Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa. Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry. TOIMINTA- ja TALOUSSUUNNITELMA vuodelle 2011

Transkriptio

1 Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry TOIMINTA- ja TALOUSSUUNNITELMA vuodelle 2011 Yksilön vuosi

2 2 VOITTOJA JOKA PÄIVÄ!

3 J OHD ANTO VUOTEEN 2011 Suomalaisen jalkapallon strategiakaudesta on eletty ensimmäinen vuosi, joka monessa suhteessa on kulunut strategian jalkauttamiseen ja yhteisen tavoiteilmapiirin juurruttamiseen koko jalkapalloorganisaatioon. Vanhojen toimintatapojen kriittisen tarkastelun kautta olemme tilanteessa, jossa kaudella 2011 voidaan tehdä ensimmäisiä suurempia toimenpiteitä myös huippujalkapalloon, sarjajärjestelmiin ja pelaajakehitykseen liittyen. Lajin yleisen tason kohoaminen on kuitenkin hidasta, joten vaikka pohjat olisivat hyvätkin, on meidän varauduttava siihen, että konkreettisia tuloksia saamme vasta vuosien kuluttua. Pelaajia, maalivahteja, erotuomareita ja laajennettuna kaikkia lajitoimijoita kuvaava yksilö-sana on tulevaisuuden merkityksellisin yksittäinen suomalaisen jalkapallon termi. Tältä pohjalta olemme valinneet tulevalle vuodelle piirin teemaksi Yksilön vuosi Jatkossa jokaisen toimenpiteen, tapahtuman ja päätöksen taustalla on oltava pohdinta siitä, mitä se tarkoittaa arkipäivän tekemisessä yksilön tasolla ko. kohderyhmässä. Vuonna 2011 piirin toiminnot tulevat korostamaan yksilön osaamisen kehittämistä ja itsetunnon sekä itseluottamuksen kasvua. Niiden tulee myös rohkaista oman itsensä voittamiseen ja kannustaa omien urasuunnitelmien rakentamiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Oletpa sitten pelaaja, valmentaja, erotuomari tai seuratoimija, voit olla myös reilulla tavalla itsekäs ja oman arvosi tunteva. Samalla kun voit tuntea iloa ja mielihyvää siitä, että olet yksi tämän hienon jalkapalloyhteisön merkittävistä jäsenistä. STRATEGIA ja TOIMI NTAYMP ÄRISTÖ Strategia ja arvot Kaakkois-Suomen piirin oma, kaudella 2008 päivitetty, strategia pyrkii piiritoiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseen ja arvostuksen kohottamiseen sekä päivittäisessä seuratyössä että yhteyksissä toiminta-alueen muihin sidosryhmiin. Niin vaikuttavuus kuin arvostuskin tulevat vain osoitetun ammattitaidon ja laadukkaan toiminnan kautta. Siksi piirin tulee varmistua siitä, että sen kaikki toimijat niin palkatut kuin luottamusmiespohjaisetkin saavat kaiken tarjolla olevan tiedon, koulutuksen ja tuen, jota he tarvitsevat kehitettäessä piirin ja sen seurojen toimintaa. Kaakkois-Suomen piirin arvojen - luotettavuus, yhteistyökykyisyys, vaikuttavuus ja asiantuntijuus pohjalta on hyvä lähteä toteuttamaan myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja edunvalvontaa. Ammattimaisesti, laadukkaasti ja luotettavasti toimivat tahot, ovat haluttuja kumppaneita. Piirinä me haluamme, että nuo määritteet yhdistetään alueemme kaikkiin jalkapallotoimijoihin. 3

4 Toimintaympäristö Piirin alueella jatkuu väestöllinen kehitys, jossa erityisesti teollisuuden rakennemuutokset heijastuvat mm. sisäiseen muuttoliikkeeseen ja suurempien kaupunkija maakuntakeskusten vetovoimaisuuteen. Kokonaisasukasmäärä piirin alueella on edelleen laskeva, mutta sen vauhti on onneksi hidastunut 2000-luvun alkupuoliskosta. Kuitenkin jo nyt peräti 85 % pelaajista on osittain kuntaliitosten vauhdittamana jo kaupungeissa toimivien seurojen rekistereissä. Vuoden 2011 vaihtuessa piirin toimintaalueella tapahtuu yksi kuntaliitos, kun Artjärvi yhdistyy Uudenmaan piiriin kuuluvaan Orimattilaan. Kuntien lukumäärä tulee sen jälkeen olemaan 34. Taloudellinen tilanne näyttäisi kohentuvan monella elämisen alueella, mutta kuntien taloudelliset liikkumavarat ovat edelleen niukat. Investointipaineita on kertynyt runsaasti ja urheiluolosuhteet eivät ole välttämättä investointilistojen kärkipäässä. Yhä kasvava kuntien tarve ulkoistaa palveluitaan ns. kolmannelle sektorille, tarjoaa seuroille tilaisuuden syventää yhteistyötään kunnan kanssa. Yhteiset hankkeet tai ostopalvelujen tuottaminen johtavat toivottavasti myös päätoimisen henkilöstön lisääntymiseen seuroissa. Palkatun työpanosta voidaan sitten osittain hyödyntää myös seuran perustoiminnoissa. Toisaalta hankkeiden tuella voidaan jossain määrin myös edistää olosuhteiden kehittymistä. Lajin sisäinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan strategiakauden jatkuessa. Useita toimintoja ja resurssien kohdentamisia tullaan jatkossa tarkastelemaan alueellisina, useamman piirin kokonaisuuksina. Piirin tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen tässä toimintamallissa, mutta samalla sen tulee valvoa tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumista eri alueiden ja seurojen kesken. Piirin toiminta-alue

5 HUIPPUJ ALKAPALLO Pelaajakehitys Piirin rooli pelaajakehityksessä liittyy erityisesti 15- vuotiaisiin ja sitä nuorempiin pelaajiin. Nuo vuodet ovat toiminnan kaikkein tärkein ajankohta puhutaanpa sitten kansalliselle tai kansainvälisille kentille tähtäävistä huipuista tai lajin perusharrastajista. Sen vuoksi piirin tulee edelleen terävöittää toiminnan seurantaa ja ohjeistusta alueen vuotiaiden toiminnassa. Valtakunnallisesti on sovittu, että tärkeimmät pelaajakehitykseen liittyvät uudistukset ja toimintatapojen muutokset toteutetaan liiton tekemän lajianalyysin pohjalta. Tuon analyysin joka valmistuu 2010 vuoden lopulla tulosten ja siitä johdettujen kehitystoimien saattaminen jokapäiväisiksi toiminnoiksi seuratasolla, vaatii piiriltä entistä säännöllisempää yhteydenpitoa seuravalmentajiin ja muihin ao. toiminnoista vastaaviin. Piiri tuottaa itse edelleen sekä haavitoimintaa että piirijoukkuetoimintaa, mutta entistä enemmän vähintään seurantaan, tarkasteluun ja ohjaukseen otetaan jatkossa myös alle 12- vuotiaiden toiminta. Seuroissa toimivat Taitokoulut (- 12 v.) ja Kykykoulut (12 15 v.) ja niille kohdistettavat toimenpiteet, ovat piirin oman toiminnan ohella tärkeimmät pelaajakehitykseen tähtäävät toiminnot. Niiden toiminnan tason ja harjoittelun laadun varmistaminen, ovat yksi tärkeimmistä piirin painopisteistä. Toisaalta 16-vuotiaiden ja sitä vanhempien pelaajien kehitystä tuetaan erityisesti kilpailullisimmilla sarjajärjestelmillä ja esim. akatemioiden tukitoimilla. Yksilöä tukevaa pelaajakehitystä tuemme kaudella 2011 myös uudella toimintamuodolla, jossa tietyn pelipaikan kokeneet ja ansioituneet aikuispelaajat jakavat osaamistaan alueen motivoituneimmille vastaavalla pelipaikalla pelaaville pelaajille. 5

6 Sarjatoiminta Palloliiton syksyllä 2010 päättämät aikuisten sarjauudistukset tähtäävät kehittävämmän kilpailutoiminnan tarjoamiseen maan parhaille ja lupaavimmille pelaajille. Piiritasolla uudistukset tarkoittanevat sitä, että piirin pääsarjojen tason tulisi nousta liiton sarjoista putoavia vastaavasti. Tämä toteutuu kuitenkin vain jos sarjaohjelmat, säännöt ja määräykset, joukkuetaustoissa tehtävä työ ja ottelutapahtumien laatu pohjautuvat pelaajakehitystä tukevaan ajatteluun. Kun tähän lisätään piirin kovasti suositteleman seurojen välisen järkevän yhteistoiminnan lisääntyminen, voidaan tavoitteeksi asettaa yhä useamman piirin alueen joukkueen tavoittelevan nousua valtakunnan sarjoihin. Nuorten sarjojen osalta Kaakkois-Suomen piirin esityksestä käyttöön otettavat ns. Yhteisjoukkue-määräykset mahdollistavat useamman seuran pelaajista muodostettavien joukkueiden kokoamisen. Tällaisilla yhteisjoukkueilla voidaan jokaiselle pelaajille järjestää hänen kehittymistään parhaiten tukeva peli- ja joukkuetaso. Pelaajakehitystä tuetaan järjestämällä piiriyhteistyönä tasokkaita alueellisia kilpailuja sekä kehittämällä omaa otteluasettelua ja siihen liittyviä määräyksiä ja ohjeistusta enemmän pelaajanäkökulmaa huomioiviksi. Olosuhteet Kehittyvä ja pelaajakehitystä korostava sarjatoiminta edellyttää myös olosuhteiden määrällistä ja laadullista riittävyyttä. Muun muassa piirin kilpailupäällikön opinnäytetyön kautta piiri tulee yhdessä kuntien ja seurojen kanssa kaudella 2011 ohjaamaan olosuhteiden järkevämpää ja tehokkaampaa käyttöä. Seurat ja joukkueet eivät voi olosuhdeasioissa myöskään olla ainoastaan vaatijoita, vaan entistä enemmän seurojen tulee ottaa itse vastuuta sekä olosuhteiden määrästä, että erityisesti niiden laadusta. Tätä työtä tukemaan piiri tuottaa seuroille olosuhteiden Vastuullisen käytön oppaan sekä toimittaa kaikille jäsenseuroille Palloliiton Kotikenttä-olosuhdeoppaan piirin kustannuksella. Kuntatalouden tilasta huolimatta piirin ja seurojen tulee jatkuvasti pitää esillä järkeviä ja taloudellisesti toteutettavia jalkapallon olosuhdehankkeita. Kaiken vaikuttamisen taustalla tulee olla laajapohjainen paikallinen lajien ja seurojen välinen yhteistyö ja laadukas esisuunnittelu. 6

7 Osaamisen kehittäminen Jotta kykenisimme tarjoamaan lajin jokaiselle harrastajalle tavoitetasosta riippumatta mielekästä ja motivoivaa valmennusta, on piirin markkinoitava entistä enemmän sekä omaa koulutustarjontaansa että sitä tukevia muiden toteuttamia täydennyskoulutuksia. Valmentajien tason merkityksen korostaminen sekä pelaajakehityksen että harrastajamäärien säilymisen ja kasvamisen näkökulmasta, on oltava piirin selkeä ja uskottava viesti jokaiselle jäsenseuralle. Tätä taustaa vastaan yhä useammalle seuralle ja valmentajalle on laadittava oma valmennuksen polku ja urasuunnitelma. Piirin tulee ohjata ja tukea suunnitelmien rakentamista ja parhaiten suunnitelmansa toteuttaneita täytyy huomioida ja palkita. Koulutustoiminnan ja osaamisen kehittämisen ei tule kuitenkaan kohdistua pelkästään valmennukseen, vaan sen on katettava laajasti sekä seura- että joukkuetoiminta ja entistä enemmän täytyy koulutusta suunnata myös piirin ja seurojen luottamushenkilöstölle ja niiden hallintoon osallistuville. Muun muassa syksyllä 2010 uudistuneen yhdistyslain vaikutukset ja muutostarpeet tulee saada tunnetuksi ja toisaalta hyödynnetyksi jokaisessa piirin jäsenseurassa. Erotuomarit ovat tärkeä osa sarjatoimintaa ja yksi kehityksen kulmakivistä on erotuomaritoiminta ja sen laatu. Erotuomareita on saatava rekrytoitua lisää ja heistä kaikkein lahjakkaimpien ja motivoituneimpien tulee saada piirin ohjauksessa ja tuella paras mahdollinen koulutus ja toimintaympäristö. Seurojen on otettava entistä suurempi rooli erotuomarirekrytoinnissa. Erotuomareiden merkitys on tunnistettava seuroissa ja heidän arvostuksensa ja toimintansa tukeminen on nostettava esille seuroissa esimerkiksi käytäessä lävitse seuran ja/tai joukkueen yhteisiä pelisääntöjä. Kansainvälisyys Palloliiton lajianalyysin yhteydessä on tehty selvitys ja vertailu Suomen ja usean muun Euroopan maan pelaajakehitysjärjestelmien eroista. Usealla tänä päivänä Kaakkois- Suomen piirinkin alueella valmennukseen osallistuvalla ei valitettavasti ole riittävästi tietoa vaikkapa siitä, mitä kansainväliselle tasolle pyrkiviltä pelaajilta ja heidän harjoittelultaan edellytetään. Tehdyn lajianalyysin ja siitä johdettujen toimenpiteiden tueksi on sekä seura- että piiritasolla luotava entistä enemmän myös kansainvälisiä kontakteja. Tehokkainta ja usein taloudellisesti järkevintä on toteuttaa tällaiset kontaktit ja niihin liittyvät tutustumisvierailut usean toimijan yhteistyönä. Piiri toimii aktiivisesti sekä seuraettä liitto- ja piiritasolla, niin yksittäisten vierailujen kuin laajemmankin kansainvälisen yhteistyön toteuttamisessa. 7

8 SEURATOIMINTA Nuorisotoiminta Suomalaisen jalkapallostrategian yksi tärkeimmistä tavoitteista on laajentaa entisestään lajin harrastajapohjaa. Noin rekisteröidyn pelaajan määrän kasvattaminen kauteen 2020 mennessä pelaajaan, on haastava. Jotta tuo kasvu olisi mahdollista, on piirin ja seurojen entistä enemmän keskityttävä kaikkein nuorimpien ikäluokkien toiminnan käynnistämiseen ja laadun varmistamiseen. Aiemmasta toiminnasta tehtyjen johtopäätösten perusteella toimintalinjamme muuttuu sen verran, että siirrämme painotusta kouluyhteistyössä 1-3 luokkien toimintaan ja laajennamme yhdessä seurojen kanssa toimintaa päiväkoteihin. Päiväkoti-ikä on mitä mainion vaihe synnyttää motivoiva ja innostava rakkaus jalkapalloon. Samalla on vastuullisena toimijana kuitenkin varmistettava, että toiminta itsessään ja sen laatu vastaavat ao. ikävaiheen tarpeita. Tyttöjen joukossa on tutkimusten mukaan eniten harrastajamäärien kasvupotentiaalia. Siksi piirin tulee rohkaista seuroja entisestään laajentamaan tyttöjalkapallon tarjontaa. Jo useassa seurassa tehtävää hyvää tyttöjen pelaajakoulusta, on ohjattava vieläkin tavoitteellisempaan suuntaan, jotta pelaajat voivat tavoitella esim. edustustehtäviä. Myös jo seuratoimintaan osallistuvien pelaajien monipuolinen toiminta- ja pelitarjotin rohkaisee jatkamaan harrastusta ja siksi lisäämme oman kilpailutoimintamme tarjontaa ja täsmennämme mm. niiden perusteita ja ohjeistusta. Samanaikaisesti ohjaamme seuroja osallistumaan pääasiassa vain tasoluokiteltuihin turnauksiin sekä järjestämään itse mm. jalkapallokouluja, leirejä ja matkoja. Muistuttaen samalla, että lähes ainoita kriteerejä ao. tapahtumiin osallistumiselle tai niiden järjestämiselle pitää olla kokonaisvaltaisen pelaajakehityksen tukeminen tai seuran yhteisöllisyyden ja tiiviyden lisääminen. 8

9 Harrastetoiminta Palloliitto, piirit ja seurat ovat näillä hetkillä vedenjakajalla ajatellen jalkapallon, futsalin ja niiden sisarlajien laajamuotoista harrastetoimintaa ja tapahtumien järjestämistä. Kysyntää erilaisille harrastetoiminnoille ja tapahtumille on runsaasti ja elleivät nämä viralliset jalkapallotoimijat pysty vastaamaan tähän kysyntää, siirtyy toiminta sekä pääosin siitä saatavat talous- ja muut hyödyt lajin ulkopuolisille toimijoille. Harrastetoiminnan alaisuuteen kirjautuvaa alueellista Korttelitoimintaa laajennetaan edelleen. Samalla toimintoja yhtenäistetään mm. siirtymällä piirijohtoisissa Korttelitoiminnoissa yksinomaan 5v5- pelimuotoon ja testaamalla otteluissa mm. kuljetusta ja/tai rajapotkua virallisen rajaheitoin sijasta. Myös seurajohtoisena järjestettävien alueellisten Korttelisarjojen toivotaan seuraavan piirin esimerkkiä. Seuravierailuilla ja eri tilaisuuksissa esitetään malleja, joilla on menestyksekkäästi onnistuttu kilpailullisten ja enemmän harrastuspainotteisten ryhmien ja toimintojen toteuttamisessa. Seurakehitys Kaudella 2010 laaditun ja hyväksytyn Palloliiton seuratoimintaohjeistuksen Hyvä hallintotapa jalkapalloseurassa jalkauttamisen onnistuminen ja sen käytännön toteutukset ovat piirin painopiste jäsenseurojen hallinnon tukemisessa. FootPass-auditoinnin II-kierroksen loppuunsaattaminen ja niissä mukana olevien seurojen motivoiminen hyödyntämään uutta SeuraTutor mahdollisuutta, ovat hyviä työkaluja jäsenseurojen hallinnon ja tavoitteellisen suunnittelun edelleen kehittämisessä. Seurakohtaisia kehittämisohjelmia tuetaan konsultoinnilla ja muualla jo toteutuneiden parhaiden käytäntöjen välittämisellä kaikille oman seuransa kehityksestä kiinnostuneille. Myös uuden syksyllä 2010 hyväksytyn yhdistyslain mukanaan tuomien vaateiden ja mahdollisuuksien edelleen viestiminen, on osa piirin seurojen nykyaikaista hallintoa ja hyvä perusta seuran kokonaiskehitykselle. Seurapäättäjien ns. Takahuone-klubi on n. 50 jäsenellään vielä hyödyntämätön voimavara piirin toiminnoissa. Klubin jäsenmäärän kasvattaminen ja sen toiminnan monipuolistaminen ja laajempi käyttäminen tulee hyödyntämään verkostoitumisen kautta kaikkien jäsenseurojen ja samalla piirin toimintaa. 9

10 HALLINTO ja T ALOUS Organisaatio Piirin päivittäisen toiminnan valvonnasta, seurannasta ja tulevaisuuden suunnittelusta vastaa piirihallitus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) piirikokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Hallitus kokoontuu suunnitelman mukaisesti kauden aikana kuusi (6) kertaa. Piirin valiokuntarakenteeseen kuuluvat kolme varsinaiseen toimintaan, kaksi sääntöasioihin ja yksi erityistoimintoihin liittyvää valiokuntaa. Toiminnallisista valiokunnista Koulutus- ja Kehitysvaliokunta keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja piiritoiminnan edelleen kehittämiseen. Sarjavaliokunta ja erotuomarivaliokunta tekevät pelikausittain yleisiä oman vastuualueensa päätöksiä liittyen erilaisiin toimintaohjeisiin, sääntöihin, määräyksiin ja nimityksiin. Erityisesti näiden valiokuntien toimintaa tullaan aktivoimaan ja valiokuntien ratkaisujen ja päätösten valmisteluun liitetään aina kysymys mitä tämä tarkoittaa yksilötasolla?. Kurinpito- ja vastalausevaliokunnat kokoontuvat vain tarvittaessa tekemään omaan toimialaansa liittyviä kurinpidollisia tai muuten sääntöihin ja määräyksiin liittyviä päätöksiä ja ratkaisuja. Valiokuntien tehtäviin on jatkossa liitettävissä myös eri sääntöjen ja määräysten nykytason seuraaminen ja mahdollisten muutosten esittäminen. Perinteikäs piirin järjestämä jokasyksyinen Saimaa Turnaus on haasteiden edessä. Osallistujamäärät ovat toistaiseksi olleet ilman suuria markkinointitoimia hyvällä tasolla. Mutta sarjakausien jatkuva pidentyminen sekä jalkapallonurmien yleistyminen ovat uhka syys-lokakuun vaihteessa pääosin hiekkakentillä pelattavalle turnaukselle. Tähän haasteeseen vastaaminen on piiriorganisaatioon kuuluvan turnauksen järjestelytoimikunnan keskeisin tehtävä. 10

11 Henkilöstö Piiritoimiston henkilökuntaan kuuluvat vakituisina kokoaikaisina työntekijöinä piirijohtaja, nuorisopäällikkö ja kilpailupäällikkö. Lisäksi päivittäin toimistolla työskentelee osa-aikainen palvelusihteeri. Näiden lisäksi henkilöstöön lasketaan kuuluvaksi oman toimensa ohella korvausperusteisesti toimiva erotuomarivastaava. Paineita henkilöstön lisäämiselle on koko ajan, mutta taloudelliset resurssit eivät ole toistaiseksi olleet riittävät. Kaudella 2011 piiri tutkii erilaisten hanke- tai tukimuotojen hyödyntämistä ainakin harrastetoiminnan ja/tai erotuomaritoimintojen hoitoon keskittyvän lisähenkilöstön palkkaamisen mahdollistamiseksi. Piirillä on lukuisia sopimussuhteisia oman toimensa ohella toimivia henkilöitä mm. piirijoukkuevalmennuksessa ja koulutuksessa. Koulutustoiminnoissa tullaan oto-henkilöstöä lisäämään ja esim. Palloliiton Tutorohjelmaan osallistuvia valmentajia tullaan käyttämään enenevässä määrin myös alueellisina piirikouluttajina. Tilapäistä aputyövoiman tarvetta paikataan tarjoamalla erilaisia määräaikaisia työtilaisuuksia mm. koululaisille, opiskelijoille ja työvoiman palvelukeskuksen kautta haettaville harjoittelijoille. Talous Piirin tulokertymästä suurin osa tulee oman palvelutuotannon osallistumismaksuista yms. Selvästi suurin merkitys on kilpailutoiminnon osallistumismaksuilla, joiden osuus on yli 50 % kokonaistulosta. Toiseksi suurin osuus tulee Palloliiton toiminta-avustuksesta. Suurin kuluerä on henkilöstökulut, jotka vievät n. 37 % osuuden kokonaiskuluista. Seuraavaksi suurin osuus käytetään nuorisoja koulutustoiminnan pyörittämiseen. Palloliitossa ollaan siirtymässä osittain piirien rahoituksessa ns. tulospalkkiojärjestelmään, joka merkitsee sitä, että piirin toimintojen painopisteitä ja niiden tavoitteita on tarkasteltava yhä enemmän myös talouden näkökulmasta. Liikkumavara piirin taloudessa on rakenteesta johtuen rajallinen, sillä perustoiminnan maksukorotuksilla saatava lisätulo on aina pois jäsenseurojen kassasta. Jotta piiritoimintaa voidaan kuitenkin ylläpitää ja edelleen kehittää, on piirin taloutta hoidettava siitä näkökulmasta vastuullisesti ja näidenkin kustannusvastaavuus on kyettävä siirtämään perittäviin maksuihin. Uusia tulolähteitä haettaessa on ensisijaisesti tutkittava varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolisille harrastajille tarjottavien erilaisten kilpailumuotojen ja tapahtumien järjestämisen mahdollisuuksia. Myös toiminnallisten yhteistyösopimusten kautta on etsittävä perustoimintaa tukevia tulovirtoja. 11

12 ERITYI STOIMI NNOT Palkinto Gaala Kaudella 2009 aloitettu ja siis kaksi kertaa järjestetty piirin oma Kaakon Parhaat - palkintogaala on saanut niin positiivisen vastaanoton, että tapahtumaa jatketaan ja sen sisältöä monipuolistetaan. Vuosittain tammikuussa järjestettävässä Gaalatilaisuudessa palkitaan n. 20 ansioitunutta henkilöä tai yhteisöä. Kauden 2010 palkitsemiset suoritetaan Kouvolassa lauantaina 22. tammikuuta 2011 Saimaa Turnaus Piirin yhdessä paikallisten seurojen, Lappeenrannan kaupungin ja piirin alueen erotuomarikerhojen kanssa organisoima Suomen toiseksi vanhin edelleen järjestettävä jalkapalloturnaus on haasteiden edessä. Sarjakausien pidentyminen sekä liiton että piirien sarjoissa ja joukkueiden paikallisten harjoitus- ja peliolosuhteiden kehittyminen, ovat jonkinasteinen uhka vuosittain syyslokakuun vaihteessa pääosin hiekkakentillä järjestettävälle turnaukselle. Syksyllä 2010 järjestetyn 35. Saimaa Turnauksen osallistujille suoritetun kyselytutkimuksen tulosten mukaan järjestelytoimikunta tulee läpikäymään ja linjaamaan turnauksen jatkokehitystä kevään 2011 aikana. Yhteist yön vuosi 2012 Omaksi teemakseen kaudelle 2012 Kaakkois-Suomen piiri haluaa nostaa yhteistyön. Jotta me alueellisesti suurena, mutta resursseiltaan suhteellisen pienenä piirinä pärjäämme, on meidän kaikilla tasoilla lisättävä sekä keskinäistä yhteistyötämme, että yhteistyötä muiden lajien ja sidosryhmien kanssa Teemalla Yhteistyön vuosi 2012 piiri haluaa rohkaista jäsenseurojaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön kaikilla toiminnan alueilla. Yhteistyön täytyy tavoitella niin urheilullista kuin seuratoiminnallista tason nousua. Eikä yhteistyön tule jäädä vain seurojen väliseksi, vaan sen tulee suuntautua myös omaan kuntaan sekä yhteiseen toimintaympäristöön yleensäkin. Jalkapallo on yhdessä lajina suurempi ja tehokkaampi vaikuttaja kuin yksittäinen seura tai sen toimija. Kaakkois-Suomen piiri toimii itse esimerkkinä yhteistyöhalukkuudessa ja kyvyssä. Piiri on sopinut alueellisten naapuripiiriensä kanssa useista yhteisistä toimintatavoista ja tapahtumista, jotka konkretisoituvat osittain kaudella 2011 ja merkittävämmin kaudesta 2012 alkaen Piiri toimii aktiivisesti jo nyt myös valtakunnan tasolla kaikkien piirien ja Palloliiton välisen yhteistyön lisäämisessä. 12

13 Tuloskortit NUORISOTOIMINTA TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT VASTUUT Tukitoimijat 1. Lasten ja nuorten harrastajamäärän kasvattaminen 2. Aloittelevien valmentajien tukeminen 3. Harrasteryhmien lisääminen seuroissa 1. Käynnistetyt päiväkotihankkeet, Kaikki Pelissä -tapahtumat, uudet iltapäiväkerhot, tyttöjalkapallon kehityshankkeet 2. E-tason koulutukset / Fortum Tutor 3. Best practice -mallit, seuravierailut 1. Vähintään 3 kpl päiväkoti-hankkeita ja iltapäiväkerhoja, 6-8 kpl Kaikki Pelissä tapahtumia/2300 osallistujaa, kaksi uutta tyttöhanketta, rekisteröityjen palaajien määrä (+ 3 %) 2. Vähintään 8 kpl E-tason kurssia 120 osallistujaa 3. Uusia harrasteryhmiä vähintään kolmessa seurassa NUORISOPÄÄLLIKKÖ SPL seuratiimi, alueen Fortum Tutorit KOULUTUS- ja VALMENNUS TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT VASTUUT Tukitoimijat 1. Valmentajien osaamisen kehittäminen 2. Koulutusten osallistujamäärien kasvattaminen 3. Valmennustyön tukeminen seura- ja joukkuetasolla 4. Lajianalyysin ja siitä tehtävien johtopäätösten jalkauttamisen aloittaminen 5. Uuden joukkueenjohtajakoulutuksen lanseeraus 1. Kouluttajakoulutus, laaja kurssitarjonta, täydennyskoulutukset (mm. alueelliset valmentajapäivät 2. Kohderyhmäkohtainen koulutusten markkinointi 3. Seuravierailut, Fortum tutoreiden hyödyntäminen 4. Pelipaikkakohtaiset leiripäivät, yksilöllisten pelaajapolkujen tukeminen, seuravierailut 5. Alueelliset ja seurakohtaiset JoJo-kurssit, seuravierailut 1. Piirikouluttajakoulutus, vähintään 2 x D-taso (40 os.) ja 1 x C-taso (20 os.), kurssipalautteet, valmentajapäivät (40 os.) 2. Kurssilaisten määrä ja kurssipalautteet 3. Seurapalaute, toiminnan taso, täydennyskoulutukset väh. 60 os. 4. Toteutuneet yksilökoulutukset ja palaute, pelaajien edustustehtävät 5. Kursseja/osallistujia vähintään 1/15 + 3/25 NUORISOPÄÄLLIKKÖ Liittokouluttajat, SPL koulutustoiminto, Piirijoukkuetaustat, Koulutus- ja Kehitysvaliokunta, piirijohtaja 13

14 SARJATOIMINTA TAVOITTEET TOIMENPITEET 1. Sarjoihin ja tapahtumiin osallistuvien joukkueiden määrän kasvattaminen 2. Pelaajakehitystä ja harrastajamäärän kasvattamista tukevan seurayhteistyön edistäminen 3. Piirisarjojen otteluasettelun kehittäminen 4. Piiri- ja alueyhteistyön lisääminen 5. Harrastetoiminnan ja tapahtumien määrien kasvattaminen 6. Futsalin kehityssuunnitelman laatiminen 1. Laaja ja kattava pelitarjotin (mm. E10-ikäluokka ja pienpelit, Korttelit) 2. Yhteisjoukkue-määräysten käyttöönotto, seuravierailut 3. Palveleva otteluasettelu-projekti (vähintään pilotoituna) 4. Aluesarjat, piirien rajat ylittävä osallistuminen, yhtenäiset maksut 5. Harrastevastaavan (oto) rekrytointi, suunnattu markkinointi, seurajohtoisten tapahtumien järjestäminen 6. Alueellinen seurakysely (yhdessä Itä-Suomi), arviointi, toimenpidepäätökset MITTARIT 1. Toteutuneiden sarjojen määrä, joukkuemäärä, harrastajamäärä (vrt. 2010) 2. Yhteisjoukkueiden määrä ja toiminnan palaute 3. Aikataulujen pitävyys, ottelusiirtojen määrä, erotuomariasettelun ruuhkapäivien määrä 4. Yhteisten sarjojen määrä, osallistujien palaute 5. Harrastetapahtumien määrä, osallistujien määrä, Harrastepassien määrä 6. Futsal -kehityssuunnitelma vuodesta 2012 alkaen VASTUUT Tukitoimijat KILPAILUPÄÄLLIKKÖ, Sarjavaliokunta, Nuorisopäällikkö, muiden piirien kilpailupäälliköt, erotuomarivastaava, kuntien liikuntatoimet EROTUOMARITOIMINTA TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT VASTUUT Tukitoimijat 1. Sarjatoimintaa tukevan erotuomarimäärän vakiinnuttaminen 2. Motivoituneiden erotuomareiden määrän ja tason nostaminen 3. Kehitystä tukevan erotuomariasettelun toteuttaminen 4. Alueellisen Pelin Ohjaaja koulutuksen toteuttaminen 1. Koulutukset, niiden markkinointi ja laajeneva seurayhteistyö 2. Rohkaisu urasuunnitteluun, yksilöity tarkkailu ja tuki, esitysten tekeminen 3. Palveleva otteluasettelu-projekti, ruuhkahuippujen tasaaminen, erotuomareiden sitouttaminen 4. Seurayhteistyö, aluekouluttajien rekrytointi, PO koulutusten markkinointi 1. Erotuomareiden määrä ja ikäjakautuma, tuomarien drop out-seuranta 2. Tasokursseille hyväksyttyjen määrä, tarkkailupalautteet, sarjanousut 3. Kolmikko-otteluiden suhde, laiminlyöntien määrä, luokitusten vastaavuus 4. PO - koulutusten ja niiden osallistujien määrät, toimintapalaute KILPAILUPÄÄLLIKKÖ, EROTUOMARIVASTAAVA Erotuomarivaliokunta, Erotuomarikerhot 14

15 SEURATOIMINTA TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT VASTUUT Tukitoimijat 1. Jalkapalloseuran hyvän hallintotavan jalkautus 2. FootPass auditoinnin jalostaminen kehitysprosessiksi 3. Seurapäättäjien verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen 4. Olosuhteiden käyttökulttuurin parantaminen 1. Isännän Ääni seminaari , seuravierailut 2. Seurakehityspalaverit, Seura tutoreiden hyödyntäminen 3. Takahuone-klubin toiminnan kehittäminen, Seura-treffi -kierros 4. Olosuhdeoppaat ja seuravierailut 1. Osallistujia yhteensä 110 hlö / Kaakkois-Suomi 60 hlö 2. Auditoitujen seurojen määrä, seuravierailujen määrä, 3. Klubi-iltojen ym. kokoontumisten määrä, jäsenmäärä + 20 henkilöä 4. Kuntien ja käyttäjien palaute PIIRIJOHTAJA Seura Tutorit, SPL seuratiimi, Koulutus- ja Kehitysvaliokunta, Kilpailupäällikkö HALLINTO ja TALOUS TAVOITTEET TOIMENPITEET MITTARIT VASTUUT Tukitoimijat 1. Talouden seurannan tehostaminen 2. Toiminnan suunnittelusyklien parempi aikataulutus 3. Piiristrategian päivittäminen ja PTS-suunnittelu 4. Henkilöstön sitouttaminen ja toimintojen seuranta 1. Tarkistetut talousohjeet, uudet talousraportit, kehityskeskustelut 2. Uudistetun vuosikellon käyttöönotto, yhteiskalenterointi 3. Valiokunta työskentelyn terävöittäminen, hallitustyöskentelyn tehostaminen 4. Tuloskorttien ja kehityskeskusteluiden käyttöönottaminen 1. Budjettivastaavuus 2. Suunniteltujen aikataulujen pitävyys 3. Piiristrategia päivitetty , PTS Tuloskortit, kehityskeskusteluiden toteutuminen PIIRIJOHTAJA muu henkilökunta, piirihallitus, valiokunnat VOITTOJA JOKA PÄIVÄ 15

16 Per ittävät maksut SEURAMAKSUT Uuden seuran liittymismaksu (kertasuoritus) Seurojen vuosittainen jäsenmaksu (palvelu-) SARJA - / KILPAILUTOIMINNAN MAKSUT OSALLISTUMISMAKSUT Kolmonen Nelonen Vitonen Kutonen JKKI Naiset JKM ja JTM piirisarjat tytöt / pojat (12 19 v) JLM piirisarjat tytöt / pojat (11 v ja nuor.) Kaikki ns. Pienpelisarjat - miehet / pojat / naiset / tytöt Futsal 2011/ C- ja vanhemmat Futsal 2011/ D- ja nuoremmat Korttelisarjat, joissa piiri laatii ohjelmat ja järjestää tapahtumat yms Korttelisarjat, joissa piirin laatimat peliohjelmat Jälki-ilmoittautuminen kaikissa tapauksissa 2 x maksu MUUT KILPAILUTOIMINNAN JOUKKUEMAKSUT Luovutusmaksut Piirin sarjoissa ei pääsääntöisesti sallita luovutuksia - heti 1. luovutuksesta suljetaan sarjasta, ellei sarjavaliokunta tee erikseen muunlaista päätöstä Kolmonen 350 Kolmonen 500 Nelonen 210 Nelonen 500 Vitonen 150 Muut aikuiset 300 Kutonen, JKKI ja Naiset 150 Nuoret 300 A- ja B-pojat 210 Lapset 200 Muut nuorten sarjat 160 Futsal kaikki sarjat (erotuomari- ja salikulujen lisäksi) Ottelusiirto maksut Luvallinen siirto Kolmonen 60 Kolmonen luvallinen 150 Luvaton siirto Kolmonen 120 Kolmonen luvaton 300 Luvallinen siirto muut sarjat 35 Muut aik. luvallinen 100 Luvaton siirto muut sarjat 70 Muut aik. luvaton 200 Nuoret luvallinen 100 Nuoret luvaton 200 Lapset luvallinen 50 Lapset luvaton 100 Futsal yhden ottelunsiirto 50 Futsal turnaustapahtuman siirto

17 Vastalausemaksut (palautetaan, mikäli vastalause hyväksytään) Kolmonen 250 Kolmonen ja Nelonen 250 Muut aikuiset 135 Muut aik. ja nuoret 150 Nuoret 65 Lapset 100 (Päätöksestä tehdyn valituksen käsittelymaksu) (85) - Päätöksestä tehtävän valituksen käsittelymaksu sama kuin vastalausemaksu (uusi) (=) Farmisopimus (määräytyy ylemmän joukkueen mukaan) Kolmonen 350 Kolmonen 500 Nelonen 250 Muu aikuiset 300 Vitonen 200 Yhteisjoukkueen rekisteröintimaksu -- (uusi) 200 EDUSTUSOIKEUDEN REKISTERÖINTIMAKSUT (pelaajasiirto) Jalkapallo yksittäinen pelaaja Kolmonen 50 Aikuiset 50 Nelonen 40 Nuoret 30 Muut aikuiset 30 Lapset 15 Lapset ja Nuoret 25 Futsal yksittäinen pelaaja (aiemmin eri seurassa Futsalia pelannut) B-nuoret ja vanhemmat C-nuoret ja nuoremmat Koko joukkueen siirto - 7 x yksittäisen pelaajan maksu Kolmonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 350 Aikuiset 350 Nelonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 280 Nuoret 210 Muut aikuiset - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 210 Lapset 105 E11 ja sitä vanh. nuorten joukkueet - 7 x yksittäisen pelaajan maksu 175 E10 ja sitä nuoremmat joukkueet - 5 x yksittäisen pelaajan maksu 125 Joukkuesiirron on tapahduttava määräysten mukaisesti ja siihen on sisällyttävä vähintään ikäluokan perusjoukkueen (7-9-11) verran pelaajia. Kirjauksen yhteydessä on piirin toimitettava nimilista henkilötietoineen ja pelaajien (+ tarvittaessa vanhempien) kuittauksella varustettuna KOULUTUSTOIMINNAN MAKSUT Ohjaaja- ja valmentajakoulutus E-taso kurssi (4h) ent. Kaikki Pelaa - ohjaajakurssit ilm. ilm. D-taso (46 h) Taitavuus-kurssi (8 h) Maalivahtiharjoittelu (8 h) Taidon opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi Pelikäsityksen opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi Maalivahti osana joukkuetta (15 h) 2 vrk kurssi C-taso (22 h) 3 vrk kurssi B-taso (60 h) 3 vrk + 3 vrk kurssi Fyysisen valmennuksen kurssi (20 h) 3 jakson kurssi Kaikki koulutustoiminnan kurssihinnat ovat hintoja ilman majoitusta 17

18 Muun koulutustoiminnan maksut Huoltajakurssi (7 h) Joukkueenjohtaja-kurssi (6 h) sis. materiaalin ja ruokailun Joukkueenjohtajan seurakurssi (3 h) Erotuomarikoulutus Erotuomarin peruskurssi (20 h), jatkokurssi (4h) ja kenttäkoulutus ilm. ilm. Kolmosen erotuomarikurssi (15 h) Muut taso- / erilliskurssit (7 h) Jos poisjäänti miltä tahansa kurssilta tapahtuu ilmoittamatta - veloitetaan 50 % maksusta PELAAJAKOULUTUS MAKSUT Haavitoiminta pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Piirijoukkueet pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Piirijoukkue Cup pelaajan omavastuu lopputurnauksessa Maalivahtileirit pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Erikoisleiripäivistä, turnauksista ja pelaajille jäävistä varusteista veloitetaan lisäksi kuluja vastaava omakustanne Piirin Taitokilpailut pelaajakohtainen osallistumismaksu 6 7 MUUT MAKSUT - SANKTIO MAKSUT Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (peruslupa) Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (erityislupa) Sanktio puuttuvasta Pelipassista (laskutetaan seuralta!) 100 Aikuiset 300 Nuoret 200 Lapset 100 Erotuomarin tehtävän laiminlyönti 1. kerta (aik. / nuori) 50/30 50/30 Erotuomarin tehtävän laiminlyönti seuraavat kerrat (aik./ nuori) 100/50 100/50 Piirin ansiomerkit - laskutetaan anojalta (kulta / hopea) 30/15 30/15 Maksukehotus (karhukirje)

19 Talousarvio 2011 TALOUSARVIOESITYS 2011 IND 100 Tilinpäätös TALOUSARVIO TALOUSARVIO TA2010 VARSINAINEN TOIMINTA TA 2011 KOULUTUSTOIMINTA TUOTOT 3000 Valmentajakoulutus 23431, , , Joukkueenjohtajakoulutus 900, , , Pelaajakoulutus 915, , , Huoltajakoulutus 1105, , , Erotuomarikoulutus 1137, ,00 600, Seurakoulutus 3102, , , Muu koulutus 0,00 300,00 300, Henkilöstökoulutus 2970, , , Täydennyskoulutus 7890, , ,00 78 YHTEENSÄ 41451, , ,00 96 KOULUTUSTOIMINTA KULUT 3020 Valmentajakoulutus 19687, , , Joukkueenjohtajakoulutus 206,15 550,00 900, Pelaajakoulutus kulut 2840, , , Huoltajakoulutus 983,00 700, , Erotuomarikoulutus 6658, , , Seurakoulutus 6885, , , Muu koulutus 0,00 400,00 300, KP-koulutus/tapahtumat 1786, , , Henkilöstökoulutus 5250, , , Täydennyskoulutus 8302, , ,00 89 YHTEENSÄ 52599, , ,00 94 KOULUTUSTOIMINTA , , ,00 88 NUORISOTOIMINTA TUOTOT 3040 Haavitoiminta 12898, , , C 14 piirijoukkue 2817, , , C 15 piirijoukkue 4425, , , C 15 Tytöt piirijoukkue 3287, , , C 14 Tytöt piirijoukkue 1492, , , Futiskoulu-tuotot 395,00 400,00 400, Taitokisat tuotot 2032, , , Pohjola Cup tuotot 39706,30 0,00 0, Varustevälitys tuotot 2470, , , Muut nuorisotoiminnan tuotot 0,00 300,00 0,00 0 YHTEENSÄ 69525, , ,

20 NUORISOTOIMINTA KULUT 3060 Haavitoiminta 7672, , , C 14 piirijoukkue 5280, , , C 15 piirijoukkue 6272, , , C 15 tytöt piirijoukkue 8525, , , C 14 tytöt piirijoukkue 5736, , , Futiskoulu-kulut 0,00 150,00 100, Taitokisat 4555, , , Pohjola Cup kulut 43495,48 0,00 0, Piirijoukkuevarustus 583, , , Varustevälitys kulut 2771, , , Muut nuorisotoimintakulut 1268,00 300,00 0,00 0 YHTEENSÄ 86161, , , NUORISOTOIMINTA , , , KILPAILUTOIMINTA TUOTOT 3080 Osanottomaksut 43620, , , Lisenssimaksut 67919, , , Pelaajasiirtomaksut 14270, , , Saimaa turnaus 23687, , , Futsal-tuotot 22901, , , Kolmosen et-palkkiot 27181, , , YI-ja KE-lupamaksut 2990, , , Muut kilpailutoiminnan tuotot 4828, , , YHTEENSÄ , , , KILPAILUTOIMINTA KULUT 3100 Palkinnot 2010, , , Ottelukulut 928,08 0, , Saimaa turnaus 15967, , , Futsal kulut 13528, , , Erotuomarikulut 2202, , , Kolmosen et-palkkiot 26136, , , Kilpailutoiminnan muut kulut 220, , , YHTEENSÄ 60993, , , KILPAILUTOIMINTA , , , TIEDOTUSTOIMINTA TUOTOT 3120 Ilmoitukset 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 TIEDOTUSTOIMINTA KULUT 3130 Painatuskulut 1853, , , Ilmoituskulut 184,46 0,00 0,00 YHTEENSÄ 2038, , , TIEDOTUSTOIMINTA -2038, , ,

21 HALLINTO TUOTOT 3400 Työmarkkinatuki 0,00 0, , Vuokratuotot 444,00 480,00 0,00 0 YHTEENSÄ 444,00 480, , HALLINTO KULUT 3500 Palkat , , , Sosiaalikulut 22383, , , Työterveys -243,33 800,00 900, Poistot kalusteista 584,11 400,00 330, Poistot ATK-ja toimistolaitteista 487,02 250,00 180, Poistot ATK-ohjelmista 378,36 275,00 200, Poistot ei-myytävät varusteet 2185, , , Vastikkeet ja vuokrat 13268, , , Sähkö 792,36 840,00 750, Siivous 2718, , , Matkakulut henkilökunta 7889, , , Matkakulut ei henkilökunta 6742, , , Valiokuntakulut 12,75 700,00 600, Edustuskulut 213,25 600,00 500, Edustuskulut pj. 187,10 400,00 500, Lahjat ja muistamiset 3371,50 700,00 600, Kokous ja neuvottelukulut 4742, , , Puhelinkulut 3628, , , Postitus 6173, , , Kopiointi 540, , , Toimistotarvikkeet 3071, , , Lehdet ja julkaisut 461,46 200,00 300, Laitevuokrat 6026, , , Jäsenmaksut 377,00 400,00 350, Pankkikulut 751,47 650,00 700, Korkokulut 0,00 0,00 0, Vakuutukset 447,19 500,00 600, Kirjanpito - ja tilintarkastus 907, , , Pienhankinnat 1042,80 600,00 800, Työllistämisprojekti 0,00 0, , Työll. projekti sos.kulut 0,00 0, , Kansainvälinen toiminta 0,00 600,00 400, ATK-kulut 3607, , , Varaston muutos 350,85 0,00 0, Muut kulut 4519,83 700,00 500,00 71 YHTEENSÄ , , , HALLINTO , , ,

22 VARSINAINEN TOIMINTA , , , VARAINHANKINTA TUOTOT 5000 Jäsenmaksut 22140, , , Yhteistyösopimukset 2500, , , Muu myyntitoiminta 2031, , , Varainhankinnat muut tuotot 0,00 300,00 150,00 50 TUOTOT 26672, , , KULUT 5500 Varainhankinnan kulut 793, , ,00 52 KULUT 793, , ,00 52 VARAINHANKINTA 25878, , , SIJOITUKSET TUOTOT 4000 Korkotuotot 3659,22 0,00 200,00 TUOTOT 3659,22 0,00 200,00 SIJOITUKSET 3659,22 0,00 200,00 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ , , , SATUNNAISET ERÄT TUOTOT 0,00 0,00 0,00 KULUT 0, ,00 0,00 0 YLEISAVUSTUKSET 7900 Sisäiset avustukset 77176, , , ISPR tuki 0,00 0,00 0, Muut avustukset 0,00 0,00 0,00 YLEISAVUSTUKSET 77176, , , TILIKAUDEN TULOS 11383, ,00 240,00-3 Tuotot yhteensä , , , Kulut yhteensä , , , , ,00 240,

23 LAADUKAS TYÖ VAATII LUOTETTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA HYVÄT VARUSTEEET! SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRIN VARUSTUKSESTA VASTAAVAT: 23

24 JJ OKAIINEN PÄIIVÄ ON TIILAIISUUS VIIEDÄ SUOMALAIINEN JJALKAPALLO ENTIISTÄ LÄHEMMÄS YHTEIISTÄ UNELMAAMME -- PAIIKKAA EUROOPAN HUIIPPUMAIIDEN JJOUKOSSA.. 24