sodankäynti ELSOn komponentit ja niiden merkitys sodankäynnissä Elektronisen sodankäynnin kehittäminen puolustusvoimissa

Transkriptio

1 Sodan ja taistelun kuva Yhteiskunnan ja asevoimien muuttuminen Taistelun elementit Digitaalinen taistelukenttä - järjestelmien järjestelmä Informaatio- ja johtamissodankäynti, elektroninen sodankäynti ELSOn komponentit ja niiden merkitys sodankäynnissä Elektronisen sodankäynnin kehittäminen puolustusvoimissa 1

2 Teollinen sodankäynti SODAN KUVA Sotaa käydään kolmessa dimensiossa Sodankäyntikyky perustuu suureen ihmis- ja kalustomassaan. Joukkojen tulivoima, tulen ulottuvuus ja liikkuvuus on pieni, minkä vuoksi jokaiselle sektorille on kyettävä kohdentamaan riittävän suuri massa. Voittoon pyritään tuottamalla vastustajalle omia suuremmat tappiot Yhteiskunnan normaali toiminta keskeytyy ja kaikki ponnistukset kohdistetaan sotaan; kansakunnan kaikki voimavarat valjastetaan sodankäyntiin. Armeija perustuu asevelvollisuuteen ja kertausharjoituksiin. Järjestelmien ja menettelytapojen on oltava varsin yksinkertaisia ja muuttumattomia. 2

3 SODAN KUVA Tietoyhteiskunnan sodankäynti Sotaa käydään viidessä ulottuvuudessa Massan ja materiaalin sijasta tietoylivoima Vastustajan tärkeimpien järjestelmien lamautus Vastustaja pyritään voittamaan ennen taistelua Kaikkia resursseja ei kyetä valjastamaan Pyritään laadulliseen ylivoimaan. Joukot ovat pienempiä ja teknologisempia. Teknologian merkitys ratkaiseva lopputuloksen kannalta. Taistelevan joukon pienuus ei kuitenkaan merkitse sen tulivoiman vähenemistä. Verkottuminen keskeistä. Sotaa käydään muusta yhteiskunnasta erillisenä toimintona. 3

4 SODAN KUVA Sodan kuva lähitulevaisuudessa informaatioyhteiskunta vs informaatioyhteiskunta - ei todennäköinen informaatioyhteiskunta vs teollinen yhteiskunta - mahdollinen informaatioyhteiskunta vs maatalousyhteiskunta - todennäköinen asymmetrinen sodankäynti näkökulma 1 korkea teknologinen taso matala ei-valtiolliset joukkiot näkökulma 2 ammattilaisuus/koulutustaso pieni koko suuri 4

5 TAISTELUN KUVA Taistelutilan syvyys kasvaa, etulinjaa ja selustaa ei ole. Taistelutilan läpinäkyvyys kasvaa. Samanaikaiset iskut koko syvyydessä täsmäasein ja elektronisen asevaikutuksen keinoin, helikopterein, integroidun epäsuoran tulen ja informaatiosodankäynnin avulla. Taistelussa korostuu ennakointi reagoinnin sijaan. Taistelukentän toimintaa ohjaa tieto sijainnin sijaan. Tietoa käytetään hyväksi toiminnan synkronointiin. Taistelu käydään pienempien, hajautettujen ja tulivoimaisempien sekä liikkuvampien yksiköiden kesken. Voimankäytön oikea-aikaisuus, tarkkuus ja taloudellisuus ovat kriittisiä atibuutteja. Menestyminen edellyttää reaaliaikaista käsitystä ympäröivästä taistelukentästä ja taistelun kulusta. 5

6 TEKNOLOGIA SODANKÄYNNISSÄ - nopeuden kasvu taktisella, operatiivisella ja strategisella tasoilla. - kevyemmät ja tehokkaammat aseet ja ammukset - ketterämmät, paremmin suojatut ja modulaariset maa-ajoneuvot - ominaisuuksien tehtäväkohtainen räätälöinti - taistelevien osien keventäminen toiminnan temmon lisäämiseksi - syvä asevaikutus - suora-ammuntatulen ja epäsuoran tulen välinen raja hämärtyy - erittäin luotettavaa johtamisjärjestelmäalustaa. - lennokit, pitkän kantaman sensorit ja avaruuteen sijoitetut järjestelmät - ilmaliikkuvuuden merkitys maaoperaatioissa - joukkojen käytön, fyysisen asevaikutuksen, elektronisen sodankäynnin, salaamisen ja harhauttamisen sekä informaatiosodankäynnin menetelmien integroiminen kokonaisuudeksi. 6

