Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin?"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 3/2012 Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin? Kimmo Alajoutsijärvi Markkinoinnin professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu We met the enemy, and he is us. (Walt Kelly) 1. Kauppakorkeakoulut kritiikin kohteena 1 Käytän tässä esseessä kansantaloustieteestä termiä taloustiede. Koska kuitenkin tarvitsen yhteisnimityksen markkinoinnille, laskentatoimelle, johtamiselle (yms.) käytän niistä termiä liiketaloustieteet. Nojaan tässä ennen kaikkea keskieurooppalaiseen perinteeseen. Suomalaiset kauppakorkeakouluthan ovat eläneet varhaiset vaiheensa Ruotsista matkitun alun perin saksalaisen mallin mukaisesti, jossa Volkswirtschaftslehre ja Betriebswirtshaftslehre ovat taloustieteen osa-alueita (vrt. Pohjola 2006: 306; ks. myös klassikko tieteiden taksonomiasta Whitley 1984: ). Kauppakorkeakoulut 1 ovat olleet menestystarina sotien jälkeisessä maailmassa. Nykyisistä jo yli kauppakorkeakoulusta noin 650 on AACSB- ja 150 EQUIS-akkreditoitu. Ne ovat myös koulutusinstituutioista vaikutusvaltaisimpia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja yliopistojensa vetovoimaisimpia osia ja samalla muiden koulutusalojen rahoittajia. Suomessakin kasvu on viime vuosikymmeninä ollut melkoinen, uusia yksiköitä on perustettu ja vanhat ovat laajentaneet toimintaansa (ks. esim. Alajoutsijärvi, Kettunen ja Tikkanen 2012). Myös Suomessa kauppatieteelliset yksiköt 2 ovat jo pitkään olleet toisten alojen rahoittajina monitieteisissä yliopistoissa. Viimeksi Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut liittyivät tähän joukkoon. Ainoa jäljellä oleva ns. stand-alone-kauppakorkeakoulu on Hanken. Menestyksestä huolimatta tai ehkä juuri sen takia kauppakorkeakouluja on arvosteltu moninaisesti. Kritiikki on kasvanut samalla, kun kauppakorkeakouluista on tullut suosittu tutkimuskohde. Ensinnäkin on väitetty, että tutkimus on erkaanut liike-elämän todellisista haasteista ja että siitä on tullut irrelevanttia, sisäsiittoista ja oppiainepohjaista, joka palvelee tutkijoiden urakehitystä, vaikka heidän huipputieteellisiä artikkeleitaan ei juuri lueta (esim. Bennis ja O Toole 2005). Koulut eivät ole ottaneet omikseen liikkeenjohtajien komplekseja oikeita ongelmia, vaan ovat tyytyneet näennäistieteellisiin 2 Käytän termiä kauppakorkeakoulu laveasti siten, että suomalaisille yliopistoille tyypilliset kauppatieteelliset yksiköt tai taloustieteiden tiedekunnat sisältyvät tähän termiin. 361

2 KAK 3 / 2012 mutta elegantteihin matemaattisiin malleihinsa (Locke 1996, Taleb 2007) samalla, kun ovat unohtaneet alkuperäisen professionaalisen luonteensa (Khurana 2007, Locke ja Spender 2011). On myös sanottu, että koulut valitsevat liian nuoria ja kokemattomia opiskelijoita, joille opetetaan vääriä asioita väärällä tavalla, mistä on seurannut mm. eettisiltä arvoiltaan vääränlaisia liikkeenjohtajia (Mintzberg 2004). Toisaalta kouluja on syytetty liian asiakaslähtöisiksi, jolloin syvällisen uuden tiedon tuottaminen on unohtunut (esim. Zell 2001, Starkey ja Tiratsoo 2007). Kauppakorkeakouluja on vielä kritisoitu siitäkin, että ne eivät ole kyenneet parantamaan yritysten tai kansakuntien kilpailukykyä, vaan päinvastoin muuttaneet liikeelämän hyvät käytännöt vahingollisiksi sekä yrityksille että yhteiskunnille (esim. Swanson 2004, Ghoshal 2005). On huomattava, että edellä mainittu kritiikki on tapahtunut samaan aikaan, kun liikkeenjohtajien maine ainakin USA:ssa tehtyjen gallupien mukaan on laskenut historian alimmalle tasolle ylittäen vain muutamalla pisteellä käytettyjen autojen myyjät (Swanson 2004). Liikkeenjohtajien mainetta ovat tuhrineet ikävät tapahtumat, kuten IT-kuplan puhkeaminen, yritysskandaalit, high-tech yritysten yhteistyö diktatuurihallitusten kanssa, kultaiset sateenvarjot, pyramidi- ja Ponzi-huijaukset, finanssikriisi, korporaatiokerjuu ja jättimäiset pelastuspaketit vain muutamia mainitakseni. Meneillään olevalla finanssikriisillä on valtavia vaikutuksia globaaliin talouteen ja tavallisten ihmisten elämään eri puolilla maailmaa. Koska finanssikriisi on myös vastuullisen liikkeenjohtamisen kriisi, se on myös kauppakorkeakoulujen kriisi. Se on synnyttänyt kiivaan keskustelun kauppakorkeakoulujen sosiaalisesta vastuusta sekä oikeutuksesta olla arvostettu akateeminen ja professionaalinen instituutio (esim. Heninz 2011, Locke ja Spender 2011, Thomas ja Wilson 2011, Wilson ja McKiernan 2011). Tässä esseessä pohdin, ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisin? Lisäksi jatkan edelleen, ja jos ovat, niin millä tavalla? Vastaukseni näihin kysymyksiin on aidosti henkilökohtainen ja siksi tietenkin myös vain osittainen. Taustalla on oma ammatillinen kokemus (dekaani, professori), kymmenet keskustelut kollegojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä lukuisat kuullut ja itse pidetyt esitelmät teemasta. Tämän lisäksi finanssikriisi on synnyttänyt huomattavan määrän korkealaatuisia kirjoja ja artikkeleita joko suoraan tämän esseen teemasta tai sitä sivuten. Pyrkiessäni vastaamaan yllä olevaan kysymykseen käytän tietenkin kaikkea vakavasti otettavaa aineistoa hyväksi. Luon ensin lyhyen katsauksen kauppakorkeakouluinstituution historiaan ja murroskohtiin, koska ne antavat kontekstia ymmärtää kauppakorkeakoulujen nykytilaa. Tämän jälkeen erittelen tarkemmin, millaisia syytöksiä kauppakorkeakouluista on tehty ja miten niihin on vastattu. Lopuksi pohdin kauppakorkeakoulujen vastuuta finanssikriisissä Kauppakorkeakouluinstituution historia lyhyesti Kauppakorkeakoulut kuuluvat professionaalisesti orientoituneisiin aloihin, kuten sen esiku- 3 Tässä esseessä ei ole mahdollista paneutua kaikkiin kauppakorkeakouluja koskeneisiin korjausehdotuksiin, mutta pääsääntö kirjoituksissa näyttää olevan se, että ensin nostetaan esille ongelma ja sen argumentit. Tämän jälkeen keskitytään juuri tuon kyseisen ongelman korjausehdotuksiin. 362

