Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin?"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 3/2012 Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin? Kimmo Alajoutsijärvi Markkinoinnin professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu We met the enemy, and he is us. (Walt Kelly) 1. Kauppakorkeakoulut kritiikin kohteena 1 Käytän tässä esseessä kansantaloustieteestä termiä taloustiede. Koska kuitenkin tarvitsen yhteisnimityksen markkinoinnille, laskentatoimelle, johtamiselle (yms.) käytän niistä termiä liiketaloustieteet. Nojaan tässä ennen kaikkea keskieurooppalaiseen perinteeseen. Suomalaiset kauppakorkeakouluthan ovat eläneet varhaiset vaiheensa Ruotsista matkitun alun perin saksalaisen mallin mukaisesti, jossa Volkswirtschaftslehre ja Betriebswirtshaftslehre ovat taloustieteen osa-alueita (vrt. Pohjola 2006: 306; ks. myös klassikko tieteiden taksonomiasta Whitley 1984: ). Kauppakorkeakoulut 1 ovat olleet menestystarina sotien jälkeisessä maailmassa. Nykyisistä jo yli kauppakorkeakoulusta noin 650 on AACSB- ja 150 EQUIS-akkreditoitu. Ne ovat myös koulutusinstituutioista vaikutusvaltaisimpia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja yliopistojensa vetovoimaisimpia osia ja samalla muiden koulutusalojen rahoittajia. Suomessakin kasvu on viime vuosikymmeninä ollut melkoinen, uusia yksiköitä on perustettu ja vanhat ovat laajentaneet toimintaansa (ks. esim. Alajoutsijärvi, Kettunen ja Tikkanen 2012). Myös Suomessa kauppatieteelliset yksiköt 2 ovat jo pitkään olleet toisten alojen rahoittajina monitieteisissä yliopistoissa. Viimeksi Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut liittyivät tähän joukkoon. Ainoa jäljellä oleva ns. stand-alone-kauppakorkeakoulu on Hanken. Menestyksestä huolimatta tai ehkä juuri sen takia kauppakorkeakouluja on arvosteltu moninaisesti. Kritiikki on kasvanut samalla, kun kauppakorkeakouluista on tullut suosittu tutkimuskohde. Ensinnäkin on väitetty, että tutkimus on erkaanut liike-elämän todellisista haasteista ja että siitä on tullut irrelevanttia, sisäsiittoista ja oppiainepohjaista, joka palvelee tutkijoiden urakehitystä, vaikka heidän huipputieteellisiä artikkeleitaan ei juuri lueta (esim. Bennis ja O Toole 2005). Koulut eivät ole ottaneet omikseen liikkeenjohtajien komplekseja oikeita ongelmia, vaan ovat tyytyneet näennäistieteellisiin 2 Käytän termiä kauppakorkeakoulu laveasti siten, että suomalaisille yliopistoille tyypilliset kauppatieteelliset yksiköt tai taloustieteiden tiedekunnat sisältyvät tähän termiin. 361

2 KAK 3 / 2012 mutta elegantteihin matemaattisiin malleihinsa (Locke 1996, Taleb 2007) samalla, kun ovat unohtaneet alkuperäisen professionaalisen luonteensa (Khurana 2007, Locke ja Spender 2011). On myös sanottu, että koulut valitsevat liian nuoria ja kokemattomia opiskelijoita, joille opetetaan vääriä asioita väärällä tavalla, mistä on seurannut mm. eettisiltä arvoiltaan vääränlaisia liikkeenjohtajia (Mintzberg 2004). Toisaalta kouluja on syytetty liian asiakaslähtöisiksi, jolloin syvällisen uuden tiedon tuottaminen on unohtunut (esim. Zell 2001, Starkey ja Tiratsoo 2007). Kauppakorkeakouluja on vielä kritisoitu siitäkin, että ne eivät ole kyenneet parantamaan yritysten tai kansakuntien kilpailukykyä, vaan päinvastoin muuttaneet liikeelämän hyvät käytännöt vahingollisiksi sekä yrityksille että yhteiskunnille (esim. Swanson 2004, Ghoshal 2005). On huomattava, että edellä mainittu kritiikki on tapahtunut samaan aikaan, kun liikkeenjohtajien maine ainakin USA:ssa tehtyjen gallupien mukaan on laskenut historian alimmalle tasolle ylittäen vain muutamalla pisteellä käytettyjen autojen myyjät (Swanson 2004). Liikkeenjohtajien mainetta ovat tuhrineet ikävät tapahtumat, kuten IT-kuplan puhkeaminen, yritysskandaalit, high-tech yritysten yhteistyö diktatuurihallitusten kanssa, kultaiset sateenvarjot, pyramidi- ja Ponzi-huijaukset, finanssikriisi, korporaatiokerjuu ja jättimäiset pelastuspaketit vain muutamia mainitakseni. Meneillään olevalla finanssikriisillä on valtavia vaikutuksia globaaliin talouteen ja tavallisten ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Koska finanssikriisi on myös vastuullisen liikkeenjohtamisen kriisi, se on myös kauppakorkeakoulujen kriisi. Se on synnyttänyt kiivaan keskustelun kauppakorkeakoulujen sosiaalisesta vastuusta sekä oikeutuksesta olla arvostettu akateeminen ja professionaalinen instituutio (esim. Heninz 2011, Locke ja Spender 2011, Thomas ja Wilson 2011, Wilson ja McKiernan 2011). Tässä esseessä pohdin, ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisin? Lisäksi jatkan edelleen, ja jos ovat, niin millä tavalla? Vastaukseni näihin kysymyksiin on aidosti henkilökohtainen ja siksi tietenkin myös vain osittainen. Taustalla on oma ammatillinen kokemus (dekaani, professori), kymmenet keskustelut kollegojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä lukuisat kuullut ja itse pidetyt esitelmät teemasta. Tämän lisäksi finanssikriisi on synnyttänyt huomattavan määrän korkealaatuisia kirjoja ja artikkeleita joko suoraan tämän esseen teemasta tai sitä sivuten. Pyrkiessäni vastaamaan yllä olevaan kysymykseen käytän tietenkin kaikkea vakavasti otettavaa aineistoa hyväksi. Luon ensin lyhyen katsauksen kauppakorkeakouluinstituution historiaan ja murroskohtiin, koska ne antavat kontekstia ymmärtää kauppakorkeakoulujen nykytilaa. Tämän jälkeen erittelen tarkemmin, millaisia syytöksiä kauppakorkeakouluista on tehty ja miten niihin on vastattu. Lopuksi pohdin kauppakorkeakoulujen vastuuta finanssikriisissä Kauppakorkeakouluinstituution historia lyhyesti Kauppakorkeakoulut kuuluvat professionaalisesti orientoituneisiin aloihin, kuten sen esiku- 3 Tässä esseessä ei ole mahdollista paneutua kaikkiin kauppakorkeakouluja koskeneisiin korjausehdotuksiin, mutta pääsääntö kirjoituksissa näyttää olevan se, että ensin nostetaan esille ongelma ja sen argumentit. Tämän jälkeen keskitytään juuri tuon kyseisen ongelman korjausehdotuksiin. 362

3 Kimmo Alajoutsijärvi vat tekniikka ja lääketiede. Tällaisille koulutusinstituutioille tyypillisesti ne ammentavat tietopohjansa sekä ammatillisten käytäntöjen maailmasta että akateemisesta tiedemaailmasta (Simon 1967, Whitney 1988). Tämän pohjalta näille professionaalisille koulutusaloille on syntynyt kaksi tärkeää sosiaalista systeemiä, joissa kauppakorkeakoulut pyrkivät rakentamaan menestystään: professionaalinen mainejärjestelmä ja tiedemainejärjestelmä. Kun kauppakorkeakouluja ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, ne haluttiin yliopistoihin ennen kaikkea kohottamaan liikkeenjohdon ammattikunnan arvostusta. (Khurana 2007, Engwall 2007). Niitä ei kuitenkaan haluttu tuoda taloustieteen yhteyteen, koska siihen aikaan sen ei koettu ratkaisevan liikkeenjohdon ongelmia. Kauppakorkeakoulujen perustamista vastustettiin monilta tahoilta ei vähiten vanhempien tieteiden suunnasta. Erityisesti väitettiin, että kauppakorkeakoulut kiihdyttävät yksilöllistä ahneutta eivätkä palvele yhteiskuntaa (Kieser 2004, Engwall 2007). Niinpä kauppakorkeakoulujen perustajilla oli kaksi toisistaan riippumatonta haastetta: kuinka tehdä liiketaloustieteestä yhteiskuntakelpoinen ja samalla akateeminen tiede, joka kuitenkin on selvästi taloustieteestä eroava tieteenala. Ensimmäinen haaste ratkaistiin määrittelemällä niiden tehtäväksi yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, mikä määriteltiin myös yrityksen olemassaolon tarkoitukseksi (Khurana 2007, Kieser 2004). Toinen haaste puolestaan ratkaistiin Pohjois-Amerikassa määrittelemällä tuotanto ja markkinointi tutkimuskohteeksi, kun taas saksankielisillä alueilla tutkimuskohteena oli tuloslaskelma ja tase (Kieser 2004). Pohjoismaat kopioivat kauppakorkeakoulumallinsa melko suoraviivaisesti Saksasta (Engwall 2007). Seuraava merkkipaalu kauppakorkeakoulujen historiassa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Erityisesti USA:ssa kauppakorkeakoulut olivat kasvaneet voimakkaasti ja uusia koulujakin oli perustettu runsaasti. Niiden opetuksen ja erityisesti tutkimuksen tasosta oltiin kuitenkin huolissaan. Fordin ja Carnegien säätiöt rahoittivat kaksi laajaa tutkimusta kauppakorkeakouluista. Niiden yhteinen viesti oli se, että opetus ei perustunut tutkimukseen, vaan entisten liikkeenjohtajien omiin kokemuksiin. Tästä syystä kauppakorkeakoulut täytyi nopeasti tieteellistää jo kommunismin uhankin takia (Locke 1996, Khurana 2007, Augier ja March 2011). Fordin säätiö rahoitti 1960-luvun alussa nykyrahassa valtavalla summalla, noin 250 miljoonalla dollarilla, nykyisten eliittikauppakorkeakoulujen opetusohjelmien ja henkilöstön tieteellistämistä. Koska kauppakorkeakoulut olivat laiminlyöneet omaa tohtorikoulutustaan, uusi henkilöstö oli rekrytoitava muista yhteiskuntatieteistä, erityisesti taloustieteestä. Keskeiseksi eetokseksi valittiin rationalismi ja objektiivinen päätöksenteko, mikä oli luonnollista, sillä suuri osa teorioista kopioitiin taloustieteestä (Spender 2007). Käytännössä rationaalisuus tarkoitti kvantitatiivisten menetelmien ja tilastojen käyttöä, koska niiden uskottiin vähentävään subjektiivisten ideologioiden vaikutusta päätöksentekoon (Porter 1995). Oli myös luonnollista, että tieteen ihanteeksi valittiin eksaktit luonnontieteet, erityisesti fysiikka, koska se näytti tuolloin ratkaisevan lähes kaikki ihmiskunnan ongelmat. Tosin merkittäviä soraääniäkin mahtui joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1974 Friedrich von Hayek varoitti Nobel-palkintoluennossaan Tietämisen teeskentely taloustieteilijöitä ja heitä kuuntelevia politiikkoja soveltamasta fy- 363

4 KAK 3 / 2012 siikasta tuttuja matemaattisia malleja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tuolloinhan elettiin poikkeuksellisen syvässä talouskriisissä. Hayek ei ollut kovin ylpeä taloustieteen tuolloisesta tilasta ja totesikin sarkastisesti: as a profession we have made a mess of things. Koska hän kuoli jo vuonna 1992, jää vain arvailtavaksi, mitä hän olisi sanonut nykyisessä finanssikriisissä. Joka tapauksessa USA:n johtavista kauppakorkeakouluista tuli roolimalli lähes kaikkialla muualla länsimaissa paitsi Saksassa ja Japanissa. Suomessa tämän muutoksen imitointi tapahtui joiltakin osin yllättävän nopeasti. Esimerkiksi meikäläiset väitöskirjat, jotka olivat pitkälti noudattaneet saksalaista käsitteellisen tutkimuksen perinnettä, vaihdettiin empiirisen, pääasiassa tilastollisen tutkimuksen perinteeseen. Liikkeenjohdon koulutuksessa Lifim puolestaan pyrki noudattamaan Harvardin mallia pitkillä kursseillaan luvulla uusliberalistinen ideologia ja uusklassinen taloustiede alkoivat voittaa alaa yleisesti USA:ssa ja erityisesti sen kauppakorkeakouluissa. Kilpailukykyongelmien ratkaisuna alettiin pitää liittovaltion roolin minimointia (Sachs 2011). Tähän liittyi lähes uskonnon kaltainen luottamus markkinavoimien kykyyn ratkaista taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Yritysten olemassaolon tarkoitukseen ja myös näkemykseen siitä, mikä on yritysjohdon tehtävä, vaikutti erityisesti agentti päämies-teoria, joka oli selkeästi ristiriidassa aiemman tasapuolisen sidosryhmäajattelun kanssa. Kauppakorkeakoulujen eetoksen muutosta kuvaa hyvin Khuranan (2007) kirjan nimi: From higher aims to hired hands. Edellä mainittu eetos on säilynyt ja itse asiassa vahvistunut näihin päiviin saakka ja kulkeutunut Yhdysvaltojen kauppakorkeakouluista lähes kaikkien kauppakorkeakoulujen eetokseksi kauppakorkeakouluille tyypillisen matkimiskäyttäytymisen myötä, vaikka se on saanut ajoittaista voimakasta kritiikkiä ja poikkeuksiakin on. Mielenkiintoinen esimerkki agentti päämies-ajattelun diffuusiosta on Saksa, jonne se tuli vasta 1990-luvun lopulla (Fiss ja Zajac 2004). Saksa kielessä ei vieläkään ole sanaa omistaja-arvo, vaan siellä asiasta käytetään termiä shareholder value, mikä kertoo myös siitä, että Amerikan oppien omaksuminen ei vieläkään ole täydellistä. Japanissa ja Saksassa yrityksiä ei ole toistaiseksi johdettu pörssikurssivetoisesti vaan laajemmasta sidosryhmänäkökulmasta. Nykytilanteessa USA on businesskoulujen supervalta - ainakin heidän omien rankingiensa mukaan. Tutkimuskontribuutioilla arvioiden väitetään, että sadasta parhaasta kauppakorkeakoulusta 72 on USA:ssa ja lopuistakin 9 Kanadassa. Talouden suurvalloista esimerkiksi Saksassa on vain yksi huippukauppakorkeakoulu ja Japanissa ei yhtään (University of Texas at Dallas 2011). Tätä taustaa vasten peilaten on suorastaan surkuhupaisaa, miten huonosti useimmat amerikkalaiset toimialat ja yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Nykyisin USA:n yksi harvoista menestyneistä toimialoista ja vientituotteista ovat kauppakorkeakoulut ja niiden talous- ja liikkeenjohtamisopit 4. 4 Locke (1996) ja Locke ja Spender (2011) kuvaavat tätä paradoksia osuvasti. Sachs (2011) ja Smith (2010) ovat myös hyviä analyysejä siitä, miten markkinafundamentalismi on vaarantamassa perinteisen markkinatalouden USA:ssa. 364