7 SUOMALAISET ERITYISPIIRTEET - Suomalainen konsepti korostaa paikallisia olosuhteita, kun taas suurvallat pyrkivät varautumaan sodankäyntiin kaikkialla. - Suomalaisissa konsepteissa näkyy varautuminen toimimaan tuli- ja spektrialivoimatilanteessa. - Primäärisenä uhkana strategisen iskun torjunta. 7

8 YHTEISKUNNAN MUUTTUMINEN Globalisaatio Kansallisvaltion merkityksen vähentyminen Monimutkaistuminen Kokonaisuuksien ja olennaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen vaikeata Moniarvoisuus Arvojen ja median sirpaloituminen Syrjäytyminen Yksilöllistyminen Auktoriteettien kyseenalaisuus Verkottuminen Tuki ja riippuvuus erilaisista verkostoista Tiedon saatavuus Eriarvoistuminen Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, sisäinen uhka 8

9 ASEVOIMIEN KEHITYS Pitkä muutosjakso: vuotta kehitys sitouttaa yhä enemmän kriisinhallintaan "räätälöityihin" asevoimiin Tarve nopeaan reagointi- ja toimeenpanokykyyn lisääntyy pienemmät, liikkuvammat ja ulottuvammat asevoimat kyky massamaiseen suursodankäyntiin heikkenee yllätysmahdollisuus lisääntyy Tavanomainen sodankäynti etusijalle ydinaseiden käyttökynnys nousee suurvalloilla tavanomaisen sodankäynnin kynnys laskee Epäkonventionaalisia vaikuttamiskeinoja kehitetään kyetään käyttämään myös rauhan aikana 9

10 TAISTELUN ELEMENTIT 1) tiedustelu, valvonta ja johtaminen 2) tulivoima 3) liike 4) taistelukyvyn säilyttäminen 10

11 TAISTELUN ELEMENTIT Tiedustelu, valvonta ja johtaminen kerätyn ja tuotetun tiedon määrä kasvaa Joukkojen liikkuvuuden kasvun myötä taistelun tempo nopeutuu. Kohtaamistaisteluiden merkitys kasvaa voimakkaasti. Johtajalta edellytetään itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta. Johtamisella keskeinen merkitys liikkeen ja tulen hallinnassa. Johtamisessa korostuu tilannetietoisuus sekä vihollista paremman tilannetietoisuuden myötä saavutettava johtamisylivoima. Monispektritiedustelu ja sensorifuusio Tiedustelulavettina lentokone (SAR+MTI), lennokki ja satelliitti Tutka- ja lämpökamera keskeisimmät sensorit Linnoittaminen, ryhmitykset ja liike paljastuvat säästä, valaistusolosuhteista ja vuoden- sekä vuorokaudenajasta riippumatta. Tiedusteluhavaintoon liittyy lähes välitön asevaikutus. Spektriylivoiman merkitys korostuu. 11

12 Liike TAISTELUN ELEMENTIT tulta tärkeämpi elementti toimii suojana vastustajan tulelta mahdollistaa olosuhteiden ja tilanteiden optimaalisen hyväksikäytön ja voimien nopean keskittämisen. maastoesteiden merkitys vähenee johtamisen merkitys korostuu tilannetietoisuus navigointi ja paikanmääritys omatunnistuskyky liikkeensä aikana toimintakykyiset järjestelmät (OTM) hajautetut keskenään synkronoidut pienet joukot, joita johdetaan liikkuvista hajautetuista esikunnista ja komentopaikoista. edellyttää sähkömagneettisen spektrin hallintaa 12

13 Tuli TAISTELUN ELEMENTIT Kantama ja tarkkuus kasvaa ja tulenavaus nopeutuu: ensiksi ampuvalla on olennainen etu. Yhä suurempi osuus tulesta tulee ilmasta Aseita pyritään käyttämään puolustuksen torjuntakantaman ulkopuolelta. Tulivaikutus kasvaa, mutta kulutus vähenee älykkäiden aseiden myötä Ohjukset korvaavat putkitykistöä, kantoammuksen merkitys kasvaa Ohjattavien ja autonomisesti hakeutuvien aseiden merkitys kasvaa. häirintä ja harhauttaminen entistä tärkeämpää aseen ja vasta-aseen välinen kilpajuoksu sähkömagneettisessa spektrissä 13

14 TAISTELUN ELEMENTIT Taistelukyvyn säilyttäminen järjestelmien integraalisen aktiivisen ja passiivisen suojan merkitys järjestelmien kyky sietää tappioita ja väistää tulivaikutusta. logistiikkajärjestelmän keskeisiksi haasteiksi muodostuu tuettavien nopeatempoinen ja syvälle ulottuva liike sekä vihollisen asejärjestelmän kantaman, tarkkuuden ja tulenavausnopeuden kehittyminen. 14

15 JÄRJESTELMIEN JÄRJESTELMÄ - kokonaisuus sotakoneena TUTKAVALVONTA PINTAAN (SAR+AMTI) LEO- JA MEO- SATELLIITIT (VIS + IP + SAR) TUTKAVALVONTA ILMAAN (AWACS) MAASTONVALVONTA- JA VASTATYKISTÖ- TUTKAT ELEKTRONINEN TIEDUSTELU (ELINT, COMINT) TIEDUSTELU VALVONTA JA JOHTAMINEN ELEKTRONINEN TIEDUSTELU (ELINT, COMINT, IMINT) TIEDUSTELU- JA MAALINOSOITUSLENNOKIT (LLTV + FLIR / SAR / ELINT) ILMAVALVONNAN JA ILMATORJUNNAN VALVONTA- JA SEURANTA- JÄRJESTELMÄT KAUKOVALVONTA- JÄRJESTELMÄT (FLIR) SUOJA TULI- VOIMA kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa 15

16 Järjestelmien järjestelmä Tulenkäyttö kuituohjukset arvokkaita maaleja vastaan kranaatinheittimet kantoammukset ja hakeutuvat sirotteet laser/ip-hakeutuvat ammukset sirpalekranaatit jalkaväkeä vastaan telatykit lentorataa korjaavat ammukset laserhakeutuvat ammukset kantoammukset ja mmwsekä IP-sirotteet sirpale- ja kantoammukset pehmeitä maaleja vastaan häirintäjärjestelmät vihollisen johtamisyhteyksien lamauttamiseen ja tilannekuvan estämiseksi Tiedustelu, valvonta ja maalinosoitus SAR-tiedustelu ilmasta tiedustelulennokki SAR-tutka ja Elektroninen tiedustelukyky Tulenjohtolennokki E/O-sensori, maalinvalaisulaser Elektroninen tiedustelujärjestelmä Tiedusteluajoneuvot Erikoisjoukkojen partiot Satelliittidatan hyödyntäminen 16

17 DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ Digitaalisen taistelukentän rakenneosat JÄRJESTELMÄ- ALUSTAT JA LAVETIT HAJAUTETUT TIETOJÄRJESTELMÄT TAISTELIJAN JÄRJESTELMÄT TILANNETIETOISUUS TIETO- LIIKENNE- ALUSTA SENSORI- JÄRJESTELMÄT ASEJÄRJES- TELMÄT OMATUNNISTUS- JÄRJESTELMÄT OMASUOJA- JÄRJESTELMÄT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT yleiskäyttöinen taistelukentän reaaliaikainen tilannekuva ja jaettu tilannetietämys eri osajärjestelmien kesken joukot ja tulenkäyttö keskitettävissä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan tiedonvälitys järjestelmien, johtoportaiden ja yksilöiden välillä valvonta-, tiedustelu- ja asejärjestelmätietojen nopea automaattinen fuusiointi, korrelointi, jakelu ja esittäminen kaikille johtamistasoille nopea maalinosoitustietojen välitys sensoreilta asejärjestelmille. 17

18 DIGITAALINEN TAISTELUKENTTÄ Järjestelmille asetettavat keskeiset vaatimukset ovat: taistelunkesto (survivability) luotettavuus (reliability) ja kestävyys (durability) nopeus (speed) turvallisuus (security) käytettävyys (availability) hajautus (dispersion) liikkuvuus (mobility) järjestelmien kehityksessä esiin tulevat lisäksi sitkeys, skaalautuvuus, avoimuus, käyttäjäystävällisyys, hallittavuus ja virhesietoisuus. 18

19 TIETO KÄSITTEENÄ INFORMAATIOHIERARKIA Abstraktiotaso Tiedon käsittelyketju Prosessit TIETOA HYÖDYNTÄVÄ SODANKÄYNTI NÄKEMYS Tietämystä sovelletaan tehokkaasti TIETÄMYS Tiedon ymmärtäminen ja selittäminen TIETO Data sidottu asiayhteyteen, indeksoitu ja orgaisoitu Soveltaminen Tietämyksen soveltamista suunnitelman tai toiminnan toteuttamiseksi tehokkaasti halutun lopputuloksen saamiseksi Ymmärtäminen Tietoryhmien välisten pysyvien ja muuttuvien suhteiden ymmärtäminen ja näitä suhteita selittävien mallien yhdistämistä * johtaminen * päätöksenteko * päättely * perustelu * epävarmuuksien hallinta * kohdistaminen * korrelaatio, yhteys * yleistäminen * ristiriitaisuuksien poisto DATA Mittaukset ja havainnot Järjestäminen Tietoelementtien kohdistamista, muuntamista, suodattamista, lajittelua, indeksointia ja säilytystä relaatiomuodossa jatkokäsittelyä varten * esikäsittely * kalibrointi * suodatus * indeksointi Fyysinen prosessi Havaitseminen Kvantitatiivisten mittojen kerääminen, merkitseminen ja lähettäminen tarkoituksemukaiseen käsittelyyn * aistiminen * kerääminen * mittaus * sanoman jäsennys * datan hankinta 19

20 INFORMAATIO- JA JOHTAMIS- SODANKÄYNTI Termi information warfare on eri tahoilla suomennettu joko informaatiosodankäynniksi tai tietosodankäynniksi. Suomen puolustusvoimien määritelmissä informaatio- ja johtamissodankäynti on mielletty saman asian, eli informaatioon perustuvan sodankäynnin, kahdeksi eri ilmentymäksi: informaatiosodankäynti on puolustusvoimien määritelmän mukaan valtiojohtoista rauhan ja sodan aikaista toisen valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn vaikuttamista ja tältä suojautumista käyttämällä informaatiota ja tiedonkäsittelyä sekä kohteena että aseena. 20

21 INFORMAATIO- JA JOHTAMIS- SODANKÄYNTI Yleisesti strategis-operatiivisen tasan sodankäynnin muoto Informaatiosodankäyntiä toteutetaan informaatio-operaatioilla, joilla pyritään saavuttamaan vastustajasta informaatioylivoima. Informaatiosodankäyntiä voidaan käydä yhteiskunnallisin, poliittisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin strategisella, operatiivisella tai taktisella tasolla. Informaatiosodankäynnissä osa vastuusta kuuluu puolustusvoimien ja jopa valtiokoneiston ulkopuolelle. Informaatiosodankäyntiä käydään koko ajan. Tietoverkkojen globaalisuuden vuoksi hyökkäys voi tulla toiselta puolelta maapalloa ja sen käynnistäjänä voi olla valtiollisen toimijan lisäksi yksityinen ryhmittymä tai jopa yksittäinen henkilö 21

22 INFORMAATIO- JA JOHTAMIS- SODANKÄYNTI Puolustusvoimien määritelmän mukaan johtamissodankäynti (engl. Command and Control Warfare, C2W) on asevoimien informaatiosodankäynnin sotilaallista toteuttamista kriisin ja sodan aikana ja tämän toiminnan rauhanaikaista valmistelua Johtamissodankäynnin tavoitteena on kyetä käyttämään oikeita joukkoja ja sopivaa vaikutusta oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikeassa mitassa sekä estää tämä vastustajalta. On saavutettava informaatioylivoima vastustajaan nähden. suhteellinen ylivoima informaatio-operaatiossa vastustajaan nähden ajantasaisen ja oikean informaation keräämisessä, prosessoimisessa ja jakamisessa sitä tarvitseville. Oman johtamisprosessin tukeminen ja vastustajan prosessien heikentäminen. 22

23 INFORMAATIO- JA JOHTAMIS- SODANKÄYNTI Taistelu johtamissyklistä PÄÄTÖKSENTEKOEDELLYTYSTEN LAMAUTTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAMINEN PSYKOLOGISIN OPERAATIOIN, DISINFORMAATIOLLA, PROPAGANDALLA JA JOHTAMISPAIKKOJEN TUHOAMISELLA ARVIOI PÄÄTÄ JOHTAMIS- PROSESSI HARHAUTTAMINEN HARHAMAALEIN JA SYÖTTÄMÄLLÄ TIEDUSTELU-, VALVONTA- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN HARHAUTTAVAA INFORMAATIOTA. SEURAA TOIMI JOHTAMISYHTEYKSIEN JA JOUKKOJEN TUHOAMINEN, LAMAUTTAMINEN JA HÄIRINTÄ FYYSISELLÄ JA ELEKTRONISELLA VAIKUTTAMISELLA SEKÄ TIETOJÄRJESTELMÄ- JA OHJELMISTO- SODANKÄYNNIN KEINOIN TIEDUSTELUN JA VALVONNAN SEKÄ JOHTAMISEN LAMAUTTAMINEN JA HÄIRINTÄ FYYSISELLÄ JA ELEKTRONISELLA VAIKUTTAMISELLA SEKÄ TIETOVERKKOSODANKÄYNNIN KEINOIN JA PSYKOLOGISIN OPERAATIOIN, OMIEN KOHTEIDEN MAASTOUTTAMINEN 23

24 INFORMAATIO- JA JOHTAMIS- SODANKÄYNTI Jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: psykologiset operaatiot operatiivinen turvallisuus operatiivinen harhauttaminen fyysinen vaikuttaminen tietojärjestelmäsodankäynti elektroninen sodankäynti INFORMAATIOUHKILTA SUOJAUTUMINEN Yhteiskunnan varautuminen ja suojautuminen uhkia vastaan (Pv osallistuu) Informaation ja palveluiden suojaaminen Tiedottaminen Tiedustelu Tietojärjestelmäsodankäynti Psykologinen sodankäynti Elektroninen sodankäynti Operaatioturvallisuus Harhauttaminen Fyysinen vaikuttaminen INFORMAATIOSODANKÄYNTI JOHTAMISSODANKÄYNTI Rauha Vastakkainasettelu Kriisi Sota 24

25 PSYKOLOGISET OPERAATIOT Vaikuttamista ihmisten arvostuksiin, asenteisiin, tunteisiin, motiiveihin, päätöksentekoon ja lopulta käyttäytymiseen. Sisältää diplomaattiset ja sotilaalliset painostuskeinot, sekä omille kansalaisille että viholliselle ja myös kolmansille osapuolille suunnatun propagandan, disinformaation levittämisen sekä myös perinteisen tiedottamisen. Lisäksi muita keskeisiä lähikäsitteitä ovat -psykologinen sodankäynti - psykologinen vaikutus ja vaikuttaminen - sensuuri ja propaganda - psykologinen puolustus sekä - tiedottaminen (PA, PI tai CA). PA = Public Affairs, PI = Public Information, CA = Civil Affairs. 25

26 OPERATIIVINEN TURVALLISUUS Operatiivinen turvallisuus (OPSEC) on prosessi, jossa tunnistetaan vihollisen haluama, meidän omille operaatioille kriittinen tieto. Keskeistä on: tarkastella omia päivittäisiä toimintoja vihollisen tiedonhankinnan näkökulmasta määrittää mistä indikaattoreista vihollisen tiedustelujärjestelmä voi koota ja tulkita oikea-aikaisesti käyttöönsä kriittistä tietoa tunnistaa ne toiminnat, joita vihollisen tiedustelujärjestelmä voi tarkkailla miettiä mitä vihollinen voi oppia organisaatiostamme toimintojemme kautta arvioida organisaatiollemme aiheutuvien riskien määrää valita, kehittää ja ottaa käyttöön vastatoimenpiteitä pitämään oman kriittisen toiminnan haavoittuvuudet hyväksyttävällä tasolla 26

27 OPERATIIVINEN HARHAUTTAMINEN Harhauttaminen "Sodankäynti perustuu harhautukseen. Kun on voimakas on näyteltävä heikkoa, kun on aloitteellinen, on näyteltävä passiivista. Kun on lähellä, on näyteltävä olevansa kaukana ja toisinpäin. Houkuttele vihollinen luulemaan joukkosi olevan epäjärjestyksessä ja lyö sitten hänet." Sun Tzu: Sodankäynnin taito, Love-kirjat, Helsinki, Painettu Vaasa Oy:n kirjapainossa 1982, ISBN X "Vaikkakin petos on inhottavaa, niin sodassa se on kiitettävää ja kunniakasta toimintaa ja komentaja, joka juonimalla pienin joukoin voittaa vihollisen on yhtä kunniakas kuin se, joka voittaa vihollisen ylivoimalla Joint Pub 3-58, USA, Joint Doctrine for Military Deception 31 May

28 FYYSINEN VAIKUTTAMINEN vaikuttaminen johtamisjärjestelmään kohteena henkilöstö johtajat ja päätöksenteon kannalta keskeinen henkilöstö johtamisinfrastruktuurin ylläpidon ja käytön kannalta keskeinen henkilöstö tietojärjestelmät ja laitetilat tiedonsiirtojärjestelmät, laitetilat, kaapelointi, mastot keinoina täsmäasevaikutus erikoisjoukot ei-valtiolliset toimijat 28

29 TIETOJÄRJESTELMÄSODANKÄYNTI Vaikuttaminen vihollisen järjestelmiin sekä omien järjestelmien suojaamisen tietoverkkojen kautta tapahtuvilta hyökkäyksiltä Järjestelmäkomponentteihin ujutettujen haittaohjelmien ja - koodien avulla suoritetut hyökkäykset. Fyysinen vaikuttaminen vihollisen järjestelmäinfrastruktuuriin ja oman infrastruktuurin suojaaminen tällaiselta vaikuttamiselta. Hyökkäys voi tulla mistä tahansa päin maapalloa. Jakautuu Verkkosodankäynti Ohjelmistosodankäynti 29

30 ELEKTRONINEN SODANKÄYNTI Elektroninen sodankäynti (ELSO, engl. Electronic Warfare, EW) on sähkömagneettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjestelmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikuttamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vaikutuksilta. Elektronisen sodankäynnin tavoitteena on 1) kerätä passiivisin menetelmin sähkömagneettisen spektrin kautta tietoa vihollisen joukoista ja järjestelmistä tilannekuvan muodostamiseksi, maalien paikantamiseksi sekä uhkavaroituksen antamiseksi omille joukoille välittömästi uhkaavista vaaroista 2) lamauttaa ja hidastaa vihollisen tiedustelua, valvontaa, johtamistoimintaa sekä ase- ja omasuojajärjestelmien käyttöä häiritsemällä tai estämällä sähkömagneettisen spektrin käyttöä, harhauttamalla sensoreita sekä lamauttamalla elektronisia järjestelmiä ja 3) suojata omat joukot ja niiden järjestelmät estämällä tai harhauttamalla vihollista saamasta tietoa niiden määrästä, sijainnista, liiketilasta, käyttötavasta ja -aikeista sekä teknisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista sekä valvomalla omaa sähkömagneettisen spektrin käyttöä. 30

31 SODANKÄYNNIN MUODOT JA TAISTELUN ELEMENTIT JOHTAMIS- SODANKÄYNTI PSYKOLOGISET OPERAATIOT SALAAMINEN JA HARHAUTTAMINEN OPERAATIO- TURVALLISUUS FYYSINEN VAIKUTTAMINEN TIETOJÄRJESTELMÄ- SODANKÄYNTI TIETOVERKKO- SODANKÄYNTI OHJELMISTO- SODANKÄYNTI FYYSINEN VAIKUTTAMINEN PSYKOLOGINEN SODANKÄYNTI PROPAGANDA JA DISINFORMAATIO POLIITTINEN, TALOUDELLINEN JA SOTILAALLINEN PAINOSTUS TIEDOTTAMINEN SUORITUS- KYVYN OSA-ALUEET TIEDUSTELU, VALVONTA JA JOHTAMINEN TIETO- JÄRJESTELMÄT TIETOLIIKENNE- JÄRJESTELMÄT TULIVOIMA JA VAIKUTTAMINEN FYYSINEN ASEVAIKUTUS LAMAUTTAVA ASEAIKUTUS LIIKE LAVETIT NAVIGOINTI JA PAIKANTAMINEN LIIKKEEN EDISTÄMINEN TAISTELUKYVYN SÄILYTTÄMINEN TÄSMÄ- LOGISTIIKKA BALLISTINEN JA NBC-SUOJA ELEKTRONINEN SODANKÄYNTI ELEKTRONINEN TIEDUSTELU SENSORI- JÄRJESTELMÄT ELEKTRONINEN VAIKUTTAMINEN ELEKTRONINEN SUOJA 31

32 JOHTAMISSODANKÄYNNIN FILOSOFIA Näe osat Havaitse Tunnista Seuraa Näe ensimmäisenä Näe kokonaisuus Kokoa Fuusioi Näe ympäristö Maasto Sää Väestö Pakota vihollinen näkemään viimeisenä Sokaise vihollinen Savut ja muut peitteet Antisensorit ja häirintä Herätteen minimointi Kuvioiden välttäminen Harhautus 32

33 JOHTAMISSODANKÄYNNIN FILOSOFIA Ymmärrä kokonaiskuvio Operaatiokonsepti Liikemahdollisuudet Voimanlähteet Ratkaisevat kohteet Heikkoudet Ymmärrä ensimmäisenä Pakota vihollinen ymmärtämään viimeisenä Epäsäännöllinen taistelukentän geometria Ymmärrä seuraava askel Vihollisen aikomukset Vihollisen liike Todennäköiset metodit Reaktio ja vastareaktio Kuvioiden välttäminen Harhautus 33

34 JOHTAMISSODANKÄYNNIN FILOSOFIA Lavetti Ammu Liiku Hyökkää uudelleen Toimi ensimmäisenä Joukkoyksikkö Määrittele vaihtoehdot Päätä ensimmäisenä Määritä toimenpiteet ja vastatoimenpiteet Synkronoi tuli ja liike Hyökkää Pakota vihollinen toimimaan väärin tai viimeisenä Kaukosuluttaminen Tietokoneiden ja Ennaltaehkäisevä ja välitön asejärjestelmien häirintä vastatulenkäyttö Harhautus 34

35 JOHTAMISSODANKÄYNNIN FILOSOFIA Toimi ratkaisevasti loppuun saakka Tuhoa vihollisen kyky taistella synkronoidusti Eliminoi vihollisen toimintavapaus Liikkeen ylläpito ja logistiikka Hyödynnä menestystä Käy lähitaisteluun Seuraa vihollista sen tuhoamiseksi ja estä sen pääsy turvaan Keskity kannattavaan taisteluun Ei taktisia taukoja Estä vihollista välttämästä tuhoa Kaukosuluttaminen Vertikaalinen saarrostus Logistiikan lamauttaminen Johtamisyhteyksien lamauttaminen 35

36 ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET ELEKTRONINEN SODANKÄYNTI ELSO EW ELEKTRONINEN VAIKUTTAMINEN ELVA EA ELEKTRONINEN TUKI ELTU ES ELEKTRONINEN SUOJAUTUMINEN ELSU EP ELEKTRONINEN HÄIRINTÄ JAMMING OPERATIIVINEN EL. TIEDUSTELU JA VALVONTA AKTIIVINEN EL. SUOJAUTUMINEN ACTIVE EP ELEKTRONINEN HARHAUTTAMINEN EL. DECEPTION ELEKTRONINEN MAALINOSOITUS PASSIIVINEN EL. SUOJAUTUMINEN PASSIVE EP ELEKTRONINEN LAMAUTTAMINEN DESTRUCTION ELEKTRONINEN UHKAVAROITUS 36

37 ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET Elektroninen tuki tuottaa elektronisten lähetteiden ilmaisun ja mahdollisesti myös suuntimisen perusteella tilannekuvaa tai sitä täydentäviä tietoja. Se on reaaliaikaista tiedustelua ja valvontaa, joka kohdistuu vihollisen lisäksi omien joukkojen ja niiden toimintaympäristön sähkömagneettista säteilyä käyttäviin järjestelmiin. Elektroninen tuki jakautuu operatiiviseen elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan elektroniseen maalinosoitukseen elektroniseen uhkavaroitukseen. 37

38 ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET Elektroninen vaikuttaminen tarkoittaa hyökkäyksellisiä toimenpiteitä, joilla pyritään heikentämään vihollisen toimintakykyä vaikuttamalla sen elektronisiin järjestelmiin. Elektronisen vaikuttamisella pyritään estämään, hidastamaan tai vähentämään vihollisen sähkömagneettista säteilyä hyödyntävien tai elektroniikasta riippuvien järjestelmien käyttöä. Elektroninen vaikuttaminen jakautuu elektroniseen häirintään elektroniseen lamauttamiseen elektroniseen tuhoamiseen elektroniseen harhauttamiseen. 38

39 ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN OSA-ALUEET Elektroninen suojautuminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään takaamaan omien elektronisten järjestelmien toimintakyky ja joilla vaikeutetaan vihollisen tiedustelutoimintaa. Elektroninen suojautuminen on siten luonteeltaan puolustuksellista. Elektroninen suojautuminen jakautuu aktiiviseen elektroniseen suojautumiseen passiiviseen elektroniseen suojautumiseen joidenkin tahojen käsityksen mukaan lisäksi uhkavaroittimiin. 39

40 ELSOON LIITTYVÄT KÄSITTEET Signaalitiedustelu (SIGINT) on strategiseen tiedusteluun liittyvää vihollisen sähkömagneettisiin signaaleihin kohdistuvaa tiedustelua Elektroninen mittaustiedustelu (ELINT) on vihollisen sensori- ja navigointisignaaleihin sekä muihin viestijärjestelmiin kuulumattomiin signaaleihin kohdistuvaa elektronista tiedustelua ja valvontaa. Elektroninen viestitiedustelu (COMINT) on vihollisen viestisignaaleihin kohdistuvaa elektronista tiedustelua ja valvontaa. Hajasäteilytiedustelu (RINT) on vihollisen elektronisten ja sähköisten järjestelmien haja- ja vuotosäteilyyn kohdistuvaa elektronista tiedustelua ja valvontaa. Telemetriatiedustelu (TELINT) tarkoittaa vihollisen järjestelmien ja laitteiden tutkimus-, kehitys- ja käyttövaiheisiin liittyvien mittaus- ja raportointilaitteiden lähetteiden sieppaamista ja analysointia. 40

41 ELEKTRONISEN SODANKÄYNNIN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSVOIMISSA ELEKTRONINEN TUKI Keskitetty perusta Valtakunnallinen koulutusjärjestelmä Valtakunnallinen suorituskyky ELEKTRONINEN SUOJAUTUMINEN Hajautettu osaaminen Suorituskykyvaatimukset elso-vaatimukset sotavarustukselle Koulutus käyttäjähenkilöstölle Valtakunnallinen suorituskyky kyky selviytyä eltaistelukentällä ELEKTRONINEN VAIKUTTAMINEN Keskitetty täsmävaikutus Vaikuttamisen kokonaiskonseptin määrittely Nykyisten häirintäelementtien uusjako ja käyttö keskitetty käyttö Uuden konseptin mukaisten järjestelmien luominen 41

42 SOTILASJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS JÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS (SYSTEM EFFECTIVENESS) SUORITUSKYKY (PERFORMANCE) KÄYTETTÄVYYS (AVAILABILITY) RIIPPUVUUS (DEPENDABILITY) KUSTANNUS- VAIKUTUS (COST FACTOR) VIHOLLISEN AKTIIVISET JA PASSIIVISET VASTATOIMENPITEET HYÖKKÄYS JÄRJESTELMÄÄ VASTAAN HYÖKKÄYS TUKEVAA JÄRJESTELMÄÄ VASTAAN TEKNOLOGINEN HYÖKKÄYS; VASTUSTAJAN PAKOTTAMINEN INVESTOIMAAN KALLIIMPAAN ASEESEEN TAI SUOJA- MENETELMÄÄN 42

43 SOTILASJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS 43