a saus METSÄKONEYRITYKSEN KOKO JA MUUT KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT SEIKAT 15/1990 JOHDANTO TUTKIMUSAINEISTO

Transkriptio

1 MITSATIHDN a saus 5/990 METSÄKONEYRITYKSEN KOKO JA MUUT KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT SEIKAT Juha Rajamäki Timo Heikka Tutkimuksessa tarkastellaan metsäkoneyritysten kannattavuutta Koneyrittäjien liitto ry:n ja Hetsäalan Kuljetuksenantajien aloitteesta. Tutkimus toteutettiin yhteiscyössä Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n, Postipankki Oy:n ja Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin kanssa. Aineiston muodostavat 9 Koneyrittäjien liittoon kuuluvaa metsäkoneyritystä. Niiden osuus liiton jäsenkunnasta on noin 8 %. Näiden yritysten tilinpäätös- ja tasetietoja oli vuosilta yhteensä 9. Hetsäkoneyritysten käyttökatteen mediaaniarvo J nousi vuonna lähes 4 %: iin liikevaihdosta. Nettotuloksen perusteella vain parhaan neljänneksen toiminta (yläkvartiiliarvo) kannatti koko tarkastelujaksolla taloudellisesti hyvin, vaikka mediaaniarvokin nousi jakson aikana lähelle nollaa. Sijoitetun pääoman tuoton (sipo:n) yläkvartiiliarvo oli suuri, vuonna noin 5 %, kun taas sen mediaaniarvo nousi tarkastelujakson aikana lähelle tyydyttävää tasoa ja oli vuonna noin 9 %. Hetsäkoneyritysten velkaantuneisuuden (kokonaisvelatjliikevaihto) mediaaniarvo oli noin BO %, ja yläkvartiiliarvo nousi erittäin suureksi, 0 %:ksi. Sekä nettotuloksen että sijoitetun pääoman tuoton perusteella metsäkoneyricysten taloudellinen kannattavuus paranee, kun liikevaihto kasvaa. Tunnuslukujen perusteella niiden yritysten kannattavuus, jotka harjoittavat pelkästään puutavaran lähikuljetusta, on huomattavasti parempi yhdellä kuormatraktorilla toimittaessa kuin kahdella tai useammalla. Yhdellä hakkuukoneella ja yhdellä kuormatraktorilla toimivan yrittäjän taloudellinen kannattavuus on selvästi huonompi kuin suurten, useammilla hakkuukoneilla toimivien yritysten. *) Mediaaniarvo- lukuarvo, jonka yläpuolella on puolet ja alapuolella puolet aineistosta Yläkvartiiliarvo- lukuarvo, jonka yläpuolella on neljännes aineistosta Alakvartiiliarvo - lukuarvo, jonka alapuolella on neljännes aineistosta JOHDANTO Metsäalan koneyrittäjistä on tullut kahdenkymmenen viime vuoden aikana puutavaran valmistuksen ja kuljetuksen keskeinen ammattiryhmä. Ala on kokenut voimakkaan murroksen. Työmenetelmät ja etenkin koneiden tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti. Hakkuun koneellistamisasteen tuntuva nousu viime aikoina on lisännyt etenkin monitoimikoneinvestointeja. Siitä huolimatta, että yrittäjien määrä on hieman vähentynyt, on yritysten keskimääräinen konekanta noussut. koneesta noin koneeseen. Samalla yritysten liikevaihto ja henkilömäärä ovat lisääntyneet. Kalusto on keskittynyt yhä harvempien yrittäjien omistukseen. Kun toiminta laajenee ja liikevaihto kasvaa, yrittäjä tarvitsee enemmän liiketaloudellista tietämystä. Investointien, rahoituksen ja verotuksen suunnittelu on tulevaisuudessa ratkaisevaa myös metsäkoneyrittäjien menestymiselle. Metsäkoneyritysten kannattavuutta on pankkien omien selvitysten lisäksi tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneyritysten kannattavuutta yleensä ja lisäksi tarkasteltiin, mitä metsäkoneyrityksen koko vaikuttaa yrityksen toiminnan kannattavuu teen. Yrityksen koko määritettiin tutkimuksessa sekä liikevaihdon että konekannan perusteella. TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen aineisto perustuu metsäkoneyritysten ilman nimeä ja sijaintitietoa luovuttamiin, vuosien tilinpäätös- ja tasetietoihin, joita oikaistiin. Yhtiömuotojen ja konekantojen osalta aineistoa täydennettiin pankkien ja Koneyrittäjien liiton välisellä yhteistyöllä.

2 Tutkimuksen perusaineiston muodostivat 9 Koneyrittäjien liittoon kuuluvaa metsäkoneyritystä. Niiden osuus liiton 500 jäsenyrityksestä on noin 8 %. Tilinpäätös - ja tasetietoja oli viiden viime vuoden ajalta yhteensä 9. Näin yhdeltä yritykseltä oli tiedot keskimäärin kolmelta tilikaudelta. Tiedot jakautuvat vuosittain seuraavasti : Tilinpäätös- ja tasetietoja Tutkimukselle tärkeimpien vuosien, vuodet 986 -, otoksen koko on Koneyrittäjien liittoon kuuluvista metsäkoneyrittäjistä noin 6 %. Kun tarkastellaan toimialan kannattavuutta, on muistettava, ettei kyseessä ole satunnaisotanta ja että aineistolle on tyypillistä suuri hajonta. Koska aineisto perustuu pankkien metsäkoneurakoinnin toimialatilastoihin, korostuvat tutkimuksessa keskimääräistä suuremmat metsäkoneyritykset. TUTKIMUSMENETELMÄ Metsäkoneyritysten kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen perustana käytettiin vuosien 989 tilinpäätös- ja tasetietoja. Tunnusluvut laskettiin yritystutkimusneuvottelukunnan suosituksen mukaisesti. - Yritys tutkimusneuvottelukuntaan kuuluvat Suomen tärkeimmät luotonantajat. - Tilastollisista tunnusluvuista keskeisiä ovat keskiarvot ja -hajonnat, mediaanit sekä ylä- ja alakvartiilit. Yritystutkimusneuvottelukunnan suosituksen mukaisessa tilinpäätösanalyysissa pyritään puhtaaseen meno-tuloteoriaan, ja varaukset ovat luonteeltaan ennenaikaisia kulukirjauksia, minkä vuoksi niiden vaikutus eliminoidaan. Jos omistajan työpanosta vastaava palkka ei rasita tulosta, lisätään palkkakuluja. Jos omistajien palkat sisältävät selvästi voitonjakoa, pienennetään palkkakuluja ja ylimääräinen osuus merkitään maksetuksi voi tonj aoks i. Menetelmä soveltunee hyvin uusille hakkuukoneille, joiden vuotuiset käyttötuntimäärät ovat suuria ja tekninen vanhentuminen nopeaa. Elinkeinoverolain mukaisilla maksimipoistoula voidaan viidessä vuodessa poistaa noin 8 % hakkuukoneen hankintahinnasta. Metsäkoneyrittäjälle etupainoinen poistotapa on paras, jos yrityksen tulorahoitus on riittävän suuri. Yrittäjälle nykymarkka on huomattavasti arvokkaampi kuin tulevaisuuden markka korkojen ja tulevaisuuden epävarmuuden vuok- si. Kuormatraktoreiden keskimääräinen käyttöikä on huomattavasti pitempi kuin hakkuukoneiden, joten maksimipoistot huonontavat kuormatraktoreiden alkuvuosien tulosta huomattavasti. Maksimipoistot voivat rasittaa myös yksittäisen hakkuukoneyrityksen tulosta kohtuuttomasti, jolloin esimerkiksi nettotulos voi olla selvästi negatiivinen. Harhainen tilanne syntyy usein ensimmäisen vuoden tilinpäätöksessä kalliiden koneinvestointien jälkeen, sillä esimerkiksi uuden kuormainharvesterin huollon ja tehokkaan ajamisen opettelu vie aikaa. Koska metsäkoneyrittäjät investoivat toisistaan riippumatta, voidaan olettaa, että koko toimialan tilastollisten tunnuslukujen tarkastelu antaa oikean kuvan kannattavuuden kehityksestä. TUTKIMUSTULOKSET Yleinen kannattavuus Metsäkoneyritysten omaisuus on pääasiassa käyttöomaisuutta (kuva ), josta suurin osa sitoutuu koneisiin ja kalustoon. Silloin elinkeinoverolain mukaiset etupainoiset maksimipoistot (0 %) saattavat rasittaa yksittäisen yrityksen vuotuista tulosta. Pääomakustannuksiin on sisällytetty korkokulut ja elinkeinoverolain mukaiset maksimipoistot. Pääomakustannusten osuus metsäkoneyritysten liikevaihdosta on suuri (kuva ). Siksi huomattava osa metsäkoneyrittäjistä ei ole pystynyt tekemään viime vuosina elinkeinoverolain mukaisia maksimipoistoja. Ongelmallisin kohta tilinpäätöksen oikaisussa on poistot. Poistokäytännön yhtenäistämiseksi suosituksen mukaisessa analyysissa käyte tään elinkeinoverolain mukaisia maksimipois toja, jotka koneista ja kalustosta ovat 0 % sekä rakennuksista 9 % menojäännöksestä. Jos yrityksen tilinpäätöksessään tekemät poistot poikkeavat maksimipoistoista, otetaan mahdolliset yli- tai alipoistot huomioon yrityksen tuloslaskelmassa ja taseessa. Maksimipoistot soveltuvat poistomenetelmäksi hyvin, jos koneet kuluvat nopeasti loppuun. Kuva. KayttOomaisuuden osuus koko omaisuudesta vuonna f) -~

3 Käy tt ökate- % 50, , , , Yläkvar t iili Mediaani Alakvart i i l i Mu~t kustannukset X 0 Kuva. Paaomakustannusten osuus kokonaiskustannuksista vuonna , r _, Tilikauden liikevaihto kuvaa yrityksen toiminnan laajuutta. Liikevaihto kasvoi vuosina huonointa neljännestä (alakvartiiliarvoa) lukuun ottamatta voimakkaasti (kuvat ja 4). Se johtuu siitä, että hakkuukoneiden määrät ovat viime vuosina tuntuvasti lisääntyneet. Vuoden 989 pienehkön aineiston perusteella voitaneen päätellä, että kehitys vuonna 989 jatkui hyvin samankaltaisena. 000 mk 000r ~ Kuva 5..Kayttölcateprosentin kehil)'s vuosina - Käyttökate ilmoittaa, kuinka paljon liikevaihdosta on jäljellä korkojen, välittömien verojen ja poistojen kattamiseksi. Käyttökateprosentti (käyttökate/ liikevaihto) kuvaa metsäkoneyrityksen toiminnan kannattavuutta. Käyttökateprosentin mediaaniarvo on noussut neljän viime vuoden aikana noin 40 %: iin (kuva 5). Pääomavaltainen metsäkoneyrittäminen tarvitsee poikkeuksellisen suuren käyttökatteen, minkä vuoksi sen korkea arvo ei vielä varmista taloudellista kannattavuutta. Nettotulosprosentti on tärkein metsäkoneyrityksen kannattavuutta kuvaava, tuloslaskelmaan perustuva tunnusluku. Nettotulos saadaan, kun käyttökatteesta vähennetään välittömät verot, korkokulut ja poistot. Jotta yritystoimintaa voidaan pitää kannattavana, tulisi nettotuloksen olla positiivinen Kuva. llikevaibdon keskiarvon muutos vuosina - Vain nettotuloksen yläkvartiiliarvo oli selvästi positiivinen koko tarkastelujaksolla (kuva 6). Kuitenkin myös nettotuloksen mediaaniarvo parantui ja nousi vuonna lähel- Nettotulos - X Milj. mk.6, , * * Yläkvar t i i l i Medi aani Alakvart i i l i l , 986 Kuva 4. llikevaibdon kehil)'s vuosina ,----=±::=~~Al~a~v~a~r!_:ti0_i!_l!_. ; 986 Kuva 6. Nettotulosprosentin kehil)'s vuosina -

4 Sipo- X Ve l kaan tu ne i suus- X L---- / / ; Yläkvartiili Mediaani --;*<--- -** l'led i aan i - t Alakva rt i i l i Alakva rt i i t i r Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (sipo-%) on tärkein sekä tuloslaskelmaan että taseeseen perustuva, suhteellista kannattavuutta ilmaiseva tunnusluku. Sipo-% = 00 Nettotulos + Korkokulut Sijoitettu pääoma Kaavan osoittaja saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Nimittäjän sijoitettu pääoma tarkoittaa oman ja korollisen vieraan pääoman vuoden alun ja lopun keskiarvoa. Karelliseen vieraaseen pääomaan kuuluvat pitkäaikaiset velat. Lyhytaikaisista veloista korottornia ovat siirtovelat, ennakkomaksut ja ostovelat. Jos oman pääoman arvo oli negatiivinen, käytettiin laskennassa arvoa nolla. Yleensä s ij oi te tun pääoman tuottoa voidaan pitää tyydyttävänä, kun sen arvo on yhtä suuri kuin yrityksen vieraasta pääomasta maksama keskimääräinen korko ja nettotulos on samanaikaisesti positiivinen. Tutkimusaineiston perusteella metsäkoneyritykset ovat viime vuosina maksaneet vieraasta pääomasta korkoa noin ll %. Tämän kriteerin perusteella sijoitetun pääoman tuoton mediaaniarvo lähestyi vuosina - tyydyttävää kannattavuuden tasoa (kuva 7). Vaikka sijoitetun pääoman tuoton alakvartiiliarvo on kehittynyt viime vuosina myönteisesti, jäi se vuonna selvästi negatiiviseksi. Velkaantuneisuuspros entil la tarkoitetaan kokonaisvelkojen prosenteiksi muutettua suhdetta liikevaihtoon. Metsäkoneyritysten velkaantuneisuus oli suuri (kuva 8). Kuitenkin metsäkoneyritysten käyttökatteen arvot ovat poikkeuksellisen suuria, minkä vuoksi yritykset kestänevät hieman suurempaa velkaantuneisuutta kuin useat muut toimialat. Suuri vel4 Kuva 8. Velkaantuneisuusprosentin kehitys vuosina - Kuva 7. Sijoitetun paaoman tuottoprosentin kehitys vuosina - le nollaa. Vuoden 989 aineiston perusteella voitaneen päätellä, että kehitys vuonna 989 jatkui samanlaisena. kaantuneisuus lisää pitkäaikaisena ilmiönä pääoman hoitokustannuksia, jolloin kannattavuus huononee. Usein metsäkoneyrittäjän velkaantumisen taustalla on ehkä liikakin investoiminen käyttöomaisuuteen. Yritysmuodon vaikutus kannattavuuteen Yritysmuodon perusteella metsäkoneyritykset jaettiin neljään luokkaan ( kuva 9) seuraavasti: Luokka l osakeyhtiöt kommandiittiyhtiöt avoimet yhtiöt 4 yksityiset yritykset Yksityinen yritys kannattaa selvästi huonommin kuin kommandiitti- ja avoin yhtiö. Kommandiitti- ja avoimet yhtiöt harjoittavat yleensä liiketoimintaa, jolloin esimerkiksi verorasitusta voidaan keventää yksityisiin ammatinharjoittajiin nähden. Kuitenkaan yritysmuoto ei vaikuttane kannattavuuteen suoraan, vaan taloudellisesti parhaimpaan tulokseen päästään harkitsemalla yhtiömuoto yri tyskohtaisesti. Sipo- X ( edi aani) , l 0~ Osa e- yht iöt andiitti yhtiöt Avoi et yh t iöt Yks i t yise t yritykset Kuva 9. Yritysmuodon vaikutus kannattavuuteen sijoitetun paaoman tuottoprosentin perusteella vuonna

5 Sipo- X Nettotulos- % 5, , Ko oluo a - 0 Yt.l kvart l i- ~< * Med i aan i ~±===~~A~ l a~k ~valir~t,u i~l ~i Kok oluok a Kuva 0. Uikevaihdon vaikutus kannattavuuteen sijoitetun pälloman tuottoprosentin ja nettotulosprosentin perusteella vuonna, Metsäkoneyrityksen koon vaikutus kannattavuuteen Liikevaihd.on perusteella Vuoden liikevaihdon perusteella metsäkoneyritykset ryhmiteltiin kolmeen, kooltaan tasaiseen luokkaan (kuva 0). Luokka Liikevaihto, milj. mk < - > Molempien tunnuslukujen kannattavuuden kuvaajat muistuttavat huomattavasti toisiaan. Taloudellinen kannattavuus paranee, kun liikevaihto kasvaa. Toisessa kokoluokassa kannattavuus oli vuonna molemmilla tunnusluvuilla mitattaessa selvästi parempi kaikilla tasoilla kuin ensimmäisessä luokassa. Kun verrataan toista ja kolmatta kokoluokkaa toisiinsa, ovat alakvartiili- ja mediaani- arvot selvästi parempia kolmannessa luokassa. Ainoastaan yläkvartiiliarvot ovat kolmannessa kokoluokassa pienemmät kuin toisessa. Kahden pienimmän liikevaihtoluokan sijoitetun pääoman tuottoprosenttien ja nettotulosprosenttien hajonnat olivat erittäin suuria. Yrityskoen kasvu pienentää hajontaa, sillä liikevaihdon ollessa yli miljoonaa markkaa sijaitsee puolet tunnuslukujen havaintoarvoista noin 5 %:n sisällä. Konekannan perusteella Konekannan perusteella metsäkoneyrittäjät jaettiin viiteen eri luokkaan (kuva ) siten, että jokaiseen tuli riittävästi (vähintään 9) tilinpäätöstietoja. Luokka A B c D E kuormatraktori tai useampi kuormatraktori hakkuukone + kuormatraktori hakkuukone + kuormatraktoria konekanta suurempi kuin luokassa D Sipo- X (mediaanil 5~------~ ~ Net totu los- X (medi aan i l ~ J A B 0 E Konekanta l uok a, ~------~------,-~~~-~ 0 +--r--~~~--/0~----~~ : 'IL--H ~ A B 0 Konekanta l uokka Kuva L Konekannan vaikutus kannattavuuteen sijoitetun pälloman tuottoprosentin ja nettotulosprosentin perusteella vuonna 5

6 Erilaisilla konekannoilla toimivien metsäkoneyritysten kannattavuus erosi huomattavasti toisistaan niin sijoitetun pääoman tuoton kuin nettotuloksenkin perusteella. Kun tarkastellaan niitä yrityksiä, jotka harjoittavat pelkästään puutavaran lähikuljetusta (luokat Aja B), huomataan, että yhdellä metsätraktorilla toimivien urakoitsijoiden kannattavuus on huomattavasti parempi kuin kahdella tai useammalla kuormatraktorilla toimivan yrittäjän. Mäkisen (, Folia Forestalia 77) tutkimuksen tulokset olivat hyvin samanlaisia. Yhden metsätraktorin hyvä kannattavuus selittynee sillä, että sijoitettu pääoma on pieni ja että yleensä omistaja ajaa konetta itse. Usein myös yhden kuormatraktorin vuotuinen käyttötuntimäärä on suuri ja liikevaihto konekantaan nähden suhteellisen suuri. Kun metsätraktoreiden määrä lisääntyy, koneiden käyttö voi jäädä tehottomammaksi. Toimintaan sitoutuu huomattavasti enemmän pääomaa, jolloin pääomakustannukset nousevat huomattavasti. Myös palkkakustannusten osuus kasvaa tuntuvasti. Kuitenkaan useissa tapauksissa työtä ei ole riittävästi kaikille kuormatraktoreille, minkä vuoksi liikevaihto jää liian pieneksi kattaakseen lisäkustannukset. Yhdellä metsätraktorilla lähikuljetusta harjoittavaa yritystä on luontevaa laajentaa hakkuukoneyritykseksi. Kuitenkin yhtä hakkuukonetta ja yhtä kuormatraktoria käyttävien metsäkoneyritysten (luokka C) sijoitetun pääoman tuoton mediaaniarvo on negatiivinen ja nettotulosprosentin mediaaniarvo noin -0. Siitä voitaneen päätellä, että siirtyminen pelkästään lähikuljetusta harjoittavasta metsäkoneyrityksestä hakkuukoneyritykseksi ei aina suju kitkatta. Puutavaran koneellinen valmistus eroaa tekniikaltaan huomattavasti lähikuljetuksesta. Investoiminen kalliiseen hakkuukoneeseen lisää pääomakustannuksia myös huomattavasti. Jos hakkuukone osoittautuu tekniikaltaan, kooltaan tai muuten virheinvestoinniksi, aiheutuu yrittäjälle taloudellisia vaikeuksia. Sijoitetun pääoman tuoton perusteella yhden hakkuukoneen ja kahden kuormatraktorin konekannalla (luokka D) päästään taloudellisesti parhaimpaan tulokseen. Nettotuloksen perusteella luokkien D ja E toiminta on taloudellisesti kannattavinta. Vaikka konekannaltaan suurimpaan luokkaan (luokkaan E) kuuluvan yrittäjän toiminta on nettotuloksen perusteella yhtä kannattavaa kuin luokkaan D kuuluvan, huonontaa sijoitetun pääoman tuoton arvoa suurempi sijoitettu pääoma. PÄÄTELMÄT Kaikille metsäkoneyritysten taloudellista kannattavuutta kuvaaville tunnusluvuille on tyypillistä tuntuva hajonta. Tutkimuksen metsäkoneyri tyks is tä parhaaseen neljännekseen kuuluvien yritystoiminta on taloudellisesti hyvin kannattavaa, kun vastaavasti huonoimpaan neljännekseen kuuluvien kannattavuuden tunnusluvut ovat erittäin huonoja. Aineiston perusteella samat metsäkoneyritykset kuuluivat yleensä sijoitetun pääoman tuoton, nettotuloksen ja velkaantuneisuuden perusteella huonoimpaan neljännekseen. Näiden yritysten toiminnan jatkuvuus onkin lähivuosina ainakin entisessä laajuudessaan erittäin epävarmaa. Kannattavuudeltaa n huonoimpien yritysten liikevaihto on konekantaan nähden yleensä liian pieni. Käytännössä se merkitsee sitä, ettei osaa yrityksen metsäkoneista ole käytetty tehokkaasti. Se on johtanut yhä suurempaan velkaantumiseen, mikä on lisänny t pääomakustannuksia. Parhaiten menestyvät ne metsäkoneyrittäjät, joiden liikevaihto on konekantaan nähden suuri ja velkaantuminen kohtuullista. Jos kalusto on uutta, täytynee vuotuisten käyttötuntimäärien olla vähintään urakkamaksusopimusten laskentaperusteiden mukaisia: kuormatraktorit 400 työtuntia ja hakkuukoneet 00 työtuntia vuodessa. Kun tehokkaasti urakoidaan käytettynä ostetuilla koneilla, pääomakustannukset pienenevät huomattavasti, jolloin taloudellisesti kannattavaan yrittämiseen voidaan päästä vähäisemmilläkin käyttötuntimäärillä. Asiasanat: metsäkoneyritykset, kannattavuus Metsäteho Review 5/990 PROFITABILIY IN THE WGGING CONTRACfOR BUSINESS: A FUNCfiON OF BUSINESS SIZE AND OTHER FACI'ORS METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUSUmO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 94 (Fabianinkatu 9 B) 00 HELSINKI Puhelin (90) HELSINKI 990 PAINOVALMISTE