Lähiruoan käyttö keskisuomalaisissa ammattikeittiöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiruoan käyttö keskisuomalaisissa ammattikeittiöissä"

Transkriptio

1 Lähiruoan käyttö keskisuomalaisissa ammattikeittiöissä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset /ProAgria Keski-Suomi Ry Eeva-Liisa Kivimäki ja Mirja Pummila Maaliskuu 2011 Pro Ruokakulttuuri kehittämishanke

2 1 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen toteutus Selvityksen tulokset Vastaajien taustatietoja Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttö ja hankinta Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttömäärät Lähielintarvikkeiden käytön lisääminen Yhteistyö tuottajien kanssa lähiruuan käytön lisäämiseksi Selvityksen tulosten tarkastelua Lopuksi Liitteenä kysymyslomake

3 2 1 Johdanto Tämän selvityksen aiheena on lähiruuan tämän hetkinen käyttö ja mahdollinen lisäys keskisuomalaisissa ammattikeittiöissä (ruokapalveluita tuottavat maaseutumatkailuyritykset, ravintolat, henkilöstöravintolat, julkiset keittiöt). Lähiruuaksi luokitellaan Keski-Suomen maakunnassa tuotettu ja valmistettu ruoka. Yleensä lähiruoka määritellään lähellä tuotettuna, oman alueen raaka aineita ja tuotantopanoksia hyödyntäväksi sekä kuluttajien toiveisiin vastaavaksi ruuaksi. Lähiruokatyöryhmä on määritellyt lähiruoan piirteiksi seuraavaa: Vastaa oman alueensa kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin Täyttävät elintarvikkeiden lakisääteiset vaatimukset ja kaupan laatuluokituksen. Hygieeninen laatu ja turvallisuus on varmistettu vähintään omavalvontajärjestelmällä. Tuotannossa ja jalostuksessa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Markkinat ovat alueelliset. Tuotantoketjussa käytetään kestävän kehityksen mukaisia menetelmiä. Suosii vuodenaikojen sesonkeja. Hyödyntää alueellista ruokaperinnettä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Selvitys on tehty Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Pro Ruokakulttuurihankkeen toimeksiantona. Pro Ruokakulttuurihanke on keskisuomalaisen ruokaketjun kehittämishanke ajalle Pro Ruokakulttuurihanke kokoaa yhteen keskisuomalaisen ruokaketjun toimijat ja asiakaskohderyhmät pohtimaan keskisuomalaisen ruokapalvelukulttuurin strategiaa sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä ruokaketjun yritystoiminnan edistämiseksi. Kohderyhmä käsittää koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajaan, myös elintarvikealaan läheisesti liittyvät luonnontuote-, matkailu- ja hyvinvointialat sekä kulttuuri- ja luovat alat ja päättäjät. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus /Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Selvityksen tekijänä toimi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Keski-Suomi Ry. Pro- Agria Keski-Suomi toimii maaseutuyritysten, PK-sektorin, maatilataustaisen yritysten ja maatilojen neuvontaorganisaationa, hoitaen asiakkaiden toimeksiannoista erilaisia maksullisia neuvonta- ja seurantapalveluita.

4 3 2 Selvityksen toteutus Selvitys tehtiin helmi-maaliskuun aikana Lähiruokakysely toteutettiin sähköisenä Webropolkyselynä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli toteuttaa kysely puhelinhaastatteluina ja osa haastattelemalla paikan päällä käyden. Soittokierros 48 ammattikeittiölle kuitenkin osoitti sen, että ainoa mahdollinen tapa saada vastauksia on sähköinen kysely. Ammattikeittiöiden vastaavilla henkilöillä ei ole yksinkertaisesti aikaa ottaa vastaan haastattelijoita tai vastata puhelimessa kyselyyn. Sähköiseen kyselyyn he pystyivät vastaamaan sellaisena ajankohtana, joka heille parhaiten sopi. Soittokierroksen jälkeen kysely päätettiin toteuttaa sähköisesti. Jokainen vastaaja sai oman sähköpostilinkin, jota kautta kyselyyn pääsi vastaamaan. Kyselystä lähetettiin vastaamattomille kolme muistutusviestiä. Tärkeimmille ammattikeittiöille soitettiin vielä kyselyn lähettämisen jälkeen. Sähköinen kysely lähetettiin 190 sähköpostiosoitteeseen. Osoitelähteinä olivat toimeksiantajalta saatu rekisteri, kuntien ja seurakuntien Internet-sivut ja erilaiset sähköiset osoitehakemistot (esim. Eniro, yrityshakemisto ABC, Fonecta). Sähköposteja lähti monipuolisesti kaikille sovituista kohderyhmistä (maaseutumatkailuyritykset, ravintolat, henkilöstöravintolat ja julkiset keittiöt). Vastauksia kyselyyn saatiin 73. Vastausprosentti kyselyyn oli lähes 38,4 %. Vastausprosentti on normaalia kyselytutkimuksen vastausprosenttia (25 30%) hivenen parempi. Vastaaviin lähiruokakyselyihin verrattuna, otos kenelle kysely lähetettiin, oli tässä suurempi. Tässä kyselyssä tulee huomioida se, että kyselyn saaneista kaikilla ei todennäköisesti ole ateriapalveluja ja osa kuului hankintarenkaaseen, jolloin he eivät ole katsoneet vastaamista tarpeelliseksi. Keski-Suomessa oli vuonna 2008 AC Nielsenin Horeca-rekisterin mukaan 1116 suurkeittiötä, joissa valmistettiin annosta vuodessa. Huomioitavaa on, että suurkeittiöiksi lasketaan tässä rekisterissä myös esimerkiksi kebabpaikat, pizzeriat, grillit ja huoltoasemakahvilat. AC Nielsen ei ole julkaisut vuoden 2008 jälkeen uutta Horeca-rekisteriä. Sähköisessä kyselyssä etuna voidaan pitää sitä, että haastattelija ei vaikuta läsnäolollaan vastauksiin ja kysymykset esitetään kaikille vastaajille samanlaisina. Kyselylomakkeessa oli paljon kysymyksiä (30 kpl). Kysymyksiin 6-20 pystyivät vastaamaan vain lähiruokaa jo käyttävät toimipaikat. Vastaajat pystyivät valitsemaan itselleen parhaimman ajan vastata kyselyyn. Kyselyn kysymykset muokattiin yhdessä Pro Ruokakulttuurihankkeen edustajien kanssa sekä kysymyksiä kommentoi Kylän kattauksen edustaja palvelupäällikkö Paula Puikkonen.

5 4 3 Selvityksen tulokset 3.1 Vastaajien taustatietoja Vastauksia saatiin kaikista muista Keski-Suomen maakunnan kunnista paitsi Kuhmoisista ja Kannonkoskelta. Jyväskylästä vastaajia oli 18, Jämsästä 9, Laukaasta 8, Äänekoskelta 5, Petäjävedeltä, Saarijärveltä, Viitasaarelta 4, Konnevedeltä ja Keuruulta 3, Joutsasta, Toivakasta, Pihtiputaalta, Karstulasta ja Hankasalmelta 2 sekä yksi Kivijärveltä, Kyyjärveltä, Muuramesta, Kinnulasta ja Multialta. Vastaajista 41,7 % edusti suurkeittiöitä, hotellia tai ravintolaa 33,3 %, maaseutumatkailuyrityksiä 13,9 %, juhlapalveluita 9,7 % ja kahviloita 9,7 %. KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden toimialat lukumäärittäin (n=72) Kyselyyn vastanneiden toimipaikoista suurin osa 56,9 % oli yksityisiä yrityksiä. Valtion tai kunnan omistamia oli 29,2 %, kunnan liikelaitoksia oli 8,3 %, ketjuun kuuluvia yrityksiä oli 1,4 % ja muut vastaajat edustivat 4,2 % edustivat seurakuntia. KUVIO 2. Kyselyyn vastanneiden toimipaikat omistuspohjan mukaan (n=72)

6 5 Kyselyyn vastanneissa ammattikeittiöissä valmistettiin annoksia päivittäin yhteensä lähes Keskimäärin 880 annosta jokaisessa toimipaikassa. Valmistetut päivittäiset annosmäärät vaihtelivat annoksen välillä. Osa vastanneista ammattikeittiöistä toimi tilausperiaatteella. 3.2 Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttö ja hankinta Vastanneista ammattikeittiöistä 68,1 % käytti Keski-Suomessa tuotettuja elintarvikkeita, 31,9 % ei käyttänyt paikallisia elintarvikkeita. KUVIO 3. Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttö (n= 72) Esteitä Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöön Hinta 14 % Kuuluminen hankintarenkaaseen 19 % Ei ole tarjolla 33 % Toimitukset tukun kautta 34 % KUVIO 4. Esteitä Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöön. Syitä siihen, miksi ei käytetä maakunnan elintarvikkeita: käytetään hyvin vähän, koska saatavuus on heikkoa julkiset hankintasopimukset ohjaavat ostoja

7 6 käytettäisiin, jos olisi saatavilla saatavuus ei kuulu sopimustuotteisiin osittain, mutta sopimus on Meiranovaan ei kuulu hankintarenkaaseemme hinta ja logistiikka käyttämillämme toimittajilla ei toimitusmahdollisuutta saatavuus Keskon kautta? tukusta tulee m itä saa ei ole saatavilla kuulumme pikaruokaketjuun tukkuliikkeen toimituksista riippuen ei ole ollut varsinaisesti tarjolla. kyllä ja ei, käytetään jonkun verran, mm. marjoja, viljoja, leipomotuotteita, kalaa. mahdollisuuksien mukaan saatettaisiin käyttää enemmänkin mistäpäin toimittajalle tulee milloinkin eurot ratkaisee ostosopimukset sitovat hinta ja saatavuus ei tiedetä mistä tulee Atrian ja Valion raaka-aineet Ne ammattikeittiöt (49 vastaajaa), jotka hankkivat ja käyttivät maakunnasta saatavia lähielintarvikkeita hankkivat ne suurimmaksi osaksi (40 vastaajaa) tuottajilta, leipomoista tai kalastajilta suoraan. Muita paikkoja, joista lähielintarvikkeita hankittiin, olivat tukut (8 vastaajaa), vähittäiskaupat (6 vastaajaa) sekä yksi vastaaja hankki lähielintarvikkeet Internetin kautta. Lähielintarvikkeita hankittiin useata paikasta ja monelta eri toimittajalta. Ammattikeittiöistä 45 % hankki lähielintarvikkeita kaksi kertaa viikossa, 10 % useammin jopa 3-5 kertaa viikossa. Nämä toimitukset koskivat lähinnä perunaa. Muut vastanneet hankkivat lähielintarvikkeita harvemmin, vajaa 10 % vain tarvittaessa.

8 7 KUVIO 5. Lähielintarvikkeiden hankinta tiheys (n=49) Kysymyksessä kahdeksan vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä syytä maakunnan lähielintarvikkeiden käyttöön. Tärkeimpiä syitä lähielintarvikkeiden käyttöön olivat halu suosia paikallisia tuotteita/tuottajia, tuotteen laatu ja joustava toimitus. KUVIO 6. Syitä käyttää lähielintarvikkeita (n=49) 3.3 Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden käyttömäärät Vastaajilta kysyttiin kysymyksessä yhdeksän Keski-Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden vuosittaisia käyttömääriä tällä hetkellä. Kysymyksessä kymmenen taas haluttiin selvittää tahtotila kuinka

9 8 paljon olisi halu käyttää samoja elintarvikkeita. Yhteenveto näiden kysymysten vastauksista on esitetty alla raaka-aineittain. Peruna Vastanneiden ammattikeittiöissä käytettiin tällä hetkellä maakunnan perunaa kg. Perunaa haluttaisiin käyttää kg. Perunan käytön osalta kysymykseen vastasi 23 vastaajaa eli lähes 1/3 vastaajista. Lähiperunan käyttö Nyt Tulevaisuudessa kg kg Peruna KUVIO 7. Lähiperunan käyttö Lähiperuna halutaan ostaa yhä edelleen kuorittuna. Lähiperunan jalostaminen 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Multasina Pestynä Kuorittuna Paloteltuna Lähiperuna KUVIO 8. Lähiperunan jalostusaste (ilmaistuna % vastaajista)

10 9 Porkkana Tällä hetkellä vastaajien ammattikeittiöissä käytetään kg maakunnan porkkanaa, käyttö oltaisiin valmiita lisäämään n kg. Tähän kysymykseen porkkanan käytöstä vastasi 22 vastaajaa. Lähiporkkana halutaan ostaa pääsääntöisesti kuorittuna tai pestynä. 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähiporkkanan jalostaminen Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Nyt Toive Multasina Pestynä Kuorittuna Paloteltuna Raasteena Esikypsenn. Porkkana KUVIO 9. Lähiporkkanan jalostusaste (ilmaistuna % vastaajista) Muut juurekset ja sipuli Muita lähijuureksia käytettiin vastanneissa ammattikeittiöissä kg vuodessa. Tulevaisuudessa muiden juuresten käyttöä ei tämän selvityksen mukaan haluttu lisätä. Muut juurekset haluttiin ostaa kuorittuna ja pestyinä, kuten peruna ja porkkanakin. Myöskään sipulin osalta lähellä tuotetun sipulin käyttöä ei haluttu lisätä. Lähisipulia käytettiin kg vuodessa vastanneiden edustamissa keittiöissä. Muita juureksia koskevaan kysymyksen vastasi 20 vastaajaa, sipulia koskevaan kysymykseen vain 10 vastaajaa.

11 10 Marjat Lähimarjoista mansikan, mustikan ja vadelman käyttöä haluttaisiin lisätä. Herukan käyttöä jopa haluttaisiin vähentää. Marja Käyttö (kg) Toive (kg) Mansikka Mustikka Vadelma Herukat TAULUKKO 1. Marjojen käyttö Tällä hetkellä lähimarjat toimitaan n. 70 % tuoreena ja n. 30 % pakasteena. Jalosteena lähimarjoja ei toimiteta ammattikeittiöihin lainkaan, eikä halua lähimarjojen ostoon jalosteena ole. Toiveena vastanneilla oli, että pakastetun marjan osuus nousisi eli lähimarjat ostettaisiin 50 % tuoreina ja 50 % pakasteena. Toiveet olivat kaikkien kysyttyjen marjojen kohdalla samansuuntaiset. Järvikala Maakunnan järvikalan käyttöä haluttaisiin lisätä huomattavasti. Tällä hetkellä käyttö on kg:sta ja sitä halutaan kasvattaa kg:n. Kalaan liittyviin kysymyksiin vastasi 38 vastaajaa eli yli ½ vastaajista. Järvikalan käyttö Nyt Tulevaisuudessa kg kg Järvikala KUVIO 10. Järvikalan käyttö

12 11 Maakunnan järvikala halutaan ostaa entistä enemmän tuoreena fileenä. Kokonaisen järvikalan käyttö kyselyn mukaan haluttaisiin vähentää. Haukea fileenä halutaan noin 12 % ja madetta käsiteltynä 13 % enemmän kuin nykyisin. Muikku on ainut kala, joka halutaan tuoreena ja kokonaisena. Järvikaloista halutaan ostaa n. 10 % pakasteena tai jalosteena. Tuoreena fileenä Tuoreena kokonaisena Nyt Toive Nyt Toive Muikku 32 % 36 % 65 % 58 % Hauki 52 % 64 % 36 % 21 % Kuha 76 % 72 % 21 % 17 % Made 47 % 60 % 42 % 3 % Muu kala 50 % 67 % 35 % 15 % TAULUKKO 2. Järvikalan jalostaminen (% vastaajista). Liha Lähilihan osalta vastanneet ammattikeittiöt olisivat halukkaita lisäämään maakunnan naudan-, sian-, riista- ja siipikarjanlihan käyttöä. Hevosen- ja lampaanlihaa ei käytetty vastanneiden keittiöissä. Naudanlihan käyttömäärää oltiin valmiita nostamaan nykyisestä 6810 kg:sta yli 9050 kg:n vuodessa. Sianlihan käyttö näissä ammattikeittiöissä on hivenen naudanlihaa suurempaa, käyttö nyt 7730 kg ja toiveena tulevaisuudessa kg. Tämän hetkistä lähilihan käyttöä koskevaan kysymykseen vastasi 25 ja tulevaisuuden käyttöä koskevaan 36 vastaajaa Lähilihan käyttö (kg) Nyt Tulevaisuudessa KUVIO 11. Lähilihan käyttö

13 12 Lähellä tuotettu liha toimitetaan tällä hetkellä ammattikeittiöille pääsääntöisesti tuoreena, vain kaksi vastanneista mainitsi käyttävänsä kypsää lähilihaa. Riistaa käyttäneistä vastaajista 1/3 oli hankkinut sen pakasteena, muuten lähilihaa ei ollut käytetty pakasteena. Tuoreena Kypsänä Pakasteena Naudanliha 82 % 18 % 0 % Sianliha 79 % 21 % 0 % Lampaanliha 68 % 14 % 18 % Hevosenliha 77 % 18 % 6 % Siipikarjanliha 78 % 22 % 0 % Riista 60 % 17 % 23 % TAULUKKO 3. Toiveet lähilihan toimitusmuotoon tulevaisuudessa Lähiliha halutaan tämän selvityksen mukaan ostaa fileinä, kuutioina/suikaleina tai paistina. Lihan käsittely toiveet vaihtelivat eri lihalajeilla. 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Missä muodossa lähiliha halutaan ostaa? Naudanliha Sianliha Lampaanliha Hevosenliha Siipikarjanliha Riista Jauheliha 18 % 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kuutio/suikale 21 % 42 % 24 % 17 % 40 % 32 % File 44 % 49 % 32 % 50 % 43 % 36 % Paisti 15 % 3 % 40 % 25 % 10 % 21 % Koko ruho tai ½ 3 % 3 % 4 % 8 % 7 % 11 % KUVIO 12. Toiveita lähilihan hankintaan (% ko. lihaa haluavista vastaajista) Muut elintarvikkeet Kyselyssä kysyttiin edellä esitettyjen elintarvikkeiden lisäksi maakunnan kananmunan, juuston, leipomotuotteiden sekä jauhojen/hiutaleiden käyttöä nyt ja tulevaisuudessa. Kananmunia ostamiseen lähituottajilta oli halukkuutta. Tällä hetkellä käytettiin maakunnan kananmunia kg ja käyttö oltiin valmiita lisäämään kg:n. Maakunnan juustoja ja leipomotuotteita ammattikeittiöt eivät kyselyn mukaan halunneet lisää. Jauhojen ja hiutaleiden ostaminen omasta maakunnasta ha-

14 13 luttaisiin kyselyn mukaan jopa lähes kaksinkertaistaa, tällä hetkellä ostetaan kg:sta jopa kg:n. Kysymykseen mitä lähialueen leipomotuotteita ammattikeittiöissä käytetään vastaus seuraavassa kuviossa. KUVIO 13. Lähialueen leipomotuotteiden käyttö (n=69) 3.4 Lähielintarvikkeiden käytön lisääminen Lähielintarvikkeiden käyttöä ja käyttömääriä koskeviin kysymyksiin 6-20 vastasivat vain ne 49 vastaajaa, joiden toimipaikoissa jo käytettiin lähielintarvikkeita. Kysymyksestä 21 alkaen vastasivat kaikki 73 vastaajaa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, onko heidän yrityksiinsä tarjottu lähielintarvikkeita 68 %:lle oli tarjottu ja 32 %:lle ei ollut tarjottu. Vastanneista ammattikeittiöistä 73 % pystyi ostamaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita vain osan aikaa vuodesta, 27 % toivoi koko vuoden kestäviä toimituksia. Seuraavassa kuviossa on ammattikeittiöiden näkemyksiä esteistä ja ongelmista lähielintarvikkeiden käytön lisäämiseksi. Suurimpia esteitä ovat toimitusvarmuus, tiedon puute tuotteista ja tuottajista ja hinta. Muita syitä olivat logistiikka, rahti, tarvittavien määrien suuri vaihtelu ja varastointi.

15 14 KUVIO 14. Esteet ja ongelmat lähielintarvikkeiden käytössä (n=69) Kyselyn mukaan ammattikeittiöt valitsevat käytettävät lähielintarvikkeet oman tarjouspyynnön avulla (43 %) ja taas osa (38 %) ei kilpailuta lähielintarvikkeita ollenkaan. Hankintarengas kilpailuttaa (17 %) ja osa (9 %) ilmoitti hankkivansa suoraan sisäänkävelijöiltä, tarjonnan mukaan, testaamalla tietoon tulleet tuotteet tai ostaa kertaeriä. Avoimessa kysymyksessä 26 kysyttiin millaisille lähielintarvikkeille tai niistä tehdyille jalosteille olisi käyttöä. Kysymykseen vastasi 44 ammattikeittiöiden edustajaa. Huomioitavaa on, että tähän kysymykseen pystyivät vastaamaan myös ne, jotka eivät käytä tällä hetkellä lähielintarvikkeita. Aikaisemmin kysyttäessä mahdollisia halua tulevaisuudessa lähielintarvikkeiden käyttöön vastasivat vain ne, jotka jo nyt lähielintarvikkeita käyttivät. Seuraavassa kuviossa on esitetty vastaajien toiveet prosentteina vastaajien määrästä, jokaiselle vastaajalla oli useita toiveita.

16 15 Millaisille lähielintarvikkeille/jalosteille olisi käyttöä? 27 % 32 % 16 % 18 % 11 % 9 % 39 % 27 % KUVIO 15. Millaisille lähielintarvikkeille/jalosteille olisi käyttöä (n=44)? Alla listattuna suorina lainauksina vastaajien toiveita: Erityisesti kaikki kasvikunnan tuotteet, joissa maku ja kaikki laatutekijät olisivat parhaita nopeasti ja läheltä tuotuna Esikäsitellyt kasvikset Kasvikset, kuorittuna Marjat, tuoreina sekä pakastettuna, joita voitaisiin ostaa koko vuoden ajan Kala perattuna, fileinä Juurekset, vihannekset, kala, lihajalosteet Juurekset eri muodoissa. Liha puuttuu kokonaan. Marja soseet, kokonaiset marjat pakasteena, vihannekset kauden mukaan ja juurekset kuorittuna Kuorittu peruna/kuutio/suikale Valmiille salaattikomponenteille Kuorittu peruna, jatkojalostetut juurekset, leikattu leipä, tuoreet marjat Valmiiksi viipaloitu ruokaleivät, jauhot, ryynit, Marjoja muutamat ahkerat kerääjät toimittaa meille syksyllä. Leipä olisi ihanaa saada lähituottajalta Leivät siivutettuina, kasvikset pilkottuina, pullat, sämpylät, lihat pienittyinä, jauheliha Erilaiset makkarat Lihajalosteet, jotka voi pakastaa

17 16 Leipä, jos toimitus 5-6 x viikossa Kuivatut sienet Pakastettu kala paistovalmiina, leivät pakastettuna, mehut, hillot, kananmunat, sienet jalostettuna, Järvikala, marjajalosteet Hyvin monille, raakatuotteista---jalosteisiin Perus raaka-aineille, esim. lihat, juustot, kasvikset Ravintolan raaka-aineille Hirvi(lisää), metsäpeura, jänis(lisää), kalaa(lisää), sieniä(lisää) Marjat. lihatuotteet, kalatuotteet, vihannekset Naudan, sian ja broilerin fileelle, mansikoille ja vadelmille, leiville, muikulle, lohelle, ahvenelle, munille miksei maidollekin, hilloille mehuille. Pestyt, kuoritut juurekset, järvikala, liha ja riistaliha kaikissa muodoissa, Juurekset, marjat, liha, kala, ruisleipä, karjalanpiirakat Marjoille ja vihanneksille Tasalaatuiselle, aina saatavuudeltaan tavoitettavissa olevalle, kyllin korkealaatuiselle Jalosteita tuskin ostamme lainkaan tai vähäisessä määrin Marjat, tuore kala, Kuorittu peruna, kuorittu porkkana ja yleensä juurekset Käytämme paikallisen leipomon tuotteita, á la Carte annoksiin käytämme paljon puolivalmisteita, eli sellaisia käyttäisimme. Esim. jossain vaiheessa Saarijärveltä sai ostaa kuorittuja perunoita ja muita vihanneksia Raaka kala, marjat, Marjatuotteille, makeisille, viineille, jalostetulle lihatuotteelle, kananmunille, enemmän kalalle... Juurekset, vihannekset, lihat, kalat, jauhot, Leipomotuotteille, kalalle, lihalle Marjat, sienet, liha, kala,riista, vihannekset,leivonnaiset Olen ajatellut lähiruokaa sekä kauppaan että ravintolaan. Marjoille, juureksille jos niitä saa kuorittuna, jauhoille, mehuille, hilloille Marjatuotteet, leipä ja muut leipomotuotteet, liha, kala, viljat Tuoreliha ja järvikala

18 17 Kasvikset, kaikki juurekset, kala Myslit, marjat, lihat perunat, juurekset, marjat erilaiset marjat kasvikset ja juurekset jalostettuna jauhot/suurimot Juurekset Marjat Vihannekset Lihatuotteet, Kala Maitotuotteet Vastaajista 46 % oli sitä mieltä, että paras tapa tilata lähielintarvikkeita on puhelin. Toiseksi parhaana tapana (30 %) pidettiin tilausta Internetin tai sähköpostin kautta. Vastaajista 10 % halusi tilata tuotteet suoraan tilalta, näissä vastauksissa ei ilmennyt varsinaista tilaustapaa. Tukun kautta lähielintarvikkeet halusi tilata 9 % vastaajista ja muina vastauksina oli sähköinen tilausjärjestelmä, kiertävä auto ja yhdessä vastauksessa oli toivottu vain keskitettyä järjestelmää. Avoimessa kysymyksessä 27 mielipidettä parhaasta tavasta toimittaa lähielintarvikkeita ammattikeittiöille. Vastaajia kysymykseen oli 54. Heistä 32 toivoi tuottajan itse tuovan lähielintarvikkeet keittiölle. Kymmenen vastaaja toivoi jakeluautoa lähielintarvikkeille, seitsemän vastaajaa halusi saada lähielintarvikkeet tukun kautta ja viidellä vastaajista olisi mahdollisuus noutaa ne itse tuottajalta tai suoramyyntipisteestä. 3.5 Yhteistyö tuottajien kanssa lähiruuan käytön lisäämiseksi Kysymyksellä millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä paikallisten tuottajien kanssa lähiruuan käytön lisäämiseksi, haluttiin löytää niitä yhteistyön muotoja joihin ammattikeittiöiden edustajat mieluiten osallistuisivat. Vastaajista 44 halusi käydä tutustumassa tuottajien/jalostajien luona, 41 toivoi yhteisiä tapaamisia, yhteisen tuotekehityksen kannalla oli 28 vastaajaa, 23 halusi osallistua koulutustilaisuuksiin ja muina toiveina tuli esiin kahdessa vastauksessa jakelun kuntoon laittaminen sekä myös kahdessa vastauksessa tuotteista tiedottaminen.

19 18 Muu 3 % Tuotekehitys 20 % Yhteistyömuodot Lopuksi kysyttiin kyselyn herättämiä toiveita ja kommentteja. Vastaajia tähän kysymykseen oli 21. Seuraavassa ovat vastaajien toiveet ja kommentit suorina lainauksina. Lähiruoka-asia on ollut Keski-Suomessa esillä hyvin kauan, mutta yhteinen tahtotila ja tekeminen puuttuvat Tämä on meillä ikuisuuskysymys, jota on pohdittu jo pitkään. Emme ole päässeet alkua pidemmälle, sillä pienet tuottajat eivät ole pystyneet verkottumaan ja näin yhdistämään voimansa. Raha on myös suuri tekijä tässä prosessissa. Kertakäyttömäärät ovat suuria, leipää esim. 60 kpl kerralla siivutettuna, jauhelihaa vähintään 30 kg samoin muuta lihaa pilkottuna. Kalaa käsiteltynä, perattuna 50 kg, perunaa kuorittuna ja pilkottuna kg päivässä. Pitää olla varma, että toimittaja pystyy varmasti toimittamaan määrät. Pienellä yrityksellä ei ole aikaa ja resursseja alkaa hankkimaan tuotteita, tukussa tulisi olla tuotteita saatavilla, hinta myös olisi saatava kohdalleen, jotta voisi käyttää tuotteita Meillä on surkeita kokemuksia lähiruokatoimittajista. Tuotteiden laatu on ollut aina hyvää, mutta jotenkin niiden löytäminen on hankalaa. Ja sitten kun viimein löytää niin ollaan niin vaatimatonta niin vaatimatonta että ostamisen innostus lopahtaa. Tuottajat esim. pohtii ääneen miten sen saisi kuljetettua asiakkaalle- ei osaa sanoa hintaa ja kun pyytää tuotetta mahd. pitkälle käsiteltynä-homma tökkää siihen. Savon tilan jäätelöt ovat meillä käytössä ja homma heidän kanssaan toimii alkukankeuksien jälkeen. Heillä onkin käytössään hollanti- Koulutustilaisuudet 16 % Yhteiset tapaamiset 29 % Tutustumiskäynnit 32 % KUVIO 16. Yhteistyömuodot tuottajien kanssa (n=64)

20 19 lainen konsepti, jossa kaikki on etukäteen suunniteltua. Tuotteistaminen tuntuu olevan se kompastuskivi. Kun esim etsin hirvenlihaa niin meille tarjotaan kokonaista leimaamatonta hirveä karvoneen päivineen...ilman kuittia, kun kerron millaisessa muodossa meille tätä nykyä tulee Torniosta hirvenliha ja millä hinnalla niin sen jälkeen ei tarvitse perään soitella... tai mikä tahansa riista-patavalmiina tai kalan toimittaminen on mahdotonta. Raaka-aineiden sekä tuotteiden tasaiseen laatuun tulee kiinnittää vielä enemmän huomioita. Miten saadaan jakeluverkosto taloudelliseksi. Logistiikka ja saatavuus ovat pahoja esteitä lähiraaka-aineiden käytön tiellä. Mitä enemmän välitysportaita, sitä kalliimmaksi hinta nousee ja sitä vaikeampi sitä on siirtää asiakkaiden maksettavaksi Tehkää kuntakohtaiset listat toimittajista. En pitänyt kyselyä kovin tärkeänä yrityksen kannalta Toimitusvarmuus, hinta ja tiedonsaanti tuotteista ovat yleisimmät ongelmat Kysely on hyvä - toivottavasti tasalaatuisuus kehittyy Sitä lähiruoka raaka-ainetta käytetään, mitä on saatavilla ei aina tarvitse saada kaikkia tuotteita. Nautitaan siitä mikä on parasta mihinkin aikaan. Myynnin ja markkinoinnin vaikeus. Yrittäjällä ei ole aikaa keräillä tuotteita useasta paikasta. Ehkä tietyt päivät toimituksille ja sitten eri tuottajat yhteistyöhön kuljetusten osalta. Voisiko hinnoittelussa ottaa huomioon myös tuottaja, että jos mahdollista ei yli kaupan hintoja Yritys xxxx rieska, ruisleipä ja makeat leivonnaiset ja täytekakut leivotaan omassa keittiössä. Miksi tällainen kysely, kun Keuruulla ei toimi tämä Saanko kyselyn tuloksen sähköpostiini? Tällä hetkellä lisäaineiden ja muiden säilöntäaineiden käytön lisääntyminen varmasti herättää kuluttajat suosimaan vähemmän jalostettua lähiruokaa. Kuluttajana ostaisin kyllä kaupasta lähellä tuotettua ruokaa Ajatuksiin tuli, että pitäisi ottaa selvää... siis ryhtyä! Minulta puuttuu vielä tällä hetkellä kokonaisuus mitä yleensäkin olisi tarjolla ja missä? On vähän kaukaa haettua kun ei ole toimijoita eikä tiedotusta asiasta. Muualta tulleena en ymmärrä miksi tuottajat eivät markkinoi tuotteita, Keski-Suomessa ei ole markkinointihenkisyyttä. Kala on ongelma. Kalaa ei yksikertaisesti tarjota ja mansikat pitäisi itse etsiä ja hakea. Olemme kohdanneet vain satunnaisia tarjoajia ja tuottajien etsiminen työn ohessa ei onnistu. Toisessa toimipisteessämme rannikolla tuottajat tarjoavat

21 20 tuotteita ja niitä on saatavilla ympäri vuoden. (Erään yrittäjän kertomaa puhelinkeskustelussa). 4 Selvityksen tulosten tarkastelua Selvityksen vastausprosentti oli 38,4 %, joka on hieman korkeampi kuin kyselytutkimuksissa yleensä. Tämän kyselyn vaikuttavuutta kuitenkin lisää se, että kyselyn otos oli 190 ammattikeittiötä ja vastaajia saatiin 73. Vastaavissa tutkimuksissa esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa vastausprosentti on ollut pienempi samoin kuin vastanneiden ammattikeittiöiden määrä. Kainuussa otos oli 49 ammattikeittiötä ja Etelä-Karjalassa 63. Kysely lähetettiin ammattikeittiöille useampaan kertaa ja osalle myös soitettiin. Kyselyn tulosten käyttötarkoitus ja merkitys maakunnan elintarviketoimialan kehittämiselle tuli hyvin esille kyselyn saatteessa. Kyselyyn pystyi myös vastaamaan ilmoittamatta yrityksensä nimeä. Kyselyyn vastaamatta jättämistä voidaan pitää myös osoituksena siitä, että lähiruoka asiaa ei pidetä tärkeänä. On myös mahdollista, että kyselyn kautta vaikuttamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Monissa ammattikeittiöissä työskentely on niin kiireistä, että aikaa ylimääräiseen ei ole. Muutamat puhelimitse tavoitetut vastaajat sanoivat, että kyselyyn joutuu vastaamaan vapaa-ajalla. Työpäivän aikana ei yksinkertaisesti ehdi. Toisaalta kaikki ne ammattikeittiöiden edustajat joihin oltiin puhelimitse yhteydessä suhtautuvat lähiruokaan myönteisesti ja kertoivat haluavansa käyttää lähiruokaa. Mutta ilmeisesti nykyiset resurssit ja toimiympäristö ei mahdollista lähiruuan käyttöä halutussa mittakaavassa. Selvitys antaa monipuolisen otoksen maakunnan ammattikeittiöistä, koska vastaajia oli sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta tasaisesti. Ketjuihin kuuluviin toimipisteisiin kyselyä lähetettiin myös, mutta vastauksia niistä tuli vain muutamia. Päivittäiset annosmäärät julkisilla keittiöillä ovat yksityisiä huomattavasti suurempia esimerkiksi Jyväskyläläisen Kylän kattauksen päivittäinen annosmäärä Keski-Suomessa tuotettuja elintarvikkeita käytti nyt jo 68,1 % vastaajista. Prosenttiosuus on lähes sama kuin prosenttisosuus kysyttäessä, onko heidän yrityksiinsä tarjottu lähiruokaa. Tämän kyselyn mukaan kaikki ne ammattikeittiöt, joille lähielintarvikkeita oli tarjottu, myös niitä käytti. Merkittävämpänä esteenä lähielintarvikkeiden käyttöön pidettiinkin sitä, ettei niitä ole tarjolla. Lähialueen tuotteita/tuottajia haluttaisiin suosia, jos niistä tiedettäisi enemmän. Toimitukset tukkujen kautta

22 21 hankaloittavat lähielintarvikkeiden hankintaa. Kuuluminen hankintarenkaaseen vaikeutti paikallisten elintarvikkeiden käyttöä, päätökset hankinnoista teki joku muu taho. Myös hintaa, toimintavarmuutta ja tuotevalikoiman riittämättömyyttä pidettiin merkittävinä esteinä lähielintarvikkeiden käyttöön. Tuotteen laatu ja joustava toimitus nähtiin lähituotteiden käytön etuna, mutta laatua ja toimitus varmuutta pidettiin myös käytön esteenä. Mielenkiintoista on, että vastaajat pitivät käytön yhtenä esteenä jalostusasteen riittämättömyyttä, mutta toisaalta muissa vastauksissa ei tullut esille merkittävää kysyntää jalostetuille tuotteille. Lähielintarvikkeita oltiin valmiita hankkimaan vain osan aikaa vuodesta. Kyselyn alussa mainittiin, että tässä selvityksessä lähiruuaksi luokitellaan Keski-Suomen maakunnassa tuotettu ja valmistettu ruoka. Vastauksista voi kuitenkin päätellä, että jokainen ymmärtää käsitteen lähiruoka omalla tavallaan. Vastauksissa pohdittiin esimerkiksi sitä onko Atrian ja Saarioisten tuotteet lähiruokaa. Kysymyksissä, joissa kysyttiin lähielintarvikkeiden käyttömääriä nyt ja tulevaisuudessa, tuli esille se, ettei tarkkoja määriä voitu tuoda esille. Näihin kysymyksiin vastasi myös vain osa lähielintarvikkeita käyttävistä ammattikeittiöistä. Selvityksessä esille tulevien käyttömäärien voidaan katsoa olevan vain viitteellisiä. Käytetyimmät lähielintarvikkeet ovat tämän kyselyn mukaan peruna ja porkkana. Näiden käyttöä oltaisiin halukkaita lisäämään huomattavasti tämän hetkisestä käytöstä. Peruna halutaan pääsääntöisesti kuorittuna. Porkkana toivottiin edelleen kuorittuna, pestynä ja myös multaporkkanalle on vielä ostajia. Paloiteltuna, raasteena tai esikypsennettynä porkkanalle ei tämän selvityksen mukaan ole markkinoita ammattikeittiöissä. Myös avoimessa kysymyksessä millaisille lähielintarvikkeille olisi eniten käyttöä nousivat esiin juurekset ja vihannekset. Mielenkiintoista on huomata, että lähimarjojen käyttöä halutaan lisätä mansikan, mustikan ja vadelman osalta, mutta ei herukan. Lähialueella on herukkaa hyvin saatavilla, joten se ole ongelmana herukan käytössä. Herukat ovat maultaan happamampia, joten niiden käyttö joukkoruokailussa on vähäisempää kuin muilla kysytyillä marjoilla. Pakastetulle marjalle olisi entistä enemmän käyttöä. Maakunnan järvikalaa haluttaisiin käyttää entistä enemmän. Järvikala oli toiseksi suosituin lähielintarvike tulevaisuuden käyttöä ajatellen. Kokonaisen kalan sijaan toivottiin kalaa fileinä. Pakastetun järvikalan käyttöä oltaisiin valmiita hivenen lisäämään. Kalan käytön osalta esille nousee epävarma saatavuus ja sesonkiluonteisuus. Järvikalan pakastaminen parantaisi kalan saatavuutta. Jyväskylän

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Humppila Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE Aluksi muutamia taustakysymyksiä keittiöstänne 1. Ammattikeittiönne on * Yksityisyritys Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen organisaatio Valtion omistama Säätiön / yhteisön

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin

Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin Kyselyn yhteenveto - Frekvenssit väittämittäin Kysely Kestävät hankinnat -hankkeeseen liittyvä kysely Voimassa alkaen 14.2.2013 Voimassa asti 30.3.2013 Kyselyn vastaanottajia 77 Kyselyn vastauksia 49 Vastausprosentti

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy on perustettu 1.4.2010. Yhtiön

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Hyvinkää 18.5.2016 NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke Vienti 95,3 milj.e TUONTI 4,2 miljardia euroa Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005 Minna Kantén Finfood Luomu 1 LUOMUMYYNNIN ( ) JAKAUTUMA hedelmät 9% vihannekset 24% muut 32% maito 17% jauhot/hiutaleet 7% tuoreet leipomotuotteet 11% Lähde: A.C.Nielsen, Kotitalouspaneeli,

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Myydyimmät. TuotTEET KÄSINTEHTY

Myydyimmät. TuotTEET KÄSINTEHTY Myydyimmät TuotTEET 9001 14001 ISO 22000 Salaatit Vihannekset Numero Nimi Erä EAN Numero Nimi erä EAN 30000 Amerikansalaatti leikattu 2 kg 6405412300009 32600 Tomaattilohko kannaton 2,5 kg 6405412326009

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto 2.7.2013 Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto Ammattikeittiökyselyä tehtäessä osoiterekisterilähteeksi valittiin Taloustutkimus Oy:n ylläpitämä Horecarekisteri vuodelta 2011 (uudempaa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Korpilahdelle?

Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Kysely ja tulosten yhteenveto: Julkisten hankintojen neuvontayksikkö www.hankinnat.fi 1 Kysely kestävistä hankinnoista Julkisten

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 23.10. 2013 Pääposti, Taksa

LUOMUHORECA RYHMÄ. 23.10. 2013 Pääposti, Taksa LUOMUHORECA RYHMÄ 23.10. 2013 Pääposti, Taksa Osanottajat Nimi Paikalla 22.5.2013 Laura Mäkilä, Arkea Tiina Ahola, Palmia Marko Kapanen, Heinon Tukku Ilari Paananen, Laurea Minna Mikkoa, HY/Ruralia Anu

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Päätösinfo. 10.11.2014 Anu Arolaakso

Päätösinfo. 10.11.2014 Anu Arolaakso Päätösinfo 10.11.2014 Anu Arolaakso EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Lähiruuan kilpailutus Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut nettobudjetoitu yksikkö, liikevaihto v. 2012 11,4 Meur 25 kpl erikokoista

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Hankinnat piloteissa kevät 2013

Hankinnat piloteissa kevät 2013 Hankinnat piloteissa kevät 2013 LÄHIRUOKAHANKINNAN SUUNNITTELU Elintarvikehankintojen nykytilanne Lähiruoka/luomu yms. on määritelty strategiaan? (kyllä=3, ei=5) Lähiruoka/luomu yms. on määritelty omissa

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot