Johtamisen perusteet KATJOP11

Transkriptio

1 Johtamisen perusteet KATJOP Luentoihini (1.9 & 8.9 & 15.9) liittyvät aineistot löytyvät kotisivuiltani, kohdasta kurssimateriaalit: KTT Kari Lohivesi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

2 Johtamisen perusteet KATJOP11 Kurssin pääsisältö ja eteneminen. Mitä se yrityksen johtaminen ehkä on, tai ei ole? Liikettä, toimintaa, liiketoimintaa toimintaympäristössä. Yrityksen johtamisen pääteemat: Johtaminen ja organisaatiot & Liiketoiminta ja strategia. Liiketoiminnan lähtökohtina omistajahyöty, asiakashyöty sekä kilpailuolosuhteet Ti

3 Millainen on hyvä johtaja?

4 Ihminen, organisaatio, toimintaympäristö? Liiketoimintaympäristömme on nopeassa ja laaja-alaisessa murroksessa. Miten sen näemme? Uhkina? Mahdollisuuksina? We do windows -U.S Marines

5 Strategiatyössä on keskeistä yrittää hahmottaa muutosvoimien, murrosten, epäjatkuvuuksien, ajureiden ja toiminta-alustojen logiikkaa Digitalisoituminen Automatisaatio Robotisaatio & Tekoäly Strategisen uudistumisen lähteitä ja haasteita Regulaatio / Deregulaatio Keskittäminen / Hajauttaminen Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com

6 Onko kyse murroksesta, epäjatkuvuuksista, vai suhdanteista? Murroksissa usein muotoutuu uudenlaisia mahdollisuusikkunoita, joissa aiemmat toimintalogiikat ja niiden taustalla olleiden ajureiden voima ja asemat muuttuvat.?????? Esimerkiksi: Mistä pääoman ylitarjonnassa ja edullisuudessa on kyse? Mihin tämä johtaa? Mitä se mahdollistaa? Esimerkiksi: Mistä raakaöljyn hinnan laskussa on kyse? Mihin tämä johtaa? Mitä se mahdollistaa? Esimerkiksi: Internet ja hakukoneet mahdollistavat lähes rajattoman, reaaliaikaisen ja maksuttoman tiedon saavutettavuuden. Mihin tämä johtaa? Mitä se mahdollistaa? Esimerkiksi: Maapallolla on tänään noin 3 miljardia lasta koulussa. Mihin tämä johtaa? Mitä se mahdollistaa? Esimerkiksi: Mistä Suomen teollisuuden kapasiteetin alasajossa ja investointivajeessa on kyse? Mihin tämä johtaa? Mitä se mahdollistaa? Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com

7 Nykyisellä tuotantokapasiteetilla Suomen teollisuuden tuotanto ja vienti eivät palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 % -23 % Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

8 Amerikkalaistutkimuksen mukaan Suomen vientituotteiden valikoima on erittäin kapea. Suomalaistuotteiden menestys Yhdysvaltain markkinoilla on tutkimustietojen mukaan korkean tulotason Euroopan maista selvästi huonoin. Suomalaisia koneita ja laitteita pidetään teknisesti huippulaadukkaina, mutta suomalaiset eivät osaa myydä ja markkinoida niitä. Suomalaiset yritykset eivät ole kyenneet uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita. On liikaa jämähdetty paperiin, selluun, yksinkertaisiin tuotteisiin. On paljon merkitystä, mitä tuotteita Suomessa valmistetaan ja yritetään maailmalle kaupaksi saada. Suomella on rakenteellinen kilpailukykyongelma. Johtuuko tämä yritysjohtajien heikosta liiketoimintaosaamisesta, osaamattomuudesta myynti- ja markkinointipuolella, vai kyvyttömyydestä uudistaa tuotevalikoimaa? Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com

9 Elinkaaret ovat lyhentyneet nopeassa tahdissa, ja varsinkin digitaalisissa liiketoiminnoissa myös niiden kasvulogiikka näyttää muokkaantuvan uudenlaiseksi. Lähde: Rogers 1962 Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com Lähde: Downes & Nunes 2013

10 Jeremy Rifkin ennusti jo 20 vuotta sitten maailmamme muutosta Työelämän murros alkoi jo kymmeniä vuosia sitten tietokoneiden laskentatehon lähdettyä huikeaan nousuun. Työn, organisoitumisen ja liiketoimintamallien muutokset ovat päivän sana. Ilman kuskia etenevät bussit ja autot yleistyvät, 3D-tulostimet poistavat ties kuinka monta tuotantolaitosta, ja lamput ja tennarit voi tulostaa omin mitoin suoraan kotona. Uberit ja Airbnb:t yleistyvät, uudet liiketoimintamallit laittavat toimialat uusiksi. Tavallisista kaduntallaajista tulee tuottajia ja palveluntarjoajia. Miten varaudumme aikaan, jolloin työ ei enää muistuta missään määrin nykyistä? Miten järjestäydymme maailmassa, jossa perinteiset konttorit, työajat ja tuottaja-kuluttaja-mallit ovat kadonneet?

11 Australialaistutkimus: 60 % opiskelijoista pyrkii kuoleville aloille Australialaisista opiskelijoista 60 prosenttia kouluttautuu ammatteihin, joita ei tulevaisuudessa enää tule olemaan, selviää tuoreesta Foundation for Young Australians - säätiön tutkimuksesta*. Opiskelijoiden tulevaa työuraa tulevat muokkaamaan voimakkaasti automatisaatio, globalisaatio ja yhteistyö, joka on seurausta jakamistaloudesta. Jopa 44 prosenttia töistä tullaan automatisoimaan seuraavan 10 vuoden aikana. Säätiön johtaja Jan Owen uskoo, että nuoret eivät ole valmistautuneita työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja keskimäärin jopa 17 eri työtä. *) Talouselämä lehti

12 Future Work Skills Univ. Of Phoenix Research institute 2014 Six drivers of Change: 1) Extreme longevity: Increasing global lifespans change the nature of careers and learning. 2) Rise of smart machine systems: Workplace automation nudges human workers out of repetitive tasks. 3) Computational world: Massive increases in sensors and processing power make the world a programmable system. 4) New media ecology: New communication tools require new media literacies beyond text. 5) Superstructured organizations: Social technologies drive new forms of production and value creation. 6) Globally connected world: Increased global interconnectivity puts diversity and adaptability at the center of organizational operations.

13 What do these six disruptive forces mean for the coming decade? Ten skills have been identified that are believed to be critical for success in the workplace. 1. Sense-making: Ability to determine the deeper meaning of significance of what is being expressed. 2. Social intelligence: Ability to connect to others in a deep and direct way, to sense and stimulate reactions and desired interactions. 3. Novel & Adaptive thinking: Proficiency at thinking and coming up with solutions and responses beyond that which is rote or rule-based. 4. Cross-cultural competency: Ability to operate in different cultural settings. 5. Computational thinking: Ability to translate vast amounts of data into abstract concepts and to understand data-based reasoning. 6. New-media literacy: Ability to critically assess and develop content that uses new media forms, and to leverage these media for persuasive communication. 7. Transdisciplinarity: Literacy in and ability to understand concepts across multiple disciplines. 8. Design mindset: Ability to represent and develop tasks and work processes for desired outcomes. 9. Cognitive load management: Ability to discriminate and filter information for importance, and to understand how to maximize cognitive functioning using a variety of tools and techniques. 10.Virtual collabaration: Ability to work productively, drive engagement, and demonstrate presence as a member of a virtual team.

14 Yrityksen johtamisen pääteemat: Johtaminen ja organisaatiot & Liiketoiminta ja strategia.

15 YRITYKSEN JOHTAMISEN PERINTEISET PÄÄTEEMAT HENKILÖSTÖ -Määrä -Laatu -Kehittäminen OSAAMINEN JOHTAMISTAPA & KOMMUNIKOINTI -Tavoitteet -Palkitseminen SITOUTUMINEN STRATEGIA -Asiakashyöty -Omistajahyöty -Kilpailuetu SUUNTA ORGANISAATIO -Rakenne -Vastuut -Valtuudet SELKEYS JÄRJESTELMÄT -Suunnittelu -Seuranta -Teknologia KURI Lähdettä soveltaen: Böhling-Niskavaara 2010

16 Liiketoiminta ja strategia? Mistä on kysymys? Jokaisella organisaatiolla on jonkinlainen sen omaa toimintaa ohjaava idea tai suunnitelma - eli strategia. Miksi? Mitä ovat strategian liikkeelle panevat voimat?

17 Mitä ovat liiketoiminnan ja strategian liikkeelle panevat voimat? Liiketoiminnalla ja sen aikaansaamiseksi tehtävällä strategialla on kolme lähtökohtaa: 1. Millaisia päämääriä omistajia edustava hallitus asettaa organisaation toiminnalle? 2. Millaiselle asiakaskunnalle tuotteet & palvelut on suunnattu? 3. Millaisessa kilpailutilanteessa organisaatio toimii?

18 Liiketoiminnan lähtökohtina asiakashyöty ja omistajahyöty Organisaatiot eivät ole olemassa itseään varten. Ne ovat olemassa asiakkaitaan ja omistajiaan varten. Perusideana on saada samanaikaisesti aikaan sekä asiakashyötyä että omistajahyötyä.

19 Asiakashyöty ja omistajahyöty linkittyvät ulkoiseen kilpailukykyyn ja sisäiseen suorituskykyyn Asiakashyötyjä ulkoisesta kilpailukyvystä: - Lisäarvoa eli hyötyä asiakkaille. Asiakashyöty Strategia Omistajahyötyjä sisäisestä suorituskyvystä: - Lisäarvoa eli hyötyä omistajille. - Toiminnallista tehokkuutta ja kannattavuutta. - Tuloksenjakokykyä. Omistajahyöty

20 Asiakashyöty ja omistajahyöty ovat keskenään helposti ristiriitaisia. Ne on mahdollista sovittaa onnistuneesti yhteen osuvan strategian avulla. Ulkoinen kilpailukyky Asiakashyöty Sisäinen suorituskyky Strategia Omistajahyöty

21 Asiakashyöty Strategia Omistajahyöty Yritystoiminnan lähtökohdat ovat luonteeltaan pysyviä. Vastaukset sen sijaan vaihtuvat jatkuvasti ajan kuluessa.

22 Asiakashyöty Strategia Voidakseen löytää osuvia vastauksia, tulisi organisaatiossa tehdä valintoja: Omistajahyöty 1. Toimintalinjoista (visiointi ja strategia). 2. Toimintaohjauksesta ja puitteista (johtaminen ja organisointi). 3. Edellytyksistä (resurssit). 4. Taidoista ja haluista (osaaminen, tahto ja kurinalaisuus).

23 Asiakashyöty Strategia Omistajahyöty Yritys = liikeidea = resepti = liiketoimintakonsepti = business plan = hypoteesi. Yritys on pohjimmiltaan kokoelma ihmisiä, jotka testaavat ideaansa. Asiakkaat joko uskovat siihen tai sitten eivät usko. Kun tämän idean elinkaari tai mahdollisuusikkuna on ohi, se on ohi.

24 Haasteena on, miten omistajien (hallituksen) asettamat tavoitteet kyetään muuntamaan markkinoilla osuvasti toimiviksi asiakashyödyiksi. Tämä on yrityksen operatiivisen johdon päätehtävä. Sen ratkaiseminen on myös yrityksen kulloisenkin strategian keskeinen tavoite ja tarkoitus. Mitä on omistajahyöty? Mitä on asiakashyöty?

25 Mitä on omistajahyöty? Mitä on asiakashyöty?

26 Asiakashyöty Strategia Omistajahyöty Omistajahyöty voidaan luokitella neljään perusvaihtoehtoon 1. Liiketoiminnan kasvattaminen. 2. Liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. 3. Liiketoiminnan / yrityksen arvon kasvattaminen. 4. Liiketoiminnan /yrityksen alasajo.

27 Asiakashyödyn eli lisäarvon ytimessä on asiakas ja hänen tarpeensa: Hyöty eli lisäarvo muodostuu ja määrittyy vaihdon hetkellä. (Value is created at the point of exchange.) Ratkaisevaa on, kun asiakas valitsee ja kun hän käyttää. (When they choose and when they use.)

28 The purpose of business is to create and keep a customer -Peter F. Drucker 2010-luvun rakennemurrosten maailmassa monia menestyviä yrityksiä näyttää yhdistävän asiakashyödyn nostaminen liiketoiminnan lähtökohdaksi. Tällöin yrityksen -Missiona on tuottaa asiakkaille hyötyä. -Strategiassa määritellään mitä tuo hyöty on ja miten sitä saadaan aikaan. -Omistajahyöty on tulema onnistuneesta liiketoiminnasta, ei liiketoimintasuunnittelun lähtökohta.

29 Liiketoiminnassa kaiken takana on asiakas Kun asiakas ostaa tuotteen tai palvelun, hänen tarpeensa määrittää sitä tyydyttävän yrityksen. Ainoa, mikä asiakasta kiinnostaa, ovat hänen omat halunsa, tarpeensa ja realiteettinsa. Asiakashyöty syntyy asiakkaan maailmassa, ei yrityksen tuotantoprosesseissa. Siksi on yleensä syytä irtaantua resurssipohjaisesta ajattelusta, jossa vain yritys luo arvoa ja asiakas on vain passiivinen kuluttaja. Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com

30 Asiakaslähtöisen strategian pääkohdat Asiakashyöty on liiketoimintastrategian lähtökohta. Omistajahyöty on tulema onnistumisesta. Organisaation tehtävänä on luoda asiakaskunta: Keitä ovat asiakkaamme? Mitä hyötyä / lisäarvoa tuotamme asiakkaillemme? Miten erottaudumme asiakkaidemme mielestä kilpailijoistamme tänään ja huomenna? Saavutammeko näin omistajahyödyn mukaiset tavoitteet? Strategiasuunnitelmasta toteutukseen: Miten saavutamme asettamamme tavoitteet? Strategian vaiheittainen toimeenpano ja seuranta: Saammeko aikaan: Ulkoista kilpailukykyä, eli hyötyä asiakkaille? Sisäistä suorituskykyä, eli hyötyä omistajille? Ihmiset perustavat ja ostavat yrityksiä saadakseen itselleen hyötyä, eli heitä motivoi omistaja-arvo ja sen kasvattaminen. Asiakkaat asioivat yrityksen kanssa saadakseen niin ikään itselleen hyötyä, eli heitä motivoi asiakashyöty ja sen kasvattaminen. Liiketoimintasuunnittelun lähtökohtana on asiakashyödyn aikaansaaminen. Siinä on siten kyse eri asiasta kuin yrityksen perustamisessa tai omistamisessa. Lähde: Lohivesi Kari Lohivesi / kari.lohivesi@gmail.com