5 Kimmo Alajoutsijärvi 3. Finanssikriisiin liittyvät kauppakorkeakouluista esitetyt syytökset Olen koonnut taulukkoon 1 kauppakorkeakouluista esitettyjä syytöksiä. Lähteet ovat pääasiallisesti tieteellisiä aikakauslehtiä tai arvostettujen kustantajien hyvin myyneitä kirjoja. Vaikka Taleb (2007) on julkaistu ennen varsinaisen finanssikriisin puhkeamista, se on mukana, koska kirjaa pidetään suorastaan profeetallisena finanssikriisin ennustajana. Krugman (2009) on puolestaan The New York Timesin kolumni How Did Economists Get It So Wrong?, mutta sen mukaanottoa voidaan puolustella sen saamalla huomiolla, sekä sillä, että kirjoittaja on nobelisti ja siinä esitettyihin syytöksiin on vastattu hyvin spesifisesti. Kolmas poikkeava lähde on Englannin kuningatar Elisabethin kysymys taloustieteilijöille, ja neljäs Insider Job -niminen dokumentti. Ensimmäisen ryhmän kritiikin kärki liittyy eetokseen ja missioon liittyviin valintoihin, jotka tehtiin kauppakorkeakouluinstituutiossa toisen maailmansodan jälkeen: rationaalinen ihmiskäsitys, matemaattisen mallintamisen korostuminen ja tieteellistäminen. Talebin (2007) mukaan kyse on jopa älyllisestä huijauksesta, josta ei ollut käytännön tai edes teoreettista hyötyä, vaan päinvastoin suurta vahinkoa. Matematiikka on palvellut lähinnä kilpajuoksussa akateemisista viroista. Lisäksi se on nostanut alalle tulon kynnystä sekä eristänyt taloustiedettä muusta yhteiskunnasta mystifioimalla sen perusluonnetta. Talebin mukaan pahinta taloustieteiden matematisoinnissa on ollut kuitenkin se, että mallit ovat luoneet harhaisen turvallisuudentunteen esimerkiksi riskienhallinnasta; ne eivät ole sietäneet mustia joutsenia, joiden esiintymistiheys on paljon suurempi kuin on yleisesti luultu. Kritiikin mukaan rationalismi ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ovat rajanneet tutkimuskohteita, metodologiaa ja todellisuuden ymmärrystä erityisesti poikkeuksellista ajoista ja kriiseistä, koska päähuomio on ollut talouden tasapainotilassa. Markkinafundamentalismi on luonnollinen jatko rationaalisuusoletukselle. Esimerkiksi Krugmanilla (2009) on kaksi tähän liittyvää ydinväitettä. Ensinnäkin rahoitusmarkkinat ovat sijoittajien irrationaalisuuden takia tehottomia, mistä juontaa liiallinen volatiliteetti, mikä puolestaan edellyttää regulaatiota. Toiseksi finanssikriisistä selviäminen vaatii julkista rahoitusta (fiscal stimulus). Kolmas teema liittyy teorioiden sovellutuksiin. Kauppakorkeakoulut ovat tuottaneet finanssituotteita ja -työkaluja sekä niiden soveltajia, jotka ovat finanssikriisin taustalla. Khuranan (2007) tutkimuksen mukaan jopa puolella eliittikauppakorkeakoulujen MBA-opiskelijoista on ollut ensimmäinen työpaikka 20 suurimmassa USA:n finanssialan yrityksessä, samalla kun näiden yritysten ylin johto on useimmiten valmistunut kuudesta tärkeimmästä eliittikauppakorkeakoulusta. Luonnollisesti nämä alumnit ovat koulujensa edustajia, ylpeyden aiheita ja teorioiden sekä niiden sovellutusten haltijoita. On myös selvää, että nämä kauppakorkeakoulut eivät ole onnistuneet välittämään eettisiä arvoja opiskelijoilleen tai eivät ole sitä halunneet tehdä. Kritiikin kärki on suunnattu agentti päämies-teorian väitettyyn seurausvaikutukseen, jonka mukaan korporaatioita on alettu johtaa markkinaspekulanttien ehdoilla. Tällöin on luotu agentti päämies-ongelma yrityksen pitkän tähtäimen kehittämisen ja yritysjohdon välille. (Locke ja Spender 2011: 141, ks. myös Fox 2009: ). 365

6 KAK 3 / 2012 Eettisten ongelmien väitetään juontuvan ennen kaikkea lyhyen tähtäimen tulospaineista, jotka otettiin 1980-luvulla ensin yrityskäytäntöihin ja vähän myöhemmin myös kauppakorkeakouluihin (Trank ja Rynes 2003). Jacksonin (2010) mukaan taloustieteilijöille on tyypillistä pyrkiä selittämään kriisejä luonnonilmiön kaltaisina, jolloin ne kuvataan markkinoiden normaaleiksi häiriötiloiksi. Tyypillisesti ne myös redusoidaan teknisiksi matemaattisiksi yhtälöiksi, joiden hoidot ovat usein uudenlaista juridista säätelyä. Jacksonin mukaan on mentävä edellisten näkökulmien taakse ja tunnistettava niiden moraalis-kulttuuriset mentaalimallit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus 5, lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltäminen ja spekulatiivinen kulttuuri. Kauppakorkeakoulut ovat epäonnistuneet hyveellisyyden ja korkean moraalin tuottamisessa. Ne tarjoavat ainakin implisiittisesti moraaliohjeen, jonka mukaan kaikki mikä ei ole laitonta on hyväksyttävää. Lisäksi businessetiikan ja yrityksen yhteiskunnallisen vastuun koulutuksessa on myös epäonnistuttu. Niiden opetus on johtanut 5 Toisin kuin Kanniainen ja Malinen (2010: 24) väittävät muuten ansiokkaassa analyysissä, ahneus-argumentti kriisin osaselittäjänä ei ole ongelmallinen. Jos ihminen olisi pelkästään ahne, hän tuskin lajina olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Ihmistieteissä on monenlaisia ihmiskäsityksiä, joista valtavirtataloustiede tuntuu korostavan yksipuolisesti käsitystä ihmisestä laskelmoivana, ahneena oman edun tavoittelijana. Tässä vaarana on se, että kun alamme nähdä ihmiset vain sellaisena, alamme myös käyttäytyä ja ruokkia sellaista käyttäytymistä. Esimerkiksi Marglin (2008) kuvaa miten valtavirtataloustiede kaventaa ymmärrystä yhteisöjen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Putman (2002) on puolestaan klassinen sosiologinen analyysi tästä teemasta. Tietyllä tavalla koko finanssikriisi on kertomus sosiaalisen pääoman, keskinäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden puutteesta ja lopullisesta katoamisesta. yrityksissä valheelliseen hurskasteluun ja ikkunaverhojen ripustamiseen. Donaldson (2012) on hyvin pitkälti samoilla linjoilla, sillä hänen mukaansa finanssikriisi johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongelmasta, joita olivat vaarasta palkitseminen, kyseenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen ja eettisten normien puuttuminen uusista finanssi-innovaatioista. Kauppakorkeakoulut eivät ole ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia eivätkä ole kyenneet tarjoamaan niihin ratkaisuja. Insider Jobin keskeinen väite kauppakorkeakouluista on vielä paljon rumempi. Sen mukaan USA:n talouseliitti koostuu huippupoliitikoista, suuryritysten ylimmästä johdosta ja eliittikoulujen professoreista, jotka muodostavat toinen toisiaan tukevan korruptoituneen järjestelmän. Professorikunta on esimerkiksi syyllistynyt sponsoreitaan tukeviin asiantuntijalausuntoihin ja tutkimusraportteihin. Insider Job aiheutti kiivaan julkisen keskustelun eliittikauppakorkeakoulujen professorikunnan moraalista ja eturistiriidoista, sekä johti organisatorisiin muutoksiin ainakin Harvardin ja Columbian businesskouluissa. 4. Finanssikriisiin liittyvät puolustuspuheenvuorot kauppakorkeakouluista Löytämiäni kirjallisia puolustuspuheenvuoroja on huomattavasti vähemmän kuin syytöksiä, mutta niitäkin on. Olen poiminut niistä kaksi tärkeintä sekä koonnut loppuun yhteenvedon keskusteluista ja esitelmistä, jotka mielestäni kattavat hyvin keskeisimmät puolustusargumentit. 366

7 Kimmo Alajoutsijärvi Taulukko 1. Kauppakorkeakouluista esitettyjä syytöksiä. Kirjoittaja Syytös Rationaalinen ihmiskäsitys, matematisointi ja tieteellistäminen Taleb (2007) Optimointitouhu käänsi sosiaalitieteen kehityksen älyllisestä ja pohdiskelevasta suunnasta, johon se oli kulkemassa, yrityksestä tulla eksaktiksi tieteeksi. Eksaktilla tieteellä tarkoitan toisen luokan teknisiä ongelmia niille, jotka haluavat kuvitella olevansa fysiikan laitoksella niin sanottua fysiikkakateutta. Toisin sanoen älyllistä huijausta. Akerlof ja Shiller (2009) Neoklassisen taloustieteen rationaalisuusoletus johti finanssimarkkinoiden deregulaatioon, mikä aiheutti finanssikriisin. Locke ja Spender (2011) Kauppakorkeakoulujen pakkomielle numeroihin ja tieteellistämiseen yhdessä uusklassisen taloustieteen ja agentti päämies-teorian dominanssin myötä johti ahneen liikkeenjohtokastin (modern robber barons) syntyyn. Tämä on johtanut moraalikatoon yritysten johdossa ja finanssisektorilla erityisesti, mistä vääjäämättömänä seurauksena oli kriisi. Starkey ja Tempest (2009) Kauppakorkeakoulujen pyrkimys tekniseen kompetenssiin johti kriisiin. Elster (2011) Taloustieteilijät tekevät yksinkertaistavia oletuksia esteettisistä ja matemaattisista intresseistä, joista unohtavat kertoa. Taloustieteilijät ovat aivan liian kunnianhimoisia kuvitellessaan kykenevänsä ennustamaan tulevaa talouden kehitystä. Markkinafundamentalismi Krugman (2009) Taloustieteilijät epäonnistuivat ennakoimaan finanssikriisiä, koska keskittyivät elegantteihin matemaattisiin malleihin, jotka sopivat idealisoituun ja ideologisoituun visioon täydellisistä markkinoista. Starkey ja Tempest (2009) Friedmanin, Jensenin ym. mukaan kauppakorkeakoulujen pitää keskittyä vain markkinoihin. Tämä markkinafundamentalismi ja naiivi usko markkinoihin johtivat kriisiin. Johnson ja Kwak (2010) 1970-luvulta alkaen johtavat amerikkalaiset kauppakorkeakoulut ja niiden rahoituksen akateemikot auttoivat finanssisektorin transformaatiossa. Ne tuottivat uusia työkaluja, markkinoita ja jättituloja Wall Streetille. Reaganin hallinto muutti akateemiset teoriat ideologiaksi ja toimintapoliitikoiksi sekä aloitti finanssisektorin voimakkaan dereguloinnin, mikä lopulta johti finanssikriisiin. Colander ym. (2009) Finanssikriisi on paljastanut taloustieteiden ja taloustieteilijöiden systemaattisen ammatillisen epäonnistumisen. Taloustieteiden pitäisi keskittyä ymmärtämään kriisejä ja poikkeuksellisia aikoja sekä komplekseja dynaamisia systeemejä, jotka on laiminlyöty akateemisessa tutkimuksessa. Wang ym. (2011) Taloustieteellinen koulutus lisää ihmisten ahneutta, joka perimmältään johtaa kriiseihin. 367

8 KAK 3 / 2012 Teorioiden sovellutukset ja niiden soveltajat Currie, Knights ja Starkey (2009) Kaplan (2011) Elisabeth II (2009) Eettiset ongelmat Insider Job (2010) Jackson (2010) Donaldson (2012) Väärä kuva yritysjohdon työstä Segrestin ja Hatchuel (2011) Kauppakorkeakoulut ovat olleet rikoskumppaneita finanssikriisin synnyttämisessä. Finanssisektori on ollut maailman parhaista businesskouluista valmistuneiden pääasiallinen työnantaja, jossa he ovat soveltaneet oppimiaan taloustieteen rahoituksen sovelluksia, jotka johtivat finanssikriisiin. Vaikka riskien hallinta on laskentatoimessa yksi keskeisimmistä tutkimusalueista, kauppakorkeakoulujen tutkimus luottaa liiaksi traditionaalisiin tutkimusmenetelmiin, jotka tarjoavat vain pintapuolisen kuvan riskeistä ja senkin pitkällä viiveellä Miksi ette kertoneet lähestyvästä finanssikriisistä? Amerikkalainen talouseliitti akateemikot, poliitikot ja yritysjohtajat ovat peruuttamattomasti korruptoituneita. Eliittikoulujen professorit kirjoittavat lausuntoja sponsoreidensa intressien mukaisesti, mutta eivät näe siinä mitään konfliktiristiriitaa. Kauppakorkeakoulujen opetusta hallitsevat moraalis-kulttuuriset mentaalimallit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus, lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltäminen ja spekulatiivinen kulttuuri. Finanssikriisi johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongelmasta, joita olivat vaarasta palkitseminen, kyseenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen ja eettisten normien puuttuminen uusista finanssimarkkinoiden innovaatioista. Kauppakorkeakoulut eivät ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia eivätkä kyenneet tarjoamaan niihin ratkaisuja. Kauppakorkeakoulujen antama kuva liikkeenjohdon liikkumavapaudesta on väärä, sillä osakeyhtiölaki velvoittaa yritysjohdon toimimaan osakkeenomistajien tahdon mukaan sekä teoriassa että käytännössä. Finanssikriisi on seurausta tästä fundamentaalisesta liikkeenjohdon kriisistä. John Cochranen (2009) vastine on otsikoitu How did Paul Krugman get it so Wrong? mukaillen alkuperäistä kolumnia, jossa Cochrane mainittiin nimeltä edustamassa chicagolaisia taloustieteilijöitä, jotka ovat Krugmanin sanoin the product of a Dark Age of macroeconomics. Ohitan muut molemminpuoliset henkilökohtaiset loukkaukset ja yritän keskittyä asiallisiin ydinviesteihin. Cochranen mukaan oli täysin ymmärrettävää, että taloustieteilijät eivät kyenneet ennakoimaan kriisiä, koska tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan kukaan ei voi tietää, minne markkinat ovat menossa, eikä kukaan voi siten luottaa ennustuksiin tai ennustajiin. Cochranen mukaan markkinoiden tehokkuus ei tarkoita markkinoiden stabiilisuutta, mutta hintojen ylisuuret liikkeet voidaan selittää 368

9 Kimmo Alajoutsijärvi irrationaalisella optimismilla tai pessimismillä. Uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat eivät koskaan ole väittäneet, että vapaat markkinat olisivat täydelliset, mutta että valtion säätelemät markkinat ovat vielä huonommat. Finanssikriisi aiheutui nimenomaan säädeltyjen pankkien takia eikä vapaiden osake- tai kiinteistömarkkinoiden toiminnan seurauksena. Siksi finanssikriisistä ei ole mitään fundamentaalista opittavaa. Esimerkiksi matematiikka ei ole taloustieteen ongelma vaan matematiikan kehittymättömyys. British Academyn (2009) vastine Englannin kuningattaren kysymykseen Miksi ette kertoneet lähestyvästä finanssikriisistä? on kirjeen muotoinen kattava selvitys, jonka on allekirjoittanut yli 30 johtavaa brittiasiantuntijaa. British Academyn (2009) mukaan jotkut asiantuntijatahot varoittivat finanssisektoriin liittyvistä riskeistä ja ennakoivat tulevaa kriisiä, mutta kukaan ei kyennyt näkemään sen muotoa, ajoitusta eikä ankaruutta. Oleellisin syy oli se, että kellään ei ollut kokonaiskuvaa tilanteesta ja että koko rahoitusjärjestelmään liittyvää systeemiriskiä ei onnistuttu arvioimaan. Ongelmana oli myös tunnistaa kriisiin sopivia toimenpiteitä ja instrumentteja. Katastrofiin liittyi vielä monien osapuolien toiveajattelu, laumakäyttäytyminen, itsepetos sekä lyhyen tähtäimen hyötyminen kasvavasta finanssisektorista. Finanssikriisi on kirvoittanut lukuisia virallisia seminaareja ja epävirallisia keskusteluja. Erityisen huomiolle pantavaa on finanssikriisin näkyvä rooli johtavien akkreditointiorganisaatioiden seminaareissa ja konferensseissa. Kauppakorkeakoulujen dekaanien ja professoreiden kannanottojen kirjoa vastuusta finanssikriisiin voi kuvailla vaikka seuraavasti: Kauppakorkeakouluilla ei ole mitään tekemistä finanssikriisin kanssa, joka kuuluu taloudessa luonnollisena esiintyviin epätasapainotiloihin. Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa tulevaa, vaan selittää jo tapahtunutta. Taloustieteissä tai kauppakorkeakoulujen opetuksessa ei ole mitään vikaa, vaan syy on mallien käyttäjissä ja poliitikoissa. Finanssikriisin syitä ei pidä hakea meidän oppiaineista (tyypillisesti johtaminen tai markkinointi), vaan rahoituksen ja taloustieteen oppiaineista. Finanssikriisin syitä ei pidä hakea meidän kauppakorkeakoulusta (tyypillisesti eurooppalainen ei-eliittikauppakorkeakoulu), vaan siihen ovat syypäinä maailman johtavat amerikkalaiset kauppakorkeakoulut. Taloustieteet ja kauppakorkeakoulut ovat osasyyllisiä finanssikriisin ja sen taustasyihin, sillä ne ovat epäonnistuneet yritysetiikan koulutuksessa, jota pitää lisätä. 5. Puolustuspuheenvuorojen arviointia Syyllisyyden kieltäminen kokonaan ei luultavasti ole kovin uskottavaa. Jos se olisi totta, väittäisi samalla, että kauppakorkeakouluilla ei ole juuri mitään tekemistä talouden kanssa. Toivottavasti se ei ainakaan ole totta. Myös sellaiset väitteet, että (finanssi)kriisejä on ollut jo ennen ensimmäisten kauppakorkeakoulujen perustamista, eivät anna kovin hyvää kuvaa kauppakorkeakouluista suhteessa tekniikan ja lääketieteen saavutuksiin. Niiden tutkimuksiin pohjautuvien innovaatioiden avulla ihmiskunta on kyennyt radikaalisti nostamaan elintasoaan ja elämänlaatuaan. Esimer- 369

10 KAK 3 / 2012 kiksi lääketieteen rokotteet ja tekniikan tietokoneet ovat innovaatioita, joihin kauppakorkeakoulujen on vaikea vastata. Matematiikan avulla on mahdollista jopa lähettää avaruusluotain liikkuvasta planeetasta toiselle liikkuvalle planeetalle ja suhteellisen tarkkaan paikkaan. Mitä vastaavaa on saatu aikaiseksi taloustieteissä matematiikan avulla? Talouden kehitys integroituneena yhteiskuntaan ei noudata mekaniikan lakeja (Suvanto 2008). Siksi talouden kieli ei ole matematiikkaa, joka redusoi sen muka arvovapaiksi analyyseiksi ja päätöksiksi. Mitkä ylipäätänsä muuten ovat kauppakorkeakoulujen suurimmat innovaatiot tähän mennessä? 6 Finanssikriisin yksi (vanha) opetus voisi olla se, etteivät taloustieteet ole eksakti tiede eivätkä ne sellaiseksi voi koskaan tulla (Hausman 1992, Rosenberg 1992). Ehkä sellaisen teeskentely kannattaisi lopettaa. Finanssikriisin synnyttivät, tai ainakin sitä edesauttoivat, kauppakorkeakouluissa kehitetyt teoriat, sovellutukset ja niiden kantajat. Myös eliittikauppakorkeakoulujen ja finanssisektorin symbioosi ainakin USA:ssa on huomattavan ilmeinen. Finanssisektorin parhaina nousuvuosina jopa puolet eliittikouluista valmistuneista sai ensimmäisen työpaikkansa finanssisektorilta. Eliittikoulujen professorikunnalla oli myös hyvin kannattavaa konsultointia finanssisektorilla, jota kautta finanssisektorin ylimmän johdon itsekkäitä intressejä ja esimerkiksi lainsäädäntöä kiertävää toimintaa voitiin edesauttaa. Finanssisektori on myös tärkein 6 Kansantalouden tilipidon järjestelmä on ehkä taloustieteen suurin innovaatio ja ylipäätänsä suurimpia sosiaalisia innovaatioita 1900-luvulla. Ilman sitä ei hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen olisi mahdollista. Toinen merkittävä talousinnovaatio on osakeyhtiö, joka syntyi 1600-luvun alussa sattumalta Hollannin Itä-Intian Kauppayhtiön maksuvalmiusvaikeuksien myötä (Ferguson 2009). eliittikauppakorkeakoulujen lahjoittajataho. On perusteltua väittää, että tällaiset taustat vaimensivat kauppakorkeakoulujen halua toimia yhteiskunnallisena valvontaorganisaationa. Tämä on erityisen raskauttavaa, koska kyseinen professorikasti on markkinafundamentalismin ylintä papistoa, jonka tehtävänä on varjella markkinatalouden eetosta (Nelson 2001). Rahoituksen ja taloustieteen valtavirtausten ulkopuolella tuntuu olevan selkeästi halukkuutta myöntää ainakin kauppakorkeakoulujen osasyyllisyys finanssikriisiin. Ja varsinkin kun puhutaan edellä mainittujen oppiaineiden syyllisyydestä. Minusta on kuitenkin selvää, että tuo peruste ei vapauta muita aloja vastuusta, sillä suurimmassa osassa kauppakorkeakouluja yhteiseksi eetokseksi on valittu ja hyväksytty uskomus tehokkaista markkinoista ja siitä johdettu poliittisesti värittynyt markkinaideologia. Tunnetuimpia poikkeuksia on The Thunderbird School of Global Management, jonka missiossa peräänkuulutetaan yritysten yhteiskuntavastuuta ja kestävää kehitystä. Thunderbird oli ensimmäinen kauppakorkeakoulu, jossa myös otettiin käyttöön virallinen Professional Oath of Honor. Myöhemmin Harvard Business School on seurannut tätä esimerkkiä. Monet ovat valmiita myöntämään eliittikauppakorkeakoulujen vastuun finanssikriisistä, mutta kieltävät oman koulunsa syyllisyyden. Kauppakorkeakoulutoimiala on kuitenkin mitä suuremassa määrin matkimistoimiala. Tyypillisesti esimerkiksi 50 huonommalle puolelle rankattu instituutio pyrkii kaikin keinoin 20 parhaan joukkoon, johon pääsee parhaiten muistuttamalla parhaimpia. Vastaavasti ne, joita ei ole ollenkaan rankattu, pyrkivät määrätietoisesti edes rankattujen joukkoon. Myös kansainväliset akkreditoinnit samankaltaistavat johtavia kauppakorkeakouluja globaalisti. 370

11 Kimmo Alajoutsijärvi Erityisesti bisnesetiikan ja yrityksen yhteiskunnallisen vastuun kouluttajat ja tutkijat ovat vaatineet näihin teemoihin lisäpanostuksia. Uskallan kuitenkin väittää, että jos kauppakorkeakoulujen eetoksen ydintä ja mentaalimalleja ei muuteta radikaalisti, etiikan opetuksella ei juurikaan voida nostaa opettajien tai opiskelijoiden hyveellisyystasoa. Mielestäni etiikan ja yhteiskunnallisen vastuun opettajien ja tutkijoiden on myös syytä kysyä itseltään, miksi he ovat niin sivuraiteilla kauppakorkeakoulujen ytimestä, vaikka heidän viestinsä on aivan oleellinen markkinatalouden toimivuudelle. Kuten Nelsonin (2001) keskeinen teesi eli ns. markkinaparadoksi kertoo, markkinat lakkaavat toimimasta, jos siellä on liikaa oman edun tavoittelua, valehtelua, huijaamista, laittomuutta eli sitä kaikkea mitä finanssikriisiin on liittynyt. 6. Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin? On selvää, että finanssikriisin kaltaiselle monimutkaiselle yhteiskunnalliselle ilmiölle on monenlaisia selityksiä ja sille etsitään kuumeisesti myös monenlaisia syyllisiä. Finanssitavaratalot ja niiden pankkiirit, varjopankit, kvantit, poliitikot, markkinaideologit, Kiina, valvontaviranomaiset, asuntovelalliset ja luottoluokittajat ovat olleet kaikkien huulilla. Kauppakorkeakoulut ovat toistaiseksi päässeet suhteellisen vähällä ja se vähäkin kritiikki on suuntautunut lähinnä uusklassiseen taloustieteeseen. Minusta on kuitenkin selvää, että kauppakorkeakoulu akateemisena ja professionaalisena instituutiona on myös osasyyllinen finanssikriisiin. Ensinnäkin kauppakorkeakoulut ovat epäonnistuneet akateemisessa roolissa olla keskustelun herättäjä tai varoittaja finanssisektorin epäterveistä käytännöistä ja moraalikadosta. Vaikka taloustieteilijät eivät kykenisikään ennustamaan kriisien ajankohtaa, taloustieteilijöiden pitäisi kyetä tunnistamaan hauraita järjestelmiä olipa se sitten globaali finanssisektori, yksittäinen yritys tai poliittinen suositus. 7 Muutamaa taloustieteilijäpoikkeusta lukuun ottamatta finanssisektoriin liittyvät riskit jäivät etukäteen kokonaan huomiotta. Tässä kauppakorkeakoulu instituutiona epäonnistui pahoin osittain varmasti myös sen takia, että se hyötyi finanssisektorin luonnottomasta kasvusta. Kauppakorkeakoulut, kuten muutkin sosiaalitieteilijät, ovat myös velvollisia kertomaan teorioidensa ja niiden sovellutusten rajoitteista tai väärinkäytöstä (vrt. Hayek 1974). Tämä juontaa siitä, että taloustieteen malleja käytetään ikään kuin näiden mallien empiirinen sisältö ja ideologinen ohjausvaikutus olisivat vähäisiä (vrt. Blommestein 2009). Jos esimerkiksi lääketieteilijät olisivat epäonnistuneet samassa mittakaavassa kuin taloustieteilijät, yhteiskunnallinen keskustelu ja siitä seuraavat vastuukysymykset olisivat varmasti eri luokkaa kuin mitä on nähty finanssikriisin seurauksena. Voiko selitys kritiikin laimeuteen olla se, että taloustieteilijöiltä ei oikeasti odotetakaan kykyä nähdä talousjärjestelmiin liittyviä riskejä etukäteen, tai edes kykyä neuvoa jälkikäteen ongelmien ratkaisuissa? 7 Liiketaloustieteessä klassinen teema on yrityksen menestystutkimukset. Myönnän, että pelkistän kovasti vuosikymmenien tutkimusta, mutta väitän, että tähän saakka menestystä on kyetty ennustamaan huonosti, kun taas jo tapahtuneen menestyksen selittämisessä ollaan ehkä hitusen verran parempia. Sen sijaan konkurssien ennustamisessa ollaan jo melko hyviä. Uskon, että menestyksen ennustamisessa ei koskaan päästä kunnollisiin tuloksiin, koska se on aina hyvin kontekstisidonnaista ja myös sattumalla on iso rooli. 371

12 KAK 3 / 2012 Vielä vakavampi asia kuin ymmärtämis-, ennustamis- ja ratkaisemiskyvyttömyys on se kysymys, ruokkivatko kauppakorkeakoulujen markkinoimat teoriat ja niiden sovellutukset finanssikriisien kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kauppakorkeakouluissa opetettavia teorioita vähätellään usein tarpeettomana diipadaapana, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Väite ei ole läheskään aina totta. Usein sanotaan, että mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, mutta toisaalta tuskin mikään on niin vaarallista kuin taloustieteen huono teoria. Kauppakorkeakoulujen piilevä vaikutus on valtava. Esimerkiksi taloustieteen kieli ja ajattelutapa ovat ujuttautuneet jo lähes kaikille yhteiskunnan aloille. Yliopistojen, koulujen, sairaaloiden, ympäristöjärjestöjen ja jopa kirkkojen johtamisessa viljellään taloustieteiden ydinterminologiaa. Kauppakorkeakoulujen asema on erityisen vahva, koska sillä on palveluksessaan valtava teoriateollisuus, joka markkinoi teoriat käytäntöön konsultointina, kurssituksena, kirjoina, lehtinä ja ohjelmistotuotteina. Kauppakorkeakoulut muuttavat tätä kautta globaalisti yhteiskuntanormeja, agendaa ja kieltä. Muilla yhteiskuntatieteilijöillä, esimerkiksi sosiologeilla tai valtio-oppineilla, ei ole vastaavaa markkinointikoneistoa. Luonnontieteilijöihinkin verrattuna kauppakorkeakoulujen tutkijat ja heidän teoriansa ovat myös tietyllä tavalla ylivertaisia. He voivat ja ovat muuttaneetkin tutkimiaan ilmiöitä (Ghoshal 2005, Ferraro, Pfeffer ja Sutton 2005). Luonnontieteilijöillehän se on pääsääntöisesti mahdotonta, josta kertovat monet aikaisempien vuosisatojen luonnontieteiden erheet. Esimerkiksi aurinko ei alkanut kiertää maapalloa, vaikka koko tiedeyhteisö niin väitti. Tuleville tutkijasukupolville jäi siis mahdollisuus korjata edellisen sukupolven väärinkäsitykset. Kauppakorkeakoulujen vaikuttavuus yhteiskuntaan, liike-elämään sekä ihmisten ajattelumalleihin ja käytäntöihin voi olla jopa lopullinen. Parhaimmillaan tai pahimmillaan katsontatavasta riippuen dominoivat taloustieteen teoriat toteuttavat itse itsensä, jolloin tuleville tutkijoille ei jää muuta mahdollisuutta kuin todeta tapahtunut. Kun puhutaan finanssikriisiin johtaneesta vastuuttomasta ja erityisesti Wall Streetin finanssisektorin yritysten johtamisesta, kaikkein eniten arvostelua ovat saaneet USA:ssa kehitettyihin agentti päämies-teorioihin perustuneet kontrolli- ja kannustejärjestelmät, joilla on pyritty varmistamaan omistajien tavoitteiden maksimointi. Se on esimerkki dominantista teoriasta, josta on tullut empiirisestikin totta. Tätä uusliberalistisen taloustieteen lähtökohtaa, jonka mukaan yritysjohdon tehtävänä on pyrkiä maksimoimaan omistajien osakkeiden arvoa pörssikurssilla mitattuna, ei kyseenalaisteta enää juuri missään listatussa yrityksessä. Itse asiassa agentti päämies-teoriasta on tullut myös tärkeä osa osakeyhtiölakia (Segrestin ja Hatchuel 2011). Kannustejärjestelmien tehtävänähän oli alun perin suitsia väitettyä johdon itsekkyyttä ja ahneutta sekä kannustaa yrityksen arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Monien suuryritysten tapauksessa kävikin juuri päinvastoin. Kuvaavaa on se, että kun tätä ahneuden suitsimista alettiin harrastaa 1960-luvun loppupuolella, keskimääräisen listatun jenkkiyrityksen toimitusjohtajan palkka oli viisi kertaa USA:n presidentin palkka luvun puolivälissä kerroin oli jo 62. Vastaavasti kun 1970-luvun alussa suuryritysten toimitusjohtaja tienasi 40-kertaisesti keskimääräiseen työntekijään nähden, niin tämän vuosituhannen alussa jo 372

13 Kimmo Alajoutsijärvi 1000-kertaisesti (Sachs 2011). 8 Hoidon seuraukset olivat siten katastrofaalisesti pahemmat kuin luultu sairaus. Lisäksi ne ovat edelleen vahvistaneet uskoa siihen, että yritysjohtajat ovat sitoutumishaluttomia ja opportunistisia oman edun tavoittelijoita. Johdon kannustejärjestelmien suurin synti on ollut niiden vaikutus kaventaa yritysjohdon näkökenttää yritysjohtamisesta ja sen sidosryhmistä sekä aikajänteestä. Ne ovat olleet aivan liian pikavoitto-omistajakeskeisiä, mikä voi olla kohtalokasta myös yritysten pitkäjänteisten omistajien kannalta. Pörssiyritysten ylimmästä johdosta on tullut ökysaareke, joka vain puhuu joukkuepelaamisesta, mutta oikeasti miettii vain omia bonuksiaan. Tämän kaltainen ahneus ei vaaranna pelkästään kyseessä olevia yrityksiä, vaan systemaattisena ilmiönä koko markkinatalouden. 7. Lopuksi Kauppakorkeakoulut ja niiden taloustieteilijät eivät olleet syvällisesti perillä siitä, mitä finanssisektorilla tapahtui ennen kriisiä. Simonin (1967) vanhan viisauden mukaan täyttääkseen velvollisuutensa kauppakorkeakoulujen täytyisi kuitenkin uppoutua perinpohjaisesti ja osallistua aktiivisesti myös käytäntöjen maailmaan, esimerkiksi finanssisektorin kvanttien työhön, kannustejärjestelmiin ja ajatusmaailmaan. 8 Kieroutunut palkkakehitys koskee myös USA:n not-forprofit-eliittiyliopistoja. Esimerkiksi Harvardin yliopistossa parhaiten palkattu johtaja (Chief Investment Officer) tienasi 33-kertaisesti professoriin nähden (compensation disclosure 2009), vaikka vuonna 2008 sijoitusten arvo oli romahtanut vajaalla 20 miljardilla dollarilla. Kuvaavaa on myös se, että parhaiten palkatut ovat työskennelleet aikaisemmin finanssisektorilla, joka on myös vankasti edustettu näiden yliopistojen säätiöiden hallituksissa (Tellus Institute 2011). Tätä taustaa vasten tuntuu varsin kummalliselta se, miten vähän kvalitatiivisia aineistoja, esimerkiksi teemahaastatteluja, käytetään rahoitussektorin tutkimuksessa (yhtenä poikkeuksena Tuckett 2011). Minusta selitykseksi ei käy se, että taloustieteen valtavirran roolimallissa eli fysiikassakaan niitä ei käytetä. Olen varma siitä, että jos atomit osaisivat puhua, fyysikot haastattelisivat niitä. Kirjallisuus Akerlof, G.A. ja Shiller, R. (2009), Animal Spirits, Princeton University Press, Princeton, NJ. Alajoutsijärvi, K. Kettunen, K. ja Tikkanen, H. (2012), Institutional evolution of business schools in Finland , Management & Organizational History 7, painossa. Augier, M. ja March, J.G. (2011), The Roots, Rituals, and Rhetorics of Change: North American Business Schools After the Second World War, Stanford University Press, Stanford, California. Bennis, W.G. ja O Toole, J. (2005), How business schools lost their way, Harvard Business Review 5: Blommestein, H.J. (2009), The Financial Crisis as a Symbol of the Failure of Academic Finance?, ssrn.com/abstract= (viitattu ). British Academy (2009), Letter to the Queen of England, empresas/carta-reina.pdf (viitattu ). Cochrane, J. (2009), How did Paul Krugman get it so wrong?, john-cochrane-responds-to-paul-krugman-fulltext/ (Viitattu ). Colander, D., Föllmer, H., Haas, A., Goldberg, M., Juselius, K., Kirmen, A., Lux, T. ja Slot, B. (2009), The financial crisis and the systematic failure of Academic economics, Working paper No. 1489, Kiel Institute for the World Economy, cfm?abstract_id= (viitattu ). 373

14 KAK 3 / 2012 Currie, C., Knights, D. ja Starkey, K. (2010), Introduction: A Post-crisis Critical Reflection on Business Schools, British Journal of Management 21:1 5. Donaldson, L. (2002), Damned by Our Theories: Contradictions Between Theories and Management Education, Academy of Management Learning and Education 1: Engwall, L. (2007), The anatomy of management education, Scandinavian Journal of Management 23, Elster, J. (2009), Excessive Ambitions, Capitalism and Society 4: Ferguson, N. (2009), The Ascent of Money, Penguin Books, London. Ferraro, F., Pfeffer, J. ja Sutton R. (2005), Economics Language and Assumptions: How Theories Can Become Self-Fulfilling, Academy of Management Review 30: Fiss, P.C. ja Zajac, E.J. (2004), The Diffusion of Ideas over Contested Terrain: The (Non)adoption of the Shareholder Value Orientation among German Firms, Administrative Science Quarterly 49: Fox, J. (2009), The Myth of the Rational Market. A History of Risk, Reward, and Delusion on Wall Street, Harper, New York. Ghoshal, S. (2005), Bad management theories are destroying good management practices, Academy of Management Learning & Education 4: Hausman, D.M. (1992), The inexact and separate science of economics, Cambridge University Press, Cambridge. Heninz, W.J., (2011), Leveraging of the Financial Crisis to Fulfill the Promise of Progressive Management, Academy of Management Learning & Education 10: von Hayek, F.A. (1974), The Pretence of Knowledge. Lecture to the memory of Alfred Nobel, December 11, 1974, (viitattu ). Jackson, K.T. (2010), The Scandal Beneath the Financial Crises: Getting a View from a Moral- Cultural Mental Model, Harvard Journal of Law & Public Policy 33: Johnson, S. ja Kwak, J. (2010), 13 Bankers, Pantheon Books, New York. Kanniainen, V. ja Malinen, T. (2010), Talouskriisin taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai molemmat?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 106: Kaplan, R.S. (2011), Accounting Scholarship that Advances Professional Knowledge and Practice, The Accounting Review 86: Khurana, R. (2007), From higher aims to hired hands: The social transformation of American business schools and the unfulfilled promise of management as a profession, Princeton University Press, Princeton, NJ. Kieser, A. (2004), The Americanization of Academic Management Education in Germany. Journal of Management Inquiry 13: Krugman, P. (2009), How Did Economists Get It So Wrong?, New York Times, September 2, Locke, R. (1996), Collapse of the American management mystique, Oxford University Press, New York. Locke, R. ja Spender, J.-C. (2011), Confronting Managerialism: How the Business Elite and Their Schools Threw our Lives out of Balance, Zed Books, London & New York. Marglin, S. (2008), The Dismal Science, Harvard University Press. Mintzberg, H. (2004), Managers, not MBAs A hard look at the soft practice of managing and management development, Berrett-Koehler, San Francisco, CA. Nelson, R.H. (2001), Economics as Religion from Samuelson to Chicago and Beyond, The Pennsylvania State University Press, Pennsylvania. Pohjola, M. (2006) Taloustiede vai kansantaloustiede?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 102:

15 Kimmo Alajoutsijärvi Porter, T. M. (1995), Trust in Numbers: The Pursuit of Objectivity in Science and Public Life, Princeton University Press, Princeton, NJ. Putman, R.D. (2002), Bowling Alone The Collapse and Revival of American Community, Simon & Schuster, New York. Rosenberg, A. (1992), Mathematical Politics or Science of Diminishing Returns?, University of Chicago Press, Chicago. Sachs, J. (2011), The Price of Civilization, Random House, New York. Segrestin, B. ja Hatchuel, A. (2011), Beyond Agency Theory, a Post-crisis View of Corporate Law, British Journal of Management 22: Simon, H.A. (1967), The Business School: A Problem in Organizational Design, Journal of Management Studies 4: Smith, Y. (2010), Econned How unentlightened self interest undermined democracy and corrupted capitalism, Palgrave MacMillan, New York. Spender, J.C. (2007), Management as a Regulated Profession: An Essay, Journal of Management Inquiry 1: Starkey, K., Hatchuel, A. ja Tempest, S. (2009), Management Research and the New Logics of Discovery and Engagement, Journal of Management Studies 46:3. Starkey, K. ja Tiratsoo, N. (2007), The Business School and the Bottom Line, Cambridge University Press, Cambridge. Suvanto, A. (2008), Ennustamisen vaikeus ja väistämättömyys, Kansantaloudellinen aikakauskirja 104: Swanson, D. L. (2004), The buck stops here: Why universities must reclaim business ethics education, Journal of Academic Ethics 2: Taleb, N. (2007), Musta Joutsen, Terra Cognita, Helsinki. Tellus Institute (2011), Academic excess: Executive compensation at leading private colleges and universities in Massachusetts, September. Thomas, H. ja Wilson, A.D. (2011), Physics envy, cognitive legitimacy or practical relevance: Dilemmas in the evolution of management research in the UK, British Journal of Management 22: Trank, C.Q. ja Rynes, S.L. (2003), Who Moved Our Cheese? Reclaiming Professionalism in Business Education, Academy of Management Learning & Education 2: Tuckett, D. (2011), Minding the Markets. An Emotional Finance View of Financial Instability, Palgrave MacMillan, London. University of Texas at Dallas (2011), Worldwide rankings UTD top 100 business schoolsresearch rankings, (viitattu ). Wang, L., Malhotra, D. ja Murnighan, J.K. (2011), Economics Education and Greed, Academy of Management Learning and Education 10: Whitley, R. (1984), The Intellectual and social organization of the sciences, Clarendon Press, New York. Whitley, R. (1988), The Management Sciences and Managerial Skills, Organization Studies, 9: Wilson, D. ja McKiernan, P. (2011), Global Mimicry: Putting Strategic Choice Back on the Business School Agenda. British Journal of Management 22: Zell, D. (2001), The market-driven business school: Has the pendulum swung too far? Journal of Management Inquiry 10:

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Management theory industry Management software Business books and magazines Training Business

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Mustat joutsenet pörssikaupassa

Mustat joutsenet pörssikaupassa Mustat joutsenet pörssikaupassa Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Yhteiskuntatilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola Taloustieteen perusopetus yliopistossa Matti Pohjola Kauppatieteen uuden kandidaattiohjelman rakenne Aalto-yliopistossa Perusopinnot 60 op - taloustiede 6 Erikoistumisopinnot 42 op - pakolliset kurssit

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Ahneus, talous ja hyvinvointi. Matti Pohjola

Ahneus, talous ja hyvinvointi. Matti Pohjola Ahneus, talous ja hyvinvointi Matti Pohjola Tuloerot: rikkaimman prosentin osuus tuloista Yhdysvallat Saksa Suomi Suomi Lähde: The Top Incomes World Database Tuloerojen kasvu Suomessa Kotitalouksien käytettävissä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Osakemarkkinatko tehokkaita? Bo Lindfors Taurus Capital Ltd 23.04.2010

Osakemarkkinatko tehokkaita? Bo Lindfors Taurus Capital Ltd 23.04.2010 Osakemarkkinatko tehokkaita? Bo Lindfors Taurus Capital Ltd 23.04.2010 Mistä finanssitiede sai alkunsa? Louis Bachelieren väitöskirja Théorie de la Spéculation Sorbonnen yliopisto 1900 Osakkeen pörssikurssi

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Vaan kuinkas sitten kävikään? KIMMO ALAJOUTSIJÄRVI Vaan kuinkas sitten kävikään? 99 prosenttia kauppakorkeakouluista pilaa loppujen maineen -anonyymi vinoilija 92 Kauppakorkeakoulujen ylevä alku Kun ensimmäisiä kauppakorkeakouluja

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle?

Mitä menneisyyden toteutumattomat tulevaisuudet opettavat nykyisyydelle? JOSSITTELUSTA Lopputuloksesta käsin on tunnetusti palkitsevampaa kirjoittaa vallitsevien instituutioiden ja muodostumien, hegemonian etnografiaa kuin kuvata toteutumatta jääneitä kehitysstrategioita, vastarintamuotoja

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö

Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö Luennon sisältö Digitalisaation perusta Tietojärjestelmätiede ja digitalisaatio Rakenteellinen jännite

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas

Taloustieteestä ja opiskelusta. Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Taloustieteestä ja opiskelusta Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas Economicum Rakennuksessa Economicum toimivat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaine Helsingin

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi

Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi History Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi Markkinaraon luominen ja sen menestyksekäs täyttäminen kodinkoneella - siinä saksalaisen yrittäjän Heinz Hankammerin elämäntyö. Vuonna 1966 hänellä oli kauaskantoinen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Projektinhallintapäivä 19.8.2015- TTY Tampere Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Jyrki Mäntynen / Management Institute of Finland Projektin ohjausryhmä, onnistumisen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä

Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä FUTURES FIT for Ethica / 20.01.2015 Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä Anu K. Nousiainen @nuflow nuflow.anuk@gmail.com

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. 3 Step IT 3 minuutissa 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. PPPP -> SAVE

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Bisnesenkeli? Bisnesenkelit on mustia enkeleitä Ei ne oikeesti voi olla mitään enkeleitä kun ei niilloo siipii

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 +

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + 21.10.2008/ilta Tradenomi 210 op Tuloksellisen oppimisen ja ammatillisen kasvun prosessi 1. vuosi 2. vuosi 3. ja 4. vuosi suunnittelijaksi ja käynnistäjäksi 58 op analysoijaksi

Lisätiedot

Kuulustelija(t) Huikku Jari Liski Matti. Vilmunen Jouko Airio Hannele Huvitus Mari Peltonen Berit Airio Hannele. Kuulustelija(t)

Kuulustelija(t) Huikku Jari Liski Matti. Vilmunen Jouko Airio Hannele Huvitus Mari Peltonen Berit Airio Hannele. Kuulustelija(t) Sivu 1 järjestys päivittäin MA 24.08.2015 22E12000 31C01300 31E00600 72A00100 72B00202 Laskentatoimi: Capital Budgeting Taloustiede: Energy and Environmental Economics Taloustiede: Open Economy Macroeconomics

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan Ålandsbanken ja kestävä toiminta täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan 2014 Tiemme kestävään kehitykseen Meidän tulee olla luonnollinen valinta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi PROFESSORILUENTO Professori Jaana Tähtinen Markkinointi Turun kauppakorkeakoulu 23.3.2016 Professori Jaana Tähtinen pitää professoriluentonsa Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 23. maaliskuuta 2016

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot