai järkevästi allokoitavissa segmenteille. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETOIMET Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin kirjanpitovaluutta. Jokaisen konsernin yksikön kirjanpitovaluutta on sijaintimaan valuutta, koska valtaosa tuotoista ja kuluista kirjataan ko. maan valuutassa. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet muutetaan kirjanpitovaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tapahtumapäivän ja arvopäivän välisistä kurssieroista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset rahoitusvarat ja - velat muutetaan yhtiön kirjanpitovaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten rahoitusvarojen ja - velkojen muuttamisesta kirjanpitovaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Ulkomaan rahan määräiset muut tase-erät, jotka arvostetaan käypään arvoon, muutetaan arvostuspäivänä voimassa olevilla valuuttakursseilla. Kurssierot kirjataan käyvän arvon muutokseksi. Muut ulkomaan rahan määräiset tase-erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla. ULKOMAISET YKSIKÖT Suomen ulkopuolella sijaitsevien ulkomaisten yksiköiden varat ja velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla. Tuotot ja kulut muutetaan euroiksi tapahtumapäivän kurssilla. Ulkomaisissa yksiköissä nettoinvestoinneista syntyvät kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Nettoinvestoinnit sisältävät yksiköiden nettovarat ja liikearvon sekä omistukset ulkomaisissa yksiköissä pääomalainojen muodossa. Nettoinvestointien suojauksesta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan myös laajaan tuloslaskelmaan. TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT JA -KULUT Rahoitusinstrumenttien korkotuotot ja -kulut jaksotetaan tasaisessa suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan ja instrumentin juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Efektiivisen koron laskemisessa huomioidaan saadut ja maksetut palkkiot, transaktiomenot sekä muut mahdolliset yli- tai alikurssit. Korkotuotot ja kulut sisältävät myös käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien korot. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 16

17 Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta kirjataan arvonalentumistappio, koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. PALKKIOTUOTOT JA -KULUT Palkkiot, jotka ovat kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, lasketaan mukaan efektiiviseen korkoon. Tällaisia ovat mm. palkkiot lainajärjestelyistä, jotka sisältävät korvausta esimerkiksi lainanottajan taloudellisen tilanteen arvioinnista, takausten, panttien ja muiden vakuusjärjestelyjen arvioinnista ja rekisteröinnistä ja dokumentoinnista sekä luotonvarausprovisiot. Jos lainajärjestely ei toteudu sitoutumisaikana, palkkio tuloutetaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Muita rahoituspalveluihin liittyviä palkkioita ovat palkkiot, jotka saadaan silloin, kun palvelu on suoritettu, esimerkiksi lainan hallinnoimisesta perittävät palkkiot. Palkkiot, jotka ansaitaan, kun jokin merkittävä toimenpide on toteutunut, kirjataan tulokseen toteuttamisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi syndikointipalkkiot, jotka tuloutetaan, kun syndikointi on toteutettu. ARVOPAPERI- JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisältävät kaupankäyntivarojen ja muiden arvopapereiden toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot sekä kurssierot ja osingot. Käyvän arvon suojauslaskennan tulosvaikutus kirjataan myös Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät konsernille kuuluvan osuuden sijoitusyritysten liikevoitosta tai tappiosta. Riskipääomasijoitusten tulos huomioidaan kuitenkin arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa. OSAKKUUSYRITYKSEN TAI TYTÄRYHTIÖN MYYNNISTÄ AIHEUTUNUT TUOTTO Osakkuusyhtiöiden ja konsernin tytäryhtiöiden myynnistä aiheutunut tuotto syntyy myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välisestä erosta. Mahdollinen liikearvo lasketaan kirjanpitoarvoon mukaan. MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät vuokratulot ja käyttöleasingin leasing-maksut, leasingomaisuuden myynneistä aiheutuneet tuotot sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot. HENKILÖSTÖKULUT JA MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot, joita konserni maksaa vuoden aikana tehdystä työstä, näkyvät kuluna tuloslaskelman erässä Henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut. Erässä ovat mukana palkat, bonukset, osaperusteiset maksut, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. BONUKSET JA OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Bonuksia kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sitä mukaan, kun niitä kerrytetään. Vuoteen 2008 saakka osa bonuksista maksettiin osakeoptioina ja ehdollisina osakkeina. Danske Bankin osakkeita ei voi merkitä kolmeen vuoteen option myöntämispäivästä ja ne ovat ehdollisia edellyttäen sitä, ettei työntekijä irtisanoudu konsernista. Ehdolliset osakkeet ovat voimassa kolme vuotta myöntämispäivästään lähtien edellyttäen, ettei työntekijä ole irtisanoutunut. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 17

18 Osakeperusteisten maksujen käypä arvo määritetään niiden myöntämispäivänä ja jaksotetaan kuluksi sille ajalle, jonka aikana työnantaja on velvollinen maksun suorittamaan. Optioiden todellinen arvo kirjataan kuluksi option myöntämisvuonna ja option aika-arvo jaksotetaan tasaisesti optiooikeuden myöntämisestä lunastusajan alkuun. Optioiden toteutushinta lasketaan Danske Bankin osakkeen keskiarvohintana 20 vuosikertomuksen julkaisun jälkeiseltä pörssipäivältä plus 10 %. Osakeoptioiden käypä arvo on määritetty osinkokorjatun Black & Scholes hinnoittelumallin avulla. Hinnoittelumalli perustuu seuraaviin oletuksiin joulukuun 31, 2009: Osakkeen hinta: 118 (2008: 52). Osinko%: 0 %. (2008: 0 %). Korkokanta: 1,55-2,65 % (2008: 3,40-4,80 %), vastaten swappikorkoa. Volatiliteetti: 52 %. (2008: %). Keskimääräinen toteutusaika: 1-3 vuotta (2008: 1-4 vuotta). Volatiliteetti on arvioitu historiallisen volatiliteetin perusteella. ELÄKEJÄRJESTELYT Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset. Sampo Pankki -konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista järjestelyistä merkittävin on Suomen TyEL -perusvakuutus. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee. IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehtävien poistojen ja arvonalentumisten lisäksi konserni kirjaa leasing-sopimusten päättymisen jälkeen myydyt leasing-hyödykkeet kuluksi kirjanpitoarvoon. LAINOJEN JA SAAMISTEN ARVONALENTUMISET Lainojen ja saamisten arvonalentumisiin sisältyvät taseen eristä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä, Saamiset luottolaitoksilta ja taseen ulkopuolisista eristä kirjatut arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja palautukset. Erään sisältyy myös käypään arvoon arvostettujen lainojen ja saamisten luottoriskin muutoksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset. Erään sisältyy myös asiakkaan maksuvaikeuksien johdosta haltuun otetun omaisuuden arvonalentumistappiot, toteutuneet myyntitappiot ja myyntivoitot mikäli haltuun otettu omaisuus täyttää myytävissä olevien rahoitusvarojen kriteerit. Vaikka haltuun otettua omaisuutta ei aiottaisi myydä seuraavien 12 kuukauden aikana, kirjataan arvonalentumiset tähän erään. Luottotappiona kirjataan myös asiakkaan puolesta maksetut perintä- ja vakuudenhoitokulut, jotka voidaan periä asiakkaalta takaisin. VEROT Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot verovuodelta sekä aikaisempien vuosien verojen oikaisut huomioidaan tuloslaskelmassa. Laajan tulon eriä koskevat verot huomioidaan kyseisissä Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 18

19 tuloslaskelman erissä. Samoin suoraan osakepääomaan kirjattuja eriä koskevat verot huomioidaan osakepääomassa. Arvioidut tuloverot lasketaan voimassa olevan tuloverokannan mukaisesti. LAAJA TULOSLASKELMA Laaja tuloslaskelma sisältää liikevoiton ja muun tilikauden laajan tulon, joka voi aiheutua muuntoeroista ulkomaalaisten yksiköiden välillä, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta sekä rahavirran suojaukseen liittyvistä eristä. KASSAVIRTALASKELMA Konserni laatii kassavirtalaskelmansa epäsuoraa esitystapaa käyttäen. Laskelma perustuu voittoon ennen veroja ja näyttää liiketoiminnan, rahoituksen ja investointien rahavirrat sekä rahavarojen muutoksen vuoden aikana. Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joita ovat kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta, sekä vaadittavissa maksettavat saamiset muilta pankeilta, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. TASE RAHOITUSVARAT JA VELAT YLEISTÄ Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit arvostetaan käypään arvoon arvopäivänä. Käypä arvo on yleensä sama kuin kauppahinta. Rahoitusinstrumenttien arvonmuutokset huomioidaan arvopäivään saakka. LUOKITTELU Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin: käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivarat lainat ja muut saamiset. Rahoitusvelat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin: käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muut rahoitusvelat. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT JA -VELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntivarat ja velat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat. Kaupankäyntivarat ja -velat Kaupankäyntivaroiksi ja veloiksi luokitellaan rahoitusvarat ja -velat, jotka hankitaan pääasiallisena tarkoituksena hyötyminen lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki johdannaiset, pääsopimuksista erotetut, upotetut johdannaiset mukaan lukien, ovat osa kaupankäyntivaroja ja velkoja. Kaupankäyntivarat koostuvat konsernin trading toiminnolla olevista osakkeista, saamistodistuksista ja johdannaisten positiivisista käyvistä arvoista. Kaupankäyntivelat ovat johdannaisten negatiivisia käypiä arvoja ja velvoitteita toimittaa vastapuolelle kaupankäyntiarvopapereita, jotka konserni on myynyt, mutta joita sillä ei ole (lyhyeksimyynnit). Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 19

20 Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupankäyntisalkku arvostetaan käypään arvoon pois lukien transaktiokustannukset. Kaupankäyntivarat ja velat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYVÄN ARVON OPTIO KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAKSI MÄÄRITETYT RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat sisältävät liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset (katso myös kohta Muutokset kirjanpitoperiaatteissa ja esittämistavassa ). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset yhdessä myyntivoittojen ja tappioiden kanssa esitetään arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa. Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen korkokulut esitetään korkokatteessa. SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JA KESKUSPANKEILTA Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta ovat saamisia muilta luottolaitoksilta, keskuspankeissa olevia talletuksia ja takaisinostosopimuksia. Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, menettelytapa on kuvattu kohdassa Lainat ja muut saamiset. LAINAT JA SAAMISET Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja saamisista, jotka pankki on myöntänyt asiakkaille, sekä lainoista ja saamisista, jotka on hankittu myöntämisen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavanomaiset pankkilainat, rahoitusleasingsopimukset ja jälleenmyyntisopimukset pois lukien transaktiot, joissa vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen arvostuksen ja nimellisarvon välinen hintaero jaksotetaan maturiteettiin saakka ja esitetään korkotuotoissa. Jos kiinteäkorkoiset lainat on suojattu tehokkaasti johdannaisilla, suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien jaksotettuun hankintahintaan. VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA KESKUSPANKEILLE / TALLETUKSET Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset sisältävät takaisinostositoumuksilla saadut varat. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla. MUUT LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT / VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUSASEMA Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja Velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, sisältävät konsernin liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat. Huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat ovat pääomalainoja tai debentuurimuotoisia lainoja, joiden vapaaehtoinen tai pakollinen takaisinmaksu tapahtuu vasta kun tavanomaisten velkojen velkojien vaateet on täytetty. Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 20

21 Osassa liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista, velkakirjan tuotto on sidottu indeksiin (esimerkiksi osakeindeksiin), joka ei taloudellisilta ominaisuuksiltaan liity läheisesti velkakirjaan. Tällaiset upotetut johdannaiset on irrotettu pääsopimuksesta ja arvostetaan käypään arvoon osana kaupankäyntivaroja ja velkoja. MUUT VELAT Muut velat käsittävät erääntyneet korot ja palkkiot, jotka eivät ole osa rahoitusinstrumentin jaksotettua hankintamenoa. Muut velat sisältävät myös eläkevastuut ja muut varaukset, esimerkiksi kanteita ja takauksia varten. Mikäli kanne todennäköisesti päätyy maksuun, vastuu huomioidaan, mikäli se kyetään mittaamaan luotettavasti. Velka huomioidaan tulevien maksujen nykyarvolla. KÄYPÄ ARVO Rahoitusvarojen ja velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markkinahinnan mukaan. Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivisilla markkinoilla, konserni määrittelee käyvän arvon viimeisimmän markkinatransaktion hinnan perusteella ja ottaa käyvän arvon määrityksessä huomioon markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toimivilla markkinoilla tehdyt transaktiot. Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstrumenteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkaisempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto- ja lattiasopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden, käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla, jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin. Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä markkinoilta saatavan informaation perusteella. Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja vastapuoliriskitekijöitä. Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitusinstrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todellinen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai tappio) eroaa toisistaan muuten kuin transaktiokustannuksista johtuen, konsernin käyttämän arvostusmallin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen mukaisiksi. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti mitattavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan sopimuskohtainen arvonalentumistappio. Objektiivista näyttöä arvonalentumisesta on, jos ainakin yksi seuraavista on tapahtunut: Asiakkaan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt Maksujen viivästyminen joko koron tai lyhennyksen osalta, mikä johtaa sopimusrikkeeseen Asiakkaan taloudellisen tilanteen johdosta luottoehtoihin tehdään myönnytyksiä, joita konserni ei muuten tekisi Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 21

22 Asiakkaan asettaminen konkurssiin tai velkojen uudelleenjärjestely: yrityssaneeraus tai velkajärjestely näyttää todennäköiseltä Kaikille lainoille ja saamisille tehdään sopimuskohtainen arvonalentumistestaus vuosineljänneksittäin. Tappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Rahoitusjohtajat määrittelevät arvonalentumisen määrän. Kiinteäkorkoisten lainojen ja saamisten nykyarvo lasketaan alkuperäisellä efektiivisellä korolla, vaihtuvakorkoisten saamisten osalta käytetään tilinpäätöshetken efektiivistä korkoa. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt, asiakkaan velat järjestellään uudelleen ja saatava kirjataan määrään, jonka asiakkaan oletetaan pystyvän maksamaan takaisin. Mikäli uudelleenjärjestely ei ole mahdollinen, arvonalentumisena kirjataan määrä, joka vastaa arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää konkurssitilanteessa. Kaikki lainat ja saamiset, joiden osalta on objektiivista näyttöä arvonalentumistarpeesta, mukaan lukien lainat, joista ei vakuuden riittävyyden johdosta ole kirjattu arvonalentumista, on luokiteltu luottokelpoisuusluokkiin 10 tai 11 konsernin luottokelpoisuusluokituksessa. Mikäli saaminen on järjestämätön, konsernin kaikki saamiset asiakkaalta luokitellaan luottokelpoisuusluokkaan 11 ja saamisista kirjataan arvonalentuminen. Mikäli objektiivista näyttöä ei ole, arvonalentumiskirjauksen tarve arvioidaan ryhmäkohtaisesti. Ryhmäkohtainen arvonalentuminen lasketaan erikseen kullekin riskiluonteeltaan samantyyppiselle luottosalkulle, kun arvonalentumisesta on näyttöä saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella, mutta sopimusten korkoa tai asiakasmarginaalia ei ole muutettu. Ryhmäkohtaiset varaukset heijastavat asiakkaan luottokelpoisuuden muutosta yli ajan. Lainojen ja saamisten luokittelu luottosalkkuihin perustuu nykyiseen luottokelpoisuusluokitukseen. Arvonalennuksia tehdessä huomioidaan myös luottosalkkujen paraneminen. Kassavirrat määritetään käyttäen apuna mm. vakavaraisuuslaskennan parametreja ja historiallista tappiodataa sovellettuna tilinpäätöstietojen käsittelyyn. Tällöin huomioidaan empiirisiin tietoihin perustuen aikaviive sen välillä, että asiakkaan taloudellisista vaikeuksista alkaa olla merkkejä siihen asti kunnes sopimuskohtaiselle arvonalentumiskirjaukselle on perusteita. Ryhmäkohtaisen arvonalentumisena kirjataan saamisten kirjanpitoarvon ja kassavirtojen nykyarvon erotus. Mikäli tilikauden päättyessä arvioidaan, ettei mallien pohjalta laskettu ryhmäkohtainen arvonalentumistappio huomioi viimeaikaisia markkinatilanteen muutoksia, oikaistaan arvonalentumiskirjauksia. Suotuisten taloudellisten olosuhteiden vallitessa arvonalentumiset alenevat ja taloudellisessa laskusuhdanteessa niiden määrä saattaa kasvaa. Esimerkkejä tekijöistä, jotka saattavat vaikuttaa ryhmäkohtaisten varausten määrään, ovat työttömyysaste, asuntojen hinnat ja rahtihinnat. Kaikki arvonalentumiset kirjataan taseen arvonalentumisten tileille taseen erissä Saamiset luottolaitoksilta, Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä taseen ulkopuolisten erien osalta Varauksissa. Tuloslaskelmassa arvonalentumiset esitetään erässä Saamisten arvonalentumiset. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan. Saatavat, joita ei pystytä perimään, kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun perintäprosessi on loppuunsaatettu ja tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Jos koko tappion arvioidaan toteutuvan vasta useampien vuosien kuluessa, esimerkiksi hallinnoitaessa laajaa kiinteistökokonaisuutta, kirjataan osittainen luottotappio, missä huomioidaan konsernin saamiset, vakuudet, arvioitu jako-osuus ja muut kassavirrat. Korkoa kerrytetään efektiivisen koron perusteella saatavan määrälle, josta on vähennetty arvonalentumiskirjaus. Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös 2009 Sivu 22