Kaavoitus ja alueen arvot

Transkriptio

1 1 Myllymäki 25, Myllymäenpuiston, Kinkeripuiston ja Härkäpuiston yleissuunnitelmat - selostus Taustaa Vantaan kaupungin Myllymäen Vehkalan Myllymäenpuiston ja Kinkeripuiston yleissuunnitelma koskee ajantasaisen asemakaavan VL- eli lähivirkistysaluetta ja Härkäpuiston yleissuunnitelma VP- aluetta. Alueelle laadittu Vehkalan työpaikka-alueet 1 asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Suunnitelma-alue sijaitsee Myllymäen kaupunginosassa. Etelässä aluetta rajaa Härkähaantie ja Vehkalan työpaikka-alue, lännessä rata, pohjoisessa nykyinen asutus sekä yleiskaavassa puistoksi merkitty alue ja idässä asemakaavoittamaton alue ennen Hämeenlinnan väylää. Maan omistaa kaupunki. Suunnittelualueella on nykyään vesijohto ja viemäri. Jatkossa varaudutaan myös näiden uusimiseen. Myllymäenpuisto tulee palvelemaan työpaikkaalueen ja tulevan maankäytön tarpeita sekä seudullista ulkoilua että nykyisiä asukkaita. Vehkalan työpaikka-alueelta Härkähaankujalta johdetaan hulevedet Myllymäenpuistoon rakennettavaan tulva-altaaseen ja altaasta edelleen Myllymäenojaan. Myllymäenojan linjaus siirtyy hieman altaan kohdalla ja altaan eteläpuolella. Härkäpuistossa Myllymäenojan linjaus säilyy nykyisellään. Puistojen yleissuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Työtä on ohjannut työryhmä, jossa on ollut edustettuna viheralueyksikkö, vesihuollon yksikkö, katutekniikka, liikennesuunnittelu, geotekniikka, Vantaan ympäristökeskus, liikuntapalvelut ja kaavoittaja. Kaavoitus ja alueen arvot Myllymäenpuisto sekä Kinkeripuisto on asemakaavassa merkitty VL- alueeksi (lähivirkistysalue) ja Härkäpuisto VP -alueeksi (puisto). Myllymäenpuiston pohjoisreunalle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti sekä ohjeellinen ratsastusreitti. Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja (Vantaan karttapaikka/ paikkatietoaineisto). Myllymäenoja laskee etelässä suunnittelualueen ulkopuolella Kehä III ali ja jatkaa Espoon puolelle. Nykytila Myllymäenpuiston alue on umpeenkasvanutta viljelymaata ja metsää. Myllymäenoja kulkee Myllymäenpuiston läpi kapeana ojamaisena uomana, jossa on tyypillistä kosteikkokasvillisuutta, kuten osmankäämiä. Myllymäenoja alittaa kehäradan betonirakenteisella rummulla. Puiston pohjoispuolella on Vantaannotko - niminen kevyenliikenteen yhteys, jolla on huoltoajoa jäteveden pumppaamolle.

2 Härkäpuisto on nykyisin avointa ojan vartta ja alueen länsilaidalla on hieman pienehköä puustoa. Myllymäenoja virtaa Härkäpuiston läpi perattuna ojauomana. Suunnittelualueelle on varattu tila vesijohtojen ja jätevesiviemärin rakentamiselle. Kehäradan alikulkutunnelin valaistuksen kaapeli on puiston luoteisosassa ilmajohtona (kaksi puupylvästä puistossa). Linja ehdotetaan muutettavaksi maakaapeliksi. 2 Maaperäolosuhteet Alla olevassa kuvassa on esitetty maaperäolosuhteet. Sininen väri kuvaa savialueita, violetti väri silttialueita sekä ruskeat ja punaiset alueet moreeni- ja kallioalueita. Puistojen yleissuunnitteluvaiheessa ei tehty uusia pohjatutkimuksia. Alueilla on aiemmin tehty painokairauksia ja siipikairauksia. Lisäksi Myllymäenpuiston länsipuolella olevalla Kehäradalla on tehty paino-, porakone-, heijari- ja siipikairauksia. Kuva 1 Maaperäkartta Myllymäenpuiston maaperä Myllymäenpuiston soistuneella ja vesakoituneella vanhalla peltoalueella maanpinta vaihtelee välillä noin Maaperä on savikkoa, joka on paksuimmillaan noin 10,5 m. Ohuen kuivakuorikerroksen alapuolella pehmeän saven siipikairalla määritetty redusoimaton leikkauslujuus vaihtelee noin 6-20 kn/m 2. Alueen läpi virtaa Myllymäenoja. Pehmeältä savikolta koilliseen siirryttäessä maanpinta kohoaa noin tasolle +37 ja maaperä muuttuu kovemmaksi siltti- ja moreenimaaksi.

3 Myllymäenpuiston itäosan kapea vyöhyke ja Kinkeripuisto ovat pääosin moreeni- ja silttialueella, paikoin on avokalliota. Maanpinta kohoaa ylimmillään tasolle noin +44. Härkäpuiston maaperä Härkäpuisto on Kehäradan länsipuolella, maanpinta vaihtelee noin tasovälillä noin Härkäpuisto on pääosin savikolla, puiston eteläosa on Vehkalan aseman vieressä täyttömaalla. Saven paksuus on enimmillään noin 8 m. Savikerroksen yläosassa on kuivakuorikerros, jonka paksuus vaihtelee noin 0,5 2 m. Siipikairauksen perusteella saven redusoimaton leikkauslujuus vaihtelee noin kn/m 2. Myllymäenoja virtaa Härkäpuiston alueen läpi, oja on perattu Kehäradan rakentamisen yhteydessä. 3 Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa uutta työpaikka-aluetta ja ulkoilijoita palveleva puistoalue. Myllymäenoja säilyy pääosin avouomana. Tavoitteena on, että uusi tulva-allas tasaa työpaikka-alueelta tulevia hulevesivirtaamia ja pidemmällä aikavälillä kasvavia yläpuolisen valuma-alueen (Kivistön) hulevesivirtaamia. Härkäpuisto suunnitellaan korkeatasoiseksi kaupunkimaiseksi puistoksi. Asemakaavan mukainen tavoite oli esittää Myllymäenpuistoon itälänsisuuntainen kevyenliikenteen raitti. Työn aikana päätettiin, että koska Vantaannotkon valaistu kevyenliikenteen yhteys on aivan puiston rajalla, ei tässä vaiheessa esitetä puiston puolelle uutta raittia. Silloin puistoon jää enemmän puustoa. Olevaa puustoa pyritään säilyttämään siellä missä se on mahdollista. Kaavassa on ohjeellinen ratsastusreitti ja latu-ura. Puistojen uudet raitit valaistaan ja ne täyttävät esteettömyyden perustason vaatimukset. Suunnitteluratkaisut Myllymäenpuisto Myllymäenpuistoon rakennetaan tulva-allas Myllymäenojan tulvatilanteita varten. Ojalle rakennetaan mutkitteleva sivu-uoma, jonka pohja on pääuomaa ylempänä. Tulva-altaaseen ja Myllymäenojaan johdetaan Vehkalan työpaikka-alueen hulevedet (sekä pohjoisilta alueilta tulevat Myllymäenojan vedet). Tulva-allas ympäröivine alueineen on niittyä. Olemassa olevaa puustoa säilytetään ryhmittäin ja lisäksi istutetaan uusia nauhamaisia pensas- ja puuryhmiä. Tulva-altaaseen valitaan ajoittaista märkyyttä sietäviä lajeja. Paikoin asennetaan altaan ja ojanuoman rantaosuuksille (mm. padon läheisyyteen, purkuputkien reunoille) kivikkorantaa eroosiosuojaksi.

4 Myllymäenpuiston rakennetuin osa sijaitsee tulva-altaan eteläpuolella kehäradan ja työpaikkatonttien välissä. Puu- ja pensasistutukset ovat puistomaisia ja maanpinta nurmea. Myllymäenojan luiskiin istutetaan kosteikkokasvillisuutta ja valituissa kohdissa luiskia kivetään. Metsäisellä kaistaleella Myllymäenpuiston pohjois- ja itäosassa sekä Kinkeripuistossa harvennetaan huonokuntoista ja tiheässä kasvanutta puustoa ja tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia. Poistetaan huonokuntoiset puut ja säilytetään erityisesti mäntyjä. Myllymäenpuiston altaan pohjoispuolisella alueella säilytetään erityisesti pienet hyväkuntoiset kuuset. Lehtipuista valitaan säilytettäviksi kuntonsa ja ulkonäkönsä puolesta parhaita. Latu-uran pohjaa hoidetaan niittynä. Puiston reitistö on monipuolinen. Pohjoisreunalle on esitetty itälänsisuuntainen latu-ura, joka johtaa Petikkoon. Latu-ura valaistaan. Pohjoisosassa on myös varaus itä-länsisuuntaiselle ratsastusreitille. Myllymäenpuiston itäreunaan ja Kinkeripuistoon on osoitettu valaistu kevyen liikenteen raitti, joka toimii talvella myös latuyhteytenä. Radan suuntaista kevyttä liikennettä palvelee puiston ulkopuolelle jäävä radan huoltotie, joka avataan raitiksi. Härkähaankujalta tulee uusi valaistu raitti puiston läpi radan vartta kulkevalle raitille. Myllymäenpuiston tulva-altaan pohjan käsittely Kaivetun altaan luiskat tehdään loivina enintään 1:4 kaltevuudella. Tulvakorkeuden yläpuolelle jäävät luiskat verhotaan paikalta saadulla murskatulla pintamaalla. Tavoitteena on hyödyntää paikallista siemenpankkia. Luiskan alempi, tulvan alle ajoittain jäävä osa sekä altaan pohja, verhotaan pääosin siemeneroosiomatolla (eroosiomatto, jossa on niittysiemeniä mukana) tai eroosiosuojamatolla. Altaan pohjalla mahdollistetaan kunnossapitokaluston kulku. Altaan pohja niitetään esim. noin kerran kolmessa vuodessa, jotta se pysyy avoimena niittynä. Puita/ pajuja annetaan kasvaa vain valikoituihin kohtiin. Paikoin altaan ja ojauoman rantaosuuksille (mm. padon läheisyyteen, purkuputkien reunoille) asennetaan kivikkorantaa eroosiosuojaksi. 4 Härkäpuisto Härkäpuisto rakennetaan korkeatasoisesti. Puiston läpi kulkevan Myllymäenojan luiskia loivennetaan. Luiskat kivetään ja paikoin istutetaan kosteikkokasvillisuutta. Puiston eteläosa porrastetaan paasikivireunuksin laskemaan ojaan päin. Portaat soveltuvat istuskeluun. Puiston pääreitti on radansuuntainen kevyen liikenteen raitti, joka ylittää Myllymäenojan sillalla. Raitin on tarkoitus olla myöhemmin toteutettavan, pohjoiseen jatkuvan, seudullisen kevyen liikenteen reitin osa. Puiston länsireunalla on kapeampi huoltoa palveleva raitti. Kehäradan puoleiselle reunalle istutetaan pensaita sekä havupuita ja länsireunalle jaloja lehtipuita. Puisto on pääosin nurmipintainen. Härkäpuiston itäreunaan radan viereen on kaavassa osoitettu paikka muuntamolle.

5 5 Hulevesiratkaisut Marja - Vantaan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelmassa on laskettu valuma-alueen kooksi Myllymäenpuiston kohdalla 265 hehtaaria. Valuma-alueen rakentuessa ja hulevesimäärien lisääntyessä on Myllymäenpuiston alueelle arvioitu tarvittavan m 3 tulva-allastilavuutta. Hulevesien hallintasuunnitelman pohjalta laaditussa Vt3 Kehä III Keimola hulevesiselvityksessä maksimivirtaamaksi puiston kohdalla on lopputilanteessa laskettu 6,6 m 3 /s. Virtaama on laskettu kerran sadassa vuodessa tapahtuvan mitoitussateen avulla ja laskelmassa on vielä huomioitu ilmaston muutoksesta aiheutuvaa sateiden rankkuuden kasvua. Lasketussa maksimivirtaamassa on siten varmuutta runsaasti. Myllymäenpuistoa ympäröi toimintoja, joita hulevesien viivyttämisestä ja tulvimisesta johtuva vedenpinnan nousu ei saa uhata. Näitä ovat Vehkalan työpaikka-alueen tontit (n ), Vantaannotkon huolto- ja kevyen liikenteen yhteys (n ), Kehärata ja sen huoltotie (n ) ja Vantaanjänteen varren rivitalotontit (n ). Puiston pohjoispuolelle on jo rakennettu tulva-allas, jossa on tilavuutta noin m 3. Nyt suunniteltuun Myllymäenpuiston tulva-altaaseen on mitoitettu tilavuutta noin m 3. Suunnitellun altaan kohdalla maanpinta on tasainen korkeusasemien vaihdellessa välillä. Allas toteutetaan nykyisen maanpinnan alapuolelle kaivettavana loivapiirteisenä painanteena, jonka pohja tehdään noin tasoon Myllymäenojan uoma ohjataan kulkemaan viivytysaltaan kautta. Nykyinen ojauoma täytetään. Hulevesialtaaseen tulee virtaamia pohjoisen suunnasta Myllymäenojan uoman kautta. Näiden virtaamien suuruuteen vaikuttaa puiston pohjoispuolisen hulevesialtaan viivytysratkaisut. Vehkalan tulevan työpaikka-alueen hulevedet ohjataan hulevesialtaaseen Härkähaankujan hulevesiviemäristä. Altaasta poistuvan virtaaman suuruutta säädellään altaan eteläosaan tehtävällä padolla, jossa olevalla patoportilla virtaamaa voidaan säätää hulevesimäärien kasvun mukaan. Altaan pinta-ala on noin m 2. Patoportti esitetään rakennettavaksi padon suuntaisen kevyen liikenteen sillan yhteyteen ks. Liite 2. Padon ja sillan alareunan väliin jää vapaa-aukko ylivuotoreitiksi. Lisäksi padon luoteispuolelle muotoillaan puistoon loivapiirteinen tulvareitti noin tasoon Patoaukon ja radan alittavan tunnelin välille muotoillaan ojauoma nykyisen ojan läheisyyteen. Tunnelissa vedet johdetaan Härkäpuiston puolelle. Radan alittava tunneli on betonirakenteinen ja poikkileikkaukseltaan noin 2 m x 2 m. Tunnelin virtaamakapasiteetti on suuruusluokaltaan riittävä tulva-altaan tasatessa valuma-alueen virtaamahuippuja. Härkäpuistoon ei rakenneta hulevesien viivytysrakenteita. Härkäpuiston ojan alajuoksulla olevien nykyisten oja- ja rumpurakenteiden kapasiteetti ei riitä nyt suunnitelluille Myllymäenpuistosta lähteville virtaamille. Alajuoksun osalta joudutaan jatkossa miettimään tulvareitin ja tulvarakenteiden toteuttamista.

6 6 Pohjanvahvistus ja stabiliteetti Tulva-altaan reunan stabiliteetti suunnitellulla altaan pohjan tasolla ja luiskakaltevuuksilla on luokkaa F=1,8, kun saven leikkauslujuutena on käytetty 7 kn/m 2 (lyhyen ajan vakavuus, =0 menetelmä). Kehärata on perustettu puiston vierellä paalulaatalle. Radan viereinen huoltotie (tuleva raitti) on perustettu maanvaraan. Myllymäenpuiston silta + pato sekä Härkäpuiston silta perustetaan stabiloidun saven varaan (massa- ja/tai pilaristabilointi). Sillat voidaan suunnitella painuvana rakenteena peruslaatalle. Stabilointi tulee mitoittaa siten, että painuma on enintään noin 3 cm luokkaa, jolloin padon ja virtauksen toimivuus ei häiriinny. Stabilointi tehdään riittävän laajana, jolloin siltojen vaatimat kaivannot voidaan tehdä luiskattuna. Puistojen hoitoluokat Härkäpuisto hoidetaan hoitoluokan A2 (Käyttöviheralue) mukaan. Myllymäenpuistossa käytettävät hoitoluokat ovat A3 (Käyttö- ja suojaviheralue), B2 (Käyttöniitty) ja C1 (Lähimetsä). Kustannusarvio Puistojen yleissuunnitelmatasoiset rakentamisen kustannusarviot ovat: - Härkäpuisto n euroa (alv 0%) - Kinkeripuisto n euroa (alv 0%) - Myllymäenpuisto n euroa (alv 0%) - Myllymäen puiston ja radan huoltotien välinen alue n euroa (alv 0%). Ramboll Finland Oy ja Vantaan kaupunki Suunnitelmaselostuksen liitteet: Liite 1. Liite 2. Havainnekuva: Näkymä Härkäpuistoon Härkähaanteiltä Myllymäen puisto: Sillan ja padon periaate