1 Epidemiaepäilyn synty

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Epidemiaepäilyn synty"

Transkriptio

1 Liite Vuorelan talousvesivälitteisen epidemian selvitysilmoitukseen 1 (13) Ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäilyn synty Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut sai maanantaina noin klo 9.30 tiedon, että Vuorelan terveysasemalle on hakeutunut kyseisenä maanantaiaamuna tavanomaista useampi vatsatautinen henkilö hoitoon (7 kpl). Selvittelyjen jälkeen saatiin tieto, että muutamia yksittäisiä vatsatautisia on käynyt terveysaseman vastaanotolla myös edellisellä viikolla. Sairaanhoitaja oli yrittänyt selvittää mahdollista tautitapauksia yhdistävää tekijää kyselemällä sairastuneilta heidän ruokailuista, osallistumisesta juhliin tai tapahtumiin. Koska potilaita yhdistävää tekijää ei tullut esille, terveysaseman sairaanhoitaja ilmoitti vatsataudeista tartuntatautihoitajalle, joka puolestaan ilmoitti asiasta ympäristöterveysvalvontaan. Sairaanhoitaja tarkisti vielä, että sairastuneet henkilöt asuvat pienellä alueella Vuorelan asutusalueella. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut oli saanut keskiviikkona noin klo tiedon Vuorelan alueella kyseisenä päivänä tapahtuneesta talousvesiputken putkirikosta. Putkirikon korjaamisen jälkeen ympäristöterveysvalvonta oli ottanut verkostovesinäytteet ennen ja jälkeen putkirikkokohdan. Otetuissa talousvesinäytteissä indikaattoribakteerien määrät olivat suositusten ja vaatimusten mukaiset. Koska vatsatautitapauksia yhdistävää tekijää ei löytynyt, tapahtunut putkirikko ja sen mahdollisesti aiheuttama vedensaastuminen nousi epäillyksi tautitapausten aiheuttajaksi. Koska ympäristöterveysvalvonnassa ei ollut tarkempaa tietoa putkirikosta, ympäristöterveyspalvelut otti yhteyttä kunnan vesihuoltolaitokseen lisätietojen saamiseksi. Maanantaina noin klo 12 saatiin kiinni vesihuoltolaitoksen henkilökunta, jolloin selvisi, että maa-aineksen pääsy putkirikon yhteydessä vesiputkeen on ollut mahdollista. Edellä mainittujen tietojen perusteella ympäristöterveysvalvonta teki johtopäätöksen, että talousvedessä voi olla jotain, mikä aiheuttaa vatsatautia. 2 Tutkimukset ja tulokset 2.1 Talousvesivälitteinen epidemia Vesiepidemia-alue sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosassa Vuorelan asutusalueella. Kyseiselle Etelä-Siilinjärven alueelle talousvesi tulee Jälänniemen vedenottamolta. Jälänniemen vedenottamolta pumpataan vettä Haaparinteen, Toivalan ja Vuorelan taajamaalueille, Rissalan verkostoon sekä Jälänniemen, Jännevirran ja Paasisalon vesiosuuskunnille. Keskimäärin Jälänniemen vedenottamolta toimitetaan vettä noin 845 m 3 /vrk. Jälänniemen vedenottamolla käytetään pohjavettä. Vedenottamolla rantaimeytyminen on mahdollista. Vedenottamolla on kolme kaivoa. Vedenkäsittelyprosessissa raakavesi otetaan vuoronperään yhdestä vedenottamon kolmesta kaivosta. Vesi ilmastetaan ilmastusportaissa ja ilmastettu vesi johdetaan takaisin toisen kaivon läheisyyteen maaperään. Maaperässä rauta ja mangaani saostuvat (raudan ja mangaanin poisto ns. VYR-

2 Sivu 2 / 13 menetelmällä). Verkostoon toimitettava vesi otetaan kolmannesta kaivosta. Ennen verkostoon johtamista vesi ilmastetaan vielä ilmastusportaissa ja pehmennetään ionivaihtimilla sekä desinfioidaan UV-valolla. Ennen vesiepidemiaa ja myös epidemian aikana vedenottamolta verkostoon johdettu vesi oli laadultaan moitteetonta ja täytti kaikilta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Jälänniemen vedenottamolla on alavesisäiliö, josta vettä pumpataan Toivalassa sijaitsevaan 150 m 3 vesisäiliöön. Toivalan vesisäiliöstä vettä pumpataan sekä jakeluverkoston kautta käyttöön että Ruskeisenmäen ylävesisäiliöön (tilavuus 500 m 3 ). Ruskeisenmäen ylävesisäiliö toimii niin sanottuna paisuntasäiliönä eli kun vedenottamolta verkostoon pumpattu vesi ei yksin riitä täyttämään kulutusta, ylävesisäiliöstä otetaan kulutuksen tarvitsema lisävesi. Keskiviikkona talousveden runkolinjassa tapahtui putkirikko hieman ennen Ruskeisenmäen ylävesisäiliöön lähtevää haaraa. Putkirikon yhteydessä ylävesisäiliö tyhjentyi vedestä. Putkirikon aikana kunnan vesihuoltolaitoksella oli käsitys, että ylävesisäiliö ei olisi tyhjentynyt kokonaan, koska pinnanmittaus ilmoitti säiliössä olevan vettä 11 % sen tilavuudesta. Vesiepidemian yhteydessä Ruskeisenmäen ylävesisäiliö tyhjennettiin puhdistusta ja desinfiointia varten. Säiliön tyhjennyksen yhteydessä selvisi, että pinnanmittaus ei toimi oikein ja putkirikon yhteydessä ylävesisäiliö olikin tyhjentynyt kokonaan. Talousveden runkovesilinja kulkee samassa kaivannossa jätevesiviemärin kanssa Kuopio- Joensuu-valtatien (valtatie 9) vieressä. Talousveden runkolinjan putkirikkokohdassa jätevesiviemäri on paineviemäri. Noin 250 metrin päässä rikkopaikasta paineviemäri muuttuu viettoviemäriksi. Talousveden runkolinja rikkoontui, kun valtatien alle asennettavan kaapelin porauksessa poraajat porasivat reiän runkolinjan läpi. Reiän poraaminen runkolinjaan aiheutti putken yläpuolen lohkeamisen noin 2,5 m matkalta. Putken rikkoontumisen johdosta Ruskeisenmäen ylävesisäiliö tyhjentyi. Ylävesisäiliön tyhjentymisen jälkeen putkistoon on tullut niin sanottu imuvaikutus, jolloin putki on imenyt putkirikkopaikan ympäristöstä vettä ja putkirikkokohdan alapuoliseen vesiputkeen on päässyt putkirikkokohta-alueen ympäristössä olleita mikrobeja. Putkirikon korjauksen jälkeen ylävesisäiliö täytettiin vedellä, jolloin ympäristöstä putkeen päässeet mikrobit pääsivät myös ylävesisäiliöön. Koska ylävesisäiliö toimii paisuntasäiliönä, säiliössä olevaa saastunutta vettä pääsi aika ajoin verkostoon, mikä ylläpiti altistusta. 2.2 Tapaus-verrokkitutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (myöhemmin THL) toteutti yhteistyössä Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden kanssa nettipohjaisen kyselytutkimuksen sairastuneille ja verrokeille (ei-sairastuneille). Kyselyyn vastasi 473 henkilöä. Näistä 42 jätettiin pois matkoilla olon takia. Analyysi tehtiin 431 henkilön vastauksien perusteella. Kyselytutkimuksen tilastollisen analyysin perusteella vesijohtoveden juominen Vuorelan alueella oli riskitekijä sairastumiselle, riskisuhde (RR)= 5.6 (95 % luottamusvälit ). Käsittelemättömän vesijohtoveden juominen kotona oli riskitekijä, RR 2.2 ( ), keitetyn veden nauttiminen suojasi infektiolta RR 0.7 ( ). Tartunnalle todettiin myös annosvasteisuus: mitä enemmän joi vettä, sitä todennäköisimmin sairastui vatsatautiin. Kyselytutkimuksessa käytetty kyselytutkimuslomake on liitteenä (liite 1).

3 Sivu 3 / 13 Altistuneiden tai sairastuneiden tarkkaa määrää tiedetä. Altistuneiden määrä arvioidaan olevan lähellä 3000 henkilöä. Epidemian yhteydessä terveyskeskukseen otti yhteyttä noin 200 henkilöä. Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja ripuli, joita esiintyi yli 80 %:lla kyselyyn vastanneista. Muita oireita olivat oksentelu, jota esiintyi joka kolmannella ja kuume, jota esiintyi yhdellä viidestä. 2.3 Potilasnäytteiden tutkimukset Osalta epidemian aikana terveysasemalla käyneeltä vatsatautipotilaalta otettiin ulostenäyte. Näytteitä otettiin kaikkiaan 25 henkilöltä, joista muutamalta otettiin näyte useamman kerran. Oireettomia henkilöitä ei tutkittu, kaikki otetut ulostenäytteet otettiin oireisilta henkilöiltä. Ulostenäytteistä löytyi tutkimuksissa 23 mikrobilöydöstä: 1 kampylobakteeri, 3 Clostridium perfringens, 8 sapovirus, 2 EHEC, 6 EPEC, 2 EAEC ja 1 enterovirus. Yhteenveto ulostenäytteistä tehdyistä tutkimuksista, tutkimustuloksista sekä missä laboratoriossa tutkimukset on tehty, löytyvät taulukossa 1 (Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset). Liitteessä 2 olevassa taulukossa on puolestaan yksityiskohtaisesti lueteltu kaikki tutkitut näytteet näytteenottoajankohtineen ja tutkimukset tutkimustuloksineen. Tautitapauksista primaari- ja sekundaaritapausten erottelu on lähes mahdotonta. Koska epidemia osui lomakauteen, on mahdollista että joihinkin talouksiin palattiin lomalta parikin viikkoa epidemian alkamisesta ja vettä laskettiin hanasta, johon klooraus ei ollut ulottunut ja joka siten sisälsi taudinaiheuttamiskykyisiä mikrobeja. Mitä kauempana primaaritapahtumasta sairastuminen on tapahtunut, sitä todennäköisempää on, että kyseessä on sekundaaritapaus. HUSLABin F-VirEpid:ssä todetut seitsemän sapovirustapausta ovat epidemian alussa otetuista näytteistä ja siten todennäköisesti primaaritapauksia. Sekundaaritapauksia ovat todennäköisesti pääosa pari viikkoa ja sitä kauempana primaaritapahtumasta ilmenneet tapaukset. Mikrobilähtöisesti sapovirukset sopivat tartuntamekanisminsa puolesta paremmin sekundaari-infektioiden aiheuttajaksi kuin löydöksissä todetut bakteerit. Sen sijaan HUS- LABin F-VirEM:ssa todettu sapovirustapaus on epidemian loppuvaiheessa otetusta näytteestä ja siten todennäköisesti sekundaaritapaus. Parin viikon kuluttua epidemian ilmitulon jälkeen sairastuneista henkilöistä otettiin ulostenäytteitä, joista tutkittiin ainoastaan Giardia ja Cryptosporidium -alkueläimet. Alkueläintutkimusten syynä oli tarkoitus varmistua, ettei taudinaiheuttajana ollut pidemmän itämisajan omaavia alkueläimiä. Koska alkueläimiä ei todettu, näitä tautitapauksia voitaneen pitää sekundaaritapauksina. Merkittävä osa tautitapauksista ei tullut terveydenhuollon tietoon lainkaan, koska väestöä informoitiin, että vatsataudin voi hoitaa kotikonstein samalla tavalla kuin minkä tahansa mahataudin. Työntekijät eivät myöskään nykyään tarvitse todistusta muutaman päivän sairauspoissaoloon ja epidemia sattui loma-aikaan.

4 Sivu 4 / 13 Taulukko 1. Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset. Laboratorio Tutkimus Tutkimuksia (kpl) Negatiivisia (kpl) Positiivisia (kpl) ISLAB Salmonella F-BaktVi3 Campylobacter Kuopio Shigella Yersinia St.aureus B.cereus Cl.perfring HUSLAB F-NoroNhO F-VirEpid F-AstrNhO F-AdenAg F-VirEM sapovirus HUSLAB F-BaktNhO F-SapoNhO Salmonella sp Yersinia enterocolitica(virul.)/ pseudotuberculosis/pestis Campylobacter jejuni/coli Shigella EIEC HUSLAB F-VirEM ISLAB F-GiCrAg Joensuu ISLAB F-Para-O Kuopio EHEC (* EHECin läsnä ollessa EPECiä ei voida erikseen osoittaa) * EPEC 12 6* 6 ETEC EAEC Vibrio cholerae (toksiini) Giardia Cryptosporidium Entamoeba histolytica F-VirEM sapovirus 1 enterovirus Giardia Cryptosporidium F-Para-O Yhteensä Vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimukset Epidemian yhteydessä talousvesinäytteitä otettiin 22 paikasta yhteensä 56 näytettä. Otettujen talousvesinäytteiden määrä vaihteli 1 10 näytettä/näytteenottopiste. Otetuista 56 talousvesinäytteestä 39 näytettä otettiin saastuneeksi oletetulta alueelta ja 17 saastuneeksi oletetun alueen ulkopuolisilta reuna-alueilta. Talousvesinäytteiden lisäksi otettiin viidestä

5 Sivu 5 / 13 eri putkirikkopaikan lähialueiden ojasta yhteensä kuusi hulevesinäytettä ja epidemiaalueen jätevedestä yksi jätevesinäyte sekä irrotettiin tutkimuksia varten kahden epidemiaalueella sijaitsevan kiinteistön vesimittari. Yhteenveto otettujen vesi- ja ympäristönäytteiden määristä on taulukossa 2. Yksityiskohtaiset tiedot eri vesinäytteiden tutkimuksista löytyy liitteessä 3 olevasta Vesi- ja ympäristönäytteet -taulukosta. Taulukko 2. Vesi- ja ympäristönäytteiden määrät. Näytteenottopaikka Näytetyyppi Näytteenottopisteitä Näytemäärä (kpl) (kpl) Verkosto talousvesi Vesihuolto (vedenottamo, vesisäiliö tai paloposti) talousvesi 7 11 Vesimittari biofilmi 2 2 Oja hulevesi 5 6 Jätevedenpumppaamo jätevesi 1 1 Yhteensä Epidemian alussa kahtena ensimmäisenä päivänä otetuista talousvesinäytteistä tutkittiin pääasiassa indikaattoribakteereja (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit) sekä salmonella, kampylobakteerit ja viruksia (noro, adeno ja rota). Ensimmäisenä päivänä epidemia-alueelta otetuissa näytteissä heterotrofinen pesäkeluku oli korkea ( pmy/ ml), korkeita olivat myös koliformisten bakteerien määrä ( pmy/100 ml) ja E.colin ( pmy/ 100ml), fekaaliset kolimuotoisten bakteerien (18 51 pmy/100 ml) ja enterokokkien (11 17 pmy/100 ml) määrät. Näytteissä ei todettu tautia-aiheuttavia bakteereja ja viruksia. Vesihuoltolaitos aloitti verkoston huuhtelun epidemia-alueella heti kun epidemiaepäily tuli tietoon. Toisena päivänä otetuissa näytteissä bakteeripitoisuudet olivat: koliformiset bakteerit pmy/100 ml, E.coli pmy/100 ml ja enterokokit 0 2 pmy/100 ml. Toisena päivänä otetuissa näytteissä mikrobipitoisuudet olivat pienemmät kuin ensimmäisenä päivänä otetuissa näytteissä. Epidemian toisena päivänä vesihuoltolaitos aloitti veden klooraamisen. Kloorinpitoisuuden tavoitetasoksi verkostossa asetettiin 2 3 mg/l. Klooripitoisen veden leviäminen koko verkoston alueelle vei aikaa. Klooripitoisuuksien selvittämiseksi ja pitoisuuden säätelemiseksi vesihuoltolaitos mittasi kenttämittareilla veden klooripitoisuuksia sekä verkostossa että vedenottamolla verkostoon lähtevästä vedestä. Kolmantena ja neljäntenä päivänä talousvesinäytteistä tutkittiin jo aiemmin tutkittujen indikaattoribakteerien lisäksi Clostridium perfringens -indikaattoribakteeria. Clostridium perfringens otettiin tutkimuksiin mukaan, koska se sietää paremmin veden kloorausta kuin koliformiset, E.coli ja enterokokki -indikaattoribakteerit, jotka kuolevat tautia aiheuttavia viruksia herkemmin. Viidennen päivän jälkeen talousvesinäytteistä tutkittiin ainoastaan Clostridium perfringens -indikaattoribakteeria 5000 ml näytetilavuuksista. Muita indikaattoribakteereja ei enää tutkittu, koska niitä ei ollut todettu ja klooripitoinen vesi oli saavuttanut koko epidemia-alueen.

6 Sivu 6 / 13 Yhteenveto talousvesinäytteistä, vesimittareiden biofilmeistä, hulevesistä ja jätevedestä tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksista on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Vesi- ja ympäristönäytteistä tehdyt tutkimukset. Tutkimus Todettu / tutkittujen näytteiden määrä (kpl) Verkosto Vesihuoltolaitos (vedenottamo, vesisäiliö tai paloposti) Oja Vesimittari Jätevedenpumppaamo talousvesi talousvesi biofilmi hulevesi jätevesi Yhteensä Koliformiset bakt. 5/26 1/7 1/1 7/34 E.coli 5/26 1/7 3/6 9/39 EHEC 1/12 0/3 1/15 EPEC 1/1 1/1 2/2 Enterokokit 4/26 1/7 6/6 11/39 Fekaaliset kolifor. 5/17 1/2 6/19 Salmonella 0/12 0/3 0/15 Kampylobakteeri 0/12 0/4 0/2 1/1 1/19 Clostridium perf. 1/20 2/5 1/1 4/26 Norovirus 0/11 1/3 0/2 0/1 1/17 Adenovirus 0/2 1/1 0/2 0/1 1/6 Rotavirus 0/4 0/1 0/5 Alkueläimet 0/1 0/2 0/1 0/4 Sapovirus 0/5 0/1 0/1 1/1 1/8 44/248 Putkirikon korjauksen jälkeen ensimmäiset kaksi vesinäytettä otettiin torstaina Näytteistä tutkittiin niin sanotuista indikaattoribakteereista heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, ja enterokokit. Näytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Epidemiaepäilyn esille tulon jälkeen ensimmäiset vesinäytteet otettiin maanantaina iltapäivällä. Näytteitä otettiin neljästä paikasta oletetulta epidemia-alueelta. Kaikista neljästä näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset koliformiset bakteerit ja enterokokit) ja norovirukset. Kolmesta näytteestä löytyi kaikkia tutkittuja indikaattoribakteereja yhden näytteen ollessa puhdas. Yhdestäkään näytteestä ei todettu noroviruksia. Myöhemmin kahdesta näytteestä tutkittiin vielä adenovirukset, rotavirukset ja kampylobakteerit sekä yhdestä näytteestä sapovirus. Viruksia tai kampylobakteeria ei todettu yhdessäkään näytteessä. Tiistaina näytteenottoa ja tutkimuskirjoa laajennettiin. Näytteenottopaikkoja lisättiin oletetun epidemia-alueen ulkopuolelle epidemia-alueen laajuuden varmistamiseksi. Yksi näyte otettiin myös vedenottamolta. Näytteitä otettiin kymmenestä paikasta, joista kaikista tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit), Salmonella ja EHEC. Lisäksi seitsemästä näytteestä tutkittiin kampylobakteerit, kuudesta näytteestä norovirukset, kahdesta rotavirukset ja yhdestä näytteestä alkueläimet sekä myöhemmin sapovirus. Kahdesta epi-

7 Sivu 7 / 13 demia-alueen näytteestä löytyi indikaattoribakteereja. Muita bakteereita tai viruksia ei tuolloin todettu. Myöhemmin HUSLABissa tehdyissä tutkimuksissa yhdestä epidemia-alueelta otetusta näytteestä todettiin EHEC ja EPEC. Epidemia-alueelta tiistaina otetuissa näytteissä indikaattoribakteerien määrät olivat alhaisemmat kuin maanantaina otetuissa näytteissä. Bakteerimäärien alenemiseen vaikutti todennäköisesti vesilaitoksen epidemiaalueella heti maanantaina epidemiaepäilyn ilmitulon jälkeen aloittama verkoston huuhtelu. Myöhään tiistai-iltana otettiin näyte putkirikon yhteydessä tyhjentyneestä ja korjauksen jälkeen täytetystä ylävesisäiliöstä. Näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit), Salmonella, EHEC, kampylobakteeri, Clostridium perfringens, norovirus, adenovirus, rotavirus ja sapovirus. Näytteestä todettiin samoja määriä indikaattoribakteereja kuin mitä oli todettu maanantaina epidemia-alueelta otetuista kolmesta näytteestä. Lisäksi ylävesisäiliöstä otetusta näytteestä löytyi 1 pmy/100 ml Clostridium perfringens sekä todettiin adenovirus ja norovirus. Norovirus ei tosin varmistunut uusintatutkimuksessa. Epidemia-alueelta ja sen ulkopuolelta otettiin keskiviikkona kuusi talousvesinäytettä ja torstaina seitsemän näytettä. Kaikista 13 näytteestä tutkittiin indikaattoribakteerit (heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E.coli ja enterokokit) normaaleista 100 ml tilavuuksista. Lisäksi kumpanakin päivänä epidemia-alueelta otetuista kahdesta näytteestä tutkittiin koliformiset bakteerit, E.coli, enterokokit ja Clostridium perfringens 1000 ml:n näytetilavuuksista. Neljästä epidemia-alueelta otetusta näytteestä (kaksi näytettä ja kaksi näytettä ) tutkittiin Salmonella, kampylobakteerit, EHEC ja Clostridium perfringens (itiölliset). Clostridium perfringens (itiölliset) -määritykset tehtiin herkistettynä näytetilavuuksien ollessa 400 ml, 500 ml tai 900 ml, eli niin suurista tilavuuksista, mihin otettu näytemäärä antoi mahdollisuuden. Torstaina otetuista näytteistä määritettiin lisäksi klooripitoisuudet laboratoriossa ja epidemia-alueelta otetuista kahdesta näytteestä norovirukset. Yhdestäkään näytteestä ei todettu tutkittuja taudinaiheuttajia eikä indikaattoribakteereja. Kokonaisbakteerimäärät olivat alhaiset. Vaikka epidemia vaikutti olevan mikrobiologista alkuperää, epidemia-alueelta otettiin varmuuden vuoksi vesinäyte kemiallisia tutkimuksia varten. Näyte kemiallisiin määrityksiin otettiin, koska epidemia-alueen ja putkirikkokohdan välillä sijaitsee teollisuusalue. Otetusta vesinäytteestä tutkittiin sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa (461/2000) jaksottaiseen seurantaan kuuluvat määritykset. Näyte täytti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset (tutkimustulokset liitteessä 4, Laboratorion testausseloste ). Näytteessä todettiin dalaponia ja trihalometaaneja. Kyseisiä aineita ei kuitenkaan ole syytä käsitellä torjunta-aineena eikä liuottimena, vaan klooridesinfioinnin sivutuotteena, koska näytteenottoaikana vettä desinfioitiin natriumhypokloriitilla. Kunnan vesihuoltolaitos aloitti verkoston huuhtelun heti epidemiaepäilyn synnyttyä iltapäivällä Epidemian varmistuttua vesihuoltolaitos aloitti veden kloorauksen. Kloorauskemikaalina käytettiin natriumhypokloriittia. Veden klooripitoisuuksien seuraamiseksi vesihuoltolaitos mittasi klooripitoisuuksia kahdella kenttämittarilla. Toisella kenttämittarilla mitattiin vesilaitoksella lähtevän veden klooripitoisuus noin kerran tunnissa ja toisella kenttämittarilla tehtiin mittauksia verkoston eri osista otetuista näytteistä. Epidemian yhteydessä vesihuoltolaitos teki kenttämittareilla kloorimittauksia kaikkiaan noin 450 kappaletta. Vesihuoltolaitoksen tekemien mittausten lisäksi verkostosta otettiin joitakin näytteitä myös laboratoriossa tehtäviä klooripitoisuusmäärityksiä varten. Laboratoriossa

8 Sivu 8 / 13 tehtävien määritysten tarkoituksena oli saada virallisia klooripitoisuustuloksia sekä tuloksia, joihin voitiin verrata kenttämittareilla tehtyjen määritysten tuloksia kenttämittaritulosten tason varmistamiseksi. Perjantaina epidemia-alueelta otettiin kaksi näytettä, joista määritettiin klooripitoisuudet ja tutkittiin tavanomaiset indikaattoribakteerit 100 millilitran tilavuuksista sekä Clostridium perfringens (itiölliset) 5000 millilitran tilavuuksista. Näytteissä ei todettu tutkittuja bakteereja. Clostridium perfringens (itiölliset) -tutkimuksissa käytettiin isoja 5000 millilitran tilavuuksia varmistamaan mahdolliset löydökset (herkistetty menetelmä). Koska indikaattoribakteereita ei ollut todettu enää välisenä aikana otetuista näytteistä ja veden klooripitoisuus verkoston eri osissa oli saatu nousemaan tavoitetasoon 2 3 mg/l, näytteenotossa keskityttiin tutkimaan ainoastaan Clostridium perfringens -bakteerin itiöitä viiden litran tilavuuksista sekä määrittämään klooripitoisuuksia. Tutkimuksissa keskityttiin Clostridium perfringens -bakteerien itiöihin koska ne ovat kestävämpiä kuin tavanomaisesti tutkitut indikaattoribakteerit. Näytteenottoväliä myös harvennettiin. Maanantaina 23.7., keskiviikkona ja maanantaina otettiin kunakin päivinä kolme näytettä itiöllisiin Clostridium perfringens -tutkimuksiin. Clostridium perfringens - bakteeria ei näytteissä todettu. Klooripitoisuudet määritettiin yhteensä 13 näytteestä ja ne olivat pääsääntöisesti tavoitetason tuntumassa. Putkirikkoalueen hulevedestä otettiin näyte Hulevedestä löytyi THL:n tutkimuksissa Campylobacter jejunia, koliformisia bakteereja, E.colia, enterokokkeja ja itiöllistä Clostridium perfringensiä. Näytteestä tutkittiin myös Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla sapovirus, mutta sitä näytteessä ei todettu. Sapovirus-tutkimuksiin otettiin keskiviikkona kolme talousvesinäytettä epidemiaalueelta ja yksi jätevesinäyte epidemia-alueen jäteveden pumppaamolta. Talousvesinäytteistä sapovirusta ei todettu, jätevedestä kyllä. Sapoviruspitoisuus jätevedessä oli pieni, mikä todennäköisesti selittyy talousveden kloorauksella. Keskiviikkona otettiin vesinäytteet itiöllisiin Clostridium perfringens tutkimuksiin tavanomaisista näytteenottopaikoista poiketen kahdesta eri vesipostista, jotta sijaitsevat epidemia-alueen reuna/latva-alueilla. Kun vesinäytteiden tulokset olivat puhtaita ja uudestaan sairastuneilta otetuissa ulostenäytteissä ei todettu Giardia ja Cryptosporidium -alkueläimiä, keittokehotus purettiin perjantaina Kunnan vesihuoltolaitos irrotti kahdesta epidemia-alueella sijaitsevasta kiinteistöstä vesimittarit Vesimittareista THL tutki kampylobakteerit, norovirukset, adenovirukset ja alkueläimet. Tutkimuksissa ei todettu edellä mainittuja mikrobeja eikä alkueläimiä. Maanantaina vedenottamolta lähtevän veden klooripitoisuutta pienennettiin tasolle 1 2 mg/l. Torstaina otettiin kolme näytettä Clostridium perfringens -tutkimuksiin ja kloorimäärityksiin. Clostridium perfringens -tulokset olivat nollat ja klooripitoisuudet verkostossa hieman alle 2 mg/l. Kahden viikon päästä kloorin syöttömäärää vedenottamolta lähtevässä vedessä pienennettiin edelleen. Seuraavat näytteet kloorimäärityksiin otettiin torstaina , klooripitoisuudet verkostossa olivat 0,5 mg/l tuntumassa. Viimeiset kaksi näytettä Clostridium perfringens -tutkimuksiin ja kloorimäärityksiin otettiin keskiviikkona Kun Clostridium perfringens -bakteeria ei näytteissä edelleen-

9 Sivu 9 / 13 kään todettu, tehtiin päätös veden kloorauksen lopettamisesta. Vesiepidemian aikana Jälänniemen vedenottamolta jouduttiin ottamaan tavanomaista enemmän vettä mm. verkoston huuhteluiden takia. Vedenottamolla verkostoon johdettava vesi otetaan vuoronperään yhdestä vedenottamon kolmesta kaivosta, kustakin kaivosta kulloinkin noin vuorokauden ajan. Elokuun alkupuolella kaivo 3:sta pumpatun veden lämpötila nousi hieman korkeammalle kuin kahden muun kaivon (veden lämpö kaivossa 3 noin C). Lämpötilan nousun takia kaivosta 3 otettiin vesinäyte Näytteestä tutkittiin kampylobakteerit, bakteerien kokonaismäärä, koliformisten bakteerien määrä, E.coli, Clostridium perfringens (yhden litran tilavuudesta), hapettuvuus ja TOC. Tutkittujen ominaisuuksien mukaan kaivon 3 vesi oli kunnossa. Näytteenoton jälkeen kaivon 3 veden lämpötila laski samalle tasolle kaivojen 1 ja 2 veden lämpötilojen kanssa. Putkirikkopaikan ympäristöstä otettiin keskiviikkona viidestä eri paikasta maastosta (ojasta) vesinäytteet. Näytteistä tutkittiin E.colit ja enterokokit. E.colia löytyi kolmesta näytteestä ja enterokokkeja kaikista viidestä näytteestä. Näytteiden 1 ja 2 ottaminen oli hankalaa ojissa olevan vähäisen vesimäärän takia. Suurimmat mikrobipitoisuudet olivat näytteessä 4, joka otettiin viettoviemärin vieressä olevasta vesilammikosta. Ojasta 2 otettu näyte on samasta kohdasta kuin otettu näyte. Heinäkuussa otettu näyte tutkittiin THL:ssä ja siinä todettiin koliformisia bakteereja, E.colia, enterokokkeja, Clostridium perfringens -bakteerin itiöitä ja Campylobacter jejuni. HUSLAB:ssa kyseisestä näytteestä löydettiin EPEC. Epidemian yhteydessä tehdyt mikrobiologiset tutkimukset sekä kemialliset määritykset tehtiin pääasiassa Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n Kuopion laboratoriossa. Muutamissa kemiallisissa analyyseissä Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy käyttää alihankintalaboratoriona Ramboll Analytics Oy:tä. Norovirus, adenovirus, rotavirus ja alkueläin - tutkimukset teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sapovirus-tutkimukset Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto. 2.5 Mikrobien ja elintarvikenäytteiden jatkotutkimukset referenssilaboratorioissa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos tekee jatkotutkimuksia ja niistä erillisiä julkaisuja. 3 Toimenpiteet epidemian toteamisen jälkeen Epidemian hoitamiseen osallistuivat eri tahot kukin oman vastuualueensa mukaisesti. Terveyskeskus vastasi sairastuneiden hoidosta ja neuvonnasta sekä potilasnäytteiden otosta. Epidemian aikana terveyskeskuksessa seurattiin sairastuneiden henkilöiden yhteydenottojen määrää. Ympäristöterveyspalvelut vastasi epidemian kokonaistilanteen johtamisesta, antoi terveyshaittojen ehkäisemiseen ja välttämiseen liittyviä ohjeita, neuvoi kuluttajia, vastasi viranomaistiedottamisesta, epidemiatyöryhmän kokoon kutsumisesta ja vesinäytteiden ottamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos vastasi verkoston huuhtelusta ja veden kloorauksesta, veden

10 Sivu 10 / 13 klooripitoisuuksien mittaamisesta ja puhtaan veden jakelusta (vedenjakelu kuluttajille vedenjakelupisteessä ja vedenkuljetus isoimmille toimijoille). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos antoi asiantuntija-apua paikalliselle ympäristöterveysviranomaiselle ja toteutti tapaus-verrokki-kyselytutkimuksen. Ensimmäiset vesinäytteet oletetulta epidemia-alueelta otettiin maanantaina noin klo Ensimmäinen viranomaistiedote veden keittokehotuksesta annettiin noin klo 14. Vesijohtoverkoston huuhtelu epäilyalueella aloitettiin myös iltapäivällä. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina aamupäivällä. Ensimmäiset pari viikkoa työryhmä kokoontui lähes päivittäin, epidemian loppuajasta harvemmin. Selvitystyöryhmän kokoonpano vaihteli hieman epidemian aikana kesäloma-ajasta johtuen. Työryhmässä oli mukana henkilöitä terveydenhuollosta (terveyskeskuksen johtava lääkäri, tartuntatautihoitaja), vesihuoltolaitoksesta ja ympäristöterveydenhuollosta ja THL:stä. Keittokehotuksen voimassaoloaikana epidemiasta tiedotettiin päivittäin viranomaistiedotteella. Tiedotusvälineille tiedote toimitettiin sähköpostitse. Tiedotteet olivat luettavissa myös kunnan internetsivuilla. Epidemia-alueen verkoston ja verkostossa olevan veden puhdistamiseksi vesihuoltolaitos aloitti veden kloorauksen tiistaina iltapäivällä. Klooripitoisuuden tavoitearvoksi asetettiin 2 3 mg/l. Veden kloorauksen aloittamisesta tiedotettiin viranomaistiedotteessa. Keskiviikkoaamuna kloorauksesta ilmoitettiin myös puhelimitse kloorausalueella sijaitseville vesiosuuskunnille, alueella sijaitseville parille karjatilalle sekä alueella toimiville elintarvikeyrityksille. Epidemia-alue sijaitsi keskellä verkostoa/vedenjakelualuetta. Koska kloorikemikaalin lisääminen ja kemikaalin sekoittaminen veteen ei ollut mahdollista toteuttaa vain osaan verkostoa/vedenjakelualuetta, veden desinfiointi toteutettiin lisäämällä natriumhypokloriittia veteen vedenottamolla. Veden klooripitoisuus pidettiin vedenottamolta lähtevässä vedessä ja verkostossa välisen ajan tasolla 2 3 mg/l. Tämän jälkeen klooripitoisuus laskettiin tasolle 1 2 mg/l kahden viikon ajaksi ja tasolle 0,5 1 mg/l vielä kahdeksi viikoksi. Maanantaina kloorinsyöttö lopetettiin kokonaan. Veden keittokehotus purettiin perjantaina iltapäivällä. Keittokehotus purettiin, kun veden todettiin olevan turvallista käyttää ilman keittämistä. Keittokehotuksen purkamispäätöstä tehdessä huomioitiin, että saastutusta ylläpitävä lähde (ylävesisäiliö) oli eristetty pois verkostosta, klooripitoinen vesi oli saavuttanut verkoston eri osat ja veden klooripitoisuus verkoston eri osissa oli saatu nousemaan tavoitepitoisuuteen 2 3 mg/l, uudestaan vatsatautiin sairastuneiden henkilöiden ulostenäytteissä ei todettu Giardia ja Cryptosporidium - alkueläimiä ja laboratoriotulosten mukaan talousvesi oli puhdistunut (eripuolilta verkostoa otettujen vesinäytteiden tulokset olivat olleet puhtaat useamman näytteenottokerranajan). Alueelle, jolla veden keittokehotus oli voimassa, järjestettiin vedenjakelupiste. Vesihuoltolaitos jakoi vettä kuluttajien astioihin päivittäin klo Vedenjakelu lopetettiin, kun keittokehotus oli purettu ja veden klooripitoisuutta vedessä oli laskettu.

11 Sivu 11 / 13 Torstaiaamuna kunnan internetsivuille avattiin epidemiasivut. Epidemiasivuille laitettiin viranomaistiedotteiden lisäksi vesinäytteiden tuloksia sekä sivut, joilla oli vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Epidemiatiedon perillemenon varmistamiseksi Suoralähetys jakoi jokaiseen keittokehotusalueen talouteen ympäristöterveyspalveluiden tekemän epidemiatiedotteen. Veden kloorauksesta jaettiin vielä perjantaina tiedote niihin keittokehotusalueen ulkopuolisiin talouksiin, joiden käyttämässä vedessä oli klooria. Yksi terveystarkastaja keskittyi vastaamaan kuntalaisten puheluihin ja sähköpostilla tulleisiin kysymyksiin. Keittokehotusalueella toimivia elintarvikeyrityksiä ja eri toimijoita ohjeistettiin sähköpostitse huolehtimaan mm. kosketuspintojen puhdistamisesta mahdollisten sekundaaritapausten estämiseksi. Toinen terveystarkastaja keskittyi yhdessä kesäharjoittelijan ja kolmannen terveystarkastajan kanssa vesinäytteiden ottoon. Saastuneella vedellä täytetty ylävesisäiliö otettiin pois käytöstä Säiliö tyhjennettiin, huollettiin sekä puhdistettiin ja desinfioitiin. Puhdistus- ja kunnostustoimenpiteet kestivät kaikkiaan noin 2,5 viikkoa, jonka jälkeen ylävesisäiliö otettiin takaisin käyttöön. 4 Ruokamyrkytystyöryhmän johtopäätökset selvitystyön tuloksista 4.1 Oliko osoitettavissa yhteys elintarvikkeeseen tai talousveteen Kyllä. Talousveden käytöllä putkirikkokohdan alapuolisella alueella oli yhteys sairastumisiin. 4.2 Epidemian aiheuttaja Epidemia-alueen yläpuolisessa verkostossa oli putkirikko noin 1,5 viikkoa ennen epidemian ilmituloa. Epidemian aiheuttajana voidaan pitää putkirikon yhteydessä putkirikkopaikan maastosta verkostoon päässeitä mikrobeja. Maastosta verkostoon päässeitä mikrobeja tukee viikko epidemian ilmitulon jälkeen putkirikkokohdan viereisestä raviojasta otetusta vesinäytteestä sekä kuukausi epidemian ilmitulon jälkeen putkirikkokohdan ympäristön eri ojista otettujen viiden näytteen tulokset. Ensimmäisestä ojavesinäytteestä löytyi koliformisia bakteereita, E.coli-bakteereita, EPECbakteereita, enterokokkeja, Clostridium perfringens bakteerin itiöitä ja Campylobacter jejuni. Kuukausi epidemian jälkeen putkirikkokohdan ympäristöstä eri ojista otetuista näytteistä löytyi puolestaan E.coli-bakteereita kahdesta näytteestä viidestä ja kaikista näytteistä enterokokkeja. Myöhemmin otetuista näytteistä ei tutkittu muita kuin E.coli-bakteerit ja enterokokit. Putkirikkoalueen ympäristöstä otettujen vesinäytteiden analyysitulosten perusteella putkirikkoalueen lähiympäristön ojavesissä esiintyy erilaisia tautia aiheuttavia mikrobeja. Varmuudella ei voida sanoa, mistä ympäristössä olevat mikrobit ovat lähtöisin. Putkirikkokohdan valuma-alueella ei sijaitse eläinsuojia eikä laitumia. Putkirikkokohdan vieressä kulkeva kevyenliikenteenväylä ja tien toisella puolella sijaitseva mäkinen metsämaasto ovat ulkoilijoiden suosimia alueita. Rikkoontunut putki sijaitsee samassa kaivannossa paineviemärin kanssa (rikkokohdasta noin 250 metrin päässä paineviemäri muuttuu vietto-

12 Sivu 12 / 13 viemäriksi). Kaivanto, jossa vesi- ja viemäriputket kulkevat, voi toimia ojana, jota pitkin hulevesiä voi valua muualtakin kuin kyseisen kohdan tavanomaiselta valuma-alueelta. Kuuden potilaan ulostenäytteessä todettiin sapovirus. Myös epidemia-alueelta otetussa jätevedessä todettiin sapovirusta. Tutkimusten mukaan mahdollisia taudinaiheuttajamikrobeja on useampia. Potilaista ja talousvesistä todettujen mikrobien perusteella epidemian taudinaiheuttajamikrobeja voivat olla Clostridium perfringens, EHEC, EPEC, EAEC ja sapovirus. 4.3 Johtopäätöksen tärkeimmät perustelut Kaikki tietoon tulleet epidemiaan liitetyt tautitapaukset todettiin putkirikon alapuolisen verkoston alueella ja ajallisesti epidemia sopii yhteen putkirikon kanssa. Ensimmäiset tietoon tulleet vatsatautitapaukset ovat alkaneet pari päivää putkirikon jälkeen. Epidemian alkuvaiheessa epidemia-alueelta otetuista talousvesinäytteistä löytyi runsaasti ulosteperäistä saastumista osoittavia bakteereita (E.coli 150 pmy/100 ml ja enterokokit 17 pmy/100 ml). Potilasnäytteissä todettiin samoja bakteereita kuin talousvedessä. 4.4 Jatkotoimet Selvitystyöryhmä kokoontui loppupalaveriin elokuussa Palaverin sovittiin jatkotoimista, joilla pyritään ennalta ehkäisemään vastaavia tilanteita sekä mahdollisissa tulevissa tilanteissa toimimaan aikaisempaa paremmin. Siilinjärven kunnan teknisten palveluiden ja vesihuoltolaitoksen jatkotoimenpiteitä ovat: Kaivulupien myöntämisen yhteydessä tekniset palvelut antaa mahdollisimman tarkat käytettävissä olevat tiedot verkoston rakenteesta ja tiedon siirtyminen työn suorittajalle pyritään varmistamaan. Annettavaan kaivulupaan tarkennetaan, keneen tulee välittömästi ottaa yhteyttä mahdollisen vahingon tapahduttua. Tapahtunen epidemian seurauksena kunnan vesihuoltolaitoksella on saatu työnjohtopäivystys 24/7 (käyttöpäivystäjä ottaa yhteyttä työnjohtoon). Talousveden putkirikkotapausten varalle vesihuoltolaitoksella on näytteenottopulloja ja näytteenotto-osaaminen. Vesinäyte otetaan aina, kun epäillään, että verkostoon on voinut päästä jotain ympäristöstä. Näyte tai näytteitä otetaan, mutta näytteitä ei aina automaattisesti viedä tutkittavaksi laboratorioon. Näytteiden tutkimistarve arvioidaan yhdessä ympäristöterveyspalveluiden kanssa. Kun talousveden putkirikko tapahtuu, vesihuoltolaitos ei ensimmäisenä toimenpiteenä automaattisesti sulje venttiiliä / vedenvirtausta kokonaan vauriokohdasta (rikkokohdassa pyritään pitämään paine kunnes rikkokohdan alapuoli saadaan sulkuun). Jos virtaus suljetaan kokonaan ennen alapuolista sulkua, tämä mahdollistaa rikkokohdan toimimisen imukohtana ympäristöstä. Tekniset palvelut on päivittänyt toimintaohjeet putkirikkotilanteissa toimimisesta. Yhteystietolista päivitetään säännöllisesti ainakin kerran vuodessa. Sähköpostiin ja puhelimeen laitetaan poissaolotiedote sekä ilmoitetaan kehen kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä. Sähköiset kalenterit pyritään pitämään ajan tasalla siten, että kalenterista on nähtävissä poissaolot.

13 Sivu 13 / 13 Ympäristöterveyspalvelujen jatkotoimenpiteet ovat: Valmiussuunnitelmaan tarkennetaan työnjakoa ja lisätään, mistä saadaan rekrytoitua lisähenkilöitä esimerkiksi näytteenottoon. Yhteystietolista päivitetään säännöllisesti ainakin kerran vuodessa. Kun tulee talousveden laatuun liittyvä epidemiaepäily, näytteitä otetaan jo ensimmäisellä kerralla suuret tilavuudet (10 l). Saatuaan tiedon epidemiaepäilystä vesihuoltolaitos aloittaa välittömästi verkoston huuhtelun, minkä johdosta edustavia näytteitä ei enää saada myöhemmin. Näytteenottoon käy elintarvikekäyttöön tarkoitettu suljettava astia, joka näytteenoton yhteydessä huuhdellaan näytevedellä. Ensimmäisistä epäilyn takia otetuista näytteistä tutkitaan tavanomaiset indikaattoribakteerit. Jos indikaattoribakteereja löytyy merkittäviä määriä, laboratoriota pyydetään tutkimaan myös muita bakteereja (patogeeneja) ja viruksia. Tapauskohtaisesti harkitaan, mitä tutkimuksia eri tilanteissa teetetään. Ympäristöterveyspalveluilla on varastossa kanistereita suuritilavuuksisten vesinäytteiden ottamista varten. Sähköpostiin ja puhelimeen laitetaan poissaolotiedote sekä ilmoitetaan kehen kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä. Sähköiset kalenterit pyritään pitämään ajan tasalla siten, että kalenterista on nähtävissä poissaolot. Epidemiatyöryhmä kokoontuu ainakin kerran vuodessa. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kyselytutkimuslomake Potilaiden ulostenäytteistä tehdyt tutkimukset Vesi- ja ympäristönäytteistä tehdyt tutkimukset Laboratorion testausseloste talousvesinäytteestä

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI

ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI Laukaan ympäristöterveydenhuolto Terveystarkastaja Miia Valkonen 10.5.2017 Putkirikko ke 12.10. Tapahtuman alkusysäyksenä oli keskiviikkona 12.10.2016 tapahtunut runkolinjan katkeaminen

Lisätiedot

LAUKAA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TIEDOTE 28.10.2016 Pl 6 41341 LAUKAA Äänekosken Hietama-Parantala alueelta on tullut yhteydenottoja pitkittyneestä sairastamisesta, ja uusista sairastumisista. Alueen vesijohtoverkostoa

Lisätiedot

Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi.

Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi. Vastuuhenkilö: Jukka Tyrväinen pvm: 17.9.2008 Sivu 1/9 1. Asiakirjasta Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi.

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Tautia aiheuttavat mikrobit Ohje 3/2016 Ohje 3/2016 2 (27) Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Taudinaiheuttajat vesivälitteisissä epidemioissa... 4 1.2. Vastuut

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Oulun seudun ympäristötoimen toiminta-alue Oulun kaupunki: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii, Ylikiiminki Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 Sisällysluettelo 1 Organisaatio ja yhteystiedot 3 2 Valvontatutkimusohjelma 3 3 Veden laadun tavoite 3 4 Veden osto 3 5 Veden kulutus,

Lisätiedot

Vesihuoltopooli Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Ohje vesihuoltolaitoksille.

Vesihuoltopooli Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Ohje vesihuoltolaitoksille. Vesihuoltopooli 20.4.2017 Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Ohje vesihuoltolaitoksille Taustaa Vesihuoltopooli tukee vesihuoltolaitosten varautumista häiriötilanteisiin

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE) Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 3565/41/02 Päivämäärä 31.12.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.3.2003 toistaiseksi Kumoaa EELAn suositus liha- ja kala-alan laitoksissa käytettävän

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Uimavesiepidemia Tampereella 2014 Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Tampere 146 järveä (!) 50 yli 10 ha järveä Näsijärvi ja Pyhäjärvi suurimmat 33 uimarantaa

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen

Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Ajankohtaista laboratoriorintamalla 4.10.2017 Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Riina Liikanen Vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltopooli

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa ( vai käyttäjien terveyden turvaaminen talousveden saastuessa) Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa ( vai käyttäjien terveyden turvaaminen talousveden saastuessa) Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa ( vai käyttäjien terveyden turvaaminen talousveden saastuessa) Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Lisätiedot

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.9.2016 16-6969 #1 1 (3) Pieksänkosken vesiosuuskunta Väänänen Pekka Rannanmaantie 64 73360 PAJULAHTI Tilausnro 210662 (4912/Jaksott),

Lisätiedot

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen SuoVe hanke 2017 Vesa Arvonen Esityksen sisältö Vesihuollon häiriötilanne Varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin Vesihuollon häiriötilanne Vesihuollon

Lisätiedot

Desinfiointioppaat Vesihuoltopäivät 4.6.2014 Helsinki Elina Antila elina.antila@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22.5.2014 Page 1 Tavoitteita ja aikataulu Vesilaitosten on Varmistettava jatkuvasti

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 26.5.2017 17-3029 #2 1 (3) Varparannan vesiosuuskunta Vatanen Kyösti info@varparannanvesihuolto.com Onkaniementie 3 81120 KATAJARANTA

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 31.5.2017 17-3131 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 220428 (4908/Jaks+5v), saapunut 11.5.2017,

Lisätiedot

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Pöljän vesiosuuskunta Törnroos Jani Pohjolanmäentie 50 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 218285 (4358/Käyttö17), saapunut 20.3.2017, näytteet otettu 20.3.2017 Näytteenottaja: Jani Törnroos NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus

Lisätiedot

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S 1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016 Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa 27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020

Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020 Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma 2016-2020 SISÄLLYSLUETTELO 1. Laitoksen yhteystiedot 3 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö 3 3. Hygieniaosaaminen 4 4. Valvontatutkimusohjelma 4 4.1. Valvontatutkimusohjelman

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja ympäristö YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008

Rakennusvalvonta ja ympäristö YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008 YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008 Terveystarkastaja Päivi Lindén, Hämeenlinnan kaupunki Mikrobiologi Saija Hallanvuo, TavastLab Mikrobiologi Sanna Raunila, Kokemäenjoen

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat

Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat Tartuntatautikurssi 2016 Sari Huusko, Infektiotautien torjuntayksikkö, THL Mikä on epidemia? Epidemia: tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista enemmän jonakin

Lisätiedot

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen Ilkka Miettinen 7.9.2012 1 Talousveden laadun valvonnan tavoitteet Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai

Lisätiedot

VERSIO 2.0 Päivitetty 1.4.2009. Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa

VERSIO 2.0 Päivitetty 1.4.2009. Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa VERSIO 2.0 Päivitetty 1.4.2009 Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa 1 Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa 2009 2 Lukijalle... 5 1. Erityistilanteissa toimijat ja yhteystiedot...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Kokemuksia uimavesiepidemiatilanteen hoitamisesta Paula Saxholm, Tampereen ympäristöterveys

Kokemuksia uimavesiepidemiatilanteen hoitamisesta Paula Saxholm, Tampereen ympäristöterveys Kokemuksia uimavesiepidemiatilanteen hoitamisesta Uimavesiepidemian synty Tampereella kesällä 2014 Ma 28.7.2014 alkaen uimaveteen liittyviä sairastumisilmoituksia. Uintikäynnit edellisen viikonlopun aikana.

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin

Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin Työpöytäharjoituksia häiriötilannesuunnitelmien testaus ja arviointi sisäisesti tai yhteistyössä yhteistoimintatahojen

Lisätiedot

Verkostosta tehdyt analyysit 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio

Verkostosta tehdyt analyysit 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio *Koliformiset bakteerit [pmy/100 ml] *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C [pmy/ml] *Suolistop. enterokokit [pmy/100 ml] *Clostridium perfringens [pmy/ 100ml] Ulkonäkö Maku Haju Kokonaiskloori, mitattu maastossa

Lisätiedot

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4.

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Pintanäytetutkimukset

Lisätiedot

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Streptokokki epidemia päiväkodissa Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

YHTI 2B Laboratoriot

YHTI 2B Laboratoriot YHTI 2B Laboratoriot Heli Laasonen heli.laasonen@valvira.fi / yhti@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management Osa I Prof. Riku Vahala 28.9.2015 Talousvesijärjestelmä (esim.) Mitä riskejä tunnistat talousvesijärjestelmässä? What risks

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

Ei todettu. todettu 0,15 0,09 8,1 20,7 1,1 < ,9 8,5. todettu 0,07 0,05 7,9 18,1 0,53 < ,9 7,6. todettu. todettu. todettu.

Ei todettu. todettu 0,15 0,09 8,1 20,7 1,1 < ,9 8,5. todettu 0,07 0,05 7,9 18,1 0,53 < ,9 7,6. todettu. todettu. todettu. Verkostosta tehdyt analyysit 2017 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluhdistys, laboratorio Näytepäivä Näyte *Koliformiset bakteerit, pmy/100 ml *E. coli, pmy/100 ml perhetukikeskus 0 0 0 Kirkas Tesoman

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä Virukset elintarvikehygieenisenä haasteena, Helsinki 2.2.2016 Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) 3 Ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2014 HEL 2015-004170 T 11 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Helsingissä vuonna

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta Terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. / Ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot