BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA
|
|
- Anni-Kristiina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN ISSN HELSINKI 2004
2 TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) HELSINKI Tekijä(t) / Authors Anne Korhonen ja Heikki Kallunki Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2004 Toimeksiantaja / Commissioner Jätekukko Oy Julkaisun nimi / Title Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Jätekukon alueella/ Arrangements in household for separate collection of bio waste Case "Jätekukko" (vain verkkoversio) Tutkimuksen nimi / Name of research Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kotitalouksien kokemuksia biojätteen erilliskeräyksestä kerättiin kyselyllä ja haastatteluhavainnoilla. Biojäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Valtaosa kyselyyn vastanneista lajitteli yleensä biojätteet. Pieksämäkeläiset olivat kokeneet lajittelun aloittamisen hieman helpommaksi kuin kuopiolaiset, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Abstract A separate collection of household bio waste was started in some areas of the municipal waste management company Jätekukko in eastern Finland in June To extend the separation of bio waste to the rest of the areas two different arrangements were compared, and a series of studies was launched to find the best way and result.the aim of this part study was to find possible differences in starting and in doing the bio waste separation in households in Kuopio and in Pieksämäki. In Kuopio the household were given by Jätekukko some biodegradable bags, as an example, and in the yard a closed container with an inside bag and labels on it. In Pieksämäki the household were given an aerated basket of 6 l and 150 pieces of biodegradable bags fitting to the basket for separation of bio waste, and in the yard a container with air holes but without an inside bag. All households were informed and given advice by radio, leaflets and personal guiding. A questionnaire was sent to every 12th household in Kuopio and Pieksämäki asking opinions and experiences on the new system as well as willingness to participate in an interview. Accordingly 20 and 5 households were interviewed, and a sample for microbiological examination was taken of the basket. Most of the households separated their waste, and bio waste was usually packed; in Pieksämäki especially the delivered bags were used. Starting the source separation was easier in Pieksämäki due to given accessories. Both the questionnaire and the interview showed positive and motivated attitudes to source separation, which resulted arranging spaces and work methods without any difficulties. No differences in fungi- and bacteria content in Kuopio and in Pieksämäki could be found. Avainsanat / keywords biojäte, erilliskeräys, kotitalous / bio waste, separate collection of household bio waste, household ISBN ISSN Yksikkö Työtehoseura, Kotitalousosasto PL 13, RAJAMÄKI puh (09) Kieli / Language Suomi / Finnish Sivuja / Pages 38 Myynti Työtehoseura PL 28, HELSINKI puh (09) Hinta / Price 0
3 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tausta Biojätteen erilliskeräys Kuopiossa Biojätteen erilliskeräys Pieksämäellä Tavoitteet Menetelmät KYSELY Kyselyn toteutus Tulokset Vastaajien taustatiedot Biojätteen lajittelu Keittiön biojäteastia Biojätteen pakkaaminen Kiinteistön biojäteastia Kommentteja HAASTATTELU-HAVAINNOINTI Haastattelu-havainnointien toteutus Tulokset Haastateltujen taustatiedot Lajitteluvälineet ja lajittelu asunnossa Biojätteiden keräyspaikka pihalla Mikrobipitoisuudet TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 3
4 ALKUSANAT Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ohjelmassa Streams - Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, jätteiden hyötykäytön ja loppusijoittamisen alueella. Käsillä oleva tutkimus on toteutettu osana Työtehoseuran Streams-teknologiaohjelman tutkimusta Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmien kehittäminen; vanhat kerrostalot. Myös Jätekukko Oy rahoitti projektia. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily asuinkiinteistöissä alkaen. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Projekti toteutettiin yhteistyössä Jätekukko Oy:n kanssa. Jätekukko Oy:n yritysneuvoja Heikki Kallunki sekä jäteneuvojat Maarit Kräkin ja Tapio Koskenmäki osallistuivat kyselyn laatimiseen, haastattelu-havainnointiin sekä hoitivat kyselyn postituksen ja sopivat haastattelut kotitalouksien kanssa. Mikrobinäytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratoriossa ja Jätekukko Oy:n Heikki Kallunki kirjoitti tätä osiota koskevat osuudet raporttiin. Työtehoseuran kotitalousosastolla tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi tutkija Anne Korhonen. Lisäksi tutkimukseen osallistuivat tutkija Irene Roos sekä johtava tutkija Liisa Sillanpää. Kyselyn käsittelyssä avustivat Sari Liski-Markkanen ja Sirpa Ilkka. Lisäksi saimme arvokasta apua kyselylomakkeen suunnittelussa ja tilastollisessa käsittelyssä tutkija Arja Rytköseltä. Yhteistyö Jätekukko Oy:n kanssa oli sujuvaa. Kiitämme myös haastattelutalouksia ja muita tutkimuksessa avustaneita henkilöitä. 4 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
5 TIIVISTELMÄ Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily asuinkiinteistöissä alkaen. Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopion kiinteistöille toimitettiin umpinaiset keräysastiat ja kotitalouksiin jaettiin ns. aloituspakkaukset, joissa oli mukana muutamia biojätepusseja. Pieksämäen seudulla kiinteistöihin toimitettiin ns. ilmastetut keräysastiat ja asuntoihin jaettiin biojäteastiat ja biojätepussit (150 kpl/asunto). Kuopiossa keräysastioihin laitetaan 240 litran suojasäkki, joka vaihdetaan jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Pieksämäellä suojasäkkejä ei käytetä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa, käyttäjien kokemuksia mm. astioiden käytännöllisyydestä ja hajusta sekä selvittää keittiön jäteastioiden hygieenisyyttä. Kotitalouksien kokemuksia biojätteen erilliskeräyksestä kerättiin kyselyllä ja haastattelu-havainnoilla Kuopiossa ja Pieksämäellä. Biojäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Valtaosa kyselyyn vastanneista lajitteli yleensä biojätteet. Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteet lajiteltiin yhtä innokkaasti. Pieksämäkeläiset olivat kokeneet lajittelun aloittamisen hieman helpommaksi kuin kuopiolaiset, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat pääosin tyytyväisiä siihen. Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Biojätepussien haittapuolena pidettiin niiden kalleutta. Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojätteen keräysastioiden hajussa ja siisteydessä ei kyselyn perusteella ollut eroja. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Keittiöiden keräysvälineiden hygieenisyydestä voidaan huolehtia käyttämällä kuivikkeita, kuten talouspaperia ja sanomalehteä, biojätteen joukossa tai sanomalehteä biojäteastian pohjalla. Myös keräysastian säännöllisellä puhdistamisella ja pesemisellä voidaan hygieniaa parantaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 5
6 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaista asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelutai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa käynnistyi biojätteen erilliskeräily vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöissä alkaen. Kuopiossa erilliskeräyksen piiriin kuului vuonna 2003 lähes asuinkiinteistöä, joissa talouksia ja asukkaita noin Vastaavasti Pieksämäellä erilliskeräyksen piiriin kuuluvia asuinkiinteistöjä oli 190, talouksia ja asukkaita noin Asukasmäärät ovat arvioita (Kallunki ym. 2004). Biojätteen erilliskeräilyn toteutustavat ovat erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopion ja Pieksämäen kotitalouksille laadittiin omat tiedotusmateriaalit. Jätekukko Oy toimitti biojätteen keräysvälineet kiinteistöille noin viikkoa ennen keräyksen käynnistämistä (Kallunki ym. 2004). 1.2 Biojätteen erilliskeräys Kuopiossa Kuopion talouksille jaettiin ns. aloituspakkaus, joka sisälsi tiedotteen, lajitteluoppaan, lajitteluohjetarran ja muutaman Plastirollin valmistaman biojätepussin (20 litraa). Kuopiossa kotitaloudet voivat käyttää keräysastioinaan sellaisia astioita kuin he itse haluavat (Kallunki ym. 2004). Kuopion kiinteistöille toimitettiin umpinaiset, tilavuudeltaan 240 litran keräysastiat, joissa on kahteen suuntaan avautuva ns. perhoskansi. Keräysastioissa käytetään maissitärkkelyksestä valmistettua suojasäkkiä, joka vaihdetaan jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Tyhjennysväli on viikko. Kuopiossa biojäte kuljetetaan kiinteistöiltä ensin Heinälamminrinteen jätekeskukseen, josta se kuljetetaan siirtokuljetuksena Joensuuhun. (Kallunki ym. 2004). 1.3 Biojätteen erilliskeräys Pieksämäellä Opasmateriaalin lisäksi Pieksämäellä jaettiin asuntoihin kuuden litran biojäteastiat ja maissitärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja (8 litraa) vuodeksi (150 kpl/asunto). PolarGruppen AS:n valmistamat astiat ovat rei itettyjä ja kannettomia. Biojätepussit ovat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia (Kallunki ym. 2004). Pieksämäelle toimitettiin ns. ilmastetut, 240 litran keräysastiat, joissa ei käytetä suojasäkkejä. Pieksämäellä keräysastioiden tyhjennysväliksi voidaan valita 1 tai 2 viikkoa. Pieksämäeltä biojätteet kuljetetaan Varkauteen tai Heinälamminrinteen jätekeskuksen siirtokuormausaseman kautta Joensuuhun (Kallunki ym. 2004). 6 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
7 Keräystapojen vertailemiseksi Jätekukko Oy:lla oli neljä tutkimushanketta. Yksi tutkimushakkeista oli yhteistyöprojekti Työtehoseuran kanssa, Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa. Projekti toteutettiin osana Tekesin Streams-ohjelman tutkimusta Kotitalouksien jätehuoltojärjestelmien kehittäminen; vanhat kerrostalot. 1.4 Tavoitteet Projektin tavoitteena oli selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäellä järjestetyt biojätteen erilliskeräysmenetelmät toisistaan kotitalouksissa selvittää käyttäjien kokemuksia mm. astioiden käytännöllisyydestä ja hajusta selvittää keittiön jäteastioiden hygieenisyyttä 1.5 Menetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjekyselyä ja haastattelu-havainnointia. Jäteastioiden hygieenisyyttä tutkittiin mikrobimäärityksillä pintasivelynäytteistä. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 7
8 2 Kysely 2.1 Kyselyn toteutus Kyselylyllä selvitettiin kotitalouksien kokemuksia biojätteen lajittelusta. Kyselylomake on liitteenä 1. Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteen erilliskeräilyn piiriin kuluu noin kotitaloutta, joista systemaattisella otannalla valittiin kirjekyselyyn Pieksämäellä noin joka 12:sta taloyhtiö ja Kuopiossa noin joka 13:sta yhtiö niiden taloyhtiöiden joukosta, joissa biojätettä erilliskerätään. Kysely lähetettiin vuoden 2004 helmikuussa 1705 talouteen Kuopiossa (54 taloyhtiötä) ja 323 talouteen Pieksämäellä (15 taloyhtiötä) eli yhteensä 2028 talouteen. Otannassa käytettiin Jätekukko Oy:n asiakasrekisteriä, josta saatiin myös talouksien yhteystiedot. Jätekukko Oy hoiti kyselyn postituksen. Hyväksyttyjä vastauksia palautettiin yhteensä 583 kappaletta. Pieksämäeltä vastauksia saatiin 105 ja vastausprosentti oli 33. Kuopion vastausmäärä oli 478 kappaletta ja vastausprosentti 28. Koko kyselyn vastausprosentti oli Tulokset Vastaajien taustatiedot Suurin osa vastaajista oli naisia. Pieksämäellä vastaajista hieman suurempi osa oli miehiä kuin Kuopiossa. Vastaajien ikäjakauma oli laaja, vuotta ja vastaajat jakautuivat melko tasaisesti ikäryhmittäin. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä vuotiaat, lähes kolmannes vastaajista. Erot Kuopion ja Pieksämäen välillä olivat pienet. Kuopiossa nuorten alle 30-vuotiaiden osuus vastaajista oli suurempi kuin Pieksämäellä. Vastaavasti Pieksämäellä vuotiaiden osuus vastaajista oli Kuopiota suurempi (taulukot 3 ja 4, liite 2). Yli 80 prosenttia vastaajista oli pienistä, 1-2 henkilön talouksista. Talouksista 20 prosenttia oli lapsiperheitä. Kuopiossa lapsiperheiden osuus oli suurempi kuin Pieksämäellä (taulukot 5 ja 6, liite 2). Suurin osa vastaajista asui kerrostalossa ja vajaat viidennes rivitalossa. Pieksämäellä kerrostalossa asuvien osuus vastaajista oli suurempi kuin Kuopiossa. Asuntojen koko vaihteli yhden huoneen ja keittokomeron asunnoista viiden huoneen ja keittiön asuntoihin. Eniten oli 2-3 huoneen ja keittiön asuntoja. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista asui omistusasunnossa. Lähes kolmasosa vastaajista asui vuokralla ja loput asumisoikeusasunnossa (taulukot 7-9, liite 2) Biojätteen lajittelu Valtaosa vastaajista oli omasta mielestään saanut riittävästi tietoa biojätteen lajittelusta ja keräyksestä (taulukko 10, liite 2). Lisätietoa vastaajat halusivat siitä, mitä biojätteeseen saa laittaa, niiden pakkaamisesta ja mitä biojätteelle tapahtuu lajittelun jälkeen. Muutaman vastaajan mielestä kertaus biojätteen lajittelusta olisi jo tarpeen. Biojätteen lajittelusta tiedottamista, tiedon riittävyyttä ja lisätiedon tarvetta kommentointiin muun muassa seuraavasti: 8 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
9 Jätekukon pitämä tiedostustilaisuus taloyhtiön kanssa oli erittäin hyvä. Tietoa biojätteen keräilystä on tullut riittävästi, mutta silti sitä tiedottamista on jatkettava, koska aina on niitä, jotka kuulevat ekakerran asiasta tai unohtavat asian viikossa. Meitä epäilyttää, miten biojätteille sitten käy, menevätkö ne kuitenkin sekaisin muiden jätteiden kanssa. Eli onko lajittelu turhaa työtä? Monet vastaajat olivat saaneet tietoa biojätteen lajittelusta useista tietolähteistä. Useimmin tietolähteenä mainittiin Jätekukon jakama materiaali. Muita tärkeitä lähteitä olivat sanomalehdet ja taloyhtiö (taulukko 11, liite 2). Useimmat vastaajat lajittelivat biojätteen. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi lajittelevansa biojätteet yleensä ja vajaat 10 prosenttia harvoin (kuva 1). Kuopiossa ja Pieksämäellä biojätteet lajiteltiin yhtä innokkaasti. % Pieksämäki Kuopio Yleensä Harvoin Ei koskaan Puuttuva tieto Kuva 1. Biojätteen lajittelun tiheys. Ne vastaajat, jotka eivät lajitelleet biojätettä, kertoivat useimmin syyksi sen, että biojätettä ei tule tai sitä tulee vain vähän. Toiseksi useimmin syyksi mainittiin se, ettei kodissa ole tilaa biojäteastialle. Muutama vastaaja sanoi syyksi biojätteen keräyksen työläyden (taulukko 12, liite 2). Muina syinä mainittiin muun muassa biojäteastian ja tiedon puute. Kommenteissa tulivat esille myös negatiiviset kokemukset biojätteen lajittelusta. Alussa kokeilimme biojätteen keräystä, mutta asuntoomme tuli biojätteen mukana kukkakärpäsiä. Biojäte ehtii homehtua ennen kuin pussi on täynnä ja biojätepussi aloittaa maatumisen jo astiassa. Kun nostan biojätepussia niin pussissa on reikä ja pussit eivät kestä kantamista lainkaan. Meni into lajittelusta ja kukkakärpäsetkin hävisivät, kun biolajittelu lopetettiin. Yritettiin, mutta lapset sotkivat usein biojätteen ja muut jätteet. Liian heikot pussit ja sanomalehdestä pussin kääriminen on hankalaa. Ajatus fiksu, jos keräyspussit ovat maksuttomia, voin harkita keräyksen aloittamista. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 9
10 Pieksämäkeläisten mielestä biojätteen lajittelun aloittaminen oli ollut helppoa, kun he saivat Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia jätepusseja. Kuopiolaiset eivät pitäneet biojätteen lajittelun aloittamista Jätekukon jakamien biohajoavien jätepussien avulla aivan yhtä helppona (kuva 2). % Pieksämäki Kuopio Täysin Lähes samaa mieltä samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Kuva 2. Biojätteen lajittelun aloittamisen helppous. Vastaajien kommentit osoittivat, että he olivat tyytyväisiä biojätteen erilliskeräilyn aloittamiseen Kuopiossa ja Pieksämäellä ja, että biojätteen lajittelua pidettiin yleensä helppona ja vaivattomana. Hyvä juttu. Muu roskis täyttyy paljon hitaammin kuin ennen. Helppoa ja hauskaa, tuo hyvän mielen. Sen oppii todella nopeasti ja on vaivatonta. Lapsetkin kyselevät jatkuvasti, mitä laitetaan biojätteeseen ja mitä sekajätteeseen. Vielä kun saisi ne tärkkelyspussit halvemmaksi Keittiön biojäteastia Yli 90 prosenttia Pieksämäen vastaajista oli ottanut käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian. Samanlainen biojäteastia oli jaettu myös joissakin taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopiolaiset eivät yleensä olleet hankkineet uutta astiaa biojätteille, vaan he olivat ottaneet käyttöön keittiössä jo aiemmin olleen astian tai muun talousastian (taulukko 13, liite 2). Biojäteastian sijoituspaikat olivat hieman erilaiset Kuopiossa ja Pieksämäellä. Kuopiossa yleisimmät sijoituspaikat olivat ulosvedettävä jätevaunu ja muualla alakaapissa. Vastaavasti Pieksämäellä ylivoimaisesti suosituin sijoituspaikka oli muualla alakaapissa (taulukko 14, liite 2). Vastaajat olivat myös kommentoineet biojätteiden lajittelun järjestämistä asunnossa toivoen mm. jätevaunuja ja biojäteastioita taloyhtiön jakamana. Olisi todella kätevää, jos voisi asentaa jätevaunun keittiön kaappiin tavallisen roskiksen tilalle, mutta ei ole tilaa moiselle. Olisi hyvä, jos taloyhtiö asentaisi kaappeihin nykyisyyttä vastaavat keräilyastiat. 10 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
11 Kehitettävä parempi tekninen ratkaisu biojätteen kuivatukseen ja istuttamiseen keittiökaapistoon. Jäteastia pestään yleisimmin tiskialtaassa tai suihkussa. Vastaajista noin joka kuudes oli sitä mieltä, ettei biojäteastiaa tarvitse pestä (taulukko 15, liite 2). Kyselyyn vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä Jätekukon tai taloyhtiön jakamaan ruskeaan, reiälliseen biojäteastiaan. Yli 80 prosenttia sen käyttäjistä oli sitä mieltä, että se on helppo tyhjentää, pitää puhtaana ja astia pysyy kuivana. Yli puolet ruskean, reiällisen biojäteastian käyttäjistä piti sitä myös sopivan kokoisena (kuva 3). Näissä ja muutamissa muissa kysymyksissä käytettiin likert 1 - asteikkoa. Osa vastaajista ei osannut vastata likert-asteikollisiin mielipidekysymyksiin ja puuttuvien vastauksien osuus oli suuri, 7-26 prosenttia Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Biojäteastia on helppo tyhjentää Biojäteastia pysyy kuivana Biojätteet eivät haise biojäteastiassa Biojäteastia on hankala sijoittaa keittiöön Biojäteastia on liian pieni ja se on tyhjennettävä usein Biojäteastia on helppo pitää puhtaana Kuva 3. Tyytyväisyys Jätekukon tai taloyhtiön jakamaan biojäteastiaan (ruskea, reiällinen) Biojätteen pakkaaminen Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Pieksämäellä lähes kaikki vastaajat käyttivät joko Jätekukon toimittamia tai kaupasta ostettuja maatuvia maissitärkkelyspusseja. Kuopiossa kompostoituvia biojätepusseja käytti noin puolet kyselyyn vastanneista. Kuopiossa toiseksi suosituin tapa pakata biojätteet oli käyttää sanomalehdestä itse taiteltua pussia (taulukot 16-17, liite 2). Kommenteissa tuli esille epätietoisuus pakkaamisen tarpeesta. Epäselväksi on jäänyt, suositteleeko Jätekukko jätteen pakkaamista. En tiedä pitääkö biojäte pakata ennen keräilyastiaan viemistä. En tiedä mistä saa ostaa erilaisia biojätepusseja kokeiltavaksi. Sanomalehdestä taiteltava on vaikea, joskin kannatan sitä. Yritin opetella taittamaan en onnistunut. 1 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 11
12 % Vastaajat olivat yleensä tyytyväisiä käyttämäänsä biojätepussiin. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että biojätepussi on siisti käytössä ja helppo laittaa ja ottaa pois paikoiltaan. Pussin kestävyyden suhteen käyttäjät eivät olleet yhtä tyytyväisiä. Puolet vastaajista piti biojätepussia kestävänä käytössä. Lähes yhtä suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että biojätepussi on kallis (kuva 4). Tyytyväisyyttä erilaisiin biojätepusseihin ei voitu testata tilastollisesti, koska suurin osa vastaajista käytti kompostoituvia maissitärkkelyspusseja ja muiden pussien käyttäjiä oli vähän. Biojätepusseja koskevissa kysymyksissä puuttuvien vastauksien osuus oli suuri, 7-26 prosenttia. Tämä johtui osittain siitä, että vastaajat eivät olleet nimenneet vain yhtä biojätepussia. Toisaalta osa vastaajista ei osannut vastata likert-asteikollisiin 2 mielipidekysymyksiin. 0 Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Biojätepussi on siisti käytössä Biojätepussi on helppo laittaa ja ottaa pois astiasta Biojätepussi on kestävä käytössä Biojätepussi on turha Biojätepussi on kallis Kuva 4. Tyytyväisyys biojätepussiin. Biojätepussien koko, kestävyys, hinta ja käyttö kirvoittivat paljon kommentteja. Jätekukon toivottiin myös jakavan biojätepusseja. Pussi on hieman liian pieni astiaan korkeampi pussi helpottaisi pussin sulkemista sen ollessa kukkuroillaan. (Pieksämäki) Biopusseja voisi olla valittavana useamman kokoisia. Yksineläjälle nykyiset biopussit tuntuvat liian isoilta. Pitkään pussia ei voi pitää, koska muuten se rupeaa haisemaan / hajoaa.(kuopio) Kompostoituva tärkkelyspussi (Bioska) on liian ohut ja hajoaa (vuotaa läpi) käytössä. Koska biojätettä kertyy taloudessani varsin vähän, pussin pitäisi kestää useampi päivä hajoamatta. Huomasin, että sanomalehti on parempi.(kuopio) Biojätepussit olisivat käteviä, mutta älyttömän kalliita. Sanomalehteen kääriminen hankalaa. 2 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 12 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
13 Jatkossa enemmistö kyselyyn vastanneista aikoi käyttää maissitärkkelyspusseja, pieksämäkeläisistä yli 80 prosenttia ja kuopiolaisista lähes 60 prosenttia. Kuopiolaisista noin kolmannes suunnitteli taittelevansa biojätepussin jatkossakin sanomalehdestä. Monet vastaajat aikoivat käyttää jatkossakin useita eri pusseja (taulukko 18, liite 2). Pieksämäkeläisiltä kysyttiin myös haluaisivatko he jatkossa saada biojätepussit Jätekukolta, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. Puolet vastaajista halusi saada biojätepussit jatkossakin Jätekukolta, viidesosa ei ja yksi neljännes ei osannut sanoa kantaansa (taulukko 1). Taulukko 1. Haluan, että Jätekukko jakaa lisää biojätepusseja, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. n=104 Kyllä 51 % En 18 % En osaa sanoa 26 % Puuttuva tieto 5 % Yhteensä 100 % Kiinteistön biojäteastia Vastaajat pitivät kiinteistön biojäteastiaa helppokäyttöisenä. Heidän mielestään viikon tyhjennysväli oli yleensä riittävä. Kommenttien mukaan osa haluaisi, että tyhjennysväli olisi talviaikaan pitempi: Toisaalta biojäteastian tyhjennystä toivottiin useammin pihojen siivousaikaan ja kesällä hajuhaittojen takia. Kolme neljäsosaa vastaajista piti astiaa siistinä. Kiinteistön biojäteastian huonoin puoli oli haju. Lähes joka viidennen vastaajan mielestä se haisi. Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojäteastioiden hajussa ja siisteydessä ei kyselyn perusteella ollut eroja (kuva 5). Taloyhtiön astia täyttyy hitaasti: lämpimällä ehtii haista ja kerää hyönteisiä, kun jätettä ei ole hyvin suljettu. Tyhjennetään liian usein, varsinkin talviaikaan, sillä astiassa ei ole kuin korkeintaan pussia. Biojäteastia täyttyy kukkuroilleen ennen kuin se tyhjennetään (pitäisi olla toinen astia tai isompi tai tyhjentää useammin). Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 13
14 % Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä Puuttuva tieto Astia on siisti käytössä Astia haisee Astia tyhjennetään riittävän usein Astiaa on helppo käyttää Kuva 5. Tyytyväisyys kiinteistön biojäteastiaan. Kiinteistön jätekatoksessa tms. keräyspisteessä oli ollut mm. seuraavia ongelmia: Jäteastian pyörät irtoavat helposti. Pyörä on usein irti, jota autonkuljettaja ei asenna paikalleen. Väliin roskakatoksen lattia on vuotaneitten/särkyneitten biojätepussien takia törkeän likainen jopa liukas. Onko taloyhtiöiden kanssa sopimusta, kuka vastaa lattian siivouksesta roskien tyhjentämisen jälkeen? Tarvitaan korjaus asiaan pian. Ottakaa väännettävä lukko laatikosta pois, ei vanhat ja voimattomat kädet niitä aukaise. Pistäkää vain kahva mistä nostaa kannen ylös. Asun isossa kerrostalossa (Särkitorni) ja roskis on yhteinen toisen ison talon kanssa, joten astiat ovat riittämättömät. Erityisesti joulun aika oli mahdoton! Astiat haisevat ja ovat erittäin epäsiistit. Ajatus on hyvä, mutta lopputulos epämiellyttävä. Piha-astian sisäpussi on usein irronnut ja valunut alas. Kokemukseni on, että kansi aukeaa jotenkin kuin väärältä puolen ruskeassa säiliössä. Aina yritän väärältä puolelta. Olisiko silti mennytkin rikki Kommentteja Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida vapaasti biojätteen keräilyä. Kommenteissa kiitettiin paljon biojätteen erilliskeräilyn aloittamista. Vastaajat esittivät myös kehittämisideoita ja motivointitapoja biojätteen lajittelun edistämiseksi. Biojätekeräystä tulee kehittää mahdollisimman paljon. Astia/pussi/tekniikkaan tulee satsata. Taloyhtiön säästömahdollisuus talousjätteen kustannuksista tulee tiedottaa, että ihmiset omaksuisivat hyödyn. Talousjätekulujen pieneneminen kannustaa kierrätykseen. 14 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
15 Keräilyssä ei mitään ongelmia, jos jäteastiat tyhjennetään tarpeeksi usein ja mahdollisista muutoksista yms. ilmoitetaan kyllin aikaisessa vaiheessa ja suurissa kerrostaloissa varmistetaan viestin perillemeno. Yleisissä ekokatoksissakin voisi olla biojäteastia, sillä kaikissa pienkiinteistöissä ei ole omaa keräystä. He olivat myös kommentoineet biojätteen keräilyä yleensä ja muuta lajittelua. Bio talous pakkauspahvit sekä paperit on keräysastioineen paikallaan, mutta entäs muovit, pussit pullot ym. purnukat. Jätteiden lajittelua talokohtaisesti voisi laajentaa esim. lasi, muovi. Keräyspisteet ovat autottomalle vähän kaukana. Keräily maksaa. Jätteitä keräillään usealla autolla. Keräilyautot saastuttaa paljon enemmän mitä lajittelulla säästetään. Dieselin päästöt, rappukäytävien / pihojen / oleskelupaikkojen / leikkipaikkojen läheisyydessä ym. huolestuttaa. Kuulin, että vähäiset biojätteet rahdataan lähelle venäjän rajaa, onko mitään mieltä? Biojätettä tulisi kerätä myös pienemmistä kuin 10 talouden kiinteistöistä. Onko keräily ekologisesti järkevää, onko pussin teko ja kuljetus kalliimpaa kuin keräilyn hyöty. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 15
16 3 Haastattelu-havainnointi 3.1 Haastattelu-havainnointien toteutus Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin halukkuutta osallistua haastatteluun. Pieksämäeltä haastatteluun halukkaita ilmoittautui kaksitoista, joista viisi valikoitui haastatteluun. Kuopiosta haastatteluun oli halukkaita 64 vastaajaa, joista 20 valittiin haastatteluun. Haastatteluun valittiin eri ikäisiä ja eri kokoisista talouksista olevia vastaajia. Haastattelut tehtiin maaliskuun loppupuolella Haastattelu-havainnoinnin yhteydessä otettiin pintasivelynäytteet jäteastioista mikrobimäärityksiä varten (kuva 6). Näytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratoriossa, joka toimitti näytteenottoa varten näytteenottopöytäkirjat ja ohjeet sekä näytteenottovälineet ja raportoi tulokset. Analyysimenetelmänä käytettiin pintanäytteen laimennossarjamenetelmää, jolla voidaan määrittää elinkykyisten mikrobien määrä pinta-alayksikköä kohden. Analysoidut mikrobiryhmät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Analysoidut mikrobiryhmät Mikrobiryhmä Kasvatusalustat Kasvatuslämpötila Kasvatusaika Mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuuteagar (Hagem-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset sienet Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) + 25 C 7 vrk Mesofiiliset bakteerit Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) + 25 C 7 vrk Kuva 6. Pintasivelynäytteet otettiin jäteastioiden pohjasta mikrobimäärityksiä varten. 3.2 Tulokset Haastateltujen taustatiedot Haastatellut kotitaloudet vastasivat sukupuolijakaumaltaan, iältään, talouden koolta, asuntotyypiltä ja -koolta sekä asumismuodoltaan melko hyvin kyselyyn vastanneita talouksia. Kuopiossa nuoret ja lapsiperheet olivat hieman yliedustettuina kyselyyn vastanneisiin verrattuna. 16 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
17 Lähes puolet haastatelluista oli asunut nykyisessä asunnossa alle viisi vuotta. Lähes yhtä moni oli asunut nykyisessä asunnossaan yli kymmenen vuotta. Yksi kolmasosa taloista oli yli kolmekymmentä vuotta sitten rakennettuja ja kaksi kolmasosaa yli kaksikymmentä vuotta. Keittiöiden keskikoko oli noin 10 neliömetriä. Muutamassa asunnossa oli keittokomero. Keittiötyypeistä yleisin oli L-keittiö. Yhteenveto haastateltujen taustatiedoista on esitetty liitteessä Lajitteluvälineet ja lajittelu asunnossa Yhtä taloutta lukuun ottamatta haastatellut taloudet lajittelivat biojätteen. He olivat sitä mieltä, että biojätteen lajittelu ei tuottanut ongelmia keittiössä ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Poikkeuksena oli talous, joka ei lajitellut biojätettä. Syyksi he sanoivat, ettei allaskaapissa ole paikkaa biojäteastialle (kuva 7). Vesilukko ei ollut tilaasäästävä ja astianpesukoneen letkut veivät myös tilaa kaapista. He toivovat, että vuokranantajat velvoitettaisiin hankkimaan 2-3 astian jätevaunut jätekaappeihin. Kuva 7. Vesiputket vievät paljon tilaa allaskaapista, jos vesilukko ei ole tilaasäästävä. Haastatellut kuopiolaiset olivat sijoittaneet biojäteastian allaskaappiin yhtä taloutta lukuun ottamatta. Kyseisen talouden keittiössä allaskaappi oli vain 40 senttimetriä leveä ja vesiputket veivät tilaa kaapista, joten asukas oli sisustanut pöytäkaapin jätekaapiksi (kuva 8). Useimmiten jätteiden lajitteluun sisustettu allaskaappi oli 80 senttimetriä leveä. Haastatelluista kuopiolaisista noin puolella biojäteastiana oli jätevaunun sanko. Toinen puoli käytti biojäteastiana irrallista sankoa tai muuta astiaa alakaapin lattialla tai alakaapin ovessa. Kahdella yhden henkilön taloudella ei ollut erillistä biojäteastiaa. Toinen heistä oli jakanut kaapin oveen sijoitetun jätesangon kahteen osaan metallilangalla (kuva 9) ja toinen keräsi bio- ja sekajätteet eri pusseihin jätesangossa. Bioastioiden koko vaihteli noin kolmesta litrasta noin kymmeneen litraan. Useimmat pitivät biojäteastiaansa sopivan kokoisena. Yksi haastateltu piti noin viiden litran biojäteastiaa liian pienenä. Se oli muodoltaan korkea ja kapea ja siksi hankala käyttää. Kahden talouden mielestä noin 10 litran kokoinen biojäteastia oli turhan suuri, koska taloudet olivat pieniä 1-2 henkilön talouksia ja biojätettä tuli vähän. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 17
18 Kuva 8. Eräs haastatelluista oli sisustanut pöytäkaapin jätekaapiksi. Kuva 9. Eräs haastateltu oli jakanut kaapin oveen sijoitetun jätesangon kahteen osaan metallilangalla. Toisessa pussissa oli sekajätteet ja toisessa biojätteet. Kaikki haastatellut pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat tyytyväisiä siihen. Se oli heidän mielestään sopivan kokoinen (6 litraa) ja helppokäyttöinen. He olivat sijoittaneet sen allaskaapin pohjalle (kuvat 10 ja 11) yhtä lukuun ottamatta. Hän säilytti biojäteastiaa parvekkeella. 18 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
19 Kuva 10. Lähes kaikki haastatellut pieksämäkeläiset olivat sijoittaneet biojäteastian allaskaapin pohjalle. Kuva 11. Biojäteastia on sijoitettu kaapin pohjalle, vaikka kaapissa on jätevaunu ja sen toinen astia on käyttämätön. Yleensä biojäteastian käyttö- ja säilytyspaikka olivat samat. Yksi talous säilytti biojäteastiaa parvekkeella ja toinen talous nosti biojäteastian käytön ajaksi tiskipöydälle. Kaikki haastatellut pieksämäkeläiset ja noin puolet kuopiolaisista käytti kompostoituvia maissitärkkelyspusseja. Pieksämäkeläiset olivat erittäin tyytyväisiä maissitärkkelyspusseihin. Ne olivat sopivan kokoisia (8 litraa) ja kestäviä. Kuopiolaiset eivät olleet aivan yhtä tyytyväisiä. Muutama haastateltu kertoi, että maissitärkkelyspussi oli rikkoutunut. Rikkoutumisen syyksi he arvioivat liian pitkän käyttöajan, kuuman, märän tai terävän (kukan oksat) jätteen sekä liian pienen tai täyden pussin. Eräs kuopiolaisista kertoi käyttäneensä aluksi maissitärkkelyspusseja, mutta lopettaneen niiden käytön, koska biojätettä kertyi vähän, minkä seurauksena vaihtoväli oli pitkä ja pussit eivät kestäneet. Työtehoseuran aikaisemmin tekemän biojätepussitestin mukaan biohajoavat maissitärkkelyksestä valmistetut pussit kestävät hyvin 3-4 päivää (Työtehoseura 2001). Muutamat kuopiolaiset kertoivat, että biojäteastian pohjalle kertyi nestettä, jos massitärkkelyspussin käyttöaika oli pitkä. Tätä ongelmaa ei ollut haastatelluilla pieksämäkeläisillä, joiden biojäteastia oli rei itetty. Rei itetyssä astiassa Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 19
20 biojätteet kuivuivat eikä nestettä muodostunut. Itävaltalaisessa kokeessa biohajoava pussi kesti avonaisessa pussitelineessä kaksi viikkoa ilman nestevuotoja ja punnitukset osoittivat, että vesi pääsi haihtumaan (Klammer 2002). Muutama kuopiolainen ehkäisi kosteusongelmaa käyttämällä biojätepussin pohjalla munakennoa tai sanomalehteä. Noin kolmasosa kuopiolaista taitteli biojätepussin sanomalehdestä ja muutama käytti paperisia biojätepusseja, muita paperipusseja tai muovipussia, joka tyhjennettiin pihan biojäteastiaan. Sanomalehdestä taiteltujen pussien koko vaihteli jonkin verran astian koon mukaan ja haastatellut pitivät niitä sopivan kokoisena. Pari haastatelluista kertoi tyhjentävänsä biojäteastian päivittäin. Noin kolmannes tyhjensi astian joka toinen päivä, muutama joka päivä ja lähes joka kolmas haastatelluista vielä harvemmin, monet heistä noin kerran viikossa. Hieman alle puolet haastatelluista vei biojätteet kiinteistön biojäteastiaan biojätepussissa. Lähes yhtä moni käytti biojäteastiaa, koska heidän kokemuksensa mukaan biojätepussi ei kestänyt kuljetusta. Loput veivät biojätteet pihalle muovipussissa. Haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuunsa biojätteiden lajittelusta ja keräyksestä asunnossa. Parannusehdotuksina mainittiin jätevaunu, 3-astiainen jätevaunu nykyisen 2-astiaisen sijasta, erilliset astiat seka- ja biojätteelle sekä lisää tilaa jätteiden lajittelulle Biojätteiden keräyspaikka pihalla Useimmissa taloyhtiöissä jäteastioille oli jätekatos (kuvat 12 ja 13). Muutamassa taloyhtiössä jäteastiat olivat jätehuoneessa, jäteaitauksessa tai rivissä talon tai aidan vieressä (kuva 14). Jätehuoneet ja pari jätekatosta olivat lukittuja. Kuva 12. Jätekatos Pieksämäellä. 20 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
21 Kuva 13. Jätekatos Kuopiossa. Kuva 14. Eräässä taloyhtiössä Kuopiossa jäteaitaus vasemmalla oli käynyt pieneksi ja suurin osa jäteastioista oli rivissä seinän vieressä. Jätekatokset olivat siistejä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Haastateltujen mukaan biojäte ei ollut aiheuttanut hajuongelmia. Viikon tyhjennysväli oli ollut riittävä. Biojäteastiat erottuivat hyvin muista jäteastioista. Ne olivat erivärisiä kuin muut jäteastiat ja ne oli merkitty hyvin (kuva 15). Muutamissa jätekatoksissa oli myös biojätteen lajitteluohjeet (kuva 16). Useimmilla haastatelluilla ei ollut ongelmia pihan biojäteastian kanssa. Pari haastateltua kertoi kannen käytön vaatineen aluksi hieman opettelua ja kannen jäätyneen joskus kiinni. Yksi asukas sanoi, että biojäteastian kansi aukeaa yli ja siihen tarvittaisiin rajoitin. Toinen haastateltu oli sitä mieltä, että biojäteastian käyttö on hankalaa huonosti liikkuville ja liikuntarajoitteisille. Parannusehdotuksena kiinteistön keräyspisteisiin mainittiin valot ja vesipiste jätekatokseen. Lisäksi toivottiin isompaa jätekatosta ja jätekatosta jäteaitauksen sijaan. Yksi asukas toivoi biojäteastian tyhjennysväliksi talvella kahta viikkoa ja toinen, että biojäteastia tyhjennettäisiin useammin keväällä ja syksyllä pihojen siivous- ja puutarhajäteaikaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 21
22 Kuva 15. Ruskeat biojäteastiat erottuivat väriltään muista jäteastioista ja ne oli merkitty hyvin. Kuva 16. Muutamien jätekatoksien seinällä oli biojätteen lajitteluohjeet. 3.3 Mikrobipitoisuudet Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Noin kolmasosassa otetuissa näytteissä mikrobipitoisuudet olivat pieniä tai pitoisuudet olivat alle määritysrajan (2 cfu/cm 2 ). Tällaiset näytteet oli otettu astioista, jotka pestiin usein tai joissa käytettiin sanomalehteä kuivikkeena. Tyypillisesti myös pienistä (yhden hengen) talouksista otetuissa näytteissä mikrobeja esiintyi vähemmän kuin suuremmissa talouksissa. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Mikrobinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 4. Näytteissä esiintyneet sienisuvut olivat yleisesti ihmisen elinympäristössä esiintyviä hiivoja sekä Penicillium-, Aspergillus-, Aureobasidium-sukujen sieniä. 22 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
23 4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Valtaosa kyselyyn vastaajista ilmoitti lajittelevansa biojätteet ja biojätteiden lajittelu oli yhtä yleistä Kuopiossa ja Pieksämäellä. Todellisuudessa biojätteet lajittelevien osuus ei liene yhtä suuri, sillä lajitteluun myönteisesti suhtautuvat ovat todennäköisesti vastanneet kyselyyn aktiivisemmin kuin ne, jotka eivät niitä lajittele. Haastatteluun lupautuneet taloudet olivat todennäköisesti vielä myönteisemmin lajitteluun suhtautuvia. Monet haastatelluista mainitsivat olevansa taloyhtiönsä hallituksessa ja/tai kiinnostuneita ympäristöasioista. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli esille myönteisen suhtautumisen ja motivoitumisen merkitys biojätteen lajittelussa. Kun asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja asiaa pidettiin tärkeänä, lajittelua pidettiin vaivattomana ja paikka biojäteastialle löytyi helposti. Se ei vaatinut välttämättä uusia välineitä, jätevaunua yms. Toisaalta kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että Jätekukon jakamat biojäteastiat ja maissitärkkelyspussit olivat helpottaneet biojätteen lajittelun aloittamista Pieksämäellä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pieksämäkeläiset olivat ottaneet käyttöön Jätekukon jakaman biojäteastian ja he olivat pääosin tyytyväisiä siihen. Kuopiolaiset eivät yleensä olleet hankkineet uutta astiaa biojätteille, vaan he olivat ottaneet käyttöön keittiössä jo aiemmin olleen astian tai muun talousastian. Pieksämäen haastattelukohteissa tuli vaikutelma, että osa heistä ei olisi aloittanut biojätteen lajittelua ilman Jätekukon jakamia välineitä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana biojätteen kertymä asukasta kohden on ollut Pieksämäellä (47 kg/asukas/vuosi) selvästi suurempi kuin Kuopiossa (36 kg/asukas/vuosi) (Kallunki ym. 2004). Sekä Kuopiossa että Pieksämäellä valtaosa vastaajista pakkasi aina biojätteen. Pieksämäellä pakkaamiseen käytettiin merkittävästi enemmän kompostoituvia biojätepusseja kuin Kuopiossa. Yli puolet kyselyyn vastanneista pieksämäkeläisistä halusi jatkossakin saada biojätepussit Jätekukolta, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin. Biojätepussien haittapuolena pidettiin niiden kalleutta ja kokoa. Iso pussi täyttyi hitaasti ja niiden kalleuden vuoksi pussia ei vaihdettu riittävän usein, jolloin pussit rikkoutuivat. Vastauksissa tuli esille, että motivoinnin kannalta on tärkeää kertoa siitä minne biojäte päätyy. Lisäksi tarvitaan toistuvaa tiedotusta biojätteen lajittelun perusasioista; mitä biojätteeseen voi laittaa, pitääkö biojäte pakata, miten sen voi pakata ja miksi pitää pakata. Kiinteistön biojäteastiaa pidettiin siistinä ja helppokäyttöisenä. Lähes joka viidennen vastaajan mielestä se kuitenkin haisi. Kyselyn perusteella Kuopion ja Pieksämäen kiinteistöjen biojätteen keräysastioiden hajussa ja siisteydessä ei ollut eroja ja viikon tyhjennysväli on riittävä. Keittiöiden biojäteastioista otetuissa mikrobinäytteissä sieni- ja bakteeripitoisuudet vaihtelivat paljon. Pieksämäen ja Kuopion kotitalouksien välillä ei biojäteastioiden hygieenisyydessä havaittu eroja. Keittiöiden keräysvälineiden hygieenisyydestä voidaan parhaiten huolehtia käyttämällä riittävästi kuivikkeita, kuten talouspaperia ja sanomalehteä, biojätteen joukossa tai sanomalehteä biojäteastian pohjalla. Myös keräysastian säännöllisellä puhdistamisella ja pesemisellä voidaan hygieniaa parantaa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 23
24 Lähteet Kallunki,H., Björk, P., Forsman ja Ryhänen, A Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen. Jätekukko Oy. (moniste). 23 s. Klammer, S Are there weight reductions and hygienic benefits through the ventilated biomat-combisystem and mater-bi BioBags. Final Report. Institute of Microbiology, University of Innsbruck. 24 p. Työtehoseura Biojätteen pakkaaminen kotitaloudessa. Tutkimusaihe: Biojätepussien kestävyys ja käyttökelpoisuus. Koeselostus (julkaisematon). 45 s. 24 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
25 Liite 1. Kyselylomake Kerro mielipiteesi ja taloutesi kokemukset biojätteen nykyisestä lajittelusta ja keräilystä Ympyröikää oikea vastausvaihtoehto tai kirjoittakaa vastaus viivariville. Mikäli tila ei riitä, täydentäkää saman sivun kääntöpuolelle tai lomakkeen loppuun. Vaihtoehtoihin kannattaa vastata liikaa pohtimatta, sillä usein heti mieleen tullut vastaus vastaa eniten mielipidettänne. 1 Vastaajan sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 2 Vastaajan syntymävuosi 3 Talouden koko Aikuisia: henkilöä Lapsia (alle 18 vuotta): henkilöä 4 Onko asuntonne? 1 Kerrostalossa 2 Rivitalossa 5 Kuinka monta huonetta asunnossanne on? Keittiö/keittokomero ja huonetta 6 Onko asuntonne? 1 Omistusasunto 2 Vuokra-asunto 3 Muu, mikä BIOJÄTTEIDEN LAJITTELU 7 Oletteko saanut riittävästi tietoa biojätteen lajittelusta ja keräyksestä 1 Kyllä 2 Ei, mitä tietoa kaipaisitte lisää? 3 En osaa sanoa 8 Mistä saitte tietoa biojätteen erilliskeräilyn käynnistymisestä? 1 Jätekukon jakamasta tiedotusmateriaalista 2 Sanomalehdestä 3 Radiosta 4 Taloyhtiö tiedotti asiasta 5 Naapurilta tai tuttavalta 6 Muuten, miten? 9 Lajitellaanko taloudessanne biojätteet? 1 Yleensä (siirtykää kysymykseen 11) 2 Harvoin (siirtykää kysymykseen 11) 3 Ei koskaan Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 25
26 10 Miksi ette lajittele biojätettä 1 Kodissani ei tule lainkaan tai tulee vain vähän biojätettä 2 Kodissani ei ole tilaa biojäteastialle 3 Biojätteen keräys ei kiinnosta minua tai muita taloudessani asuvia 4 Biojäte haisee 5 Biojätteen keräys on työlästä 6 Biojätteen keräilyssä ei ole mitään järkeä 7 Jokin muu syy, mikä? Jos ette lajittele biojätettä, siirtykää kysymykseen Biojätteen lajittelu oli helppo aloittaa, kun saimme Jätekukon jakamana keittiöön biojäteastian ja biohajoavia pusseja 1 Täysin samaa mieltä 2 Lähes samaa mieltä 3 En osaa sanoa 4 Jonkin verran eri mieltä 5 Täysin eri mieltä KEITTIÖN BIOJÄTEASTIA 12 Millainen biojäteastia teillä on? 1 Jätekukon toimittama astia 2 Käytämme keittiössä jo aikaisemmin ollutta jäteastiaa (siirtykää kysymykseen 19) 3 Ostimme uuden jäteastian (siirtykää kysymykseen 19) 4 Jokin talousastia (siirtykää kysymykseen 19) 5 Meillä ei käytetä biojäteastiaa (siirtykää kysymykseen 21) Kertokaa mielipiteenne Jätekukon toimittamasta biojäteastiasta 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 13 Biojäteastia on helppo tyhjentää Biojäteastia pysyy kuivana Biojätteet eivät haise biojäteastiassa Biojäteastia on hankala sijoittaa keittiöön Biojäteastia on liian pieni ja se on tyhjennettävä usein Biojäteastia on helppo pitää puhtaana Missä biojäteastia on kodissanne? 1 Keittiön työpöydällä tai astianpesupöydällä 2 Kaapin ovessa 3 Muualla alakaapissa 4 Ulosvedettävässä jätevaunussa 5 Jossakin muualla, missä 26 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
27 20 Missä pesette biojäteastian? 1 Tiskialtaassa 2 Astianpesukoneessa 3 Suihkussa 4 Muualla, missä? 5 Astiaa ei tarvitse pestä BIOJÄTTEEN PAKKAAMINEN 21 Pakkaatteko biojätteenne ennen kiinteistön jäteastiaan viemistä? 1 Aina 2 Joskus En koskaan, siirtykää kohtaan Millaista biojätepussia tai vastaavaa käytätte? (Jos käytätte useita, rengastakaa yleisimmin käytetty) 1 Jätekukon toimittamia biojätepusseja 2 Kaupasta ostettuja kompostoituvia biojätepusseja (esim, Bioska, BioBag, Sini) 3 Paperisia biojätepusseja 4 Kauppaostoksista tulleita paperipusseja ja kasseja 5 Sanomalehdestä itse taiteltuja paperipusseja 6 Jotain muuta, mitä Mitä mieltä olette käyttämästänne biojätepussista 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 23 Biojätepussi on siisti käytössä Biojätepussi on helppo laittaa ja ottaa pois astiasta Biojätepussi on kestävä käytössä Biojätepussi on turha Biojätepussi on kallis Mitä biojätepusseja tai vastaavia aiotte käyttää vastaisuudessa? 1 Samanlaista kuin Jätekukko jakoi kesällä 2003 (eli kompostoituvia tärkkelyspusseja) 2 Paperisia biojätepusseja 3 Kauppaostoksista tulleita paperipusseja ja kasseja 4 Sanomalehdestä itse taiteltuja paperipusseja 5 Jotain muuta, mitä 6 En aio pakata biojätteitä 7 En osaa sanoa 29 Haluan, että Jätekukko jakaa lisää biojätepusseja, vaikka se voi vaikuttaa biojätteen keräyshintoihin 1 Kyllä 2 En 3 En osaa sanoa Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 27
28 Mitä mieltä olette kiinteistön biojäteastiasta (= iso, ruskea astia pihalla)? 1 = täysin samaa mieltä, 2 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jonkin verran eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä 30 Astia on siisti käytössä Astia haisee Astia tyhjennetään riittävän usein Astiaa on helppo käyttää Alla olevaan tilaan voitte kirjoittaa lisäkommentteja ja näkemyksiä biojätteen keräilystä. Kiitos vaivannäöstänne. Vastauksenne auttaa osaltaan biojätteen keruun kehittämistä. Pyydämme ystävällisesti, että palautatte täytetyn lomakkeen oheisessa vastauskuoressa mennessä. Postimaksu on maksettu. Osallistuminen arvontaan ja / tai jatkotutkimukseen Vastanneiden kesken arvotaan 20 tavarapalkintoa. Kirjoittamalla yhteystietonne seuraavalle sivulle osallistutte arvontaan. Teillä on mahdollisuus kertoa kokemuksistanne biojätteen lajittelusta haastattelussa. Haastattelemme maaliskuussa noin 30 taloutta. Haastattelu kestää noin 30 minuuttia. Myös haastattelujen tulokset käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti. Kirjoita yhteystietosi seuraavalle sivulle. Yhteystiedot Nimi: Osoite: Puh, työ: Puh, koti Olen kiinnostunut osallistumaan haastatteluun. Minulle sopii haastatteluajaksi: klo klo Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004)
29 Liite 2. Kyselyn tuloksien yhteenvetotaulukot Taulukko 3. Vastaajan sukupuoli. Pieksämäki Kuopio n=478 Yhteensä n=583 n=105 % % % Nainen Mies Molemmat Puuttuva tieto Yhteensä Taulukko 4. Vastaajan ikä. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 alle 30 vuotta 9 % 18 % 17 % vuotta 21 % 21 % 21 % vuotta 21 % 18 % 19 % vuotta 38 % 29 % 31 % yli 75 vuotta 10 % 11 % 11 % Puuttuva tieto 2 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 5. Talouden koko. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 1 henkilö 45 % 41 % 42 % 2 henkilöä 44 % 38 % 39 % 3 henkilöä 5 % 10 % 9 % 4 henkilöä 6 % 8 % 8 % 5-6 henkilöä 1 % 2 % 2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 6. Lasten lukumäärä. Pieksämäki n=105 Kuopio n=478 Yhteensä n=583 Ei lapsia 90 % 78 % 80 % 1 lapsi 2 % 13 % 11 % 2 lasta 7 % 9 % 8 % 3 lasta 2 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004) 29
Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin
Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Heikki Kallunki, Tapio Koskenmäki Jätekukko Oy Toukokuu 2004 ESIPUHE Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Kuopiossa
LisätiedotKysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018
Kysely biojätteen lajittelusta BIORENT-hanke, kevät 2018 Tietoa vastaajista Kyselyyn vastasi 540 henkilöä Vastaajien keski-ikä oli 42,5 vuotta, vanhin vastaaja oli 80-vuotias, nuorin 18-vuotias Vastaajien
LisätiedotBiojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä. Biotalouspäivät Aino Kainulainen, HSY
BIORENT Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä Biotalouspäivät 7.11.2018 Aino Kainulainen, HSY BIORENT pähkinänkuoressa Hanke pyrkii tehostamaan
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotBiojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen
Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...1 1. Yhteenveto...2 2. Johdanto...4 2.1 Yhtiön
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotHYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä
HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään
LisätiedotYhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (2017)
0..08 Yhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (07) Jäteyhtiö Jätekukko teki syksyllä 07 asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista saatuja tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä jätehuollon
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki
LisätiedotJätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä
Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotMiten Jyväskylän muovipakkausten
Keski-Suomi kohti kiertotaloutta seminaari 29.8.2019 klo 12 16 Veturitallit, Kokoustila Kisko, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä Miten Jyväskylän muovipakkausten kiinteistökeräyksessä onnistuttiin? Esko Martikainen
LisätiedotBiojätteen syntypaikkalajittelu
Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 30.11.2016 8.45 Tervetuloa! 9.00 Viemärietiketti isännöitsijän näkökulmasta Kouvolan Vesi Oy, Jarno Hujanen 9.30 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte
LisätiedotJätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.
Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 16.11.2016 9.00 Tervetuloa! 9.15 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Ilkka Töyrylä ja Virpi Leppälä 10.00 Asiaa energiasta Kymenlaakson Sähkö Oy,
LisätiedotBiojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla
Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010 Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotJätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.
Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
LisätiedotAjankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen
Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus 14.11.2017 Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen 1 Muovipakkausten erilliskeräys 2 Muovipakkausten erilliskeräys HSY:n alueella
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotKiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto
Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset
LisätiedotKouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta
Sivu 1 / 5 TIEDOTE ISÄNNÖITSIJÖILLE 31.8.2010 Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Biojäteastioita pestään viikoilla 37 ja 38,
LisätiedotSuhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005
Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotJätehuolto Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme
LisätiedotLohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys
Lohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys 2018 9.5.2018 Tutkimuksen toteutus TUTKIMUKSEN AJANKOHTA TIEDONKERUUTAPA 11.4-9.5.2018 Sähköpostikutsut (596 kpl) + paperi- ja web-lomakekysely (100 kpl). Lisänä
LisätiedotYliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009
Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista
LisätiedotIsännöitsijän jäteopas
Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotLiite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA
Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotMikäli haluatte vastata kyselyyn netin kautta, kyselylomake löytyy osoitteesta: VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUKYSELY
ASIAKASPALAUTEKYSELY VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUISTA Hyvä taksin tai invataksin käyttäjä, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan ja Hattulan kunnat sekä Kanta-Hämeen Aluetaksi selvittävät asiakkaiden tyytyväisyyttä
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotSelvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
LisätiedotTOIMIVAN JÄTETILAN OPAS
TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila
LisätiedotIKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola
IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen
LisätiedotYMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN
KURREN PUUHAKIRJA KURREN PUUHAVIHKO KURRE KAINUULAINEN Miksi tänne roskat jätettäis, yhteen säkkiin kaikki mätettäis? Ensin vähän levitellään, sitten tarkkaan lajitellaan. On mulla hyvä roskaharava, olen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015 jonka kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 2.12.2014 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2015 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki perii jätemaksua
LisätiedotKysely Kaikukortin haltijoille
1 Kysely Kaikukortin haltijoille Hyvä Kaikukortin haltija! Kaikukortti-toimintaa on kokeiltu Lappeenrannassa nyt 1.6.2017 lähtien. Tämän kyselyn tavoitteena on saada tietoa siitä, miten käyttökelpoisena
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
Lisätiedot2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely
2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely Taustaa ja menetelmiä Feelback Group toteutti Orimattilan Vuokratalot Oy:lle asukastyytyväisyyskyselyn. Kysely toteutettiin paperilomakekyselynä
LisätiedotKouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014
Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja
LisätiedotLiittyminen jätehuoltoon - jätekimppa
Kunta (Asiakasnumero) Jätehuoltoon liittyminen Muutos asiakastiedoissa Kimppa-astian tyhjennysosoite: 1. Kimppa-astiaa koskevat tiedot: Kimppa-astia on kahden tai useamman lähikiinteistön yhteinen jäteastia.
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
Lisätiedot1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?
1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? A Puolesta B Jonkin verran puolesta C Jonkin verran vastaan D Vastaan 2) Liikutteko
LisätiedotKansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012
Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta
LisätiedotOmatoiminen varautuminen 2014 (%)
Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että
LisätiedotVakkamedian nettiuutisia koskeva kysely
1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotJÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1
JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,
LisätiedotProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009
Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa
LisätiedotINNOVATIIVISESTA AJATUKSESTA
INNOVATIIVISESTA AJATUKSESTA KANSAINVÄLISEKSI LIIKETOIMINNAKSI Molok Oy:n perustajan, Veikko Sallin, innovatiivisesta ajatuksesta saivat alkunsa ensimmäiset Molok Oy:n jätteiden syväkeräys järjestelmät.
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotHINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010
HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotTurun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT
PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:
LisätiedotYhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010
Yhteenveto 2011 asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö 2 Sisältö 1. Kyselyn toteutus ja taustat...
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotAsiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua
LisätiedotInfopankin kävijäkysely 2014 - tulokset
Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotFSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
Lisätiedot4/2017. Tietoa lukijoista 2017
4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa
LisätiedotKiinteistö Oy Sirkkavuori Asukaskysely 2017 TULOKSET
Kiinteistö Oy Sirkkavuori Asukaskysely 2017 TULOKSET 12.12.2017 Tutkimuksen toteutus TUTKIMUKSEN AJANKOHTA 30.10.-19.11.2017 TIEDONKERUUTAPA Paperi- ja web-lomakekysely VASTAUSMÄÄRÄ 18 vastausta VASTAUSPROSENTTI
LisätiedotKotitalouksien kulutus 2012
Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi
LisätiedotBiomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine
Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät
Lisätiedot2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.
Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen
LisätiedotSUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista
LisätiedotKiinteistöön liittyvissä hätätapauksissa Palmian päivystys palvelee teitä 24h, puh
TALOON PEREHDYTYS Osoite: Knutersintie 915 00890 Helsinki Puhelinnumero: 09 310 79784 Sähköposti: ostersundom.leirikeskus@hel.fi Kotisivut: ostersundom.munstadi.fi Facebook: ostersundominleirikeskus KOORDINAATIT:
LisätiedotAsunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media
Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotMuovipakkausten keräyskokeilu
Loppuraportti 1 (9) Muovipakkausten keräyskokeilu Lähtökohdat Muovipakkausten keräyskokeilussa tutkittiin neljän Joensuun Kotien ja neljän yksityisen kiinteistön muovipakkausjätteiden kertymää, jätteen
LisätiedotHyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
LisätiedotTaloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015
Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen
Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski
Lisätiedot