Sampo Pankki Oyj. Tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 Sampo Pankki Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus

2 2 SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS 3 IFRS -TILINPÄÄTÖS 7 Konsernin tuloslaskelma 7 Konsernitase 8 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 9 Konsernin rahavirtalaskelma 10 Tilinpäätöksen liitetiedot 12 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 12 Segmentti-informaatio 24 Riskienhallinta 25 Yrityshankinnat ja -myynnit 34 Muut liitetiedot: 35 Lopetetut toiminnot 35 Korkotuotot, netto 36 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 37 Palkkiotuotot ja -kulut 38 Saamisten arvonalentumiset 38 Sijoitustoiminnan nettotuotot 38 Henkilöstökulut 38 Liiketoiminnan muut kulut 38 Rahoitusvarat ja -velat 39 Käyvät arvot 40 Käteiset varat 40 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat 41 Lainat ja muut saamiset 43 Sijoitukset 44 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 45 Aineettomat hyödykkeet 46 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 47 Muut varat 47 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat 48 Verot 48 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 49 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 49 Muut velat 50 Varaukset 50 Ehdolliset velat ja sitoumukset 50 Työsuhde-etuudet 51 Lähipiiritiedot 51 Oma pääoma 52 Osingot 52 SAMPO PANKKI OYJ:N ERILLISTILINPÄÄTÖS (Suomalainen tilinpäätöskäytäntö) Tuloslaskelma 53 Tase 54 Tilinpäätöksen liitetiedot 56 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 56 Tilinpäätöksen muut liitetiedot 58 Sampo Pankki Oyj:n hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä 69 Tilintarkastuslausunto 70

3 3 SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS Konsernirakenteen muutokset Danske Bank A/S osti koko Sampo Pankki Oyj:n osakekannan Samaan aikaan AS Sampo Pank, AB Sampo Bankas ja AS Sampo Banka, Baltian pankit, siirrettiin Danske Bankin konsolidointiryhmään. Mandatum & Co Oy:n liiketoiminta myytiin Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttorille toukokuussa 2007 ja Mandatum Pankkiiriliike Oy:n (nykyinen MDT Invest Oy) liiketoiminta heinäkuussa Danske Capital Rahastoyhtiö Oy:n liiketoiminta myytiin Sampo Rahastoyhtiö Oy:lle syyskuussa Danske Capital Finland Oy ja Mandatum Omaisuudenhoito Oy fuusioitiin Sampo Pankkiin lokakuussa Danske Capital Finland Oy:n fuusion kautta myös Danske DCR Oy:stä tuli konserniyhtiö. Venäjällä toimiva ZAO Danske Bank (entinen ZAO Profibank) jatkoi pankkitoimintaa Sampo Pankin tyttärenä. Baltian pankkien samoin kuin Mandatum & Co Oy:n ja Mandatum Pankkiiriliike Oy:n myyntivoitto sekä tilikauden tulos on esitetty tuloslaskelmassa lopetettuina toimintoina. Muutokset konsernirakenteessa vaikuttavat lukujen vertailukelpoisuuteen. Tulos Sampo Pankki-konsernin voitto ennen veroja tilikaudella 2007 oli 775,7 miljoonaa euroa (354,2). Luku sisältää lopetettujen toimintojen tuottoja yhteensä 499,4 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotoksi muodostui lopetetut toiminnot mukaan lukien 44,8 % (24,5 %) ja kulu-tuotto-suhde oli 37,0 % (56,5%). Tase Saamiset asiakkailta kasvoivat 3 733,3 miljoonalla eurolla vuoden 2006 lopusta ja niiden määrä oli ,8 miljoonaa euroa (21 559,5). Baltian pankkien lainat ja saamiset vuoden 2006 lopussa olivat 2 553,3 miljoonaa euroa. Luottolaatu säilyi vakaana. Luottojen ja saamisten arvonalentumisia kirjattiin 62,5 miljoonalla eurolla (1,5). Ryhmäkohtaisia varauksia kirjattiin yhteensä 17,5 miljoonalla eurolla vuoden 2007 aikana. Maaliskuussa 2007 kirjattiin kertaluontoisia arvonalentumisia 12,0 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen arvonalennusten lisäksi kasvu kohdistui pääsääntöisesti muutamaan merkittävään sopimukseen. Talletusten määrä kasvoi vuoden 2006 lopusta 1,4 prosentilla ,5 miljoonaan euroon (12 598,1). Talletukset Baltian pankeissa olivat 1 150,0 miljoonaa euroa vuonna Vakavaraisuus Sampo Pankki konsernin vakavaraisuus oli joulukuun 2007 lopussa 15,1 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 12,9 prosenttia. Vuoden 2006 lopussa vakavaraisuus oli 11,9 prosenttia ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 8,3 prosenttia. Vakavaraisuuteen luettavat omat varat olivat joulukuun lopussa yhteensä 2 633,6 miljoonaa euroa (2 123,9). Konsernin riskipainotetut saamiset olivat ,3 miljoonaa euroa (17 847,3). Suurin muutos omissa varoissa viime vuoden loppuun verrattuna oli Baltian pankkitoiminnan Danske Bank A/S:lle myynnistä kirjattu myyntivoitto, joka kasvattaa ensisijaisia omia varoja. Lisäksi Sampo Pankki Oyj lunasti kesäkuussa toissijaisiin omiin varoihin luettavan 150 miljoonan euron debentuurilainan. Sampo Pankin riskipainotetut saamiset kasvoivat kaikissa riskiluokissa, mutta pankki konsernin vuosikasvua tasoittaa Baltian pankkien poistuminen konsernin taseesta

4 4 VAKAVARAISUUS Sampo Pankki -konserni Sampo Pankki Oyj Omat varat Ensisijaiset omat varat 1 ) 2 239, , , ,8 Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 106,0 Ylikurssirahasto Vararahasto 271,1 271,1 261,7 261,7 Pääomalaina 346,5 346,3 346,5 346,3 Vapaa oma pääoma 1 510,0 808, ,6 732,5 Vähemmistöosuus 14,4 13,7 0,0 0,0 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo -8,7-64,9-8,7-50,7 Rahoitusvarojen arvostukset käypään arvoon 0,0 0,0 0,0 0,0 Toissijaiset omat varat 394,3 643,0 394,3 626,8 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 393,8 565,8 393,8 549,8 Muu toissijainen pääoma 0,6 77,1 0,6 77,0 Vähennykset omista varoista 2 ) 0,0 0,0 0,0 0,0 Omiin varoihin markkinariskin kattamiseksi luettavat erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 2 633, , , ,7 Riskipainotetut saamiset ja vastuut , , , ,2 Vakavaraisuussuhdeluku, % - omat varat yhteensä/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 15,1% 11,9% 15,4% 13,4% - josta ensisijaiset omat varat/ riskipainotetut saamiset ja vastuut 12,9% 8,3% 13,0% 9,2% Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 12 luvun siirtymäsäännösten mahdollistamalla tavalla lain voimaan tullessa olleiden sääntöjen, vanhan luottolaitoslain 9 luvun :ien ja Rahoitustarkastuksen omien varojen laskentaa koskevan tulkinnan 3/125/2005 mukaisesti. Sampo Pankki Oyj:n luvut on laskettu FAS:in mukaan. 1 ) Omasta pääomasta on vähennetty päätetty / suunniteltu osingonjako. Pääomalainojen osuus ensisijaisista omista varoista on Sampo Pankki konsernin osalta 15 % (23 %) ja Sampo Pankin 16 % (25 %). 2 ) Rahoitustarkastus on myöntänyt Sampo Pankille luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan olla vähentämättä omista varoista rahoituslaitossijoituksia yrityksiin, joiden pääasiallisena toimialana on sijoitustoiminta. Poikkeuslupa on voimassa asti. Riskienhallinta Riskienhallinnan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pakollisen vakavaraisuuslaskennan lisäksi Sampo Pankki konsernin riskien seurannassa käytetään taloudellisen pääoman mittareita, jotka kuvaavat eri riskien kantamiseksi tarvittavan pääoman määrää. Pääomavaatimuksen katteena on riittävästi omaa pääomaa ja pääomalainoja. Merkittävimmät

5 5 Sampo Pankki -konsernin toimintaan liittyvät riskit ovat luottoriski, rahoitustaseen korkoriski sekä likviditeettiriski, operatiivinen riski ja erilaiset liiketoimintariskit kuten muutokset kilpailutilanteessa tai asiakkaiden käyttäytymisessä. Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisesti IFRS tilinpäätöksessä. Luottoluokitukset Sampo Pankin siirtyminen yrityskaupalla Danske Bankin omistukseen vaikutti myönteisesti luokituslaitosten arvioihin. Moody s nosti Sampo Pankki Oyj:n A1 pitkän luokituksen Aa2 luokkaan vakain näkymin. Moody s muutti luokitusmetodologiaansa kevään aikana, jonka seurauksena Sampo Pankin luokitus ensin nostettiin Aaa luokkaan ja laskettiin Aa1 luokkaan. Standard & Poor's nosti Sampo Pankki Oyj:n luokitukset AA-/A-1+ luokkaan vakain näkymin. Hallinto Danske Bank A/S:n hankittua Sampo Pankki Oyj:n koko osakekannan, pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa pankin hallitukseen valittiin Peter Straarup (puheenjohtaja), Sven Erik Lystbæk (varapuheenjohtaja), Ilkka Hallavo, Lars Stensgaard Mørch, Thomas Mitchell ja Maarit Näkyvä. Hallitus nimitti pankin toimitusjohtajaksi Ilkka Hallavon ja toimitusjohtajan sijaiseksi Maarit Näkyvän pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Sampo Pankki Oyj:n hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä; Teija Andersen, Esko Mäkeläinen ja Tonny Thierry Andersen. Sampo Pankki Oyj:n tilintarkastajana on ollut Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Kunto Pekkala, KHT. Näkymät vuodelle 2008 Sampo Pankin integraatio Danske Bankiin etenee suunnitelman mukaisesti. Teknisesti integraatio toteutetaan pääsiäisenä Myöhemmässä vaiheessa Sampo Pankki fuusioidaan Danske Bank A/S:än ja jatkaa toimintaansa Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeenä. Sampo Pankki-konsernin toiminnallisen tuloksen odotetaan säilyvän hyvänä vuonna 2008, jos taloudelliset olosuhteet säilyvät suotuisina. Kasvuvauhti tullee kuitenkin olemaan hitaampi kuin edellisenä vuonna. Pääsiäisenä 2008 tapahtuvan migraation johdosta integraatio-kulujen odotetaan olevan korkeat ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana 2008.

6 6 TUNNUSLUVUT IFRS IFRS IFRS IFRS FAS Liikevaihto Korkokate % liikevaihdosta 21,0 31,3 40,1 40,7 36,4 Voitto ennen veroja 1 ) %liikevaihdosta 35,4 24,8 25,4 26,0 23,3 Tuotot yhteensä 2 ) Liiketoiminnan kulut yhteensä 3 ) Kulu-tuotto-suhde 37,0 56,5 61,2 63,4 64,7 Taseen loppusumma Oma pääoma Kokonaispääoman tuotto, % 4 ) 2,6 1,1 0,9 0,9 0,9 Oman pääoman tuotto, % 4 ) 5 ) 44,8 24,5 18,5 16,6 17,9 Omavaraisuusaste, % 5 ) 6,8 4,5 4,4 5,0 5,0 Vakavaraisuussuhde, % 6 ) 15,1 11,9 10,6 10,7 10,7 Saamisten arvonalentumiset 7 ) Taseen ulkopuoliset sitoumukset Henkilöstö kauden aikana keskimäärin IFRS = Kansainvälinen kirjanpitokäytäntö FAS = Suomalainen kirjanpitokäytäntö Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Rahoitustarkastuksen määräämiä laskentakaavoja ottaen huomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset. 1 ) Balttian tytärpankkien, MDT Invest Oy:n sekä Mandatum & Co Oy:n myyntivoitto ja tulos sisältyvät tunnuslukuihin; tuloslaskelmassa erät esitetään 'Lopetetuissa toiminnoissa'. 2 ) Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot. 3 ) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut. 4) Tunnuslukujen laskennassa on otettu huomioon omaan pääomaan sisältyvän arvonmuutosrahaston määrä sekä sen muutos. Ilman arvonmuutosrahaston muutosta Oman pääoman tuotto olisi vuodelta ,79% prosenttia ja vuodelta ,8 prosenttia. 5 ) Taseen erää Pääomalainat ei ole luettu mukaan omaan pääomaan. 6 ) Luottolaitoslain (121/2007) 12 luvun siirtymäsäännöksen perusteella, vanhan lain mukaan 79 ja 79a. 7 ) Saamisten arvonalentumisiin sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen. Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto: korkotuotot, sijoitustoiminnan nettotuotot palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot Kulu-tuotto-suhde: henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut x 100 korkotuotot, netto + arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot + palkkiotuotot, netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Oman pääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot x 100 oma pääoma + vähemmistöosuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Kokonaispääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verot x 100 taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste % oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 taseen loppusumma

7 7 KONSERNIN TULOSLASKELMA Liite 1-12/ /2006 Muutos Jatkuvat toiminnot Korkotuotot ,6 831,6 316,0 Korkokulut 2-762,8-490,8-272,1 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 89,3 77,9 11,3 Palkkiotuotot 4 319,4 303,9 15,5 Palkkiokulut 4-85,7-75,3-10,4 Sijoitustoiminnan nettotuotot 6 39,2 55,6-16,4 Liiketoiminnan muut tuotot 70,3 35,2 35,1 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 817,3 738,1 79,1 Henkilöstökulut 7-192,4-197,0 4,6 Liiketoiminnan muut kulut 8-286,5-217,6-68,9 Saamisten arvonalentumiset 5-62,0-0,4-61,6 Liiketoiminnan kulut yhteensä -540,9-415,0-125,9 Kauden voitto ennen veroja 276,3 323,1-46,8 Verot -68,6-77,3 8,6 Kauden voitto jatkuvista toiminnoista 207,7 245,9-38,2 Lopetetut toiminnot Kauden voitto ennen veroja 1,2 499,4 31,1 468,3 Verot -7,0-2,8-4,2 Kauden voitto lopetetuista toiminnoista 492,4 28,3 464,1 Kauden voitto yhteensä 700,1 274,2 425,9 josta Emoyhtiön omistajien osuus 687,3 261,9 Vähemmistöosuus 12,8 12,3

8 8 KONSERNITASE 12/ /2006 Varat Käteiset varat , ,2 Kaupankäyntivarat , ,5 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ,2 588,1 Lainat ja muut saamiset , ,5 Sijoitukset 14 17,5 353,4 Aineettomat hyödykkeet 16 8,7 64,7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17 90,2 89,9 Muut varat ,9 453,6 Verosaamiset 19 31,1 4,1 Varat yhteensä , ,9 Velat Kaupankäyntivelat ,0 507,4 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille , ,6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,1 Muut velat , ,8 Verovelat 19 40,0 4,0 Velat yhteensä , ,9 Oma pääoma Osakepääoma ,0 106,0 Rahastot ,7 268,6 Kertyneet voittovarat ,3 808,6 Emoyhtiön omistajien osuus 1 888, ,2 Vähemmistöosuus 14,4 13,7 Oma pääoma yhteensä 1 902, ,9 Oma pääoma ja velat yhteensä , ,9

9 9 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Arvon- Vähem- Osake- Vara- muutos- Voitto- mistön pääoma rahasto rahasto varat Yhteensä osuus Yhteensä Oma pääoma ,0 271,1 1,8 622, ,0 16, ,7 Rahavirran suojaukset: - omaan pääomaan tilikaudella merkitty määrä 0,0 0,0 0,0 - tuloslaskelmaan siirretty määrä -0,8-0,8-0,8 Myytävissä olevat rahoitusvarat: - käyvän arvon muutos 14,1 14,1 14,1 - tuloslaskelmaan siirretty määrä -17,6-17,6-17,6 Muuntoerot -0,3-0,3-0,3 Tilikauden voitto 261,9 261,9 12,3 274,2 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä -4,3 261,6 257,3 12,3 269,6 Osingonjako -75,0-75,0-15,2-90,2 Osakekannustimet -0,1-0,1-0,1 Oma pääoma ,0 271,1-2,5 808, ,2 13, ,9 Myytävissä olevat rahoitusvarat: - käyvän arvon muutos 9,6 9,6 9,6 - tuloslaskelmaan siirretty määrä -6,4-6,4-6,4 Muuntoerot -0,2-0,2-0,2 Danske Capital fuusioerotus 14,6 14,6 14,6 Tilikauden voitto 687,3 687,3 12,8 700,1 Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 3,2 701,7 704,9 12,8 717,7 Osingonjako 0,0 0,0-12,2-12,2 Osakekannustimet 0,0 0,0 0,0 Oma pääoma ,0 271,1 0, , ,0 14, ,4

10 10 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 775,7 354,2 Oikaisut: Poistot 65,6 43,0 Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot -6,5 15,5 Saamisten arvonalentumiset 70,1 10,5 Muut oikaisut -481,1-31,5 Oikaisut yhteensä -351,9 37,4 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 391,2 42,5 Lainat ja muut saamiset , ,0 Sijoitukset 354,6-253,5 Muut varat 10,2-117,2 Yhteensä , ,2 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Kaupankäyntivarat ja johdannaissopimukset 92,9-32,6 Talletukset ja muut velat 249,3 922,7 Muut velat -44,6 122,8 Maksetut tuloverot -67,9-82,0 Yhteensä 229,6 930,9 Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat , ,7 Investointien rahavirta Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin 2,9-5,3 Luovutustulot tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeista 460,3 Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -17,6-41,2 Investointeihin käytetyt nettorahavarat 445,6-46,4 Rahoitustoiminnan rahavirta Maksetut osingot 15,4-90,3 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut , ,2 Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset , ,7 Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat 520, ,2 Rahavirta yhteensä ,1 421,1 Rahavarat tilikauden alussa 1 814, ,7 Rahavarat tilikauden lopussa 482, ,8 Rahavarojen muutos tilikaudella 1 332,1-421,1 Lisätietoa rahavirtalaskelmaan: Saadut korot 1 161,7 929,2 Maksetut korot -739,1-467,1 Saadut osingot 23,7 17,6 Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia. Rahavirtalaskelmassa esitetään kauden rahavirrat jaoteltuina liiketoiminnan, investointien sekä rahoituksen rahavirtoihin. Laskelma on laadittu epäsuoralla esittämistavalla. Liiketoiminnan rahavirta sisältää varsinaisen liiketoiminnan rahavirrat. Rahavirrat sijoituksista tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä aineellisiin ja aineettomiin sijoituksiin esitetään investointien rahavirrassa. Rahoituksen rahavirrassa esitetään rahavirrat, jotka johtuvat toiminnan rahoittamisesta oman tai vieraan pääoman ehdoin. Rahavaroihin sisältyvät käteiset varat, joka sisältää kassan 26,8 milj. euroa (40,7 milj. euroa) ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 264,0 milj. euroa (1 681,5 milj. euroa) sekä vaadittaessa maksettavat saamiset muilta pankeilta 191,7 milj. euroa (92,5 milj. euroa).

11 11 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMAN LIITE Yrityshankinnat 2007 Yrityshankinnat 2006 Sampo Pankki Oyj osti Venäjältä Pietarissa pankkitoimintaa harjoittavan Industry and Finance Bankin (ZAO Profibank). Hankitut rahavarat 0,4 Hankitun yhtiön tase-erät päänimikkeittäin Varat Käypä arvo Käteiset varat 0,4 Lainat ja muut saamiset 0,1 Sijoitukset 0,2 Muut varat 0,1 Varat yhteensä 0,9 Velat Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 0,4 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,1 Velat yhteensä 0,5 Oma pääoma 0,4 Velat ja oma pääoma yhteensä 0,9

12 12 Sampo Pankki -konserni TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA Sampo Pankin konsernitilinpäätös vuodelta 2007 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRSs ) mukaisesti siten kuin EU on kyseiset standardit hyväksynyt. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo Pankki on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä voimassa olleita uusia tai muutettuja standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset. Uusien tai uusittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tilikaudella 2007 ei ole ollut merkittävää vaikutusta Sampo Pankin tilinpäätösperiaatteisiin eikä tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno, jota oikaistaan kunkin tase-erän arvostusperiaatteen mukaisesti käyvän arvon muutoksilla, poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Konsernitilinpäätös esitetään euroina miljoonan ja yhden desimaalin tarkkuudella. KONSERNITILINPÄÄTÖS TYTÄRYHTIÖT Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisiin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. OSAKKUUSYHTIÖT Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa prosenttia yrityksen äänivallasta. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan. Mikäli konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitukset merkitään taseeseen nolla-arvoon ja ylimenevät tappiot yhdistellään vain siinä tapauksessa, että Sampo Pankki on sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Sijoitus osakkuusyhtiöön sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot (tappiot) konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin sijoitukset osakkuusyhtiöihin sisältyvät tase-erään Sijoitukset ja osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta tuloslaskelman erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT (SPE) Konsernilla on synteettinen arvopaperistamisjärjestely, jolla Sampo Pankki Oyj on siirtänyt luottojohdannaissopimuksilla taseessaan olevan saatavakannan luottoriskiä markkinoille. Johdannaissopimukset käsitellään konsernin tilinpäätöksessä takauksina. Järjestelyä varten on perustettu

13 13 erillisyksikkö Sea Fort Securities Plc, joka kattaa osan luottoriskistä. Luotot säilyvät Sampo Pankki Oyj:n taseessa. Sampo Pankki Oyj:llä ei ole määräysvaltaa tai osuutta erillisyhtiön nettovaroihin eikä erillisyhtiötä ole konsolidoitu konsernin tilinpäätökseen. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETOIMET Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset monetaariset tase-erät muutetaan yhtiön toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ei-monetaariset tase-erät, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, esitetään tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja monetaaristen tase-erien muuttamisesta toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Myytävänä pidettävien ei-monetaaristen rahoitusvarojen kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja. Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin kirjataan omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen konsernin IFRS -standardeihin siirtymispäivää , on IFRS 1:n salliman helpotuksen mukaisesti oletettu nollan suuruisiksi. Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia valuuttakursseja: Tilinpäätöspäivän Tilikauden 1 euro = kurssi keskikurssi Venäjän rupla 35, ,0196 SEGMENTTIRAPORTOINTI Sampo Pankki -konsernin segmenttiraportointi perustuu pankin sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen vuonna Pankkiliiketoiminto Suomessa ja muut toiminnat pitää sisällään vuoden 2006 tilinpäätöksessä raportoidut segmentit henkilöasiakkaat, yritys- ja yhteisöasiakkaat, markets-toiminnot sekä muut. Uutena raportoitavana segmenttinä esitetään integraatiokulut. Itä-Euroopan pankkitoiminta esitetään lopetettuna toimintona, ja siihen liittyvä myyntivoitto ja toiminnallinen tulos sisältyvät konsernin lukuihin. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan. KOROT JA OSINGOT Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Efektiivisen koron laskemisessa otetaan huomioon saadut ja maksetut palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat olennainen osa saamisen efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä muut mahdolliset yli- tai alikurssit.

14 14 Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta kirjataan arvonalentumistappio, koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos maksun saaminen korosta on epätodennäköistä, se kirjataan arvonalentumistappioksi. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. PALKKIOT Palkkiot, jotka ovat kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, lasketaan mukaan efektiiviseen korkoon. Tällaisia ovat mm. palkkiot lainajärjestelyistä, jotka sisältävät korvausta esimerkiksi lainanottajan taloudellisen tilanteen arvioinnista, takausten, panttien ja muiden vakuusjärjestelyjen arvioinnista ja rekisteröinnistä ja dokumentoinnista sekä sitoutumispalkkiot. Jos lainajärjestely ei toteudu sitoutumisaikana, palkkio tuloutetaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Muita rahoituspalveluihin liittyviä palkkioita ovat palkkiot, jotka saadaan silloin, kun palvelu on suoritettu, esimerkiksi lainan hallinnoimisesta perittävät palkkiot. Palkkiot, jotka ansaitaan, kun jokin merkittävä toimenpide on toteutunut, kirjataan tulokseen toteuttamisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi syndikointipalkkiot, jotka tuloutetaan, kun syndikointi on toteutettu. RAHOITUSVARAT JA -VELAT Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden arvostuskäytännön mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen, eräpäivään asti pidettävien sijoitusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kauppapäivänä, joka on päivä, jolloin sitoudutaan ostamaan tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen silloin, kun asiakas nostaa lainan. Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT JA -VELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntivarat ja -velat, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat. Kaupankäyntivarat ja -velat sekä johdannaissopimukset Kaupankäyntivaroiksi luokitellaan saamistodistukset ja osakkeet ja osuudet, jotka hankitaan pääasiallisena tarkoituksena hyötyminen lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntivelat ovat velvoitteita toimittaa vastapuolelle kaupankäyntiarvopapereita, jotka konserni on myynyt, mutta joita sillä ei ole (lyhyeksimyynnit). Johdannaiset, joita ei ole määritetty suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntivarat ja -velat sekä johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen, kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo on negatiivinen. Kaupankäyntivarat ja -velat sekä johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja

15 15 -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti määrätään sellaisiksi. Varat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo. Taseessa ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoittojen ja -tappioiden, korkotuottojen ja -kulujen sekä osinkotuottojen kanssa kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti sijoituksia seurataan käyvin arvoin mahdollisimman ajantasaisen ja oikean kuvan saamiseksi sijoitustoiminnasta ja sijoitukset raportoidaan konsernin johdolle käyvin arvon. Sijoitukset ovat vakuus- ja likviditeettisalkun hallinnassa käytettyjä joukkovelkakirjoja. LAINAT JA MUUT SAAMISET Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla ja joita ei aiota myydä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa. Lainat ja muut saamiset -ryhmä sisältää myös käteiset varat. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ERÄPÄIVÄÄN ASTI PIDETTÄVÄT SIJOITUKSET Eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksettavan vastikkeen käypä arvo transaktiomenoilla oikaistuna. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, jotka on määritetty myytävissä oleviksi tai jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat saamistodistuksista ja osakkeista ja osuuksista. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi on määritetty varat, joita ei ole hankittu kaupankäyntitarkoitusta varten, mutta jotka saatetaan myydä ennen eräpäivää. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavissa olevilla transaktiomenoilla. Taseessa myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon verovaikutus huomioon ottaen. Korkotuotot ja osingot kirjataan tulokseen. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos yhdessä myyntivoiton tai -tappion kanssa kirjataan tulokseen. Käyvän arvon muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan myös silloin, kun omaisuuserän arvo on alentunut siten, että siitä kirjataan arvonalentumistappio. Myytävissä olevista monetäärisistä tase-eristä johtuvat kurssierot kirjataan aina suoraan tuloslaskelmaan. MUUT RAHOITUSVELAT Muita rahoitusvelkoja ovat talletukset ja muut velat luottolaitoksille ja asiakkaille sekä liikkeeseen lasketut velkakirjat ja muut rahoitusvelat.

16 16 Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen silloin, kun vastike saadaan, saadun vastikkeen määräisenä, transaktiokuluilla oikaistuina. Rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää, velat poistetaan taseesta ja velan kirjanpitoarvon ja lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan tulokseen. KÄYPÄ ARVO Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Rahoitusvarat arvostetaan ostokurssiin ja rahoitusvelat myyntikurssiin. Mikäli positiossa on eriä, jotka kumoavat toistensa markkinariskiposition, arvostuksessa voidaan tältä osin käyttää keskikurssia. Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen perusteella. Jos markkinat eivät ole toimivat tai arvopaperilla ei ole noteerausta, käypä arvo määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla. Arvostus tehdään käyttämällä asiaa tuntevien, liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän käypää arvoa ei ole mahdollista määritellä, hankintamenon katsotaan olevan riittävän lähellä oleva arvio käyvästä arvosta. Tällaisten rahoitusvarojen määrä konsernin taseessa on epäolennainen. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypää arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin, kirjataan arvonalentumistappio. JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Objektiivinen näyttö asiakkaan kyvystä suorittaa kaikki sopimusehtojen mukaiset maksut perustuu maksukyvyttömyysluokitukseen. Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään asiakkaan maksukyvyttömyystilaan joutumista, mikä perustuu arvioon siitä, että asiakas ei todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan konsernille. Arvio perustuu yhteen tai useampaan seuraavista tapahtumista: Maksujen viivästyminen: koron tai lyhennyksen maksuviive yli 90 päivää. Pakotettu päätös: päätös, jota konserni ei muuten tekisi, mm. päätös koron alentamisesta, huomattavasta korko- tai pääoma-akordista tai lainan muuttamisesta huonommalla etuoikeudella olevaksi, vapaaehtoinen yrityssaneeraus tai velkajärjestely. Lakisääteinen velkojen uudelleenjärjestely: yrityssaneeraus tai velkajärjestely. Konkurssi: asiakas asetettu konkurssiin. Kun asiakas on joutunut maksukyvyttömyystilaan, saamisen arvonalentuminen arvioidaan. Tappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi tuloslaskelmaan. Vakuudellisten saamisten rahavirtojen arvioinnissa otetaan huomioon vakuuden haltuunotto- ja myyntikulut. Arvonalentuminen arvioidaan sopimuskohtaisesti. Muiden kuin maksukyvyttömyystilaan joutuneiden asiakkaiden osalta arvonalentumiskirjauksen tarve on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Kaikki arvonalentumiset kirjataan taseen vähennysten tilille. Saamisesta, jonka maksut ilman sopimusehtojen uudelleen neuvottelua viivästyisivät, tehdään ns. pakotettu päätös ja saaminen kirjataan arvonalentumistappioksi siltä osin kuin vakuuden käypä arvo ei riitä kattamaan saamista.

17 17 Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan (kuten asiakkaan luottokelpoisuusluokituksen paraneminen), arvonalentumistappio peruutetaan. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT Myytävissä olevien rahoitusvarojen objektiivinen näyttö perustuu erillistarkasteluun, joka tehdään, kun liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksessa tapahtuu muutos tai yhtiö siirretään tarkkailulistalle tai kun osakkeen tai osuuden käypä arvo laskee merkittävästi ja pitkäaikaisesti alle hankintamenon. Kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen tai osakkeen tai osuuden arvonalentumisesta on saatu objektiivinen näyttö, omaan pääomaan kertynyt tappio poistetaan ja kirjataan tulokseen arvonalentumistappioksi. Jos myytävänä pidettäviin rahoitusvaroihin kuuluvan saamistodistuksen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Jos osakkeen käypä arvo myöhemmin nousee, arvonnousu kirjataan omaan pääomaan. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSPERIAATTEET Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja suojaaviin sopimuksiin ja ne sisältävät korkojohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset, hyödykejohdannaiset sekä luottojohdannaiset. Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi sekä pääsopimuksesta erotetut kytketyt johdannaissopimukset käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja -tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa kirjataan tuloslaskelman. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi luokitellaan myös sopimukset, joita käytetään suojaamistarkoituksessa, mutta jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennalle asettamia ehtoja. SUOJAAVAT JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSPERIAATTEET Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa suojaudutaan korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja hintariskiltä. Suojauksissa sovelletaan käyvän arvon suojausta. Käyvän arvon suojauksella suojaudutaan suojattavan kohteen käyvän arvon muutoksilta. Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IAS 39 - standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauksen tehokkuus arvioidaan suojaussuhteen alussa ja suojauksen aikana siten, että suojaus on erittäin tehokas koko suojauksen ajan. Suojausta pidetään tehokkaana, kun suojaavan instrumentin käyvän arvon tai rahavirtojen muutos eliminoi suojauksen kohteena olevan sopimuksen tai position käyvän arvon tai rahavirtojen muutoksesta prosenttia. Suojausperiaatteiden mukaisesti suojataan sekä euromääräisiä että ulkomaan rahan määräisiä saamisia ja velkoja suojaamalla niihin liittyvää korko-, valuuttakurssi- ja hintariskiä. Suojauksen kohteena ovat sekä yksittäiset sopimukset että positiot. Suojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojauksella suojataan yksittäisiä kiinteäkorkoisia lainoja, liikkeeseen laskettuja velkakirjoja sekä indeksisidonnaisia talletuksia ja indeksisidonnaisia liikkeeseen laskettuja velkakirjoja. Suojaavina

18 18 johdannaisina käytetään koronvaihto- sekä koron- ja valuutanvaihto- sopimuksia. Lisäksi suojataan kiinteäkorkoisten velkakirjalainojen positioita koronvaihtosopimuksilla. Johdannaissopimusten, jotka on dokumentoitu käypää arvoa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksena tehokkaita, käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös suojauksen kohteena olevat omaisuusja velkaerät arvostetaan suojauksen aikana käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. ARVOPAPEREIDEN MYYNTI- JA TAKAISINOSTOSOPIMUKSET JA ARVOPAPERILAINAUS Arvopaperit, jotka on myyty velvoittavin takaisinostosopimuksin, säilyvät taseessa rahoitusvaroina. Myynti kirjataan velaksi tase-erään Velat luottolaitoksille ja asiakkaille. Arvopapereita, jotka ostettu velvoittavin takaisinmyyntisopimuksin, ei kirjata omaisuudeksi taseeseen, vaan ne esitetään saamisena tase-erässä Lainat ja muut saamiset. Myynti- ja takaisinostohinnan välinen erotus käsitellään korkona ja jaksotetaan sopimuksen voimassaoloajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainaksi annetut arvopaperit säilyvät taseessa lainauksesta huolimatta. Vastaavasti lainaksi otettuja arvopapereita ei kirjata taseeseen. Jos lainaksi otetut arvopaperit myydään kolmannelle osapuolelle, saatu myyntihinta kirjataan taseeseen varoiksi ja vastaavansuuruiseksi velaksi lainanantajalle. Velka käsitellään käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavana velkana. LEASING-SOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Rahoitusleasingsopimukset Vuokrasopimukset, joiden perusteella vuokralle annettujen hyödykkeiden omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle tai muulle ulkopuoliselle taholle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen ja esitetään saamisena määrään, joka vastaa nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Rahoitusleasing-sopimuksista saatava vuokra jaetaan saamisen lyhennykseksi ja korkotuotoksi Korkotuotto jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa samansuuruisen tuottoprosentin mukaisen tuoton vuokra-ajalta. Rahoitusleasingsopimukset sisältyvät taseessa erään Lainat ja muut saamiset ja korot korkotuottoihin. Muut vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa. KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Rahoitusleasingsopimukset Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokratun hyödykkeen mukaiseen tase-erään vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

19 19 Muut vuokra-sopimukset Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET LIIKEARVO Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaliskuussa 2008 toteutuvan fuusion yhteydessä pankki siirtyy käyttämään Danske Bankin sovelluksia. Tämän johdosta atk-ohjelmistot on joulukuussa 2007 poistettu. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Atk-ohjelmistot 4-10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet Muuna aineettomana hyödykkeenä on kirjattu venäläisen Industry and Finance Bankin, nykyisin ZAO Danske Bank, hankintameno siltä osin, kun hankintameno ylitti hankitun yhtiön nettovarojen määrän. Tämä hankintameno on katsottu Venäjällä harjoitettavan pankkitoiminnan toimiluvan hankintamenoksi. Toimilupa katsotaan taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomaksi, eikä siitä tehdä poistoja. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi. Kiinteistöt ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpitoarvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

20 20 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat: Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset vuotta Teollisuus- ja varastorakennukset " Rakennusten ainesosat " Atk-laitteet ja autot 3-5 " Muut koneet ja kalusto 3-10 " AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMINEN Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta ja keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa. SIJOITUSKIINTEISTÖT Sijoituskiinteistöjä pidetään vuokratuottojen saamiseksi ja omaisuuden arvonnoususta hyötymiseksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia käyttäen kuten omassa käytössä olevat kiinteistötkin. Samoin niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien omassa käytössä olevien kiinteistöjen. Sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen käyvät arvot esitetään liitetietona ja ne arvioidaan käyttäen tuleviin tuottoihin ja markkinaehtoisiin tuotto-odotuksiin perustuvaa tuottoarvomenetelmää ja toteutuneisiin vertailukauppoihin perustuvaa kauppa-arvomenetelmää. Arvioinnin lähtökohtana ovat kiinteistökohtaiset ominaisuudet koskien mm. kiinteistön sijaintia, kuntoa ja vuokraustilannetta sekä markkinalähtöiset vertailutiedot koskien vaihtoehtoisia vuokria, tuottovaatimustasoja ja yksikköhintoja. Arviointi on suoritettu käyttäen pääosin konsernin omaa asiantuntemusta. VARAUKSET Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.