3 Kimmo Alajoutsijärvi vat tekniikka ja lääketiede. Tällaisille koulutusinstituutioille tyypillisesti ne ammentavat tietopohjansa sekä ammatillisten käytäntöjen maailmasta että akateemisesta tiedemaailmasta (Simon 1967, Whitney 1988). Tämän pohjalta näille professionaalisille koulutusaloille on syntynyt kaksi tärkeää sosiaalista systeemiä, joissa kauppakorkeakoulut pyrkivät rakentamaan menestystään: professionaalinen mainejärjestelmä ja tiedemainejärjestelmä. Kun kauppakorkeakouluja ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, ne haluttiin yliopistoihin ennen kaikkea kohottamaan liikkeenjohdon ammattikunnan arvostusta. (Khurana 2007, Engwall 2007). Niitä ei kuitenkaan haluttu tuoda taloustieteen yhteyteen, koska siihen aikaan sen ei koettu ratkaisevan liikkeenjohdon ongelmia. Kauppakorkeakoulujen perustamista vastustettiin monilta tahoilta ei vähiten vanhempien tieteiden suunnasta. Erityisesti väitettiin, että kauppakorkeakoulut kiihdyttävät yksilöllistä ahneutta eivätkä palvele yhteiskuntaa (Kieser 2004, Engwall 2007). Niinpä kauppakorkeakoulujen perustajilla oli kaksi toisistaan riippumatonta haastetta: kuinka tehdä liiketaloustieteestä yhteiskuntakelpoinen ja samalla akateeminen tiede, joka kuitenkin on selvästi taloustieteestä eroava tieteenala. Ensimmäinen haaste ratkaistiin määrittelemällä niiden tehtäväksi yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, mikä määriteltiin myös yrityksen olemassaolon tarkoitukseksi (Khurana 2007, Kieser 2004). Toinen haaste puolestaan ratkaistiin Pohjois-Amerikassa määrittelemällä tuotanto ja markkinointi tutkimuskohteeksi, kun taas saksankielisillä alueilla tutkimuskohteena oli tuloslaskelma ja tase (Kieser 2004). Pohjoismaat kopioivat kauppakorkeakoulumallinsa melko suoraviivaisesti Saksasta (Engwall 2007). Seuraava merkkipaalu kauppakorkeakoulujen historiassa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Erityisesti USA:ssa kauppakorkeakoulut olivat kasvaneet voimakkaasti ja uusia koulujakin oli perustettu runsaasti. Niiden opetuksen ja erityisesti tutkimuksen tasosta oltiin kuitenkin huolissaan. Fordin ja Carnegien säätiöt rahoittivat kaksi laajaa tutkimusta kauppakorkeakouluista. Niiden yhteinen viesti oli se, että opetus ei perustunut tutkimukseen, vaan entisten liikkeenjohtajien omiin kokemuksiin. Tästä syystä kauppakorkeakoulut täytyi nopeasti tieteellistää jo kommunismin uhankin takia (Locke 1996, Khurana 2007, Augier ja March 2011). Fordin säätiö rahoitti 1960-luvun alussa nykyrahassa valtavalla summalla, noin 250 miljoonalla dollarilla, nykyisten eliittikauppakorkeakoulujen opetusohjelmien ja henkilöstön tieteellistämistä. Koska kauppakorkeakoulut olivat laiminlyöneet omaa tohtorikoulutustaan, uusi henkilöstö oli rekrytoitava muista yhteiskuntatieteistä, erityisesti taloustieteestä. Keskeiseksi eetokseksi valittiin rationalismi ja objektiivinen päätöksenteko, mikä oli luonnollista, sillä suuri osa teorioista kopioitiin taloustieteestä (Spender 2007). Käytännössä rationaalisuus tarkoitti kvantitatiivisten menetelmien ja tilastojen käyttöä, koska niiden uskottiin vähentävään subjektiivisten ideologioiden vaikutusta päätöksentekoon (Porter 1995). Oli myös luonnollista, että tieteen ihanteeksi valittiin eksaktit luonnontieteet, erityisesti fysiikka, koska se näytti tuolloin ratkaisevan lähes kaikki ihmiskunnan ongelmat. Tosin merkittäviä soraääniäkin mahtui joukkoon. Esimerkiksi vuonna 1974 Friedrich von Hayek varoitti Nobel-palkintoluennossaan Tietämisen teeskentely taloustieteilijöitä ja heitä kuuntelevia politiikkoja soveltamasta fy- 363

4 KAK 3 / 2012 siikasta tuttuja matemaattisia malleja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tuolloinhan elettiin poikkeuksellisen syvässä talouskriisissä. Hayek ei ollut kovin ylpeä taloustieteen tuolloisesta tilasta ja totesikin sarkastisesti: as a profession we have made a mess of things. Koska hän kuoli jo vuonna 1992, jää vain arvailtavaksi, mitä hän olisi sanonut nykyisessä finanssikriisissä. Joka tapauksessa USA:n johtavista kauppakorkeakouluista tuli roolimalli lähes kaikkialla muualla länsimaissa paitsi Saksassa ja Japanissa. Suomessa tämän muutoksen imitointi tapahtui joiltakin osin yllättävän nopeasti. Esimerkiksi meikäläiset väitöskirjat, jotka olivat pitkälti noudattaneet saksalaista käsitteellisen tutkimuksen perinnettä, vaihdettiin empiirisen, pääasiassa tilastollisen tutkimuksen perinteeseen. Liikkeenjohdon koulutuksessa Lifim puolestaan pyrki noudattamaan Harvardin mallia pitkillä kursseillaan luvulla uusliberalistinen ideologia ja uusklassinen taloustiede alkoivat voittaa alaa yleisesti USA:ssa ja erityisesti sen kauppakorkeakouluissa. Kilpailukykyongelmien ratkaisuna alettiin pitää liittovaltion roolin minimointia (Sachs 2011). Tähän liittyi lähes uskonnon kaltainen luottamus markkinavoimien kykyyn ratkaista taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Yritysten olemassaolon tarkoitukseen ja myös näkemykseen siitä, mikä on yritysjohdon tehtävä, vaikutti erityisesti agentti päämies-teoria, joka oli selkeästi ristiriidassa aiemman tasapuolisen sidosryhmäajattelun kanssa. Kauppakorkeakoulujen eetoksen muutosta kuvaa hyvin Khuranan (2007) kirjan nimi: From higher aims to hired hands. Edellä mainittu eetos on säilynyt ja itse asiassa vahvistunut näihin päiviin saakka ja kulkeutunut Yhdysvaltojen kauppakorkeakouluista lähes kaikkien kauppakorkeakoulujen eetokseksi kauppakorkeakouluille tyypillisen matkimiskäyttäytymisen myötä, vaikka se on saanut ajoittaista voimakasta kritiikkiä ja poikkeuksiakin on. Mielenkiintoinen esimerkki agentti päämies-ajattelun diffuusiosta on Saksa, jonne se tuli vasta 1990-luvun lopulla (Fiss ja Zajac 2004). Saksa kielessä ei vieläkään ole sanaa omistaja-arvo, vaan siellä asiasta käytetään termiä shareholder value, mikä kertoo myös siitä, että Amerikan oppien omaksuminen ei vieläkään ole täydellistä. Japanissa ja Saksassa yrityksiä ei ole toistaiseksi johdettu pörssikurssivetoisesti vaan laajemmasta sidosryhmänäkökulmasta. Nykytilanteessa USA on businesskoulujen supervalta - ainakin heidän omien rankingiensa mukaan. Tutkimuskontribuutioilla arvioiden väitetään, että sadasta parhaasta kauppakorkeakoulusta 72 on USA:ssa ja lopuistakin 9 Kanadassa. Talouden suurvalloista esimerkiksi Saksassa on vain yksi huippukauppakorkeakoulu ja Japanissa ei yhtään (University of Texas at Dallas 2011). Tätä taustaa vasten peilaten on suorastaan surkuhupaisaa, miten huonosti useimmat amerikkalaiset toimialat ja yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Nykyisin USA:n yksi harvoista menestyneistä toimialoista ja vientituotteista ovat kauppakorkeakoulut ja niiden talous- ja liikkeenjohtamisopit 4. 4 Locke (1996) ja Locke ja Spender (2011) kuvaavat tätä paradoksia osuvasti. Sachs (2011) ja Smith (2010) ovat myös hyviä analyysejä siitä, miten markkinafundamentalismi on vaarantamassa perinteisen markkinatalouden USA:ssa. 364

5 Kimmo Alajoutsijärvi 3. Finanssikriisiin liittyvät kauppakorkeakouluista esitetyt syytökset Olen koonnut taulukkoon 1 kauppakorkeakouluista esitettyjä syytöksiä. Lähteet ovat pääasiallisesti tieteellisiä aikakauslehtiä tai arvostettujen kustantajien hyvin myyneitä kirjoja. Vaikka Taleb (2007) on julkaistu ennen varsinaisen finanssikriisin puhkeamista, se on mukana, koska kirjaa pidetään suorastaan profeetallisena finanssikriisin ennustajana. Krugman (2009) on puolestaan The New York Timesin kolumni How Did Economists Get It So Wrong?, mutta sen mukaanottoa voidaan puolustella sen saamalla huomiolla, sekä sillä, että kirjoittaja on nobelisti ja siinä esitettyihin syytöksiin on vastattu hyvin spesifisesti. Kolmas poikkeava lähde on Englannin kuningatar Elisabethin kysymys taloustieteilijöille, ja neljäs Insider Job -niminen dokumentti. Ensimmäisen ryhmän kritiikin kärki liittyy eetokseen ja missioon liittyviin valintoihin, jotka tehtiin kauppakorkeakouluinstituutiossa toisen maailmansodan jälkeen: rationaalinen ihmiskäsitys, matemaattisen mallintamisen korostuminen ja tieteellistäminen. Talebin (2007) mukaan kyse on jopa älyllisestä huijauksesta, josta ei ollut käytännön tai edes teoreettista hyötyä, vaan päinvastoin suurta vahinkoa. Matematiikka on palvellut lähinnä kilpajuoksussa akateemisista viroista. Lisäksi se on nostanut alalle tulon kynnystä sekä eristänyt taloustiedettä muusta yhteiskunnasta mystifioimalla sen perusluonnetta. Talebin mukaan pahinta taloustieteiden matematisoinnissa on ollut kuitenkin se, että mallit ovat luoneet harhaisen turvallisuudentunteen esimerkiksi riskienhallinnasta; ne eivät ole sietäneet mustia joutsenia, joiden esiintymistiheys on paljon suurempi kuin on yleisesti luultu. Kritiikin mukaan rationalismi ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ovat rajanneet tutkimuskohteita, metodologiaa ja todellisuuden ymmärrystä erityisesti poikkeuksellista ajoista ja kriiseistä, koska päähuomio on ollut talouden tasapainotilassa. Markkinafundamentalismi on luonnollinen jatko rationaalisuusoletukselle. Esimerkiksi Krugmanilla (2009) on kaksi tähän liittyvää ydinväitettä. Ensinnäkin rahoitusmarkkinat ovat sijoittajien irrationaalisuuden takia tehottomia, mistä juontaa liiallinen volatiliteetti, mikä puolestaan edellyttää regulaatiota. Toiseksi finanssikriisistä selviäminen vaatii julkista rahoitusta (fiscal stimulus). Kolmas teema liittyy teorioiden sovellutuksiin. Kauppakorkeakoulut ovat tuottaneet finanssituotteita ja -työkaluja sekä niiden soveltajia, jotka ovat finanssikriisin taustalla. Khuranan (2007) tutkimuksen mukaan jopa puolella eliittikauppakorkeakoulujen MBA-opiskelijoista on ollut ensimmäinen työpaikka 20 suurimmassa USA:n finanssialan yrityksessä, samalla kun näiden yritysten ylin johto on useimmiten valmistunut kuudesta tärkeimmästä eliittikauppakorkeakoulusta. Luonnollisesti nämä alumnit ovat koulujensa edustajia, ylpeyden aiheita ja teorioiden sekä niiden sovellutusten haltijoita. On myös selvää, että nämä kauppakorkeakoulut eivät ole onnistuneet välittämään eettisiä arvoja opiskelijoilleen tai eivät ole sitä halunneet tehdä. Kritiikin kärki on suunnattu agentti päämies-teorian väitettyyn seurausvaikutukseen, jonka mukaan korporaatioita on alettu johtaa markkinaspekulanttien ehdoilla. Tällöin on luotu agentti päämies-ongelma yrityksen pitkän tähtäimen kehittämisen ja yritysjohdon välille. (Locke ja Spender 2011: 141, ks. myös Fox 2009: ). 365

6 KAK 3 / 2012 Eettisten ongelmien väitetään juontuvan ennen kaikkea lyhyen tähtäimen tulospaineista, jotka otettiin 1980-luvulla ensin yrityskäytäntöihin ja vähän myöhemmin myös kauppakorkeakouluihin (Trank ja Rynes 2003). Jacksonin (2010) mukaan taloustieteilijöille on tyypillistä pyrkiä selittämään kriisejä luonnonilmiön kaltaisina, jolloin ne kuvataan markkinoiden normaaleiksi häiriötiloiksi. Tyypillisesti ne myös redusoidaan teknisiksi matemaattisiksi yhtälöiksi, joiden hoidot ovat usein uudenlaista juridista säätelyä. Jacksonin mukaan on mentävä edellisten näkökulmien taakse ja tunnistettava niiden moraalis-kulttuuriset mentaalimallit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus 5, lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltäminen ja spekulatiivinen kulttuuri. Kauppakorkeakoulut ovat epäonnistuneet hyveellisyyden ja korkean moraalin tuottamisessa. Ne tarjoavat ainakin implisiittisesti moraaliohjeen, jonka mukaan kaikki mikä ei ole laitonta on hyväksyttävää. Lisäksi businessetiikan ja yrityksen yhteiskunnallisen vastuun koulutuksessa on myös epäonnistuttu. Niiden opetus on johtanut 5 Toisin kuin Kanniainen ja Malinen (2010: 24) väittävät muuten ansiokkaassa analyysissä, ahneus-argumentti kriisin osaselittäjänä ei ole ongelmallinen. Jos ihminen olisi pelkästään ahne, hän tuskin lajina olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Ihmistieteissä on monenlaisia ihmiskäsityksiä, joista valtavirtataloustiede tuntuu korostavan yksipuolisesti käsitystä ihmisestä laskelmoivana, ahneena oman edun tavoittelijana. Tässä vaarana on se, että kun alamme nähdä ihmiset vain sellaisena, alamme myös käyttäytyä ja ruokkia sellaista käyttäytymistä. Esimerkiksi Marglin (2008) kuvaa miten valtavirtataloustiede kaventaa ymmärrystä yhteisöjen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Putman (2002) on puolestaan klassinen sosiologinen analyysi tästä teemasta. Tietyllä tavalla koko finanssikriisi on kertomus sosiaalisen pääoman, keskinäisen luottamuksen ja yhteisöllisyyden puutteesta ja lopullisesta katoamisesta. yrityksissä valheelliseen hurskasteluun ja ikkunaverhojen ripustamiseen. Donaldson (2012) on hyvin pitkälti samoilla linjoilla, sillä hänen mukaansa finanssikriisi johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongelmasta, joita olivat vaarasta palkitseminen, kyseenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen ja eettisten normien puuttuminen uusista finanssi-innovaatioista. Kauppakorkeakoulut eivät ole ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia eivätkä ole kyenneet tarjoamaan niihin ratkaisuja. Insider Jobin keskeinen väite kauppakorkeakouluista on vielä paljon rumempi. Sen mukaan USA:n talouseliitti koostuu huippupoliitikoista, suuryritysten ylimmästä johdosta ja eliittikoulujen professoreista, jotka muodostavat toinen toisiaan tukevan korruptoituneen järjestelmän. Professorikunta on esimerkiksi syyllistynyt sponsoreitaan tukeviin asiantuntijalausuntoihin ja tutkimusraportteihin. Insider Job aiheutti kiivaan julkisen keskustelun eliittikauppakorkeakoulujen professorikunnan moraalista ja eturistiriidoista, sekä johti organisatorisiin muutoksiin ainakin Harvardin ja Columbian businesskouluissa. 4. Finanssikriisiin liittyvät puolustuspuheenvuorot kauppakorkeakouluista Löytämiäni kirjallisia puolustuspuheenvuoroja on huomattavasti vähemmän kuin syytöksiä, mutta niitäkin on. Olen poiminut niistä kaksi tärkeintä sekä koonnut loppuun yhteenvedon keskusteluista ja esitelmistä, jotka mielestäni kattavat hyvin keskeisimmät puolustusargumentit. 366

7 Kimmo Alajoutsijärvi Taulukko 1. Kauppakorkeakouluista esitettyjä syytöksiä. Kirjoittaja Syytös Rationaalinen ihmiskäsitys, matematisointi ja tieteellistäminen Taleb (2007) Optimointitouhu käänsi sosiaalitieteen kehityksen älyllisestä ja pohdiskelevasta suunnasta, johon se oli kulkemassa, yrityksestä tulla eksaktiksi tieteeksi. Eksaktilla tieteellä tarkoitan toisen luokan teknisiä ongelmia niille, jotka haluavat kuvitella olevansa fysiikan laitoksella niin sanottua fysiikkakateutta. Toisin sanoen älyllistä huijausta. Akerlof ja Shiller (2009) Neoklassisen taloustieteen rationaalisuusoletus johti finanssimarkkinoiden deregulaatioon, mikä aiheutti finanssikriisin. Locke ja Spender (2011) Kauppakorkeakoulujen pakkomielle numeroihin ja tieteellistämiseen yhdessä uusklassisen taloustieteen ja agentti päämies-teorian dominanssin myötä johti ahneen liikkeenjohtokastin (modern robber barons) syntyyn. Tämä on johtanut moraalikatoon yritysten johdossa ja finanssisektorilla erityisesti, mistä vääjäämättömänä seurauksena oli kriisi. Starkey ja Tempest (2009) Kauppakorkeakoulujen pyrkimys tekniseen kompetenssiin johti kriisiin. Elster (2011) Taloustieteilijät tekevät yksinkertaistavia oletuksia esteettisistä ja matemaattisista intresseistä, joista unohtavat kertoa. Taloustieteilijät ovat aivan liian kunnianhimoisia kuvitellessaan kykenevänsä ennustamaan tulevaa talouden kehitystä. Markkinafundamentalismi Krugman (2009) Taloustieteilijät epäonnistuivat ennakoimaan finanssikriisiä, koska keskittyivät elegantteihin matemaattisiin malleihin, jotka sopivat idealisoituun ja ideologisoituun visioon täydellisistä markkinoista. Starkey ja Tempest (2009) Friedmanin, Jensenin ym. mukaan kauppakorkeakoulujen pitää keskittyä vain markkinoihin. Tämä markkinafundamentalismi ja naiivi usko markkinoihin johtivat kriisiin. Johnson ja Kwak (2010) 1970-luvulta alkaen johtavat amerikkalaiset kauppakorkeakoulut ja niiden rahoituksen akateemikot auttoivat finanssisektorin transformaatiossa. Ne tuottivat uusia työkaluja, markkinoita ja jättituloja Wall Streetille. Reaganin hallinto muutti akateemiset teoriat ideologiaksi ja toimintapoliitikoiksi sekä aloitti finanssisektorin voimakkaan dereguloinnin, mikä lopulta johti finanssikriisiin. Colander ym. (2009) Finanssikriisi on paljastanut taloustieteiden ja taloustieteilijöiden systemaattisen ammatillisen epäonnistumisen. Taloustieteiden pitäisi keskittyä ymmärtämään kriisejä ja poikkeuksellisia aikoja sekä komplekseja dynaamisia systeemejä, jotka on laiminlyöty akateemisessa tutkimuksessa. Wang ym. (2011) Taloustieteellinen koulutus lisää ihmisten ahneutta, joka perimmältään johtaa kriiseihin. 367

8 KAK 3 / 2012 Teorioiden sovellutukset ja niiden soveltajat Currie, Knights ja Starkey (2009) Kaplan (2011) Elisabeth II (2009) Eettiset ongelmat Insider Job (2010) Jackson (2010) Donaldson (2012) Väärä kuva yritysjohdon työstä Segrestin ja Hatchuel (2011) Kauppakorkeakoulut ovat olleet rikoskumppaneita finanssikriisin synnyttämisessä. Finanssisektori on ollut maailman parhaista businesskouluista valmistuneiden pääasiallinen työnantaja, jossa he ovat soveltaneet oppimiaan taloustieteen rahoituksen sovelluksia, jotka johtivat finanssikriisiin. Vaikka riskien hallinta on laskentatoimessa yksi keskeisimmistä tutkimusalueista, kauppakorkeakoulujen tutkimus luottaa liiaksi traditionaalisiin tutkimusmenetelmiin, jotka tarjoavat vain pintapuolisen kuvan riskeistä ja senkin pitkällä viiveellä Miksi ette kertoneet lähestyvästä finanssikriisistä? Amerikkalainen talouseliitti akateemikot, poliitikot ja yritysjohtajat ovat peruuttamattomasti korruptoituneita. Eliittikoulujen professorit kirjoittavat lausuntoja sponsoreidensa intressien mukaisesti, mutta eivät näe siinä mitään konfliktiristiriitaa. Kauppakorkeakoulujen opetusta hallitsevat moraalis-kulttuuriset mentaalimallit, joita ovat teknokraattinen ja ei-inhimillinen talousajattelu, egoistinen yksilöllisyys, ahneus, lyhytnäköisyys, moraalisten arvojen kieltäminen ja spekulatiivinen kulttuuri. Finanssikriisi johtui perimmiltään kolmesta eettisestä ongelmasta, joita olivat vaarasta palkitseminen, kyseenalaisen käyttäytymisen normalisoituminen ja eettisten normien puuttuminen uusista finanssimarkkinoiden innovaatioista. Kauppakorkeakoulut eivät ymmärtäneet näitä eettisiä ongelmia eivätkä kyenneet tarjoamaan niihin ratkaisuja. Kauppakorkeakoulujen antama kuva liikkeenjohdon liikkumavapaudesta on väärä, sillä osakeyhtiölaki velvoittaa yritysjohdon toimimaan osakkeenomistajien tahdon mukaan sekä teoriassa että käytännössä. Finanssikriisi on seurausta tästä fundamentaalisesta liikkeenjohdon kriisistä. John Cochranen (2009) vastine on otsikoitu How did Paul Krugman get it so Wrong? mukaillen alkuperäistä kolumnia, jossa Cochrane mainittiin nimeltä edustamassa chicagolaisia taloustieteilijöitä, jotka ovat Krugmanin sanoin the product of a Dark Age of macroeconomics. Ohitan muut molemminpuoliset henkilökohtaiset loukkaukset ja yritän keskittyä asiallisiin ydinviesteihin. Cochranen mukaan oli täysin ymmärrettävää, että taloustieteilijät eivät kyenneet ennakoimaan kriisiä, koska tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan kukaan ei voi tietää, minne markkinat ovat menossa, eikä kukaan voi siten luottaa ennustuksiin tai ennustajiin. Cochranen mukaan markkinoiden tehokkuus ei tarkoita markkinoiden stabiilisuutta, mutta hintojen ylisuuret liikkeet voidaan selittää 368

9 Kimmo Alajoutsijärvi irrationaalisella optimismilla tai pessimismillä. Uusliberalistisen talouspolitiikan kannattajat eivät koskaan ole väittäneet, että vapaat markkinat olisivat täydelliset, mutta että valtion säätelemät markkinat ovat vielä huonommat. Finanssikriisi aiheutui nimenomaan säädeltyjen pankkien takia eikä vapaiden osake- tai kiinteistömarkkinoiden toiminnan seurauksena. Siksi finanssikriisistä ei ole mitään fundamentaalista opittavaa. Esimerkiksi matematiikka ei ole taloustieteen ongelma vaan matematiikan kehittymättömyys. British Academyn (2009) vastine Englannin kuningattaren kysymykseen Miksi ette kertoneet lähestyvästä finanssikriisistä? on kirjeen muotoinen kattava selvitys, jonka on allekirjoittanut yli 30 johtavaa brittiasiantuntijaa. British Academyn (2009) mukaan jotkut asiantuntijatahot varoittivat finanssisektoriin liittyvistä riskeistä ja ennakoivat tulevaa kriisiä, mutta kukaan ei kyennyt näkemään sen muotoa, ajoitusta eikä ankaruutta. Oleellisin syy oli se, että kellään ei ollut kokonaiskuvaa tilanteesta ja että koko rahoitusjärjestelmään liittyvää systeemiriskiä ei onnistuttu arvioimaan. Ongelmana oli myös tunnistaa kriisiin sopivia toimenpiteitä ja instrumentteja. Katastrofiin liittyi vielä monien osapuolien toiveajattelu, laumakäyttäytyminen, itsepetos sekä lyhyen tähtäimen hyötyminen kasvavasta finanssisektorista. Finanssikriisi on kirvoittanut lukuisia virallisia seminaareja ja epävirallisia keskusteluja. Erityisen huomiolle pantavaa on finanssikriisin näkyvä rooli johtavien akkreditointiorganisaatioiden seminaareissa ja konferensseissa. Kauppakorkeakoulujen dekaanien ja professoreiden kannanottojen kirjoa vastuusta finanssikriisiin voi kuvailla vaikka seuraavasti: Kauppakorkeakouluilla ei ole mitään tekemistä finanssikriisin kanssa, joka kuuluu taloudessa luonnollisena esiintyviin epätasapainotiloihin. Taloustieteen tehtävänä ei ole ennustaa tulevaa, vaan selittää jo tapahtunutta. Taloustieteissä tai kauppakorkeakoulujen opetuksessa ei ole mitään vikaa, vaan syy on mallien käyttäjissä ja poliitikoissa. Finanssikriisin syitä ei pidä hakea meidän oppiaineista (tyypillisesti johtaminen tai markkinointi), vaan rahoituksen ja taloustieteen oppiaineista. Finanssikriisin syitä ei pidä hakea meidän kauppakorkeakoulusta (tyypillisesti eurooppalainen ei-eliittikauppakorkeakoulu), vaan siihen ovat syypäinä maailman johtavat amerikkalaiset kauppakorkeakoulut. Taloustieteet ja kauppakorkeakoulut ovat osasyyllisiä finanssikriisin ja sen taustasyihin, sillä ne ovat epäonnistuneet yritysetiikan koulutuksessa, jota pitää lisätä. 5. Puolustuspuheenvuorojen arviointia Syyllisyyden kieltäminen kokonaan ei luultavasti ole kovin uskottavaa. Jos se olisi totta, väittäisi samalla, että kauppakorkeakouluilla ei ole juuri mitään tekemistä talouden kanssa. Toivottavasti se ei ainakaan ole totta. Myös sellaiset väitteet, että (finanssi)kriisejä on ollut jo ennen ensimmäisten kauppakorkeakoulujen perustamista, eivät anna kovin hyvää kuvaa kauppakorkeakouluista suhteessa tekniikan ja lääketieteen saavutuksiin. Niiden tutkimuksiin pohjautuvien innovaatioiden avulla ihmiskunta on kyennyt radikaalisti nostamaan elintasoaan ja elämänlaatuaan. Esimer- 369

10 KAK 3 / 2012 kiksi lääketieteen rokotteet ja tekniikan tietokoneet ovat innovaatioita, joihin kauppakorkeakoulujen on vaikea vastata. Matematiikan avulla on mahdollista jopa lähettää avaruusluotain liikkuvasta planeetasta toiselle liikkuvalle planeetalle ja suhteellisen tarkkaan paikkaan. Mitä vastaavaa on saatu aikaiseksi taloustieteissä matematiikan avulla? Talouden kehitys integroituneena yhteiskuntaan ei noudata mekaniikan lakeja (Suvanto 2008). Siksi talouden kieli ei ole matematiikkaa, joka redusoi sen muka arvovapaiksi analyyseiksi ja päätöksiksi. Mitkä ylipäätänsä muuten ovat kauppakorkeakoulujen suurimmat innovaatiot tähän mennessä? 6 Finanssikriisin yksi (vanha) opetus voisi olla se, etteivät taloustieteet ole eksakti tiede eivätkä ne sellaiseksi voi koskaan tulla (Hausman 1992, Rosenberg 1992). Ehkä sellaisen teeskentely kannattaisi lopettaa. Finanssikriisin synnyttivät, tai ainakin sitä edesauttoivat, kauppakorkeakouluissa kehitetyt teoriat, sovellutukset ja niiden kantajat. Myös eliittikauppakorkeakoulujen ja finanssisektorin symbioosi ainakin USA:ssa on huomattavan ilmeinen. Finanssisektorin parhaina nousuvuosina jopa puolet eliittikouluista valmistuneista sai ensimmäisen työpaikkansa finanssisektorilta. Eliittikoulujen professorikunnalla oli myös hyvin kannattavaa konsultointia finanssisektorilla, jota kautta finanssisektorin ylimmän johdon itsekkäitä intressejä ja esimerkiksi lainsäädäntöä kiertävää toimintaa voitiin edesauttaa. Finanssisektori on myös tärkein 6 Kansantalouden tilipidon järjestelmä on ehkä taloustieteen suurin innovaatio ja ylipäätänsä suurimpia sosiaalisia innovaatioita 1900-luvulla. Ilman sitä ei hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen olisi mahdollista. Toinen merkittävä talousinnovaatio on osakeyhtiö, joka syntyi 1600-luvun alussa sattumalta Hollannin Itä-Intian Kauppayhtiön maksuvalmiusvaikeuksien myötä (Ferguson 2009). eliittikauppakorkeakoulujen lahjoittajataho. On perusteltua väittää, että tällaiset taustat vaimensivat kauppakorkeakoulujen halua toimia yhteiskunnallisena valvontaorganisaationa. Tämä on erityisen raskauttavaa, koska kyseinen professorikasti on markkinafundamentalismin ylintä papistoa, jonka tehtävänä on varjella markkinatalouden eetosta (Nelson 2001). Rahoituksen ja taloustieteen valtavirtausten ulkopuolella tuntuu olevan selkeästi halukkuutta myöntää ainakin kauppakorkeakoulujen osasyyllisyys finanssikriisiin. Ja varsinkin kun puhutaan edellä mainittujen oppiaineiden syyllisyydestä. Minusta on kuitenkin selvää, että tuo peruste ei vapauta muita aloja vastuusta, sillä suurimmassa osassa kauppakorkeakouluja yhteiseksi eetokseksi on valittu ja hyväksytty uskomus tehokkaista markkinoista ja siitä johdettu poliittisesti värittynyt markkinaideologia. Tunnetuimpia poikkeuksia on The Thunderbird School of Global Management, jonka missiossa peräänkuulutetaan yritysten yhteiskuntavastuuta ja kestävää kehitystä. Thunderbird oli ensimmäinen kauppakorkeakoulu, jossa myös otettiin käyttöön virallinen Professional Oath of Honor. Myöhemmin Harvard Business School on seurannut tätä esimerkkiä. Monet ovat valmiita myöntämään eliittikauppakorkeakoulujen vastuun finanssikriisistä, mutta kieltävät oman koulunsa syyllisyyden. Kauppakorkeakoulutoimiala on kuitenkin mitä suuremassa määrin matkimistoimiala. Tyypillisesti esimerkiksi 50 huonommalle puolelle rankattu instituutio pyrkii kaikin keinoin 20 parhaan joukkoon, johon pääsee parhaiten muistuttamalla parhaimpia. Vastaavasti ne, joita ei ole ollenkaan rankattu, pyrkivät määrätietoisesti edes rankattujen joukkoon. Myös kansainväliset akkreditoinnit samankaltaistavat johtavia kauppakorkeakouluja globaalisti. 370

11 Kimmo Alajoutsijärvi Erityisesti bisnesetiikan ja yrityksen yhteiskunnallisen vastuun kouluttajat ja tutkijat ovat vaatineet näihin teemoihin lisäpanostuksia. Uskallan kuitenkin väittää, että jos kauppakorkeakoulujen eetoksen ydintä ja mentaalimalleja ei muuteta radikaalisti, etiikan opetuksella ei juurikaan voida nostaa opettajien tai opiskelijoiden hyveellisyystasoa. Mielestäni etiikan ja yhteiskunnallisen vastuun opettajien ja tutkijoiden on myös syytä kysyä itseltään, miksi he ovat niin sivuraiteilla kauppakorkeakoulujen ytimestä, vaikka heidän viestinsä on aivan oleellinen markkinatalouden toimivuudelle. Kuten Nelsonin (2001) keskeinen teesi eli ns. markkinaparadoksi kertoo, markkinat lakkaavat toimimasta, jos siellä on liikaa oman edun tavoittelua, valehtelua, huijaamista, laittomuutta eli sitä kaikkea mitä finanssikriisiin on liittynyt. 6. Ovatko kauppakorkeakoulut syyllisiä finanssikriisiin? On selvää, että finanssikriisin kaltaiselle monimutkaiselle yhteiskunnalliselle ilmiölle on monenlaisia selityksiä ja sille etsitään kuumeisesti myös monenlaisia syyllisiä. Finanssitavaratalot ja niiden pankkiirit, varjopankit, kvantit, poliitikot, markkinaideologit, Kiina, valvontaviranomaiset, asuntovelalliset ja luottoluokittajat ovat olleet kaikkien huulilla. Kauppakorkeakoulut ovat toistaiseksi päässeet suhteellisen vähällä ja se vähäkin kritiikki on suuntautunut lähinnä uusklassiseen taloustieteeseen. Minusta on kuitenkin selvää, että kauppakorkeakoulu akateemisena ja professionaalisena instituutiona on myös osasyyllinen finanssikriisiin. Ensinnäkin kauppakorkeakoulut ovat epäonnistuneet akateemisessa roolissa olla keskustelun herättäjä tai varoittaja finanssisektorin epäterveistä käytännöistä ja moraalikadosta. Vaikka taloustieteilijät eivät kykenisikään ennustamaan kriisien ajankohtaa, taloustieteilijöiden pitäisi kyetä tunnistamaan hauraita järjestelmiä olipa se sitten globaali finanssisektori, yksittäinen yritys tai poliittinen suositus. 7 Muutamaa taloustieteilijäpoikkeusta lukuun ottamatta finanssisektoriin liittyvät riskit jäivät etukäteen kokonaan huomiotta. Tässä kauppakorkeakoulu instituutiona epäonnistui pahoin osittain varmasti myös sen takia, että se hyötyi finanssisektorin luonnottomasta kasvusta. Kauppakorkeakoulut, kuten muutkin sosiaalitieteilijät, ovat myös velvollisia kertomaan teorioidensa ja niiden sovellutusten rajoitteista tai väärinkäytöstä (vrt. Hayek 1974). Tämä juontaa siitä, että taloustieteen malleja käytetään ikään kuin näiden mallien empiirinen sisältö ja ideologinen ohjausvaikutus olisivat vähäisiä (vrt. Blommestein 2009). Jos esimerkiksi lääketieteilijät olisivat epäonnistuneet samassa mittakaavassa kuin taloustieteilijät, yhteiskunnallinen keskustelu ja siitä seuraavat vastuukysymykset olisivat varmasti eri luokkaa kuin mitä on nähty finanssikriisin seurauksena. Voiko selitys kritiikin laimeuteen olla se, että taloustieteilijöiltä ei oikeasti odotetakaan kykyä nähdä talousjärjestelmiin liittyviä riskejä etukäteen, tai edes kykyä neuvoa jälkikäteen ongelmien ratkaisuissa? 7 Liiketaloustieteessä klassinen teema on yrityksen menestystutkimukset. Myönnän, että pelkistän kovasti vuosikymmenien tutkimusta, mutta väitän, että tähän saakka menestystä on kyetty ennustamaan huonosti, kun taas jo tapahtuneen menestyksen selittämisessä ollaan ehkä hitusen verran parempia. Sen sijaan konkurssien ennustamisessa ollaan jo melko hyviä. Uskon, että menestyksen ennustamisessa ei koskaan päästä kunnollisiin tuloksiin, koska se on aina hyvin kontekstisidonnaista ja myös sattumalla on iso rooli. 371

12 KAK 3 / 2012 Vielä vakavampi asia kuin ymmärtämis-, ennustamis- ja ratkaisemiskyvyttömyys on se kysymys, ruokkivatko kauppakorkeakoulujen markkinoimat teoriat ja niiden sovellutukset finanssikriisien kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kauppakorkeakouluissa opetettavia teorioita vähätellään usein tarpeettomana diipadaapana, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Väite ei ole läheskään aina totta. Usein sanotaan, että mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, mutta toisaalta tuskin mikään on niin vaarallista kuin taloustieteen huono teoria. Kauppakorkeakoulujen piilevä vaikutus on valtava. Esimerkiksi taloustieteen kieli ja ajattelutapa ovat ujuttautuneet jo lähes kaikille yhteiskunnan aloille. Yliopistojen, koulujen, sairaaloiden, ympäristöjärjestöjen ja jopa kirkkojen johtamisessa viljellään taloustieteiden ydinterminologiaa. Kauppakorkeakoulujen asema on erityisen vahva, koska sillä on palveluksessaan valtava teoriateollisuus, joka markkinoi teoriat käytäntöön konsultointina, kurssituksena, kirjoina, lehtinä ja ohjelmistotuotteina. Kauppakorkeakoulut muuttavat tätä kautta globaalisti yhteiskuntanormeja, agendaa ja kieltä. Muilla yhteiskuntatieteilijöillä, esimerkiksi sosiologeilla tai valtio-oppineilla, ei ole vastaavaa markkinointikoneistoa. Luonnontieteilijöihinkin verrattuna kauppakorkeakoulujen tutkijat ja heidän teoriansa ovat myös tietyllä tavalla ylivertaisia. He voivat ja ovat muuttaneetkin tutkimiaan ilmiöitä (Ghoshal 2005, Ferraro, Pfeffer ja Sutton 2005). Luonnontieteilijöillehän se on pääsääntöisesti mahdotonta, josta kertovat monet aikaisempien vuosisatojen luonnontieteiden erheet. Esimerkiksi aurinko ei alkanut kiertää maapalloa, vaikka koko tiedeyhteisö niin väitti. Tuleville tutkijasukupolville jäi siis mahdollisuus korjata edellisen sukupolven väärinkäsitykset. Kauppakorkeakoulujen vaikuttavuus yhteiskuntaan, liike-elämään sekä ihmisten ajattelumalleihin ja käytäntöihin voi olla jopa lopullinen. Parhaimmillaan tai pahimmillaan katsontatavasta riippuen dominoivat taloustieteen teoriat toteuttavat itse itsensä, jolloin tuleville tutkijoille ei jää muuta mahdollisuutta kuin todeta tapahtunut. Kun puhutaan finanssikriisiin johtaneesta vastuuttomasta ja erityisesti Wall Streetin finanssisektorin yritysten johtamisesta, kaikkein eniten arvostelua ovat saaneet USA:ssa kehitettyihin agentti päämies-teorioihin perustuneet kontrolli- ja kannustejärjestelmät, joilla on pyritty varmistamaan omistajien tavoitteiden maksimointi. Se on esimerkki dominantista teoriasta, josta on tullut empiirisestikin totta. Tätä uusliberalistisen taloustieteen lähtökohtaa, jonka mukaan yritysjohdon tehtävänä on pyrkiä maksimoimaan omistajien osakkeiden arvoa pörssikurssilla mitattuna, ei kyseenalaisteta enää juuri missään listatussa yrityksessä. Itse asiassa agentti päämies-teoriasta on tullut myös tärkeä osa osakeyhtiölakia (Segrestin ja Hatchuel 2011). Kannustejärjestelmien tehtävänähän oli alun perin suitsia väitettyä johdon itsekkyyttä ja ahneutta sekä kannustaa yrityksen arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Monien suuryritysten tapauksessa kävikin juuri päinvastoin. Kuvaavaa on se, että kun tätä ahneuden suitsimista alettiin harrastaa 1960-luvun loppupuolella, keskimääräisen listatun jenkkiyrityksen toimitusjohtajan palkka oli viisi kertaa USA:n presidentin palkka luvun puolivälissä kerroin oli jo 62. Vastaavasti kun 1970-luvun alussa suuryritysten toimitusjohtaja tienasi 40-kertaisesti keskimääräiseen työntekijään nähden, niin tämän vuosituhannen alussa jo 372

13 Kimmo Alajoutsijärvi 1000-kertaisesti (Sachs 2011). 8 Hoidon seuraukset olivat siten katastrofaalisesti pahemmat kuin luultu sairaus. Lisäksi ne ovat edelleen vahvistaneet uskoa siihen, että yritysjohtajat ovat sitoutumishaluttomia ja opportunistisia oman edun tavoittelijoita. Johdon kannustejärjestelmien suurin synti on ollut niiden vaikutus kaventaa yritysjohdon näkökenttää yritysjohtamisesta ja sen sidosryhmistä sekä aikajänteestä. Ne ovat olleet aivan liian pikavoitto-omistajakeskeisiä, mikä voi olla kohtalokasta myös yritysten pitkäjänteisten omistajien kannalta. Pörssiyritysten ylimmästä johdosta on tullut ökysaareke, joka vain puhuu joukkuepelaamisesta, mutta oikeasti miettii vain omia bonuksiaan. Tämän kaltainen ahneus ei vaaranna pelkästään kyseessä olevia yrityksiä, vaan systemaattisena ilmiönä koko markkinatalouden. 7. Lopuksi Kauppakorkeakoulut ja niiden taloustieteilijät eivät olleet syvällisesti perillä siitä, mitä finanssisektorilla tapahtui ennen kriisiä. Simonin (1967) vanhan viisauden mukaan täyttääkseen velvollisuutensa kauppakorkeakoulujen täytyisi kuitenkin uppoutua perinpohjaisesti ja osallistua aktiivisesti myös käytäntöjen maailmaan, esimerkiksi finanssisektorin kvanttien työhön, kannustejärjestelmiin ja ajatusmaailmaan. 8 Kieroutunut palkkakehitys koskee myös USA:n not-forprofit-eliittiyliopistoja. Esimerkiksi Harvardin yliopistossa parhaiten palkattu johtaja (Chief Investment Officer) tienasi 33-kertaisesti professoriin nähden (compensation disclosure 2009), vaikka vuonna 2008 sijoitusten arvo oli romahtanut vajaalla 20 miljardilla dollarilla. Kuvaavaa on myös se, että parhaiten palkatut ovat työskennelleet aikaisemmin finanssisektorilla, joka on myös vankasti edustettu näiden yliopistojen säätiöiden hallituksissa (Tellus Institute 2011). Tätä taustaa vasten tuntuu varsin kummalliselta se, miten vähän kvalitatiivisia aineistoja, esimerkiksi teemahaastatteluja, käytetään rahoitussektorin tutkimuksessa (yhtenä poikkeuksena Tuckett 2011). Minusta selitykseksi ei käy se, että taloustieteen valtavirran roolimallissa eli fysiikassakaan niitä ei käytetä. Olen varma siitä, että jos atomit osaisivat puhua, fyysikot haastattelisivat niitä. Kirjallisuus Akerlof, G.A. ja Shiller, R. (2009), Animal Spirits, Princeton University Press, Princeton, NJ. Alajoutsijärvi, K. Kettunen, K. ja Tikkanen, H. (2012), Institutional evolution of business schools in Finland , Management & Organizational History 7, painossa. Augier, M. ja March, J.G. (2011), The Roots, Rituals, and Rhetorics of Change: North American Business Schools After the Second World War, Stanford University Press, Stanford, California. Bennis, W.G. ja O Toole, J. (2005), How business schools lost their way, Harvard Business Review 5: Blommestein, H.J. (2009), The Financial Crisis as a Symbol of the Failure of Academic Finance?, ssrn.com/abstract= (viitattu ). British Academy (2009), Letter to the Queen of England, empresas/carta-reina.pdf (viitattu ). Cochrane, J. (2009), How did Paul Krugman get it so wrong?, john-cochrane-responds-to-paul-krugman-fulltext/ (Viitattu ). Colander, D., Föllmer, H., Haas, A., Goldberg, M., Juselius, K., Kirmen, A., Lux, T. ja Slot, B. (2009), The financial crisis and the systematic failure of Academic economics, Working paper No. 1489, Kiel Institute for the World Economy, cfm?abstract_id= (viitattu ). 373

14 KAK 3 / 2012 Currie, C., Knights, D. ja Starkey, K. (2010), Introduction: A Post-crisis Critical Reflection on Business Schools, British Journal of Management 21:1 5. Donaldson, L. (2002), Damned by Our Theories: Contradictions Between Theories and Management Education, Academy of Management Learning and Education 1: Engwall, L. (2007), The anatomy of management education, Scandinavian Journal of Management 23, Elster, J. (2009), Excessive Ambitions, Capitalism and Society 4: Ferguson, N. (2009), The Ascent of Money, Penguin Books, London. Ferraro, F., Pfeffer, J. ja Sutton R. (2005), Economics Language and Assumptions: How Theories Can Become Self-Fulfilling, Academy of Management Review 30: Fiss, P.C. ja Zajac, E.J. (2004), The Diffusion of Ideas over Contested Terrain: The (Non)adoption of the Shareholder Value Orientation among German Firms, Administrative Science Quarterly 49: Fox, J. (2009), The Myth of the Rational Market. A History of Risk, Reward, and Delusion on Wall Street, Harper, New York. Ghoshal, S. (2005), Bad management theories are destroying good management practices, Academy of Management Learning & Education 4: Hausman, D.M. (1992), The inexact and separate science of economics, Cambridge University Press, Cambridge. Heninz, W.J., (2011), Leveraging of the Financial Crisis to Fulfill the Promise of Progressive Management, Academy of Management Learning & Education 10: von Hayek, F.A. (1974), The Pretence of Knowledge. Lecture to the memory of Alfred Nobel, December 11, 1974, (viitattu ). Jackson, K.T. (2010), The Scandal Beneath the Financial Crises: Getting a View from a Moral- Cultural Mental Model, Harvard Journal of Law & Public Policy 33: Johnson, S. ja Kwak, J. (2010), 13 Bankers, Pantheon Books, New York. Kanniainen, V. ja Malinen, T. (2010), Talouskriisin taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai molemmat?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 106: Kaplan, R.S. (2011), Accounting Scholarship that Advances Professional Knowledge and Practice, The Accounting Review 86: Khurana, R. (2007), From higher aims to hired hands: The social transformation of American business schools and the unfulfilled promise of management as a profession, Princeton University Press, Princeton, NJ. Kieser, A. (2004), The Americanization of Academic Management Education in Germany. Journal of Management Inquiry 13: Krugman, P. (2009), How Did Economists Get It So Wrong?, New York Times, September 2, Locke, R. (1996), Collapse of the American management mystique, Oxford University Press, New York. Locke, R. ja Spender, J.-C. (2011), Confronting Managerialism: How the Business Elite and Their Schools Threw our Lives out of Balance, Zed Books, London & New York. Marglin, S. (2008), The Dismal Science, Harvard University Press. Mintzberg, H. (2004), Managers, not MBAs A hard look at the soft practice of managing and management development, Berrett-Koehler, San Francisco, CA. Nelson, R.H. (2001), Economics as Religion from Samuelson to Chicago and Beyond, The Pennsylvania State University Press, Pennsylvania. Pohjola, M. (2006) Taloustiede vai kansantaloustiede?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 102:

15 Kimmo Alajoutsijärvi Porter, T. M. (1995), Trust in Numbers: The Pursuit of Objectivity in Science and Public Life, Princeton University Press, Princeton, NJ. Putman, R.D. (2002), Bowling Alone The Collapse and Revival of American Community, Simon & Schuster, New York. Rosenberg, A. (1992), Mathematical Politics or Science of Diminishing Returns?, University of Chicago Press, Chicago. Sachs, J. (2011), The Price of Civilization, Random House, New York. Segrestin, B. ja Hatchuel, A. (2011), Beyond Agency Theory, a Post-crisis View of Corporate Law, British Journal of Management 22: Simon, H.A. (1967), The Business School: A Problem in Organizational Design, Journal of Management Studies 4: Smith, Y. (2010), Econned How unentlightened self interest undermined democracy and corrupted capitalism, Palgrave MacMillan, New York. Spender, J.C. (2007), Management as a Regulated Profession: An Essay, Journal of Management Inquiry 1: Starkey, K., Hatchuel, A. ja Tempest, S. (2009), Management Research and the New Logics of Discovery and Engagement, Journal of Management Studies 46:3. Starkey, K. ja Tiratsoo, N. (2007), The Business School and the Bottom Line, Cambridge University Press, Cambridge. Suvanto, A. (2008), Ennustamisen vaikeus ja väistämättömyys, Kansantaloudellinen aikakauskirja 104: Swanson, D. L. (2004), The buck stops here: Why universities must reclaim business ethics education, Journal of Academic Ethics 2: Taleb, N. (2007), Musta Joutsen, Terra Cognita, Helsinki. Tellus Institute (2011), Academic excess: Executive compensation at leading private colleges and universities in Massachusetts, September. Thomas, H. ja Wilson, A.D. (2011), Physics envy, cognitive legitimacy or practical relevance: Dilemmas in the evolution of management research in the UK, British Journal of Management 22: Trank, C.Q. ja Rynes, S.L. (2003), Who Moved Our Cheese? Reclaiming Professionalism in Business Education, Academy of Management Learning & Education 2: Tuckett, D. (2011), Minding the Markets. An Emotional Finance View of Financial Instability, Palgrave MacMillan, London. University of Texas at Dallas (2011), Worldwide rankings UTD top 100 business schoolsresearch rankings, (viitattu ). Wang, L., Malhotra, D. ja Murnighan, J.K. (2011), Economics Education and Greed, Academy of Management Learning and Education 10: Whitley, R. (1984), The Intellectual and social organization of the sciences, Clarendon Press, New York. Whitley, R. (1988), The Management Sciences and Managerial Skills, Organization Studies, 9: Wilson, D. ja McKiernan, P. (2011), Global Mimicry: Putting Strategic Choice Back on the Business School Agenda. British Journal of Management 22: Zell, D. (2001), The market-driven business school: Has the pendulum swung too far? Journal of Management Inquiry 10:

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus

Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus Juhlaluento Vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimus Professori Lasse Koskinen Toukokuu 2016 Vakuutus ja riskienhallinta Riskienhallinta ja vakuutustoiminta muodostavat sattuman ja epävarmuuden hallintaan

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Kapteeni Mika Suomalainen 25.8.2010 1 Core Concept, Comprehensive Border Security Management 2 Strategic risk analysis 3 National border security strategy

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Tutkintorakenteet: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkintorakenteet: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kieli- ja viestintäopinnot HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOS, SUOMEN HISTORIA JA YLEI- NEN HISTORIA op koodi English Academic Reading Skills for History 3 8013751 2 8013752 for History Ruotsia historian opiskelijoille, 5 8012751

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus Futurex seminaari 29.1.2013 Tuire Palonen Nousevat alat, uusi asiantuntijuus Tutkinnon jälkeisen koulutuksen vaatimukset asettuvat usein yhteiskunnassa tapahtuvista

Lisätiedot

Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi

Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi History Päärynäpuun alta markkinajohtajaksi Markkinaraon luominen ja sen menestyksekäs täyttäminen kodinkoneella - siinä saksalaisen yrittäjän Heinz Hankammerin elämäntyö. Vuonna 1966 hänellä oli kauaskantoinen

Lisätiedot

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto

Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto Info uusille opiskelijoille 1.10.2012 korjattu versio Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto Lisätietoa: http://www.uta.fi/jkk/kat/opintosuunnat/tal.html Voit myös kysyä taloustieteen opinnoista

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki Mittaamisen vaikeus KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet 2.12.2005 STKS:n seminaari, Helsinki Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto anne.ma.lehto@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/infolukutaito

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen 15.6.2016 Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen Kandidaattiohjelmat Ohjelman nimi tummennetulla, englanninkielinen nimi alla, hakukohteet kursiivilla. Tutkinto-ohjelman nimen perässä on

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Allokaatiomuutos Alexandria

Allokaatiomuutos Alexandria Allokaatiomuutos 3.6.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 28.5.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,12 Suomi 5,87 SEB Finlandia SEB 4,39 SEB Finland Small Cap SEB 1,48 Eurooppa

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous. Vaikuta ja vaikutu 17.09.2009 marko.parkkinen@seedi.fi +358445802676 1 Verkottumisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ihminen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö 20.1.2016 Luennon rakenne Osa 1: Yritysten ongelmallinen rooli kestävän

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan?

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan? Talous ja talouspolitiikka: luento 2, ma 8.9.2008 Onko taloushistoria erilaista? Klassinen taloustiede ja taloushistoria Taloustieteellisen ajattelun perusta Suhde poliittiseen ajatteluun Klassisen taloustieteen

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot