Everstiluutnantti evp Sakari Ahvenainen. sähköposti: Sodankäynti ja tekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Everstiluutnantti evp Sakari Ahvenainen. sähköposti: sakari.ahvenainen@pp.inet.fi. Sodankäynti ja tekniikka"

Transkriptio

1 Everstiluutnantti evp Sakari Ahvenainen sähköposti: Sodankäynti ja tekniikka Maaliskuu 2002

2 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO Sodankäynti ja tekniikka Sodankäynti Sodankäynnin yleisperusteita Mitä sodankäynti on tavanomaisesti nähtynä? Mitä sodankäynti on muuta? Sodankäynnin muutoksia tulevaisuudesta Sodankäynnin kuusi sukupolvea Sodankäynnin pitkiä kehityslinjoja Sodankäynnin muuttumattomat asiat Sodankäynti ja suhteellinen etu: Oma puoli, vastustaja ja ympäristö Kokonaisuus Suhteellinen etu Oma puoli, sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Vastustaja Ympäristö Sodankäynti ja vastustajaan vaikuttaminen Vaikuttaminen ja tavoitteellinen muutos Vaikuttamisprosessi: Tavoitteet (muutos) ja keinot Tavoitteet: Muutos Keinot: Signaali tai toiminta Vaikuttamisen vaiheet ja keinojen tehoskaala Kontrolloija Informaation kasvanut vaikutus Muutos vaikuttamiskeinojen sisällä Sodankäynnin ympäristö; ulottuvuudet Kokonaisuus Esimerkkejä Sodankäynnin perustyypit Ilmaulottuvuus Sähkömagneettinen ulottuvuus Tietoulottuvuus Sodankäynnin ympäristö; yhteiskunnat Kokonaisuus Maatalousyhteiskunta: Sodankäynnin ensimmäinen aalto Teollisuusyhteiskunta: Sodankäynnin toinen aalto Kolmas aalto: Verkostoyhteiskunta Kolmas aalto: Ihminen/tieto- sota...43

3 Sivu 3 2. Sodankäynti ja tekniikka Idean merkitys, kokonaisuus Uusia hallittavia ulottuvuuksia, uusia voiton elementtejä Määritelmiä Tekniikka ja suurempi kokonaisuus Tekniikan vaiheet sodankäynnissä Sähkömagneettisen spektrin käyttö Informaatiotekniikan vaiheet sodankäynnissä Elektroniikka on vallankumous Vallankumouksen takana on mikropiirituotanto ja rekursiivisuus Mikroprosessori ja tietokoneet Kehityksen sukupolvet Tietokone Tietokone Mikroprosessorit ja supertietokoneet Tietokoneiden sotilaalliset käytöt Ohjelmistot Tietokoneverkot yleensä Internet Internetin historiasta Internetin merkityksestä Muu tietotekniikka Miksi uutta tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa käytetään? Salakirjoitus Tulevaisuus...65

4 Sivu 4 Sodankäynti ja tekniikka 1. Sodankäynti Kokonaisvaltaisen näkemyksen saaminen sodankäynnistä edellyttää sen tarkastelua useasta näkökulmasta. Monitahoinen tarkastelu on erityisen tärkeää muutos- tai murroskautena. Jos tällöin näkemys on suppea, se voi viedä ajatukset vaarallisesti vikaan. Sodanjohtajan pahin mahdollinen virhe on valmistautua väärään sotaan. Tämän luennon näkökulma on perinteisen sodan eräät keskeiset piirteet ja sodankäynnin suhde tekniikkaan. Sodankäynnin osalta luennossa on käsitelty seuraavat kokonaisuudet: 1. Sodankäynnin yleisperusteita 2. Sodankäynti ja suhteellinen etu; sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet 3. Sodankäynti ja vaikuttaminen 4. Sodankäynnin fyysiset ulottuvuudet ja 5. Sodankäynti ja yhteiskunnat Sodankäynnin yleisperusteita Mitä sodankäynti on tavanomaisesti nähtynä? Sodankäynti on "perinteisesti" nähtynä mm valtion, kansan ja armeijan kolmiyhteys, elämän ja kuoleman kysymys, kaksintaistelu, politiikan jatkamista toisin keinoin,

5 Sivu 5 vaaraa, ponnistusta, epävarmuutta ja sattumaa, sekä kaikkien keinojen käyttämistä vastustajan lyömiseksi. Sota on valtion, kansan ja armeijan muodostama kolmiyhteys. Näiden kolmen tekijän yhdistelmä on viimeiset 300 vuotta ollut yksinoikeutettu sodan edustaman väkivallan käyttöön. Muiden yhdistelmien tai tekijöiden väkivalta ei ole ollut "oikeutettua". 2 Sodankäynti on politiikan jatkamista toisin keinoin. Sota ei ole koskaan erillistä, vaan politiikan instrumentti. 3 Onko sota jatkossa yhä enemmän talouden instrumentti (nyt) ja jatkossa tiedon instrumentti? Vrt esim Persianlahden sota 1991 ja öljy. Sota on elintärkeä valtiolle, elämän ja kuoleman kysymys, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. 4 Onko sota suurten organisaatioiden evoluutioväline, keino valita elinkelpoisimmat? Miten ydinaseet, geenimanipuloidut biologiset aseet (ihmisvirus) tai massatuhoon verrattava informaatioase (tietokonevirus) muuttavat tätä näkemystä? Ihmisen kannalta? Luonnon kannalta? Sodan ilmasto muodostuu neljästä elementistä: vaara, ponnistus, epävarmuus ja sattuma. 5 Sodan ydin on kaksintaistelu. Sota ei ole mitään muuta kuin suuri kaksintaistelu. Sota on voimankäyttöä vastustajan pakottamiseksi tahtoomme. Sota on niin vaarallista toimintaa, että virheet jotka syntyvät kiltteydestä ovat pahimpia. 6 Kiltteys: Vrt. edellä evoluutioväline. Toiminta on olemassa. Kaksintaistelu synnyttää vastatoiminnan (V-1, hyökkäys) ja vastavastatoiminnan (V-2, puolustus). Ja edelleen V-3, V4... Sodankäynnin tavoitteena on vastustajan tahdon ja rakenteen tuhoaminen käyttämällä koordinoidusti tulta ja liikettä, yllätystä, uskallusta, harhautusta, logistiikkaa, motivaatiota, elektronista sodankäyntiä, tietoa taistelukentästä tai mitä tahansa keinoa, jota ne hallitsevat. 7 Vrt. jälleen ydinase, geenimanipuloitu virus (vast.), tietokonevirus. Sodankäynnin perusongelma on ollut ja tullee olemaan miten saavuttaa taisteluvoiman käytössä toiminnan yhtenäisyys kontrolloimalla turvatun massa liikkeellä tavoitteen saavuttaminen Mitä sodankäynti on muuta? Sodankäynti voi olla myös voiman mittaamista, kulttuurivälisen törmäyksen tuote, pelien peliä tai "vain" sukupuolten roolikäyttäytymistä. Sota on kiistaa voiman mittaamisesta. Tasapainon todellinen jakautuma ei ole oleellinen. Oleellista on miten valtioiden johtajat ajattelevat, että se on jakautunut. 9 Seuraa psykologian keskeinen asema sodankäynnin ymmärtämisessä. Seuraa käsitysten, tunteiden manipulointi (perception management), joka on itse asiassa informaatiosodankäynnin ylin taso linjassa informaatiojärjestelmien fyysinen tuhoaminen eri menetelmillä, niin tiedon manipuolointi eri menetelmillä ja infojärjestelmiä käyttävien ihmisten käsitysten, tunteiden manipulointi eri menetelmillä.

6 Sivu 6 John Keagan on esittänyt teoksessaan "A History of Warfare", että kulttuuri määrittää suuresti ihmisten käyttäytymistä. Hän väittää, että sota on kulttuurivälisen törmäyksen tuote. Siis onko sota politiikan jatke vai kulttuurin tuote? 10 Tällä voi olla merkitystä silloin kun pyritään vaikuttamaan kulttuurilliseen sodankäyntiin poliittisen sodankäynnin näkemyksen mukaisesti tai päinvastoin. Samaa on esittänyt tunnetummin Harvardin yliopiston professori Samuel Huntigton kirjassaan: The Clash of Civilizations and the Remaking of World Oder. Voidaan ajatella, että Osama bin Ladenin suuri visio olisi ajaa länsimainen ja islamin maailma sotaan keskenään. Tässä isku USA:han oli vain ensimmäinen väline. Ja USA reaktio juuri se toivottu. Globaalisen yhtenäiskulttuuri luominen poistaisi em. näkemyksen mukaan sodankäynnin, koska ei ole kahta kulttuuria, jotka voisivat törmätä toisiinsa. Samoin länsimaisen demokratian leviäminen poistaisi ainakin ko. valtioiden väliset sodat. 11 Sodankäynti voidaan nähdä myös pelien pelinä, elämää äärirajoilla. Vain se antaa täyden mahdollisuuden mitata omaa voimaa toista yhtä voimakasta vastustajaa vastaan, ilman mitään rajoitteita. Tämän "pelin" panokset tekevät siitä vakavan, jopa jalon. 12 On myös esitetty, että kulttuurin näkemys sukupuolten käyttäytymisrooleista voi olla sodankäynnin takana. Maailmassa on kolme heimoa, Uudessa Guineassa, Himalajalla ja Kongossa, jotka eivät tunne sodankäyntiä, mutta aseet kyllä. Niillä on yhteisenä piirteenä, sodankäynnin puuttumisen lisäksi, konkreettisen nautinnon korostuminen, syöminen, juominen, nauru ja seksi. Miespuolinen urheutta ja aggressiivisuutta korostava luonne puuttuu kokonaan. Sukupuoliero on "vain" nautinnon lähde, ei urheutta vaativa rooli. 13 Päästääkö sodasta siis eroon vasta kun nautinnot on nostettu työnteon ja urheuden tilalle yhtenäisessä maailmakulttuurissa? Luvussa 1 sodankäyntiä käsitellään kuitenkin pääosin "tavanomaisena", valtioiden välisenä sodankäyntinä Sodankäynnin muutoksia tulevaisuudesta Sodankäynnin tulevaisuudessa: - valtioiden välinen sota voi poistua/vähetä ja tilalle tulla rikollisuus, terrorismi, yms. - korostuu ei-tappavien menetelmien ja erikoisjoukkojen käyttö - korostuu tahdon, johtamisen ja tiedon merkitys - korostuu kansainvälisen joukkotiedotuksen ja psykologisen sodankäynnin merkitys - tekniikka on synnyttämässä uuden, kuudennen sukupolven sodankäynnin tai "Sotateknisen vallankumouksen". Sodankäynti kehittyneiden valtioiden välisenä organisoituna konfliktina voi olla ohi. Kuitenkin väkivaltaa puhkeaa edelleenkin kehittyneiden ja alikehittyneiden valtioiden sisällä, luoden aseellisten konfliktien tilanteita, joiden erottamien sodasta on mahdotonta. 14

7 Sivu 7 Suuri muutos on siis sodankäynnin kolmiyhteyden, valtion, kansan ja armeijan, rikkoutuminen ja muiden sodankäynnin yhdistelmien syntyminen. Vrt ja USA:n presidenntti George W Bush: Olemme sodassa. Syntyy konflikteja, joissa toinen osapuoli ei ole valtio ja joissa käytetään aseita. Vuonna 1994 käynnissä olevat konfliktia ovat tällaisia. Kehittyneiden valtioiden poliittisilla eikä sotilaallisilla johtajilla ole aavistustakaan miten tällaisia sotia tulisi käsitellä. Heidän täytyy muuttaa tapojaan, ottaa uudet realiteetit vakavasti tai nämä sodat nielevät lopulta heidät. 15 Maailmassa oli vuonna yksityistä armeijaa pääosin Afrikassa ja Aasiassa. Ne muodostavat merkittävän uhka organisoiduille valtiolle. 16 Laajana trendinä on esitetty, että tavanomaiset joukot ovat käytettäviä vain, jos ne hyödyntävät strategista yllätystä luodakseen ennaltaehkäisevän asetelman. Tällaisessa toiminnassa erikoisjoukot muodostavat toiminnallisen, mutta ei määrällisen painopisteen. 17 Kansainvälinen rikollisuus on yksi valtioiden ulkopuolella ja yhtäaikaa niiden sisällä oleva mahdollinen ja hyvinkin todellinen uhka. Rikollisten kyky kerätä "suojelurahaa" yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä kertoo niiden olevan "verotuksellisesti" täysin valtion tasolla ja samalla sen ulottumattomissa. Toisaalta se, että valtio ei pysty täyttämään perusfunktiotaan, eli kansalaistensa hengen ja etujen suojelemista ko. suojelurahavaltioissa kertoo siitä, että rikollisuus on valtion todellinen uhka siten kun Creveld on yllä esittänyt. Sota on ymmärrettävä uudella tavalla, ei pelkästään valtioiden välisenä vaan myös valtion ja muiden organisaatioiden välisenä "vaikuttamiskamppailuna", vihamielisenä vaikuttamisena.. Mm Algeriassa on kuollut hallituksen ja ääri- islamilaisten välisissä "väkivaltaisuuksissa" arviolta vuoteen 1994 mennessä 4000 ihmistä. 18 Tällä hetkellä (2002) kuolleiden määräksi arvioidaan yli Ko. tilanteissa armeijan ja poliisin roolit lähenevät ja sekoittuvat toisiinsa. Jos vakinaisen armeijan tehtäviin liittyy ko. tyyppistä toimintaa se merkinnee ammattiarmeijan korostumista. "Peloista pahin" on joukkotuhoase, esim. ydinase terroristien tai kansainvälisen rikollisuuden käsissä. Saksan valtiota oli kiristetty vuonna 1992 jo kahdesti ydinaseella. Toistaiseksi ko. kiristykset ovat olleet huijauksia. 19 Pehmosota ja erikoisjoukot: USA:ssa on keskusteltu myös ns. pehmosodasta (Non-lethal warfare). Sitä käytäisiin ei- tappavilla aseilla kuten laser- sokaisulla ihmisiin ja laitteisiin, kemiallisilla ei- tappavilla aseilla, infraäänillä, suurtehoisilla mikroaaltoaseilla. 20 Muita mahdollisuuksia ovat mm ohjelmistovirukset ja vaateisiin ym liimautuva tahma- ase. 21 Tavoitteena on välttää ihmisiin, infrastruktuuriin ja ympäristöön tavanomaisessa sodassa syntyvät suuret ja korjaamattomat tappiot. Ne yleensä synnyttävät ihmisiin voimakkaita tunteita, jotka ruokkivat jatkossa hyökkääjälle epäedullista toimintaa joko ko. sodassa, sen

8 Sivu 8 jälkeen kohdemaassa tai muualla. Teknologian ja tahdon korostuminen sodankäynnissä korostaa myös erikoisjoukkoja. Teknologia, mm häivetekniikka kuljetusvälineissä ja aseissa, reaaliaikaiset tiedusteluvalvonta- ja johtamisjärjestelmät, ohjelmistoihin vaikuttavat keinot, mm virukset, psykologinen sodankäynti joukkotiedotuksella ilmasta tai avaruudesta, uudet kemialliset, biologiset 22 tai elektroniset, ei-tappavat aseet tai täsmäaseet ja niiden maalinosoitus antavat pienille, ammattimaisille erikoisjoukoille uusia mahdollisuuksia. Erityisesti jos maalina eivät ole vastustajan sotavoima yleisesti, vaan keskeiset järjestelmät, pistemaalit asevoimien ja siviiliyhteiskunnan infrastruktuurissa ja johtamistoiminnassa. Kansainvälisen joukkotiedotuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti sodankäynnissä. Vietnamissa joukkotiedotus toimi paljolti USA:n sotilaallisia tavoitteita vastaan. Persianlahdella USA:n asevoimat olivat oppineet joukkotiedotuksen käsittelyn osana sodankäyntiä. 23 Edellä esitetty pehmosodan taustalla voidaan nähdä osaltaan joukkotiedotuksen vaikutus. Veri, kuolema ja kärsimys ei ole parasta mahdollista tiedotusaineistoa omista tavoitteista reaaliaikaisen satelliittiviestiyhteyksien ja valtioiden kontrollin ulkopuolella olevan TVmedian aikakaudella. Tai toisaalta ko. aineksista vastustaja saa helposti tehokasta aineistoa hyökkääjää vastaan. Sodat on saatava loppumaan nopeasti, ennen kuin kansainvälinen joukkotiedotus ehtii reagoida hyökkääjän kannalta liian negatiivisesti. Parasta olisi, jos sodankäyminen, vaikuttaminen väkivallalla omien tavoitteiden mukaisesti, ei näkyisi "tavanomaisena" olenkaan. Tämä liittyy aiemmin käsiteltyyn strategiseen yllätykseen tavanomaisten joukkojen käyttötapana ja niiden "käyttökelvottomuuteen" tavanomaisessa suursodassa sekä erikoisjoukkojen kasvavaan merkitykseen. Myös tahdon nouseminen sodankäynnin kohteeksi voidaan nähdä joukkotiedotukseen liittyväksi. Joukot käyttävät sodankäynnin välineitä. Joukkoja käyttää niiden tahto ja niiden tahtoa joukon johtaja. Häntä käyttää hänen tahtonsa. Sotavoiman johtajan tahtoa käyttää poliittinen johtaja ja häntä hänen tahtonsa. Poliittisen johtajan tahtoon vaikuttaa demokratiassa kansa. Kansaa käyttää sen tahto. Kansan ja kaikkien edellä mainittujen tahtoon vaikuttaa joukkotiedotus. Globaali media on väline luoda ja muokata ihmiskunnan tietyn, edistyneimmän (?) osan yhteistä tajuntaa, tunne- ja tahtotilaa. Globaali media sitoo ihmisen yhteen. Tosin joukkotiedotus ei voi luoda uusia tunteita, mutta se voi käyttää ja voimistaa olemassaolevia. Näitä ovat mm hyväuskoisuus, sinisilmäisyys, hyväntahtoisuus, usko ihmisten hyvyyteen, halu olla uskomatta että sota syttyisi, halu uskoa, että kaikki kääntyy vielä hyväksi jne.

9 Sivu Sodankäynnin kuusi sukupolvea 24 Venäläiset näkevät sodankäynnissä kuusi sukupolvea. Ensimmäinen sukupolvi oli orja- ja feodaalisyhteiskuntiin ja yksinkertaiseen teknologiaan perustuva sodankäynti. Sen välineet olivat jalkaväki ja ratsuväki ilman tuliaseita. Toinen sukupolvi oli teknologia laajennus ruudin ja sileäputkisten tykkien aikakaudelle. Kolmas sukupolvi muodostui rihlatuista käsiaseista ja tykeistä, suuremmasta tulinopeudesta, tulivoimasta ja tarkkuudesta. Neljäs sodankäynnin sukupolvi muodostui automaattiaseista, panssarivaunuista ja lentokoneista ja tehokkaista kulkuvälineistä sekä viestilaitteista. Viides sukupolvi muodostui keskeisesti ydinaseista. Viidennen sukupolven sodan syttyminen merkitsisi kaiken sodan ja politiikan kehittymisen loppua. Kaikkien sodankäynnin sukupolvien tavoitteena ennen viidettä oli vastustajan sotavoiman tuhoaminen, koska se merkitsi ainoaa keinoa vastarinnan lopettamiseen. Ko. tekniikoilla ei pystytty yhtäaikaa hyökkäämään koko vastustajan syvyydessä ja tuhoamaan sekä siviili- että sotilaskohteita. Ydinaseaikakausi, sodankäynnin viides sukupolvi muutti tämän. Ydinaseiden keskeisiä maaleja olivat koko vastustajan alue ja väestö asevoimien lisäksi. Toisaalta tämän sodankäynnin katastrofaaliset seuraukset ovat tehneet siitä mahdottoman. Sodankäynnin kuudes sukupolvi 25 : Kuten aiemminkin sodankäynnin seuraava sukupolvi on perustunut uudelle teknologialle ja sen mukanaan tuomille muutoksille sotavoiman rakenteessa ja tavassa käydä sotaa. Kuudennen sodankäynnin sukupolven mukana tulevat suunnatun energian aseet, automaattiset ja automatisoidut täsmäaseet, tehokkaammat räjähdysaineet, syvälle tunkeutuvat ammukset, ja tietenkin hyvin nopea datankäsittely ja elektronisen sodankäynnin välineet. Avaruudesta tulee uusi sodankäynnin areena. Kuudennen sukupolven sota ratkaistaan, edellisistä poiketen, kolmannessa ulottuvuudessa eikä maanpinnalla kuten edellisissä. Maanpintaoperaatioista tulee avustava. Miehittämistä ei tarvita. Ilmavoimat, laivasto, ilmapuolustus ja elektroninen sodankäynti nousevat päärooliin. Elektronisen sodankäynti nousee tukevasta asemasta itsenäiseksi operatiivis- strategiseksi toiminnaksi. Sen tavoitteet, tehtävät, henkilöstö ja materiaali tullaan integroimaan ja koordinoimaan voimakkaasti kaikilla rintamilla hyökättäessä henkilöstöä ja materiaalia vastaan sekä puolustettaessa niitä. Asteittain suuret maavoimat ja ydinaseet vähenevät ja ne korvataan tavanomaisilla aseilla, joilla on täsmäaseominaisuudet. Ilmapuolustuksen tärkein vastustaja ovat miehittämättömät lentovälineet, kuten risteilyohjukset ja täsmäaseet. Taktiikan, operaatiotaidon ja strategian suhteet muuttuvat. Ylivoimainen taktiikka ei tulevaisuudessa korvaa operatiivisen ja strategisen tasan puutteita. Operatiiviset ja strategiset vastaukset on saatava kerralla oikein. 26

10 Sivu 10 Erityistä huomiota tulee kiinnittää asevoimien tietokoneistamiseen tulevissa sodissa. Älykkäät aseet korvaavat suuren joukon henkilöstöä ja tarvitsevat erilaisia datankäsittelykeskuksia (tietokoneita) tiedustelun, johtamisen, täsmäaseiskujen ja elektronisen sodankäynnin tarpeisiin. Tulevaisuuden menestys riippuu datankäsittelylaitteiden (tietokoneiden) ylivoimasta ja sen tehokkuudesta häiritä vastustajan voiman ja aseiden käyttöä. Toisaalta radio- elektronisten laitteiden ja ilmapuolustuksen häiriösuojasta tulee tärkeä tekijä, ellei jopa ratkaiseva, määritettäessä asevoimien tehokkuutta taistelussa. Tällä hetkellä hyvin monen valtion todellisin uhka on niiden takapajuisuus kehittää ja nopeasti hankkia suuria määriä uusimpia täsmäaseita, tietokonelaitteitta ja elektronisen sodankäynnin laitteita. Jos ne jäävät takapajuisiksi, ne päätyvät kehittyneimpien maiden kannalta sukupolvea liian vanhoihin aseisiin Sodankäynnin pitkiä kehityslinjoja 27 Sodankäynnissä on tiettyjä pitkiä kehityslinjoja, jotka vaikuttavat edelleen. Näitä ovat: - tulivoiman tuhovaikutuksen, vaikutusetäisyyden ja tarkkuuden kasvu ja niiden perusteella syntyvä taistelukentän tyhjyys - sodankäynnin koordinoitavien funktioiden lisääntyminen ja siitä seuraava sodankäynnin monimutkaistuminen 28 - yhtymän- käsitteen siirtyminen yhä alemmas - havaittavuuden ja toisaalta näkymättömyyden kasvu ja - uusimpana ilmakomponentin korostuminen. Taistelukentän tyhjyys: Aseteknologian kehityksen nettovaikutus oli lisätä valtavasti tulen määrää, joka pystyttiin aikaansaamaan, etäisyyttä, jolle se pystyttiin aikaansaamaan, ja tarkkuutta, jolla se pystyttiin suuntaamaan. Näiden kolme kehityksen yhdistelmänä taistelukentästä tuli yhä kuolettavampi paikka. 29 Ko. kehitys on luonut taistelukentälle "tyhjyyden". Kehitys jatkuu edelleen. Ko. kehitys on johtanut johtamis-, tiedustelu- ja valvontatoiminnan kasvavaan elektronisoitumiseen. Ko. toiminnat eivät ole vaadittavilla laajoilla alueilla enää mahdollisia ilman elektroniikkaa ja sähkömagneettisen spektrin käyttöä radioissa, tutkissa, mikroaalto-, infrapuna- ja lasersensorissa. Samalla ko järjestelmät ja sodankäynti on tullut yhä riippuvammaksi elektroniikan vastaaseesta, elsosta; elektronisesta tiedustelusta, -häirinnästä, -harhautuksesta, ja edellä mainituilta suojautumisesta. Tyhjyyden hallinta edellyttää yhä suurempia johtamis-, tiedustelu-, valvonta- ja asevaikutusetäisyyksiä. Syntyy risteilyohjus-, AWACS-, JSTARS-, ATACMS- tyyppisiä kauas vaikuttavia, paljolti ilma- ja avaruusasenteisia järjestelmiä. Em. kehitys merkitsee myös sitä, että yhä pienemmällä, mutta nykyaikaisinta tekniikkaa käyttävällä joukolla saadaan aikaan enemmän. Tämä on yleinen tietotekniikka seuraus: Vähemmällä enemmän. Vrt. esim. nykyaikaisia täsmäammuksia (GPS) ja -sirotteita ampuva

11 Sivu 11 raketinheitin ja perinteinen vedettävä tykki iskusytyttimillä varusteituilla sirpeleammuksilla. 30 Tämä kehitys on teknologinen kannaotto ammattiarmeijaan yhdistettynä uusimman tekniikan nopeaan käyttöönottoon. Sodankäynnin monimutkaistuminen: Napoleonin aikana sodankäynnissä oli noin 10 elementtiä, kuten jalkaväki, ratsuväki, tykistö, huolto jne. Toisen maailmansodan aikana tekijöiden luku oli kasvanut noin 20:een. Lisää oli tullut mm panssarit, signaalitiedustelu ja kolmas ulottuvuus, eli ilma-komponentti ja sen mukana mm maahanlaskujoukot, ilmatulituki, lentotiedustelu ja ilmatorjunta. Tällä hetkellä (1994) voidaan nähdä, että elementtejä on noin 30. Lisää ovat tulleet ohjukset, helikopterit ja neljäs ulottuvuus, elektromagneettinen spektri ja sen mukana mm elektroninen häirintä ja elektroninen suojautuminen. Sodankäynnin monimutkaistuminen on teknologinen kannanotto koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi toisen maailmansodan jälkeisiä sotia tutkittaessa on todettu, että ns. kolmannen maailman kyky hyödyntää uusinta tekniikkaa on ollut erittäin puutteellinen. Syynä on ollut ko. yhteiskuntien infrastruktuurin, mm. yleisen koulutusjärjestelmän puutteet. Yhtymän- käsitteen siirtyminen yhä alemmas: Yhtymä, eli itsenäinen, sotatoimiin ilman apua pystyvä, useita aselajeja sisältävä joukko on jatkuvasti pienentynyt. Ensimmäisessä maailmansodassa armeijakunta, noin pataljoonaa, sisälsi jalkaväkidivisioonia ja kenttätykistödivisioonia. Toisessa maailmasodassa divisioona, noin 10 pataljoonaa, sisälsi jalkaväkeä (vast) ja kenttätykistöä. Toisen maailmasodan jälkeen prikaati, 4 pataljoona sisälsi kenttätykistörykmentin. Nyt on nähtävissä, että seuraava yhtymä on pataljoonatasoinen sisältäen itsenäiseen taisteluun tarvittavat aselajielementit, mm kenttätykistön. US Armyn esikuntapäällikkö kenraali Sullivan vakuuttaa, että panssariosasto (-team) vahvennettuna MLRS- raketinheitinyksiköllä, lentotuella, ja yhdistettynä globaaliseen tiedonvälitysjärjestelmään voi olla tehokkaampi kuin nykyinen prikaati. 31 Em. kehitys merkitsee myös puolustushaarojen yhteistoiminnan siirtymistä yhä alemmas. Samalla tämä kehitys on merkittävä toinen kannaotto koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Yhä alempana tarvittaan yhä laajempaa osaamista ja ymmärtämistä. Havaittavuuden ja toisaalta näkymättömyyden kasvu: Havaittavuus taistelukentällä oli pitkään näkökykyyn perustuvaa. Sitten sitä saatiin lisättyä kaukoputkilla, tähystyspalloilla ja myöhemmin lentokoneilla. Elektroninen tiedustelu ja siihen liittyvä harhauttamien kehittyivät luvulla. Holografia, virtuaalitodellisuus, mikroelektroniset laitteet, nanoteknologia, televideo ja muut informaatioteknologiat saattavat lisätä joukkojen havaittavuutta viholliselle huomattavasti. Toisaalta elektronisten laitteiden harhautus, valelaitteet, elektronisesti "eristävät" materiaalit,

12 Sivu 12 tiedustelulaitteiden tuhoaminen ym, luovat mahdollisuudet myös näkymättömyydelle. Mahdollisuudet näkymättömyyden ja havaittavuuden suurille eroille ja yllätykselle ovat olemassa. Ilmakomponentin korostuminen: Helikopteri on päässyt siihen vaiheeseen kehitystään, jossa välineitä on tarpeeksi käytössä, niistä on laajalti kokemuksia ja ko välineessä voidaan siirtyä määrällisestä muutoksesta laadulliseen. Tällöin syntyvät helikopteriyhtymät: ilmarynnäkködivisioonat ja -prikaatit. Niitä käytetään uudella tavalla, koukkauksiin kolmannessa ulottuvuudessa ja luomaan taistelukentälle tempo, muutosrytmi, jota ei saada aikaiseksi millään muulla välineellä. Niillä on radikaalisti kasvanut reaktionopeus ja -etäisyys. Riippumattomuus taistelukentän maastosta on helikoptereilla siirtynyt strategis- operatiiviselta tasolta (maahanlaskujoukot) operatiivistaktiselle tasolle. Yhdessä uusien asejärjestelmien, johtamis- ja tiedustelumahdollisuuksien sekä ko välineen nopeuden ja kantaman kanssa syntyy merkittävä uusi yhtymätyyppi ja sen sodankäyntifilosofia. Ko kehitys on osa puolustushaarojen yhteistoiminnassa tapahtuvaa maavoima/maavoima-, maa/ilmavoima-, ilma/maavoima- ja mahdollisesti ilmavoima/ilmavoima- kehitystä. Tällä hetkellä ollaan ko kehityksessä vaiheessa maavoima/ilmavoima, eli maavoimakomponenttia avustaa ilmavoimakomponentti. 32 Toiseksi ilmaan ja avaruuteen on siirretty laaja- alaisimmat viesti-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmät. Strategisella tasolla ne ovat satelliitteja ja operatiivisella yleensä lentokoneita. Radiohorisonttia 33 voidaan pitää elektronisen tiedustelun ja valvonnan etäisyytenä sekä viestiyhteyksien kantamana tavanomaisiin radio- ja tutkalähetteisiin. Eli esim noin 1000 metrin korkeudessa oleva helikopteri pystyy valvomaan mahdollisella tutkallaan ja elektronisilla sensoreillaan noin 130 kilometriin asti sekä välittämään radiolla ko tiedot samalle etäisyydelle. Tyypillinen yhdistelmä on amerikkalaiset E-3 AWACS- (ilmatilanne) ja E-8 JSTARS- (maatilanne) tutkavalvontakoneet, RC-135 Rivet Joint- elektronisen tiedustelun kone, EC- 130E ABCCC 34 - erikoistilanteiden taistelujohtokone ja EC-130 Compass Call- häirintäkone. Tällä viiden koneen yhdistelmällä pystytään luomaan monipuolinen reaaliaikainen ilma-, maaja elektroninen tilannekuva vihollisesta ja omista joukoista, suurella, noin 200* *600 neliökilometrin alueella, johtamaan asevaikutus oikeaan kohtaan sekä vaikuttamaan alueella vastustajan johtamis- ja tiedustelumahdollisuuksiin elson keinoin. Em koneyhdistelmä sisältää paljon ja voimakasta synergiaa. Sen avulla voidaan nopeasti johtaa laajalle alueelle ryhmitettyjä hajautettuja joukkoja ja asejärjestelmiä keskitetysti (vrt edellä "taistelukentän tyhjyys"). Jos ko tyyppiseen koneyhdistelmään ei pysty vaikuttamaan, on vaarallisesti alivoimainen koko ajan.

13 Sivu 13 On nähtävissä, että tulevaisuuden sodankäynnin oleellisimmat sensorit, viesti- ja johtamisjärjestelmät tulevat olemaan ilma- tai avaruuslavettisia. Kyky vaikuttaa niihin elektronisesti, fyysisesti tai muuten on välttämätön Sodankäynnin muuttumattomat asiat Sodankäynnin tulevaisuudessa kolme asiaa pysyy vakaina. Ensin syyt, joista sotia käydään, toiseksi sodan perusluonne tahtojen kaksintaisteluna ja kolmanneksi sodan perusluonne tieteen ja taidon, science and art, yhdistelmänä 35. Lisäksi sodankäynnin funktiot, sen luonne sydämen asiana sekä konfliktin perusluonne tuskin muuttuvat tulevaisuudessa. 36 Sotia käydään edelleen, koska valtioiden tai muiden organisaatioiden johtajat pelosta, vihasta, ahneudesta kunnianhimosta, kostosta, tai mistä tahansa inhimillisestä tunteesta johtuen arvelevat saavuttavansa haluamansa tavoitteet voiman käytöllä. Sota on edelleen tahtojen kaksintaistelu, jossa epävarmuus, sumu, kitka, vaara, kunnia, uhrautuvaisuus, rohkeus, johtajuus ym vallitsevat. Sota on edelleen kuoleman valtakuntaa. Sota on taidon ja tieteen, art and science, aluetta. Jos kuvittelee, että toinen riittää, erehtyy pahasti. Mallintaminen, integroiva teknologia, täsmäaseet, ovat tarpeellisia mutta eivät riittäviä. Luovuus, intuitio, johtajuus, motivaatio, päätöksentekokyky vajavaisilla tiedoilla ovat sodan taidollisia (art) tekijöitä. Sodankäynnissä eivät muutu sen funktiot, tehtävät. E S Johnson 37 on esittänyt että näitä muuttumattomia asioita ovat taisteluvoima (massa), liike, suoja, johtaminen ja tavoite. Edelleen näyttää siltä, että konfliktin logiikka on aina riippumaton sodassa käytettävän teknologian määrästä. Armeijan arvo sotavoimana on sen varusteiden laadun ja määrän, sekä taisteluhengen tulo. Sota on ensin sydämen ja tahdon asia, vasta toiseksi aseiden ja teknologian asia Sodankäynti ja suhteellinen etu: Oma puoli, vastustaja ja ympäristö Kokonaisuus Sodankäynnin pienin järkevä kokonaisuus on oma toiminta, vastustajan toiminta ja molempien toiminnalle yhteinen ympäristö (pinta, tila, aika, maasto, sää, kolmannet osapuolet...). Vaikuttaminen vastustajaan on mahdollista vain, jos vaikuttajan ja vaikutettavan ympäristö on yhteinen. Muutokset missä tahansa näissä kolmessa tekijässä ovat siis muutoksia sodankäynnin keskeisissä tekijöissä. Sodankäynti on siis vähintäin kahden itsenäisen tahdon omaavan osapuolen välinen laajennettu kaksintaistelu yhteisessä ympäristössä. Syntyy hyökkäys ja puolustus. Em. kaksintaistelu huipentuu suhteelliseen etuun. Suhteellinen etu on tietoa. 38 Sodassa ei tarvitse olla täydellinen, vain tarpeeksi parempi kuin vastustaja.

14 Sivu Suhteellinen etu Esimerkiksi: Kaksi kävelijää törmäsi harmaakarhuun. Toinen vaihtoi pikaisesti kävelykengät piikkareihin. Toinen tuumasi: Mitä hyötyä tuosta on? Et pysty juoksemaan karhua nopeammin. Toinen vastasi: En karhua, mutta sinua nopeammin kyllä. Kuolevaisille riittää pieni etu luonnosta, kilpailijasta tai vihollisesta, täydellisyyttä ei tarvita. Armeijat voittavat taisteluita koska ne taistelevat toisia armeijoita vastaan, ei sen takia että ne ovat täydellisiä. 39 Kaupalliset organisaatiot voittavat usein siksi, että ne ovat joskus vain muutaman prosentin kilpailijoitaan parempia 40. Sodankäynnin jokaiseen osatoimintaan sisältyy edellisestä johtuen aina: (1) toiminta, esim johtaminen, elektroniikka tai sähkömagneettinen spektri (2) toiminnan vastatoiminta (hyökkäyksellinen johtamissodankäynti, elektroniikan ja informaation vastaiset toimet (virus, HPM)) ja smg- spektrin vastaiset toimet (häirintä, harhautus) (3) vastatoimien vastatoimet eli puolustus (puolustuksellinen johtamissodankäynti, elektroninen ja informaatiosuoja (virustorjuntaohjelmat, HPM- suodatus) ja smg- spektrin vastatoimilta suojautuminen (ECCM- tekniikka) sekä (4) edellisten loputtomasti syvenevät sovellutukset (esim vastatoimien vastatoimien vastatoimet, eli vastatoimet puolustusta vastaan). Suhteellisen etuun vaikuttaa useita asioita: Oma järjestelmä, sen suojaus, oma toiminta vastustajan vastaavaa järjestelmää vastaan, vihollisen vastaava järjestelmä, sen suojaus ja vastustajan toiminta meidän järjestelmää vastaan. Suhteellista etua voidaan soveltaa kaikkeen sotilaalliseen toimintaan: Kokonaisuus, puolustushaarat, aselajit, järjestelmät, toiminnat (johtaminen, tiedustelu, sillan rakentaminen...), toimintojen alatoiminnat jne. Lisäksi suhteelliseen etuun vaikuttaa oman järjestelmän suhteellinen tehokkuus suhteessa toimintaympäristöön verrattuna vastustajan järjestelmään. Esim. maastoliikkuvuus tai kyky toimia kansainvälisen joukkotiedotuksen kanssa. Tai rajan pinnan kylien polttaminen talvisodassa. Perinteisellä toimintaympäristöllä, maastolla ja säällä, on edelleen suuri merkitys sodankäynnissä. Suhteellisen edun huipentuma on vastustajan vahvuuksien tuhoaminen ja omien maksimaalinen vahvistaminen, vastustajan heikkouksien maksimaalinen vahvistaminen ja omien tuhoaminen. Esimerkiksi omaa kivääriä voidaan tehostaa ensin tekemällä siitä tulinopeudeltaan ja tarkkuudeltaan parempi kuin vastustajan kivääristä (tekninen parantaminen). Toiseksi voidaan kehittää omaa vastustajan kivääritoiminnan vastaista toimintaa esimerkiksi kehittämällä laukauksen ja luodin äänen havaitsevia järjestelmiä, jotka osoittavat vastustajan ampumapaikan tai käyttävät suoraan esimerkiksi taisteluajoneuvon konetykkiä mitattuja kohteita vastaan. Kolmanneksi voidaan kehittää oman kivääritoiminnan suojaa vastustajan kivääritoiminnan vastatoimilta esimerkiksi pienentämällä omien kiväärien suuliekkiä ja käyttämällä savuttomia ruuteja. Neljänneksi voidaan kehittää kiväärin suhteellisia ominaisuuksia ympäristön kautta, esimerkiksi kehittämällä sen pakkas-, pöly- ja

15 Sivu 15 kosteuskestävyyttä. Suhteellisen edun saamiseksi tulee ensin pakottaa vastustaja tekemään yhtä aikaa kahta vastakkaista asiaa. 41 Esim viestitoiminta on erittäin tehokas oman toiminnan johtamis- ja koordinointikeino vastustajalle. Plussa vastustajalle. Jos meillä on tehokas elektroninen tiedustelu, vastustajan viestitoiminta on myös sen heikkous. Vanhanaikaisesti sanottuna vastustajalle jää täydellinen toiminnan vapaus, jos meillä ei ole em tapauksessa elektronista tiedustelua. On siis oleellista hallita kokonaisuus, eli tässä tapauksessa ymmärtää elektronisen tiedustelun merkitys suhteelliselle edulle, epävarmuudelle, ei pelkästään tiedon saamiselle (vast.). Toiseksi omien järjestelmien tulee iskeä vastustajan heikkouksiin ja välttää sen vahvuuksia. Tässä lähde (van Creveld, loppuviite 26) ei jostain syystä ole käsitellyt käänteistä mahdollisuutta, eli iskemistä vastustaja vahvuuksiin ja välttämästä sen heikkouksia Ilmeisesti vahvuus, johon pystytään iskemään ei ole vahvuus. Tämä käänteinen ohje on kuitenkin syytä muistaa seuraavan ajatusrakennelman takia: Jos vastustajalla on keskeinen vahvuuden lähde (hevoset, panssaroidut ritarit, lentokoneet, elektroniikka, tietokoneet, ohjelmisto, yhdistävyys) ja se pystytään poistamaan, vastustajan voimasta häviää suurempi osa kuin sen voiman passiivisella välttämisellä. Etenkin jos oma vahvuus em asioissa pystytään suojaamaan. Eli vastustajan vahvuuksia vastaan on hyökättävä juuri siksi että ne ovat vahvuuksia. Suhteellista etua käsittelee myös Clausewitz: Kaikki mitä teoria voi sanoa on seuraava: Suuri idea (point) on pitää molemmat osapuolet käsittävät keskeiset suhteet tarkastelun keskipisteessä. Niistä muotoutuu tietty painopiste (center of gravity), voima ja muutos (liike), josta kaikki riippuu ja kaikki voimat käsittävä keskitetty isku on suunnattava tätä vihollisen painopistettä vastaan. Missä siis on nykyaikaisen voiman painopiste? Tahto, tietokoneet, ohjelmistot, yhdistävyys? Sodankäynnin suhteellisuus merkitsee mm sitä, että huipputekniikka ei ole oleellinen yksinään. Yhtä tärkeää kuin huipputekniikka on sen suojaaminen vastustajan toimenpiteiltä. Ja niiden tiedustelu ja ymmärtäminen. Omat vastatoimet vastustajan huipputekniikkaa vastaan ovat myös helposti vähintäin yhtä tehokkaita kuin oma huipputekniikka, joskus jopa halvempia ja joskus ainoa 42 vaihtoehto. Esimerkiksi yksi ydinaseen korkearäjähdys synnyttää elektromagneettisen pulssin (EMP), joka tuhoaa kehittyneen mikropiireihin perustuvan elektroniikan (=tietokoneet ja niihin perustuvat järjestelmät mm. tiedonsiirtoverkot) maanosakokonaisuuksina, ellei ko elektroniikkaa ole suojattu tehokkaasti ja kalliisti ko EMP:ltä. Sen sijaan antiikkiset putkitekniikkaan perustuvat laitteet toimivat edelleen. Rauhan ajan suuri ongelma sotilaallisissa järjestelmissä on vastustajan ja sen vaikutuksen, mm suhteellisen edun puuttuminen. Siksi omia sodan aikana vastustajaa vastaan käytettäviä vastajärjestelmiä tulee käyttää rauhan aikana omia järjestelmiä vastaan. Omia järjestelmiä vastaan käytettynä esim tiedustelu, häirintä ja muut vastustajan käytössä olevat vastatoimet

16 Sivu 16 opettavat rauhan aikana miten vastustaja voi vaikuttaa ja miten ko vaikuttamiselta voidaan suojautua. Sen lisäksi opitaan vastustajaan vaikuttamisesta. Samasta syystä aidosti kaksipuoleiset sota- ja karttaharjoitukset ovat välttämättömiä. Vain ne opettavat, miten vastustajan tahto vaikuttaa sodassa ja minkälaista tietotaitoa silloin tarvitaan: Johtamiskykyä muutoksessa (henkistä ja teknistä), kykyä tiedustella, sopeutua, käyttää hyväksi tilannetta, yllättää, ajatella vastustajan tavoin, tuntea vastustaja... Mitä edellisen perusteella sotilasteknologistin tulee ymmärtää: - tekniikkaa, toimintaa - vastatekniikkaa, hyökkäystä. Sekä omana toimintamahdollisuutena että vastustajan toimintamahdollisuutena - vastavastatekniikkaa, puolustusta. Sekä omana toimintamahdollisuutena että vastustajan toimintamahdollisuutena - edellisen perusteella myös siis vastustajan järjestelmiä sinänsä. Viestiupseerin on oltava siis komentajansa asiantuntija myös vastustajan viestijärjestelmien osalta kaikissa niiden kolmessa perussovellutuksessa: Viestitoimintana, hyökkäysvälineenä ja puolustusvälineenä. Vastaava koskee tietysti kaikkia aselajeja ja puolustushaaroja (vast.) Oma puoli, sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet Sodankäynnissä on viisi, kuusi toiminnallista ulottuvuutta, joista muodostuu oman puolen kokonaisuus sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Niitä ovat operatiivinen, logistinen, sosiaalinen, teknologinen 43 ja organisatorinen 44 ulottuvuus. Uuden sodankäynnin vallankumouksen mukana myös informaatio nousee sodankäynnin uudeksi, kuudenneksi toiminnalliseksi ulottuvuudeksi. Tukitoimesta vaikuttamiskeinoksi kuten tuli tai joukot. Operatiivinen taso käsittelee sotavoiman käyttöä. Operatiivinen ulottuvuus on perinteisin sodankäynnin ulottuvuus. Se käsittää sotavoiman käyttöä eri tasoilla. Mm Clausewitz näki sodan operatiivis- sosiaalisena ilmiönä. Taistelutekniikka (laitteiden ja välineiden oikea käyttö sodassa), taktiikka (pienten joukkojen...), operaatiotaito (suurten joukkojen...), sotilasstrategia (koko valtakunnan sotilaallisten voimavarojen...), valtion kokonaisstrategia (koko valtakunnan kaikkien voimavarojen...) ja liittokuntastrategia (liittokunnan kaikkien voimavarojen...) muodostavat perinteisesti operatiivispoliittisen sodankäynnin hierarkkisen järjestelmän. Logistinen taso, kyky luoda, siirtää ja ylläpitää sotavoimaa. Se, tai paremminkin sen käytössä olleet rajalliset voimat, lihas-, tuuli- ja vesivoimat, rajoittivat sodankäyntiä monella tavalla tuhansia vuosia, mm sotajoukon kokoa. Vasta uudet voimat, höyryvoima rautateillä ja merillä, sekä lennätin muuttivat sodankäyntiä em suhteissa. Logistinen taso vaikutti ensimmäisen kerran ratkaisevasti sodankäyntiin Amerikan Sisällissodan aikana Siinä dominoi pohjoisvaltioiden kyky luoda ja ylläpitää lukumääräisesti ylivoimainen sotavoima. Etelän operatiivisesti loistavat kenraalit jäivät pohjoisen massojen jalkoihin 45. Sosiaalinen tai psykologisyhteiskunnallinen taso käsittää ne ihmisten väliset ilmiöt, lähinnä tunteet, jotka syntyvät ihmisessä, tai ihmisten välillä taistelijaparissa, ryhmässä, komppaniassa,

17 Sivu 17 suuremmissa joukoissa päätyen aina valtioon, uskontoon, ideologiaan, ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen asti. Sotilaallinen toiminta ei koskaan kohdistu vain aineellisiin voimiin; se kohdistuu aina yhtä aikaa moraalisiin voimiin, jotka antavat sodalle sen voiman (life), eikä näitä kahta voi erottaa 46. Teknologinen taso käsittää teknologiaa sodassa mm kaikkien em tasojen yhteydessä. Clausewitz toteaa, että koska kaikilla sotaa käyvillä on lähes samanlainen tekniikka, teknologialla ei ole suurempaa merkitystä sodassa. Tämä piti paikkansa aina luvun puoliväliin saakka. Sitten höyryvoima, rautatiet, lennättimet, takaa ladattavat ja kierteillä varustutetut kiväärit ja tykit muuttivat tilanteen. Alkoi noin sata viisikymmentä vuotta jatkunut sodankäynnin teknistyminen ja sen mukana tullut monimutkaistuminen. Organisatorinen taso käsittää mm joukkojen organisaatioon, käskyvaltaan, johtosuhteisiin ja yhteistoimintaan liittyvät asiat. Organisaatio ja organisointi ovat erittäin tärkeitä, jopa tekniikkaa tärkeämpiä. Esim Egyptin pyramidit ovat rakennuksina vaikuttavia, mutta ilmeisesti työn organisointiin liittyvä taso on ollut huomattavasti tekniikkaa oleellisempi. Eli noin 5000 vuotta vanhalla tekniikalla pystyttiin luomaan nykyaikaakin hämmästyttäviä saavutuksia. Organisatorisen tason keskeinen kysymys on keskitetty vai hajautettu. Hajautettu taas liittyy keskeisesti tietoliikennetekniikkaan. Informatiivinen taso voidaan nähdä kuudentena sodankäynnin ulottuvuutena. Sodankäynnillä ja informaatiolla voidaan nähdä kolme suhdetta. Ne ovat sodankäynti ja informaatio, sodankäynti ja informaatiotekniikka ja informaatiosodankäynti. Informaatio on aina ollut oleellinen tekijä sodankäynnissä. Mm vastustajan doktriinin, aseiden, johtajien ja moraalin sekä taistelumaaston ja sään tunteminen ovat näitä tekijöitä. Informaatio oli aiemmin kuitenkin vain tukitoimi. Ilman sitä taistelun voittaminen oli täysin mahdollista. Informaatiotekniikka on ollut merkittävässä asemassa sodankäynnissä vasta hieman yli sata vuotta. Informaatiosodankäynti on vasta syntymässä. Jokaisessa sodassa ja sotajoukossa on ollut em ulottuvuudet ja tulee olemaan. Se miten eri ulottuvuudet painottuvat eri sodissa tai asevoimissa, vaihtelee. Joissakin sodissa jokin ulottuvuus on noussut muita merkittävämmäksi. Esimerkiksi toisen maailmansodan alku oli operatiivisen sodankäynnin, salamasodan ylivoimaa ja sen loppu logistisen sodankäynnin, massan juhlaa. Sota voidaan hävitä millä tahansa toiminnallisella tasolla tai niiden yhdistelmällä. On tärkeää ymmärtää vihollisen ja oma tilanne sodankäynnin eri toiminnallisilla tasoilla ja välttää vastustajan vahvoja ulottuvuuksia ja iskeä sen heikkoihin ulottuvuuksiin. Omassa toiminnassa tärkeää on tasaisuus, eli se, että muita tasoja heikompia kohtia ei ole. Tämä on kokonaisuuden ymmärtämistä ja hallintaa. Edellä mainittu edustaa sodankäynnin loogista tasoa. Paradoksaalinen taso on esimerkiksi se, että vastustajan vahvuuksia vastaan tulee hyökätä juuri siitä syystä, että ne ovat vahvuuksia. Tai että teknisesti nopein ja suorin tie ei ole sitä vihollisen vaikuttaessa, koska myös se on nähnyt teknisesti nopeimman ja suorimman tien nopeimmaksi ja suorimmaksi ja maksimoinut omat vastatoimet ko tielle.

18 Sivu Vastustaja Oleellista on lisäksi, että oma sodankäynnin toiminnallinen ulottuvuuskokonaisuus muodostaa synergistisen kokonaisuuden. Oleellisinta on siis ensin sodankäynnin kokonaisidea. Esimerkiksi Saksan Toisen Maailmansodan aikainen salamasotadoktriini oli kokonaisidea, joka sisälsi synergiaa ainakin teknologisen, organisatorisen, psykologisen ja operatiivisen tason välillä. Tulevaisuuden sodankäyntidoktriinin, informaatiosodankäynnin uusi idea, synergistinen kokonaisuus on Johtamissodankäynti, Command and Control Warfare, C2W. Organisatorisella tasolla se pyrkii vastustajan organisaation ja toiminnan yhtenäisyyden murtamiseen. Sosiaalisella tasolla se pyrkii vastustajan ja erityisesti sen johtajien tahdon murtamiseen. Teknisellä tasolla se pyrkii vaikuttamaan tai kontrolloimaan vastustajan tärkeimpien järjestelmien avainkohteita. Operatiivisella tasolla Johtamissodankäynti pyrkii luomaan tempon, johon vastustaja ei pysty vastaamaan. Informatiivisella tasolla se pyrkii luomaan ylivoimaisen eron johtamisjärjestelmien ja niiden tukijärjestelmien kuten tiedustelu- ja viestijärjestelmien välille. Eli tietokonejärjestel-mien välille. Ja ydin on synergia. Uhka on muuttumassa. Aiemmin naapurin voima oli uhka, nyt myös sen heikkous. 47 Aiemmin uhka muodostui lähinnä valtiolliselta tasolta, nyt monesta muusta. Globaalisti ja strategisesti Neuvostoliiton ja Varsovan Liiton kaatuminen merkitsi kaksinapaisen maailman muuttumista yksinapaiseksi (USA). Aiemman yhteiskuntamuodot, keräilytalous, paimentolaisuus ja maatalous synnyttivät kuuden laista sodankäyntiä riippuen siitä, kuka oli hyökkääjä (paimentolaiset, maatalousvaltio) ja kuka puolustaja (keräilytalous, paimentolaisuus ja maatalous). 48 Vastaavasti on nähtävissä, että teollisuusyhteiskunta ja informaatioyhteiskunta synnyttävät uusia hyökkääjä/puolustaja kombinaatioita ja siis uusia sodankäyntimuotoja. Vastustaja vaikutti myös sodankäynnin kehittymiseen. Jos vastustaja oli samalla tasolla, taktiikka ja strategia kehittyivät. Jos vastustaja ei ollut samalla tasolla, sodankäynti oli lähes seremoniallista. 49 Vuoden 1648 jälkeen sodankäynti on rajautunut pääosin valtioiden väliseksi. 50 Uutta kehitystä edustavat Tokion maanalaisen hermokaasuhyökkäys 1995 (Aum Shinriko, uskonnollinen lahko), Oklahoman virastotalon autopommi (puolisotilaalliset järjestöt) 1995, World Trade Centerin autopommi 1995, USA:n Kenian ja Tansanian suurlähetystöt 1998 sekä World Trade Centerin maailman suurin terroristihyökkäys (uskonnollinen ja kulttuuriristiriita, kansainväliset terroristijärjestöt). Mahdollisia muita vihamielisen vaikuttamisen osapuolia valtio - valtio asetelman lisäksi ovat: (1) kansainväliset yritykset ja niiden kannalta hankalat valtiot ja kansainväliset järjestöt (2) kansainväliset kansalaisjärjestöt (Amnesty International, Greenpeace, Animal Front...) ja niiden kannalta rikolliset valtiot tai/ja yritykset (3) kansainväliset rikollisjärjestöt (huumeet, ihmissalakuljetus, uhkapeli, prostituutio, merkkituoteväärennykset, laittomat video-, tietokoneohjelma- ja tietokonepelikopiot...) (4) valtion alueelliset tai kansalliset vähemmistöt ja valtio (Venäjä, Jugoslavia, Kiina, Espanja,

19 Sivu 19 Turkki, Indonesia...) ja niitä vastustavat valtiot ja yritykset (5) valtion muut fyysiset tai muut alueelliset osa-alueet esim. taloudellisin perustein; Biafra ; uskonnollisin perustein; Pohjois-Irlanti, Kasmir, kansallisin ja kielellisin perustein; Espanja ja baskien ETA, tai äärikansalliset ja muut yhden asian liikkeet ja valtio. (6) joukkotuhoaseita levittävät mustan pörssin järjestöt. (7) yksityisarmeijat kuten etelä-afrikkalainen Execitive Outcome 51 tai amerikkalainen Wackenhut. (8) puolisotilaalliset joukot etnisiin puhdistuksiin 52, näistä joukoista 80 prosenttia saattaa olla rikollisia ja loput kiihkokansallisia fanaatikkoja sekä (9) em osapuolien muut yhdistelmät. Rikollisuudesta valtion uhkana: Kun rikolliset keräävät veroja valtion pystymättä puuttumaan ko toimintaan, ollaan monessa mielessä pitkällä. Ensin verotus on valtion keskeisimpiä toimintoja, jossa kilpailijoita ei suvaita. Verotusoikeutta voi verrata em mielessä vain väkivallan käyttöön (poliisi, armeija) tai rahan painamiseen. Toiseksi se kertoo kansalaisille kenellä valta todellisuudessa on. Helsingin Sanomat s. D 1-2 K Koponen: Olemme tulossa pohjoiseen, artikkeli Dagestanin wahhabiiteista, islamilaisista kyläyhteisöistä. Jokaisesta kuormasta ihmiset ovat antaneet vapaaehtoisesti, vähän verojen tapaan, lahjoituksen kassaan, jolla aseet on ostettu, yksi Karamahin djamaatin neuvoston jäsen sanoo avoimesti. Globaali rikollinen talous... tulee olemaan 21. vuosisadan peruspiirre ja sen taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen vaikutus tunkeutuu elämän kaikille aloille. Kysymys ei ole siitä, pystyykö yhteiskuntamme eliminoimaan rikolliset verkostot, vaan siitä hallitsevatko rikolliset verkostot lopulta merkittävää osaa talouttamme, laitoksiamme ja jokapäiväistä elämäämme. 53 Keskeinen asia on toisaalta uhkan kansainvälistyminen 54 ja toisaalta lokalisoituminen. Valtion kautta tuleva uhka on edelleen olemassa, mutta kokonaisuutena se monimutkaistuu. Symmetriset, valtio/valtio- tilanteet muuttuvat epäsymmetrisiksi: Valtio/yritys, yritys/kansalaisjärjestö, valtio/kansalaisjärjestö, yritys/kansalaisjärjestö. Yritys, kansalaisjärjestö tai valtio (hallintoyksikkö) voi olla kansainvälinen, valtiollinen tai paikallinen. Perinteinen sotavoima on rakennettu vain valtio/valtio asetelmaan, koska vain ko toiminta on ollut laillista. Muiden asetelmien hallinta vaatii valtiolta uusia kykyjä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sissi- ja vapautussodissa konventionaalinen asevoima lyötiin lähes poikkeuksitta: Vietnam (Ranska), Algeria (Ranska), Itä-Intia (Hollanti), Belgian Kongo (Belgia), Mosambik (Portugali), Angola (Portugali), Vietnam (USA), Kambodsha (Vietnam), Afganistan (Neuvostoliitto), Eritrea (Etiopia), Namibia (Etelä-Afrikka), Somalia (USA). Osin em. tapahtumiin vaikuttivat myös poliittinen ja taloudellinen kehitys sekä globaalin joukkotiedotuksen kasvava merkitys. Vuonna 1995 käynnissä olleesta 35 sodasta vain kolme oli valtioiden välisiä: Balkan, Kasmir ja Länsi-Sahara. Muut olivat sisäisiä kriisejä. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 27 (sisäiset) ja 2 (valtioiden väliset; Intia-Pakistan ja Etiopia-Eritrea). 55 Tyypillisin kriisi on siis nykyaikana valtion sisäinen kriisi, monikansallisen valtion pirstoutuminen osiin kansallisvaltioiksi tai muilla perusteilla (uskonto, talous, etninen ryhmä). Tyypillisin kriisi on siis sisällissota ja

20 Sivu Ympäristö samalla ylivoimaisesti suurin osa uhreista on siviilejä. Lukuisten ääriliikkeiden syntyminen synnyttää loogisena seurauksena toisiaan äärimmäisesti vihaavia liikkeitä, joko sen takia, että ne kilpailevat samalla puolella tai että ne edustavat ajattelun ja toiminnan ääripäitä. Tämä saattaa johtaa sodankäyntiin tai sodankäyntiin niiden välillä. Oleellista tässä on organisoituminen, organisaation syntyminen ja siinä uudet tietotekniikan globaalit mahdollisuudet. Sodankäynti on organisoitua sosiaalista toimintaa (vihamielisessä, vahingoittavassa mielessä). Jos se siirtyy yksilöä laajemmaksi, se on sodankäyntiä. Onko muiden organisaatioiden suorittama sodankäynti mahdollinen joskus Suomessa? Epätodennäköistäkö? Helsingin Sanomat s. B 3: Poliisin kotiin tehtiin pommihyökkäys pääkaupunkiseudulla. Vrt myös kettutytöt ja kettutarhojen poltot, eläinsuojelujärjestöt ja teurastamoautojen polttaminen, moottoripyöräjengit, uskonnollisten järjestöjen pakolaisten piilottelu viranomaisilta, jne. Toisaalta pitkän sodan (vaikuttamisen) aikana vastustajat kehittyvät luonnollisen kehityksen kautta muistuttamaan toisiaan. On siis arvioitavissa, että jos valtio kestää verkottuneiden eivaltiollisten vastustajien hyökkäyksiä tarpeeksi kauan, se oppii toimimaan niiden tavalla, eli verkottuneesti. Vrt esim Intifada ja Israelin erikoisjoukot tai IRA ja Englannin asevoimat. Em kehityksen seurauksena on sodankäynnin epätavanomaistuminen vastustajan suhteen. 56 Merkittävänä rajapyykkinä voidaan pitää USA:n risteilyohjusiskua Bin Ladenin koulutuskeskukseen Afganistanissa elokuussa Kehitys on etenkin tämän suuntaista, jos sodankäynti nähdään jatkossa enemmän vihamielisenä vaikuttamisena kuin pelkkänä fyysisenä tappamisena ja tuhoamisena. Edellä mainittujen osapuolten välisten ristiriitojen ratkominen tulee luomaan pitkän murrosvaiheen globaaliin kehitykseen seuraavina vuosikymmeninä. Sodankäynnin ympäristö on oltava sotiville osapuolille yleensä sama, jotta vaikuttaminen olisi mahdollista. Esimerkiksi aika, tila ja sähkömagneettinen spektri on oltava molemmille sama. 57 Ensimmäisenä sodankäynnin ympäristönä ovat aine (fysiikka, kemia, biologia), (ilma-)tila ja aika. Tilan ominaisuuksiin kuuluu mm vuodenajat, valaistus, sää ja maasto. Muihin fysikaalisiin sodankäynnin ympäristöihin kuuluu sähkömagneettinen spektri ja avaruus ilmatilan oleellisena laajennuksena. Ihmiseen liittyviä ympäristöjä ovat tahto (kansainvälinen mielipide) ja sotivien osapuolien naapurit (politiikka, diplomatia). Rauhanturva- ja rauhaan pakottamisoperaatioissa sodankäynnin tai vaikuttamisen osapuolia onkin kahden sijasta kolme. Perinteiset kolmannet osapuolet ovatkin mukana jo taistelukentällä! Tämä lisää myös sodankäynnin monimutkaisuutta, osapuolien määrä kasvaa kahdesta kolmeen. Samalla ymmärrettävien vaikutussuhteiden määrä kasvaa kuudesta kahteentoista!

SODANKÄYNNIST Ä, ELEKTRONllKASTA JA ELSOSTA

SODANKÄYNNIST Ä, ELEKTRONllKASTA JA ELSOSTA 91 SODANKÄYNNIST Ä, ELEKTRONllKASTA JA ELSOSTA Yleisesikuntaeverstiluutnantti Sakari Ahvenainen Motto: On hyvin tunnettua, että teetpä mitä tahansa, ellet ymmärrä sen todellisia olosuhteita, sen luonnetta

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

INFORMAATIOSODANKÄYNTI

INFORMAATIOSODANKÄYNTI Evl. (evp.) Sakari Ahvenainen LUENTO Helsinki 25.3.2002 1(59) INFORMAATIOSODANKÄYNTI Johdanto Motto 1: Olen vakuuttunut, että ne kansakunnat ja kansat, jotka hallitsevat monimutkaisuuden uuden tieteen,

Lisätiedot

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Venäjän turvallisuuspolitiikka Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

Digitalisaatio ja kyberpuolustus Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.) @JarnoLim

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

sodankäynti ELSOn komponentit ja niiden merkitys sodankäynnissä Elektronisen sodankäynnin kehittäminen puolustusvoimissa

sodankäynti ELSOn komponentit ja niiden merkitys sodankäynnissä Elektronisen sodankäynnin kehittäminen puolustusvoimissa Sodan ja taistelun kuva Yhteiskunnan ja asevoimien muuttuminen Taistelun elementit Digitaalinen taistelukenttä - järjestelmien järjestelmä Informaatio- ja johtamissodankäynti, elektroninen sodankäynti

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 11. 12.5.2017 Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle Taisto Hakala Viestintäpäällikkö DI, palomestari, EMBA, MQ Sisältö Viestintä & tulevaisuus Viestintä & muutos

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Miten autan esimiestäni johtamaan minua? CxO Academy 12.6.2013 Eerik Lundmark Pomon pulma Alaisen suoriutuminen - rooli johtajana Yksilön johtamisen ongelma Alaisen luontainen toiminta ja

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Aseiden leviämisen estäminen

Aseiden leviämisen estäminen Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 6.10.1999 Antti Pirinen Aseiden leviämisen estäminen Menetelmä sotilaallisten järjestelmien tehokkuuden arvioimiseksi Referaatti Lähde: Stafira, Parnell, Moore : A Methodology

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2

KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 KYBER 1 SOTAVOIMAN OSANA 2 Tietotutkijan evolutiivisia ja systeemisiä näkemyksiä 1 Kyber tarkoittaa tässä esityksessä lähinnä kybernetiikkaa, kybernettistä järjestelmää 2 Esitys perustuu pääosin MpKK:n

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Syvää taistelua ennen ja nyt

Syvää taistelua ennen ja nyt Maanpuolustuskorkeakoulu Syvää taistelua ennen ja nyt Sotilasprofessori Petteri Lalu Venäjä-ryhmä / SOTATL Nimi Työ Osasto Moskovan kreml Petteri Lalu 2004 Neuvostoliittolainen näkemys operaation ja operaatiotaidon

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen 2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot