Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin
|
|
- Ilona Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Heikki Kallunki, Tapio Koskenmäki Jätekukko Oy Toukokuu 2004
2 ESIPUHE Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla oli haastava projekti uudelle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. Keräily haluttiin käynnistää mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenaikaisesti molemmilla keräilyalueilla. Alusta asti oli selvää, että keräilyn käynnistäminen haluttiin tehdä jätteentuottajille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tätä varten kaikille keräilyn piirin tulleille kiinteistöille jaettiin mm. keräysastiat Jätekukko Oy:n toimesta. Jätekukko Oy on selvittänyt aktiivisesti keräilyn käynnistymisen toteutumista kahdessa suuremmassa tutkimushankkeessa ja muutamassa pienemmässä selvityksessä. Näiden hankkeiden avulla on pyritty lisäämään sitä tietotaitoa, jota nykyaikainen biojätteen erilliskeräily vaatii ja toisaalta saamaan analysoitua tietoa biojätteen erilliskeräilystä sen mahdollista laajentamista varten. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kotitalouksien biojätteen keräilymenetelmä vaikuttaa biojätteen ominaisuuksiin. Tutkimusta tehtiin vertailemalla Kuopion ja Pieksämäen seudun toisistaan poikkeavia keräilymenetelmiä. Toisessa suuremmassa tutkimuksessa, joka niin ikään valmistui kevään 2004 aikana, Työtehoseura selvitti, miten biojätteen erilliskeräily toteutui kotitalouksissa ja miten kuntalaiset olivat keräyksen käynnistämisen kokeneet. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian ja Vapo Oy:n laboratorioiden kanssa ja sen rahoitukseen ovat osallistuneet Jätekukko Oy:n lisäksi, Lassila & Tikanoja Oyj, Oy Biopartners Ab sekä PolarGruppen As. Tekijät haluavat kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Biojätteen erilliskeräily laajenee Jätekukon alueella vuoden 2005 alusta alkaen. Nyt meillä on enemmän eväitä tehdä järkeviä päätöksiä, jotta biojätteiden lajittelu olisi jatkossakin jätteentuottajille vaivatonta ja toisaalta kerättävä biojäte mahdollisimman laadukasta. Kuopiossa Tekijät 1
3 TIIVISTELMÄ Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla vuoden 2003 aikana. Keräily käynnistettiin sekä vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöissä että muissa kuin asuinkiinteistöissä, joissa biojätekertymä on viikossa suurempi kuin 100 litraa. Jätekukko Oy toimitti kaikille keräykseen piiriin tulleille kiinteistöille keräysvälineet. Pieksämäen asuinkiinteistöihin toimitettiin 240 litran keräysastiat, jotka olivat ilmastoituja. Kuopion asuinkiinteistöille toimitetut astiat olivat umpinaisia. Kuopion keräysastioissa käytetään biohajoavasta maissitärkkelyksestä valmistettuja sisäsäkkejä, kun taas Pieksämäen seudulla säkkejä ei käytetä. Kiinteistökohtaisten keräysvälineiden lisäksi Jätekukko Oy jakoi Pieksämäen kotitalouksiin keittiön biojäteastian (biojätekorin) sekä 150 kappaletta biohajoavia maissitärkkelyspusseja biojätteen pakkaamista varten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöjen biojätteen keräilymenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin (ph, kosteus ja mikrobit) ja miten keräilymenetelmät poikkeavat tässä suhteessa toisistaan käytännössä. Varsinaisten mittauksien lisäksi tehtiin aistinvaraista arviointia, jonka aikana arvioitiin biojäteastioiden puhtautta, hajua ja biojätekertymiä. Tutkimukset tehtiin syksyllä 2003 ja talvella Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että Kuopion ja Pieksämäen seudun biojätteen keräilymenetelmällä ei ole vaikutusta kotitalouksista kerätyn biojätteen ph-arvoon, kosteuteen ja biojäteastiassa olevasta biojätteestä vapautuviin mikrobeihin. Toisaalta aistinvaraisissa arvioinneissa saatiin selviä viitteitä siitä, että Pieksämäellä asuinkiinteistöissä käytössä oleva keräilyjärjestely oli hygieenisempi kuin Kuopiossa käytössä oleva järjestelmä. Tämän tutkimuksen mittaukset tehtiin syksyllä ja talvella. Jatkossa on syytä selvittää, vaikuttaako keräilymenetelmä biojätteen ominaisuuksiin kesäaikana. On myös selvitettävä, miten Pieksämäen jätehuoltomääräyksien sallima biojäteastioiden pidempi tyhjennysväli (2 viikkoa) vaikuttaa biojätteen ominaisuuksiin ja toisaalta keräysastioista mahdollisesti vapautuviin epämiellyttäviin hajuihin, haitallisiin hiukkasiin ja yhdisteisiin. 2
4 SUMMARY The collection of source separated kitchen biowaste was started in larger scale in Finland during last decade. The kitchen biowaste is defined as easily degraded wastes of plant or animal origin. In the city of Kuopio and in the city of Pieksämäki collection of kitchen biowaste was started at the same time (in June 2003) using two methods. The collection was arranged by the regional waste management company. The collection of kitchen biowaste was started in dwelling real estates with more than 10 households. The regional waste management company provided biowaste bins for every dwelling real estate. In the city of Pieksämäki company provided bins with air holes (240 litres, made by Plastic Omnium) and furthermore every household was given one bucket, ventilated Combi BioBag holder system, and 150 compostable bags (biomat BioBags). In the city of Kuopio company provided bins without air holes (240 litres, made by Plastic Omnium) compostable sack inside. In Kuopio the household were given some compostable bags but the bucket was not given. The aim of this present study was to find out whether the different biowaste collection methods have influence on the quality (ph-value, moisture and microorganisms) of biowastes and compare these two collection methods in practice. In addition to the measurements also cleanliness, odour and quantity of biowastes was assessed. The moisture and ph-values of biowastes were at the same level in both collection methods. The mean of ph-values was 5,57 in Pieksämäki and 5,55 in Kuopio. The mean of moistures was 66,5 % in Pieksämäki and 66,5 % in Kuopio. In the city of Kuopio people used newspaper and other papers to the packing of biowastes more than in Pieksämäki. This may have an effect on the moisture of biowastes as well as on the ph-values. The results of microorganism study are present in the appendix (in Finnish and in English). According to the assessments, which were made during this study biowaste bins were cleaner, drier and more odourless in Pieksämäki than in Kuopio. On the basis of this study the kitchen biowaste collection method, which was used in Pieksämäki, was better than the method used in Kuopio. 3
5 ESIPUHE...1 TIIVISTELMÄ...2 SUMMARY JOHDANTO Lainsäädäntö erilliskeräilyn taustalla Biojätteen erilliskeräily käytännössä Biojätteen ominaisuudet AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuskohteet Mittaukset Kosteus ja ph-mittaukset Mikrobit Aistinvarainen arviointi Biojäteastioiden lämpötilat Tilastolliset analyysit TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ph ja kosteus Mikrobit Aistinvarainen arviointi Biojäteastioiden lämpötilat JOHTOPÄÄTÖKSET...19 KIRJALLISUUS...21 LIITTEET
6 1. JOHDANTO Biojätteen hyödyntäminen ja sitä varten järjestetty biojätteen erilliskeräily on käynnistynyt Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1990-luvulla luvulla biojätteen hyödyntäminen on laajentunut ja laajenee entisestään alati tiukentuvan jätelainsäädännön ohjaamana. Erilliskeräyksen toteuttamisessa ei ilmeisesti ole täysin onnistuttu, sillä vuonna 2001 julkaistussa raportissa on esitetty, että biojätteen hyödyntämisaste on ainoastaan 10 % (Anhava ym. 2001). Biohajoavaa jätettä on jäte, jota voidaan hajottaa biologisesti joko hapellisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Biohajoaviin jätteisiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi elintarvikejätteet, kasvi- ja puutarhajätteet ja lietteet sekä lanta. Biojäte -sanaa voidaan pitää biohajoavan jätteen alakäsitteenä ja sillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvike- ja ruokajätteitä sekä puutarhajätteitä. Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käynnistettiin biojätteen erilliskeräily vuoden 2003 aikana. Erilliskeräyksen piiriin sisällytettiin kyseisten kuntien jätehuoltomääräyksien mukaisesti asuinkiinteistöt, joilla oli vähintään kymmenen asuinhuoneistoa ja muut kuin asuinkiinteistöt, joissa tuotetaan biojätettä enemmän kuin 100 litraa viikossa. Keräyksen käytännön järjestelyistä vastasi alueellinen jätehuoltoyhtiö Jätekukko Oy. Keräyksen käynnistämisestä on julkaistu oma raportti (Kallunki ym. 2004). Jätekukko Oy on alueellinen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka toiminta-alue käsitti 19 kuntaa vuonna Yhtiön toiminta-ajatuksena on toimia täyden palvelun palveluntuottajana osakaskunnilleen sekä niiden alueilla toimiville jätteentuottajille. Jätekukko Oy tuottaa jätteiden kuljetuspalvelut kuntien järjestämänä kuljetuksena, jäteneuvonnan, jätteiden hyödyntämis- ja muut käsittelypalvelut, jätteen loppusijoituksen sekä tarpeelliset raportoinnit viranomaisille. Yhtiö kattaa toimintansa jätteentuottajilta perittävillä jätemaksuilla Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöjen biojätteen keräilymenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin ja miten keräilymenetelmät poikkeavat tässä suhteessa toisistaan käytännössä. Tutkimuksessa vertailtiin Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla kerättyjen biojätteiden mikrobiologiaa, biojätteen koostumusta, kosteutta ja ph:ta. Lisäksi keräysvälineitä, lähinnä niiden hygieniaa, arvioitiin aistinvaraisesti. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja päätettäessä biojätteen 5
7 erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistössä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää biojätteenkeräilymenetelmien vertailussa Lainsäädäntö erilliskeräilyn taustalla Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaisesta asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. VNp:n päätöksen lisäksi myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen oma ympäristölupa kieltää biojätteen pääosan loppusijoittamisen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle vuoden 2004 alusta alkaen. Jätekukko Oy:n toimialueella biojätteen erilliskeräily päätettiin käynnistää ensimmäisessä vaiheessa Kuopion, Pieksämäen ja Pieksämäen maalaiskunnan (vuodesta 2004 lähtien Pieksänmaan) alueilla. Keräily käynnistettiin jätehuoltomääräysten mukaisesti kymmenen tai useamman asunnon kiinteistöillä sekä muilla kiinteistöillä, joilla biojätettä syntyy yli 100 litraa viikossa Biojätteen erilliskeräily käytännössä Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöillä, joilla oli vähintään kymmenen asuinhuoneistoa. Koulujen suurkeittiöt liittyivät keräilyn piiriin elokuussa ja muut kiinteistöt, joilla biojätettä syntyi arvioiden mukaan yli sata litraa viikossa, syyskuussa. Tarkoituksena oli käynnistää biojätteen erilliskeräily mahdollisimman tehokkaasti ja jätteiden tuottajien kannalta vaivattomasti. Jätekukko Oy toimitti keräysvälineet kaikille keräilyn piiriin kuuluville kiinteistöille. Keräysvälineiden (keräysastiat, sisäsäkit ja biojätepussit) hankinta tehtiin keskitetysti tarjouskilpailun perusteella. Sekä Kuopioon että Pieksämäen seudulle jaetut keräysastiat olivat Lassila & Tikanojan toimittamia Plastic Omniumin valmistamia Jäkki-jäteastioita. Pieksämäen seudun asuinkiinteistöille jaetut keräysastiat olivat ilmastettuja (kuva 1 a.). Kuopion 6
8 asuinkiinteistöille jaetut astiat olivat umpinaisia ja tyhjennyksen yhteydessä vaihdettavalla sisäsäkillä varustettuja (kuva 1 b.). Kuva 1 a. Pieksämäen astia Kuva 1 b. Kuopion astia Pieksämäellä asuntoihin jaetut biojäteastiat (biojätekorit, joiden tilavuus oli 6 litraa) olivat PolarGruppen AS:n valmistamia (kuva 2.). Astiat olivat kannettomia ja reikäisiä. Astioiden mukana asuntoihin jaetut biojätepussit olivat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia. Materiaaliltaan pussit ovat maissitärkkelystä. Samaa materiaalia ovat Kuopiossa keräysastioissa käytettävät sisäsäkit. Kuopiossa kotitalouksille jaettiin infopaketin mukana muutamia biojätepusseja. Kuva 2. Pieksämäellä asuntoihin jaettu biojäteastia ja biojätepussi 7
9 1.3. Biojätteen ominaisuudet Biojätteen prosessoinnin kannalta biojätteen olisi oltava sopivan kosteaa (40 70 %) ja sen pharvon olisi oltava mahdollisimman lähellä neutraalia (ph 7,0). Suomessa ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty tämän tutkimuksen kaltaisia tutkimuksia, joissa olisi selvitetty biojätteen ominaisuuksia välittömästi biojäteastioiden tyhjennysten jälkeen. Maassamme on kuitenkin tehty tutkimuksia, joissa on selvitetty biojätteen ominaisuuksia kompostoinnin ja varastoinnin aikana. Jyväskylän yliopiston tekemässä tutkimuksessa aumakompostoidun biojätteen ph-arvot vaihtelivat välillä 5,1 6,1 ja kosteuspitoisuudet välillä 27,3 % 76,8 % (ka 63,8 %) (Koivula 2000). 8
10 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimuskohteet Tutkimuksessa keskityttiin Kuopion ja Pieksämäen seudun alueen asuinkiinteistöihin, joissa biojätteen lajittelu ja erilliskeräily oli aloitettu Tutkimuskohteina olivat eri kokoluokkaa olevien taloyhtiöiden biojäteastiat ja niihin kerätyt biojätteet. Kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa taloyhtiöissä oli jätekatos, johon biojäteastia oli sijoitettu. Biojäteastioiden tyhjennysväli oli viikko. Taloyhtiöiden asukkaita tiedotettiin tutkimuksesta taloyhtiöiden ilmoitustaululle tai jätekatoksen seinään kiinnitetyllä tiedotteella. Tutkimuksessa mukana olleet taloyhtiöt on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimuksessa mukana olleet taloyhtiöt Asuinkiinteistö: Osoite: Huoneistojen lukumäärä Biojäteastioiden lukumäärä Kuopio: Rivitaloyhtiö Malikkakuja Rivitaloyhtiö Lippukatu Kerrostaloyhtiö Kulmakatu Kerrostaloyhtiö Litmasenkaari Pieksämäki: Rivitaloyhtiö Hanhentie Rivitaloyhtiö Tuohiniementie Kerrostaloyhtiö Niilontie Kerrostaloyhtiö Savontie Tutkimus kesti kaikkiaan kuusi kuukautta, jonka aikana näytteitä otettiin kahden kuukauden välein yhteensä neljä kertaa. Varsinaisten näytteiden lisäksi otettiin mikrobiologisia tutkimuksia varten vertailunäytteitä tyhjistä biojäteastioista. 9
11 2.2 Mittaukset Näytteitä otettiin sekä syksyllä että talvella, jotta myös säätilan vaikutuksia biojätteen laatuun ja mittaustuloksiin voitiin arvioida. Näytteenottopäivät ja -olosuhteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Näytteenottopäivät ja -olosuhteet Aika Paikka Lämpötila, C Yleinen säätila Kuopio Pieksämäki pilvinen, tuulinen pilvinen, tuulinen Kuopio Pieksämäki pilvinen, tyyntä pilvinen, tyyntä Kuopio - 6 pilvinen, tyyntä Pieksämäki - 6 sateista, tyyntä Kuopio Pieksämäki aurinkoista, tyyntä aurinkoista, tyyntä Kosteus ja ph-mittaukset Kosteuden mittaaminen erilliskerätystä biojätteestä on vaikeaa jätteen epähomogeenisuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa biojätteen kosteutta mitattiin esikäsittelyn jälkeen lämpökaappimenetelmällä. Kerätyt biojätenäytteet murskattiin Jyväskylässä Mustankorkean jätekeskuksella ns. Allu-kauhalla, jonka jälkeen varsinaiset kosteusmittaukset tehtiin Vapo Oy:n Jyväskylän laboratoriossa. Samassa yhteydessä biojätteestä mitattiin ph. Kosteus- ja ph-mittaukset tehtiin kaikkien tutkimuksissa mukana olleiden taloyhtiöiden biojäteastioiden sisällöstä. Kosteus- ja ph analyyseja varten tutkimusastiat kerättiin pakettiautoon ja ne kuljetettiin Mustankorkean jätekeskukseen Jyväskylään, jossa niiden sisältämät biojätteet murskattiin. Murskauksen jälkeen näytteet otettiin siten, että biojätteiden pakkauksia (sisäsäkkejä, biopusseja, sanomalehtiä jne.) ei näytteisiin otettu. Murskauksen ja näytteen oton jälkeen näytteet toimitettiin analysoitavaksi VAPO:n laboratorioon. 10
12 Tutkimuksessa mukana olleet biojäteastiat merkittiin seuraavilla tiedoilla: Kaupunki, katuosoite, tyhjennyspäivämäärä ja näyte(astia-) numero. Jokaisen näytteenoton yhteydessä taloyhtiöille toimitettiin tyhjä puhdistettu biojäteastia tutkimukseen otetun astian tilalle Mikrobit Biojätteestä ilmaan vapautuvia mikrobeja kerättiin jäteastioiden sisäkanteen kiinnitetyille kasvatusalustoille. Avonaiset kasvatusalustat oli kiinnitetty ilmastointiteipillä kuvan 1. mukaiseen järjestykseen. Näytteet otettiin avaamalla kantta 90 asteen kulmaan ja sulkemalla se säännöllisellä rytmillä yhteensä 20 kertaa. Tällä tavoin jäteastiaan saatiin aikaiseksi turbulenttisia ilmavirtauksia. Vastaavanlaista näytteenottomenetelmää on käytetty muissakin tämän tutkimuksen kaltaisissa tutkimuksissa (Klammer 2002). Näytteitä otettiin kolmelle kasvatusalustalle seuraavasti: mesofiiliset homeet Hagem-agarille, kserofiiliset homeet DG-18-agarille ja mesofiiliset bakteerit THG-agarille. Yhden näytteenoton aikana näytteitä otettiin kolmelle samanlaiselle alustalle, joten näytteitä otetaan kaikkiaan yhdeksälle alustalle yhden näytteenoton aikana (kuva 3). Jokaisesta keräysastiasta otettiin kaksi peräkkäistä näytettä jokaisen näytteenoton yhteydessä. = DG-18-agar = THG-agar = Hagem-agar Kuva 3. Maljojen asettelu biojäteastian sisäkanteen 11
13 Pakkaskaudella keräysastioiden sisäkansiin oli kertynyt jäätä, eteenkin Kuopion umpinaisissa astioissa, jolloin sisäkantta piti lämmittää nestekaasupolttimella kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4. Sisäkannen sulatus nestekaasupolttimella Näytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratoriossa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä Aistinvarainen arviointi Aistinvaraista arviointia tehtiin jokaisen näytteenoton yhteydessä. Näytteenottajat arvioivat jäteastian yleistä puhtautta, astian pohjalle ja seinämiin kertyneen kosteuden määrää ja talviaikana jäteastioiden sisäkanteen ja sisäpinnoille kertyneen jään määrää. Lisäksi arvioitiin jäteastian täyttötilavuuksia ja biojätteen koostumusta ja pakkausmateriaaleja. 12
14 2.2.4 Biojäteastioiden lämpötilat Biojäteastioiden lämpötilaa seurattiin biojäteastian sisäkanteen kiinnitetyllä tallentavalla lämpötilaloggereilla. Näytteenottopäivinä lämpötilaloggeri siirrettiin kiinteistölle jääneeseen tyhjään biojäteastiaan. Mittaustulos ilmoittaa jäteastian ilman lämpötilan, eikä astian sisältämän biojätteen lämpötilaa. Lämpötilaa tallennettiin kolmen tunnin välein kahdeksan kertaa vuorokaudessa koko tutkimushankkeen ajan. Mittarit asennettiin välisenä aikana. Lämpötilatiedot purettiin VAPO Oy:n Jyväskylän laboratoriossa. 2.3 Tilastolliset analyysit Biojätteen ph- ja kosteusmittauksien tuloksien tilastolliset analyysit tehtiin The SAS system for Windows ohjelmistolla. Tuloksista laskettiin normaalit tilastolliset tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta ja vaihteluväli). Varsinaista tilastollista testausta varten aineistojen normaalisuutta selvitettiin Shapiro-Wilk-testillä. Normaalit osa-aineistot testattiin T-testillä ja ei-normaalit osaaineistot ei-parametrisellä Kruskal-Wallis-testillä. Tulosten merkittävyydet on tarkasteltu p < 0,05 tasolla. Osalle aineistoa (täyttöasteen vaikutus ph-arvoon ja kosteuteen) selvitettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet. 13
15 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 ph ja kosteus Biojätteen ph-arvoissa ei havaittu eroja Kuopiossa ja Pieksämäellä kerättyjen biojätteiden välillä (Kruskal-Wallis, p = 0,858). Biojätteen kosteuspitoisuuksissa ei myöskään ollut tilastollisesti merkittäviä eroja (T-Test, p = 0,998). ph ja kosteusmittauksien tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Tuloksissa ei ole huomioitu Pieksämäen Hanhentieltä otettua näytettä, koska biojäteastiassa oli hyvin vähän jätettä. Yksityiskohtaiset mittaustulokset on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Taulukko 3. Biojätteiden ph-arvot Kuopio, n=16 Pieksämäki, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,55 5,57 5,56 keskihajonta 0,98 0,57 0,80 vaihteluväli 4 8,4 4,8 6,7 4 8,4 Taulukko 4. Biojätteiden kosteuspitoisuudet, massa % Kuopio, n=16 Pieksämäki, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 66,5 66,5 66,5 keskihajonta 6,04 6,00 5,92 vaihteluväli 54,4 75,1 50,9 74,4 50,9 75,1 14
16 Kerrostalojen ja rivitalojen biojäteastioiden biojätteistä otettujen näytteiden ph- ja kosteuspitoisuuksissa ei myöskään ollut eroja (ph: Kruskall-Wallis, p=0,843 ja kosteus: T-Test, p=0,829). Kerros- ja rivitaloyhtiöistä otettujen biojätenäytteiden ph-arvot ja kosteuspitoisuudet on esitetty taulukoissa 5. ja 6. Taulukko 5. Biojätteiden ph-arvot erityyppisissä taloyhtiöissä Kerrostalo, n=16 Rivitalo, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,54 5,59 5,56 keskihajonta 0,55 1,02 0,80 vaihteluväli 4,8 6,7 4 8,4 4 8,4 Taulukko 6. Biojätteiden kosteus erityyppisissä taloyhtiöissä, massa % Kerrostalo, n=16 Rivitalo, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 66,3 66,7 66,5 keskihajonta 5,77 6,27 5,92 vaihteluväli 50,9 74,4 54,4 75,1 50,9 75,1 Erikokoisissa taloyhtiöissä biojätteen kosteuspitoisuudet (kosteus: T-Test, 0,101) olivat myös samaa luokkaa (taulukko 8). Pienissä taloyhtiöissä biojätteen ph-arvo oli hieman suurempi kuin suurissa taloyhtiöissä (Kruskal-Wallis, p=0,047) (taulukko 7). Taulukko 7. Biojätteiden ph-arvot erikokoisissa taloyhtiöissä Pienet taloyhtiöt, n=15 Suuret taloyhtiöt, n=16 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,68 5,45 5,56 keskihajonta 0,71 0,91 0,80 vaihteluväli 4 6,7 4 8,4 4 8,4 15
17 Taulukko 8. Biojätteiden kosteus erikokoisissa taloyhtiöissä, massa % Pienet taloyhtiöt, n=15 Suuret taloyhtiöt, n=16 Kaikki, n=31 keskiarvo 64,7 68,2 66,5 keskihajonta 5,58 5,60 5,92 vaihteluväli 50,9 73,7 54,4 75,1 50,9 75,1 Biojäteastian täyttöasteella ei havaittu olevan merkitystä biojätteen ph-arvoon (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin -0,15) eikä biojätteen kosteuspitoisuuteen (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin 0,15). 3.2 Mikrobit Mikrobitulokset on esitetty erillisessä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion tekemässä raportissa (liite 2.). 3.3 Aistinvarainen arviointi Aistinvaraisessa arvioinnissa kiinnitettiin huomiota keräysastioiden puhtauteen, hajuun ja täyttöasteeseen sekä talviaikana jään muodostumiseen astioiden sisäpinnoille. Pieksämäellä käytössä olevat keräysastiat olivat arvioiden perusteella pysyneet huomattavasti puhtaampina kuin Kuopion astiat. Pieksämäen astioihin ei ollut kertynyt nestettä eikä myöskään astian kanteen tai sivuseiniin ollut muodostunut kosteutta, kun taas Kuopion astioihin kosteutta oli kertynyt. Pakkaskautena Kuopion astioiden sisäkansiin oli kertynyt toisinaan suuriakin määriä jäätä (kuva 5 a), kun taas Pieksämäellä jäätä ei ollut muodostunut (kuva 5 b). 16
18 Kuva 5 a. Kuopiossa käytössä oleva biojäteastia pakkaskaudella. Kuva 5 b. Pieksämäellä käytössä oleva biojäteastia pakkaskaudella Jäteastioiden täyttötilavuudet vaihtelivat paljon. Kahdessa kerrostaloyhtiössä biojätekertymät olivat hyvin pieniä koko tutkimusjakson ajan, kun taas suurissa rivitaloyhtiöissä biojäteastiat olivat täysiä lähes jokaisella näytteenottokerralla. Biojätteiden joukossa ei esiintynyt vääriä jätelajeja ja ne olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pakattu oikein. Pakkauksina oli yleensä käytetty biohajoavasta materiaalista tehtyjä pusseja ja sanomalehtiä. 3.4 Biojäteastioiden lämpötilat Biojäteastioiden ilman lämpötiloja seurattiin koko tutkimuksen ajan kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa taloyhtiöissä. Puolet lämpötilaloggereista katosi tutkimusjakson aikana, joten jäteastioiden ilman lämpötiloja saatiin mitattua ainoastaan neljästä taloyhtiöstä. Jäteastioiden ilman lämpötilat näytteenottopäivinä on esitetty kuvassa 6. 17
19 10,0 5,0 0, ,0-10,0-15,0-20,0-25,0 Pieni rivitaloyhtiö, Pieksämäki Iso kerrostaloyhtiö, Pieksämäki Pieni kerrostaloyhtiö, Pieksämäki Pieni kerrostaloyhtiö, Kuopio* Kuva 6. Biojäteastioiden ilman lämpötilat ( C) näytteenottopäivinä noin kello 7.40 (*tammikuun lämpötila mitattu 15.1., jolloin Kuopion näytteet otettiin) Tässä tutkimuksessa käytössä olleiden lämpötilaloggereiden toiminta-alue oli -20 C C, mikä voi aiheuttaa virheitä mittaustuloksiin kylmimmillä lämpötiloilla. 18
20 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käytössä olevilla kotitalouksien biojätteen keräilymenetelmillä ei tämän tutkimuksen mukaan ole vaikutusta biojätteen ominaisuuksiin (mikrobit, kosteus ja ph-arvo). ph-arvot ja kosteuspitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa keräilymenetelmästä riippumatta. Myöskään mikrobipitoisuuksissa ja mikrobinäytteissä esiintyneissä mikrobisuvuissa ei ollut eroja, joita voitaisiin selittää keräilymenetelmien välisillä eroilla. Käytössä olleista biojäteastioista ei vapautunut ilmaan sen suurempia määriä mikrobeja kuin tyhjistä vertailuastioistakaan. Vuodenajalla sen sijaan oli vaikutusta mikrobipesäkkeiden määriin, mikä viittaa siihen, että kasvatusalustoille biojäteastian kannen avaamisen yhteydessä kerääntyneet mikrobit ovat pääosin peräisin ulkoilmasta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksissa käytännössä syntyvän biojätteen ominaisuuksia, joten tutkittujen biojätteiden laatu ja koostumus vaihtelivat mittauksesta toiseen, mikä osaltaan vaikuttaa mittaustuloksiin. Kotitalouksissa syntyvien biojätteiden koostumus ja jätteiden pakkaustapa vaikuttavat todennäköisesti biojätteen ph-arvoon ja kosteuteen. Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käytettiin osaksi erilaisia pakkausmateriaaleja. Havaintojen perusteella Kuopiossa käytettiin sekä sanomalehteä että biohajoavasta materiaalista tehtyjä biojätepusseja biojätteen pakkaamiseen, kun taas Pieksämäellä käytettiin lähes ainoastaan biohajoavasta materiaalista tehtyjä biojätepusseja. Samanlaisia tietoja saatiin myös Työtehoseuran tutkimuksessa (Korhonen ja Kallunki 2004). Biojätteen pakkaustavalla voi olla merkitystä biojätteen kosteuteen ja sitä kautta myös biojätteen ph-arvoon, mikä voi toisaalta tasoittaa käytettyjen keräilymenetelmien välisiä eroja suhteessa biojätteen ominaisuuksiin. Taloyhtiön koolla ja sillä, oliko kysymyksessä rivi- tai kerrostaloyhtiö, ei tämän tutkimuksen perusteella ole merkitystä biojätteen ominaisuuksiin. Havaintojen perusteella rivitaloyhtiöissä biojätekertymät olivat kuitenkin suurempia kuin kerrostaloissa, mikä osittain selittyy rivitaloasuntojen suuremmalla koolla ja rivitaloissa asuvien lapsiperheiden suuremmalla määrällä. Työtehoseuran tutkimuksessa on lisäksi selvinnyt, että Pieksämäellä kotitalouksiin ennen keräyksen käynnistymistä toimitetut keräysastiat (biojätekorit) ja biojätepussit parantavat biojätekertymiä ja helpottavat biojätteen käsittelyä (Korhonen ja Kallunki 2004). 19
21 Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tämän tutkimuksen kaltaisia selvityksiä, joissa olisi tutkittu biojätteen ominaisuuksia välittömästi keräyksen jälkeen. Innsbruckin yliopistossa tehdyssä selvityksessä (Klammer 2002) havaittiin, että biojätteen painon väheneminen (kuivuminen) keittiön biojäteastiassa voi kolmen päivän aikana olla jopa 32 %, kun käytetään ilmastoituja biojäteastioita ja maissitärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja. Kyseinen tutkimus oli tehty laboratorioolosuhteissa, minkä vuoksi tuloksia ei voi suoraan verrata nyt tehtyyn tutkimukseen. Pieksämäellä käytetty ilmastoitu biojäteastia osoittautui aistinvaraisissa arvioissa toimivan paremmin kuin Kuopiossa käytetty umpinainen astia. Pieksämäellä keräysastian pohjalle ja sisäseinämiin kertyi huomattavasti vähemmän nesteitä ja vastaavasti talviaikana vähemmän jäätä kuin Kuopiossa käytössä oleviin astioihin. Kuopiossa kosteutta muodostui nimenomaan sisäsäkin ja astian väliin. Havainnot viittaavat siihen, että Pieksämäellä käytössä olevissa ilmastoiduissa keräysastioissa biojätteistä peräisin oleva kosteus pääsee haihtumaan ympäröivään ilmaan. On kuitenkin huomioitava, että sekä Kuopion että Pieksämäen menetelmissä biojäteastiat säilyivät suhteellisen siisteinä, joten sisäsäkin käyttö Kuopion umpinaisissa astioissa on perusteltua. Tämän tutkimuksen mittaukset ja näytteenotot ajoittuivat syksy- ja talviaikaan. Biojätteen käsittelyyn liittyvät ongelmat (haju, mikrobit) ovat suurimmillaan kuumimpaan kesäaikaan. Tämän vuoksi jatkossa on selvitettävä biojätteen ominaisuuksia myös kesäaikana. Myös Pieksämäellä eräissä taloyhtiöissä käytössä olevan pidemmän tyhjennysvälin (2 viikkoa) vaikutusta biojätteen ominaisuuksiin olisi selvitettävä. Lisäksi olisi syytä selvittää keräysastioihin kertyvän nesteen mikrobiologiaa. Tämän tutkimuksen, Työtehoseuran Jätekukko Oy:lle tekemän tutkimuksen sekä kuljetusurakoitsijalta sekä Jätekukon asiakaspalveluun tulleen palautteen perusteella voidaan biojätteen erilliskeräilyn laajentaminen suunnitella toteutettavaksi parhaalla mahdollisella tavalla. 20
22 KIRJALLISUUS Anhava, J., Ekholm, E., Ikäheimo, E., Koskela, K., Kurvi, M., Walavaara, M. (2001). Jätehuollon ja materiaalikierrätyksen teknologiat ja niiden kehittämistarpeet. Teknologiakatsaus 102/2001. TEKES Kallunki, H., Björk, P., Forsman, T., Ryhänen, A. (2004). Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen. Loppuraportti Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Jätekukko Oy Klammer, S. (2002). Are there weight reductions and hygienic benefits through the ventilated biomat-combisystem and Mater-Bi BioBags. Final Report. Institute of Microbiology, University of Innsbruck Koivula, N., Hänninen, K., Tolvanen, O. (2000). Windrow composting of source separated kitchen biowastes in Finland. Waste Manage Res. 18: Korhonen, A., Kallunki, H. (2004). Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitaloudessa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita nro 9. 21
23 LIITTEET Liite 1. Biojätteiden kosteuspitoisuudet ja ph-arvot taloyhtiöittäin Liite 2. Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion laatima raportti mikrobianalyyseista ja niiden tuloksista (suomeksi ja englanniksi) 22
24 Liite 1. ph- ja kosteusmittauksien tulokset taloyhtiöittäin Kuopio Osoite: ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % Iso rivitaloyhtiö Lippukatu 5-7 8,4 54,4 5,5 75,1 6 73,4 4 59,6 Pieni rivitaloyhtiö Malikkakuja 2 5,2 73,7 5,9 59,3 4 73,5 6 64,4 Pieni kerrostaloyhtiö Kulmakatu 8 5,5 69,1 5,4 61 5,6 68,1 6 63,2 Suuri kerrostaloyhtiö Litmasenkaari 6 5,9 66 5,3 67,6 5, ,7 Pieksämäki Osoite: ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % Iso rivitaloyhtiö Tuohiniementie 6 5,2 65,5 5,4 71,6 5,4 69,1 5,1 65,6 Pieni rivitaloyhtiö Hanhentie 14 5,2 77,8 6,2 62,4 5,5 70,5 6 63,1 Pieni kerrostaloyhtiö Niilontie 5 6,4 50,9 6 63,8 6,7 60,7 4,8 66,8 Iso kerrostaloyhtiö Savontie ,8 73,9 5,3 74,4 5,6 71 5,2 68,2 23
Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen
Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...1 1. Yhteenveto...2 2. Johdanto...4 2.1 Yhtiön
LisätiedotBIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA
BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858
LisätiedotIlmanäytteet (mikrobi) Tuiskulan koulut
Ilmanäytteet (mikrobi) Tuiskulan koulut 4.4.2018 Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: 1903-1937 Tuiskulan koulut Rakennusala:- Käyttötarkoitus: koulu Tuiskulansuora 126 Tilavuus: - 61300 Kurikka Kerrosluku:
LisätiedotHYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä
HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään
LisätiedotIlmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu
Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,
LisätiedotSisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013
Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon
LisätiedotSisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu
Sisäilmatutkimus Jokikuja 10 / 1/2017 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (8) Sisällysluettelo 1 TUTKIMUSKOHDE...
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotJätehuolto Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotIlmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu
Ilmanäytteet (mikrobi) Laihian keskuskoulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: 1970 Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: koulu Länsitie 64 Kerrosluku: 2 66400 Laihia Näytteenoton tilaaja: Laihian
LisätiedotJätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä
Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä
LisätiedotTaloyhtiöiden jätehuoltopalvelut
Taloyhtiöiden jätehuoltopalvelut Jätehuollon hintakehitys Turussa 2016-2017, KTI Kiinteistötieto Muovinkeräyksen tilannekatsaus Jäteneuvonnan järjestäminen Jätehuollon kustannukset ja muovinkeräys Selvityksessä
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,
LisätiedotJätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.
Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen
LisätiedotJätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.
Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotJärjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut
Lisätiedot16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS
16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA
HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 f. 09-3948 5721 Raportti Vantaan kaupunki, tilakeskus Hankepalvelut/Hankevalmistelu Ulla Lignell Sisäympäristöasiantuntija Kielotie 13, 01300 VANTAA e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
LisätiedotSISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa
SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE
LisätiedotIlmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio
Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio Kohde: Pinta-ala: Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: Käyttötarkoitus: Koulu Länsitie 62 Tilavuus: 66400 Laihia Kerrosluku: 2 Näytteenoton tilaaja:
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto
LisätiedotJÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA
1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia
LisätiedotKiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto
Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotTaloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015
Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,
LisätiedotJÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013
JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 30.11.2016 8.45 Tervetuloa! 9.00 Viemärietiketti isännöitsijän näkökulmasta Kouvolan Vesi Oy, Jarno Hujanen 9.30 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte
LisätiedotOtanta ja idätysnäytteiden valmistus
Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano
LisätiedotHyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus Avoinna
LisätiedotBiojätteen syntypaikkalajittelu
Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa
LisätiedotJÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN
Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien
LisätiedotIsännöitsijän jäteopas
Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 16.11.2016 9.00 Tervetuloa! 9.15 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Ilkka Töyrylä ja Virpi Leppälä 10.00 Asiaa energiasta Kymenlaakson Sähkö Oy,
LisätiedotKouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014
Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
Lisätiedot3. OLOSUHTEET, KÄYTETYT MENETELMÄT JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT
Vantaan kaupunki Sisäilmatutkimus 4.04.2012 1. Toimeksianto Tutkimuskohde: 01200 Vantaa Tutkimusajankohta: 24.02.2012 Tilaaja: Rakennesuunnittelijainsinööri Jouni Räsänen Vastuuhenkilö: Jouko Arvola, ISS
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki
LisätiedotBiojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä. Biotalouspäivät Aino Kainulainen, HSY
BIORENT Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä Biotalouspäivät 7.11.2018 Aino Kainulainen, HSY BIORENT pähkinänkuoressa Hanke pyrkii tehostamaan
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotKuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:
Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön
LisätiedotSaostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö
LisätiedotKiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.
Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-
LisätiedotJätehuollon varaukset kaavoituksessa
Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI
TUTKIMUSRAPORTTI 21.3.2018 Elisa Vene Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos Tiedoksi Ilmari Viljanen/Espoon kaupunki Kohde Rastaalan koulu, Alatalo, Espoo SISÄILMAN SEURANTANÄYTTEET 22500344.030 1 TUTKIMUKSEN
LisätiedotKyjäte Oheismateriaali asia 15
Kyjäte 29.11.2018 Oheismateriaali asia 15 Kotkan kaupunki Kaupunginhallitus Asia: Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien Kotkan Vihreiden valtuustoaloitetta 8.4.2018 muovin kierrätyksen lisääminen Kotkassa
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotKosteuskartoituksen mittauspöytäkirja
Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,
LisätiedotPÄIVITETTY TUTKIMUSSELOSTUS
PÄIVITETTY TUTKIMUSSELOSTUS 12.3.2019 Elisa Vene 225003-06 Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 0200 ESPOON KAUPUNKI Kohde Rehtorintien koulu, Rehtorintie 11, Espoo SISÄILMAN LAADUN MITTAUS 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT
LisätiedotBiojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ
Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki
LisätiedotJätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN
Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)
LisätiedotKauhavan kaupunki, Pernaan koulu
Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu Vanha- Lapuantie 22, 62220 Kauhava Sisäilmanäytteet 31.5.2017 Työnro 31 4384.34 RI (AMK) Irmeli Nutikka Rkm Timo Ekola 2 (6) Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu Vanha-Lapuantie
LisätiedotTietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat
Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...
LisätiedotAjankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen
Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus 14.11.2017 Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen 1 Muovipakkausten erilliskeräys 2 Muovipakkausten erilliskeräys HSY:n alueella
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA. Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa Voimassa alkaen
1 JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 25.10.2017 Voimassa 1.1.2018 alkaen 2 1. YLEISTÄ Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti,
LisätiedotJätehuolto tärkeä tehtävä
Jätehuolto tärkeä tehtävä Sabina Lindström ympäristökouluttaja Rosk n Roll -jätehuoltopalvelu 2018 Luennon sisältö Luennolla käydään läpi jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita Jätehuollon tärkeys
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
LisätiedotArkistokuva Raportti Työnumero: Sisäilman mikrobitason määritys
Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Virkatie 1 16600 Järvelä Arkistokuva Raportti Työnumero: 051421701226 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Koulutie 18 16600 Järvelä Sisäilman
LisätiedotSTHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä
STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain
LisätiedotPORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI
PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3
LisätiedotUusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin
1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotMuovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset
Muovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 CIRCWASTE-osahankkeet
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotHAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA
HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015 jonka kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 2.12.2014 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2015 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki perii jätemaksua
LisätiedotKiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013
Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208
TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset
TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 KOTKA Työ nro T15026 Kotka 9.11.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25,
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTOIMIVAN JÄTETILAN OPAS
TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila
LisätiedotMikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.
Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella
LisätiedotLiittyminen jätehuoltoon - jätekimppa
Kunta (Asiakasnumero) Jätehuoltoon liittyminen Muutos asiakastiedoissa Kimppa-astian tyhjennysosoite: 1. Kimppa-astiaa koskevat tiedot: Kimppa-astia on kahden tai useamman lähikiinteistön yhteinen jäteastia.
LisätiedotSisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen
Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711
LisätiedotKiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014
Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty
LisätiedotTuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN
JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät: Kunnan järjestämä sekajätteen
LisätiedotKaramzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.
K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p o o Sisäilman mikrobit 5.4.2017 Työnro 319099.16 Ins. Terttu Rönkä 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 1.3 Kohde ja
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotLapinjärven jätetaksa 2015
LIITE 1 1 Lapinjärven jätetaksa 2015 1 Yleistä 1 Lapinjärven kunnassa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kiinteistökohtaisten jäteastioiden tyhjennysmaksuista ei määrätä tässä
LisätiedotULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS
S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:
Lisätiedot