Karskit insinöörimuijat Havaintoja sukupuolittuneista ammattikäsityksistä

Transkriptio

1 Karskit insinöörimuijat Havaintoja sukupuolittuneista ammattikäsityksistä Lahden tiedepäivä , Fellmannia Ari Hautaniemi Lahden ammattikorkeakoulu Innovaatiokeskus

2 Tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun ESR-rahoitteinen hanke, käynnistyi , päättyy Edistää miesten ja naisten tasapuolisia mahdollisuuksia edetä uralla, ilman sukupuolen asettamia perusteettomia rajoitteita. Kohderyhmät: Sukupuolelleen epätyypillisellä alalla opiskelevat nuoret Asiantuntijatehtävissä työskentelevät naiset Oppilaanohjaajat ja ohjaavat opettajat Henkilöstöpäälliköt ja yritykset Opiskelijat ja heidän vanhempansa laajemminkin Toimenpiteitä Esimiesvalmennus Sukupuolisensitiivinen uraohjaus Seminaarit ja muut tapahtumat Alumnitapaamiset Opo-tilaisuudet ja koulutukset Opetus- ja koulutusmateriaalin tuottaminen sekä aktiivinen tiedottaminen

3 Suomalaisen työelämän sukupuolijako 90 % sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä on naisia. Lähes 70 % koulutuksessa työskentelevistä on naisia. Rakentaminen (>90 %), kuljetus (n. 80 %), teollisuus (n. 75 %) sekä maa-, riista ja kalatalous (n. 70 %) ovat vahvasti miehisiä aloja. Työmarkkinoiden sukupuolijako näkyy naisten ja miesten hakeutumisena 1) eri aloille ja 2) alojen sisällä erilaisiin tehtäviin. Miesvaltaisilla teollisuusaloilla naisia pääosin toimisto- ja hallintotehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissäkin miehet toimivat naisia useammin operatiivisessa johdossa, naiset tyypillisemmin esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja viestinnän tehtävissä. Naisista 1/3 kokee sukupuolensa haittaavan palkkausta, urakehitystä ja ammattitaidon arvostusta. Naiset kokevat miehiä useammin sukupuolen vaikuttavan kielteisesti työsuhde-etuihin, tiedon saamiseen, koulutukseen pääsyyn työpaineiden jakautumiseen työsuhteen jatkuvuuteen, työtulosten arviointiin, työn itsenäisyyteen. Kokemuksissa sukupuolten välisestä tasaarvosta työpaikoilla ei ole juuri tapahtunut muutosta kymmenen viime vuoden aikana

4 Valta, päätöksenteko ja sukupuoli Kansanedustajista naisia on 40 %, hallituksessa 55 %, ministereistä 50 %. Valtionhallinnon ylimmässä johdossa naisia 32 %. Kuntasektorin johdossa 55 %. Yksityisellä sektorilla naisjohtajia 27 %. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisjäseniä 14, 5% (21,4 %). Merkittävien sanomalehtien päätoimittajista naisia 3 %. Suomessa yritysjohtajista 17% on naisia. Kolmanneksi vähiten Euroopassa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajissa naisia vain muutama. Keväällä 2009 vain yhtä pörssiyhtiötä johti nainen

5 Ajankäyttö ja tasa-arvo perheissä Havaintoja Tasa-arvobarometrin tuloksista 2000-luvulla: Vanhempainvapaapäiviä pitävät edelleen pääsääntöisesti vain äidit (93 %). Äidit (236 min / vrk) käyttävät edelleen huomattavasti enemmän aikaa kotitöihin kuin isät (136 min / vrk). Pyykinpesu, ruuanlaitto arkisin, astianpesu, siivous, yhteydenpito kouluun ja lastenhoito nähdään erityisesti äitien vastuualueiksi. Isien vastuulla yleisimmin kulkuneuvojen huolto sekä muut huoltotoimenpiteet. Yksityisellä sektorilla työskentelevät palkansaajat arvioivat miesten vanhempainvapaalle jäämiseen suhtautumisen työpaikallaan kielteisemmäksi kuin julkisella sektorilla työskentelevät. Erilaisista perhevapaista miesten hoitovapaa koetaan vaikeimmaksi toteuttaa, etenkin yksityisellä sektorilla

6 Tasa-arvo oppilaitoksissa Tilastoja vuodelta 2010: LAMK / sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma: miehiä 5/26 Hoitotyön koulutusohjelma hoitotyö miehiä: 3/30 Terveydenhoito: miehiä 0/24 Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagoginen aikuistyö: miehiä 3/27 LAMK / tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka: naisia 0/50 Mediatekniikka: naisia 6/26 Miljöösuunnittelu: miehiä 8/25 Muovitekniikka: naisia 4/19 Puutekniikka: naisia 2/35 Tietotekniikka: naisia 1/72 Tekstiili- ja vaatetustekniikka: miehiä 1/20 Ympäristöteknologia: naisia 20/43 LAMK / matkailun ala Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma: miehiä 12/47 Matkailun koulutusohjelma: miehiä 5/45 LAMK / liiketalouden ala Liiketalouden koulutusohjelma: miehiä 21/75 Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma miehiä: 10/34 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma: naisia 3/

7 Ajatuksia tasa-arvosta (Tasa-arvobarometri 2008) Miesten asemaa yhteiskunnassa pidetään edelleen parempana kuin naisten. Enemmistö uskoo, että yritykset ja talouselämä hyötyisivät siitä, jos johtopaikoilla olisi nykyistä enemmän naisia. Miehistä aikaisempaa useampi on tätä mieltä. 75 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä tulisi olla nykyistä enemmän miehiä. Naisista vain joka kolmas pitää naisten mahdollisuuksia työelämässä täysin tai jokseenkin yhtä hyvinä kuin miesten, korkea-asteen koulutuksen saaneista naisista vain 25 %. Suurin osa miehistä ja naisista kannattaa perhevapaista koituvien työnantajakustannusten tasaamista nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Entistä harvempi on enää sitä mieltä, että miehellä on ensisijainen vastuu perheen toimeentulosta. Miehet ovat naisia useammin sitä mieltä, että vastuu kuuluu miehelle

8 Seuraavat sukupolvet muuttavat asiantilan paremmaksi?

9 Sukupuoliroolikysely yläkouluikäisille TASSU-hankkeen ja Päijät-Hämeen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan yhteistyökysely Aineisto kerättiin Weropol-kyselynä päijät- ja kantahämäläisissä yläkouluissa, luokkalaisilta keväällä 2010 Vaihtoehtokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä Vastaajia yhteensä 289 (160 tyttöä, 129 poikaa) Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden käsityksiä erilaisten ammattien ja tehtävien soveltuvuudesta naisille tai miehille, heidän uskomuksiaan opinto-ohjaajiensa käsityksistä, Käsityksiä tasa-arvosta, sukupuolesta ja koulun tasapuolisuudesta, Mielikuvia mies- ja naissairaanhoitajista ja mies- ja naisinsinööreistä

10 Millainen on sairaanhoitajanainen? Tytöt 1. Sosiaalinen (yli 70 vastausta) 2. Ihmisläheinen, ystävällinen (yli 60) 3. Kutsumusammatissa (n. 40) mm. auttamishaluinen, aidosti innostunut 4. Koulutettu ja osaava (n. 30) 5. Vahva ja kärsivällinen (n. 20) "henkisesti kestävä, ei pelkää, jaksaa Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 6. Tavallinen 7. Kaunis/hyvännäköinen 8. Luotettava Pojat 1. Ihmisläheinen, ystävällinen (yli 30 vastausta) 2. Sosiaalinen (n. 30) 3. Osaava (n. 20) 4. Seksikäs (n. 15) Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Tavallinen 2. Hyvännäköinen

11 Millainen on sairaanhoitajamies? Tytöt 1. Ihmisläheinen ja ystävällinen (yli 60 vastausta) 2. Sosiaalinen (yli 45) 3. Kutsumus (25) 4. Koulutettu / osaava (alle 20) 5. Samanlainen kuin sairaanhoitajanainenkin (yli 10) Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Hyvännäköinen 2. Naismainen / homo 3. Vahva ja rohkea 4. Ei sovi miehille 5. Kunnianhimoton Pojat 1. Osaava (n. 30 vastausta) 2. Ihmisläheinen, ystävällinen (n. 25) 3. Homo (n. 20) mm. naismainen, hintti 4. Sosiaalinen (n. 15) 5. Tavallinen, jokainen (n. 15) mm. sopii yhtä hyvin kuin nainenkin Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Ei sovi miehille

12 Millainen on insinöörimies? Tytöt 1. Osaava, taitava, opiskellut (n. 60 vastausta) Teknisesti ja kädentaidoiltaan lahjakas 2. "Tavallinen mies", kaikki miehet (yli 20) 3. Vahva (fyysisesti) ja rohkea (yli 20) Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Sopii molemmille sukupuolille 2. Kunnianhimoinen Pojat 1. Osaava, taitava mm. lahjakas, viisas 2. Tavallinen mm. kaikki, miesten ala 3. Vahva ja rohkea Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja 1. Kunnianhimoinen 2. Luova

13 Millainen on insinöörinainen? Tytöt 1. Maskuliininen (yli 30 vastausta) mm. karski, poikatyttö, likaa pelkäämätön 2. Osaava (n. 30 vastausta) 3. Ei sovi naisille (n. 20 vastausta) Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Seksikäs 2. Huolellinen ja määrätietoinen 3. Tavallinen, kaikki Pojat 1. Osaava (yli 50 vastausta) mm. fiksu, älykäs, taitava, viisas, koulutettu 2. Vahva (yli 45) mm. itsevarma, fyysisesti ja henkisesti kestävä 3. Maskuliininen (yli 30) Muita usein (5-10 kertaa) mainittuja: 1. Kaikenlaiset naiset

14 Luvassa ongelmia? Sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan jopa työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä. Teollisuuden tuottavuus kasvaa, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä. VATT (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina Most people believe that innovation requires smarter people, better ideas. That premise, though intuitive, omits what may be the most powerful but least understood force for innovation: Diversity. Scott Page (2007) Diversity Powers Innovation. Center for American Progress

15 Kiitos mielenkiinnosta!