Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin"

Transkriptio

1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Heikki Kallunki, Tapio Koskenmäki Jätekukko Oy Toukokuu 2004

2 ESIPUHE Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla oli haastava projekti uudelle alueelliselle jätehuoltoyhtiölle. Keräily haluttiin käynnistää mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenaikaisesti molemmilla keräilyalueilla. Alusta asti oli selvää, että keräilyn käynnistäminen haluttiin tehdä jätteentuottajille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tätä varten kaikille keräilyn piirin tulleille kiinteistöille jaettiin mm. keräysastiat Jätekukko Oy:n toimesta. Jätekukko Oy on selvittänyt aktiivisesti keräilyn käynnistymisen toteutumista kahdessa suuremmassa tutkimushankkeessa ja muutamassa pienemmässä selvityksessä. Näiden hankkeiden avulla on pyritty lisäämään sitä tietotaitoa, jota nykyaikainen biojätteen erilliskeräily vaatii ja toisaalta saamaan analysoitua tietoa biojätteen erilliskeräilystä sen mahdollista laajentamista varten. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kotitalouksien biojätteen keräilymenetelmä vaikuttaa biojätteen ominaisuuksiin. Tutkimusta tehtiin vertailemalla Kuopion ja Pieksämäen seudun toisistaan poikkeavia keräilymenetelmiä. Toisessa suuremmassa tutkimuksessa, joka niin ikään valmistui kevään 2004 aikana, Työtehoseura selvitti, miten biojätteen erilliskeräily toteutui kotitalouksissa ja miten kuntalaiset olivat keräyksen käynnistämisen kokeneet. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian ja Vapo Oy:n laboratorioiden kanssa ja sen rahoitukseen ovat osallistuneet Jätekukko Oy:n lisäksi, Lassila & Tikanoja Oyj, Oy Biopartners Ab sekä PolarGruppen As. Tekijät haluavat kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Biojätteen erilliskeräily laajenee Jätekukon alueella vuoden 2005 alusta alkaen. Nyt meillä on enemmän eväitä tehdä järkeviä päätöksiä, jotta biojätteiden lajittelu olisi jatkossakin jätteentuottajille vaivatonta ja toisaalta kerättävä biojäte mahdollisimman laadukasta. Kuopiossa Tekijät 1

3 TIIVISTELMÄ Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla vuoden 2003 aikana. Keräily käynnistettiin sekä vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöissä että muissa kuin asuinkiinteistöissä, joissa biojätekertymä on viikossa suurempi kuin 100 litraa. Jätekukko Oy toimitti kaikille keräykseen piiriin tulleille kiinteistöille keräysvälineet. Pieksämäen asuinkiinteistöihin toimitettiin 240 litran keräysastiat, jotka olivat ilmastoituja. Kuopion asuinkiinteistöille toimitetut astiat olivat umpinaisia. Kuopion keräysastioissa käytetään biohajoavasta maissitärkkelyksestä valmistettuja sisäsäkkejä, kun taas Pieksämäen seudulla säkkejä ei käytetä. Kiinteistökohtaisten keräysvälineiden lisäksi Jätekukko Oy jakoi Pieksämäen kotitalouksiin keittiön biojäteastian (biojätekorin) sekä 150 kappaletta biohajoavia maissitärkkelyspusseja biojätteen pakkaamista varten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöjen biojätteen keräilymenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin (ph, kosteus ja mikrobit) ja miten keräilymenetelmät poikkeavat tässä suhteessa toisistaan käytännössä. Varsinaisten mittauksien lisäksi tehtiin aistinvaraista arviointia, jonka aikana arvioitiin biojäteastioiden puhtautta, hajua ja biojätekertymiä. Tutkimukset tehtiin syksyllä 2003 ja talvella Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että Kuopion ja Pieksämäen seudun biojätteen keräilymenetelmällä ei ole vaikutusta kotitalouksista kerätyn biojätteen ph-arvoon, kosteuteen ja biojäteastiassa olevasta biojätteestä vapautuviin mikrobeihin. Toisaalta aistinvaraisissa arvioinneissa saatiin selviä viitteitä siitä, että Pieksämäellä asuinkiinteistöissä käytössä oleva keräilyjärjestely oli hygieenisempi kuin Kuopiossa käytössä oleva järjestelmä. Tämän tutkimuksen mittaukset tehtiin syksyllä ja talvella. Jatkossa on syytä selvittää, vaikuttaako keräilymenetelmä biojätteen ominaisuuksiin kesäaikana. On myös selvitettävä, miten Pieksämäen jätehuoltomääräyksien sallima biojäteastioiden pidempi tyhjennysväli (2 viikkoa) vaikuttaa biojätteen ominaisuuksiin ja toisaalta keräysastioista mahdollisesti vapautuviin epämiellyttäviin hajuihin, haitallisiin hiukkasiin ja yhdisteisiin. 2

4 SUMMARY The collection of source separated kitchen biowaste was started in larger scale in Finland during last decade. The kitchen biowaste is defined as easily degraded wastes of plant or animal origin. In the city of Kuopio and in the city of Pieksämäki collection of kitchen biowaste was started at the same time (in June 2003) using two methods. The collection was arranged by the regional waste management company. The collection of kitchen biowaste was started in dwelling real estates with more than 10 households. The regional waste management company provided biowaste bins for every dwelling real estate. In the city of Pieksämäki company provided bins with air holes (240 litres, made by Plastic Omnium) and furthermore every household was given one bucket, ventilated Combi BioBag holder system, and 150 compostable bags (biomat BioBags). In the city of Kuopio company provided bins without air holes (240 litres, made by Plastic Omnium) compostable sack inside. In Kuopio the household were given some compostable bags but the bucket was not given. The aim of this present study was to find out whether the different biowaste collection methods have influence on the quality (ph-value, moisture and microorganisms) of biowastes and compare these two collection methods in practice. In addition to the measurements also cleanliness, odour and quantity of biowastes was assessed. The moisture and ph-values of biowastes were at the same level in both collection methods. The mean of ph-values was 5,57 in Pieksämäki and 5,55 in Kuopio. The mean of moistures was 66,5 % in Pieksämäki and 66,5 % in Kuopio. In the city of Kuopio people used newspaper and other papers to the packing of biowastes more than in Pieksämäki. This may have an effect on the moisture of biowastes as well as on the ph-values. The results of microorganism study are present in the appendix (in Finnish and in English). According to the assessments, which were made during this study biowaste bins were cleaner, drier and more odourless in Pieksämäki than in Kuopio. On the basis of this study the kitchen biowaste collection method, which was used in Pieksämäki, was better than the method used in Kuopio. 3

5 ESIPUHE...1 TIIVISTELMÄ...2 SUMMARY JOHDANTO Lainsäädäntö erilliskeräilyn taustalla Biojätteen erilliskeräily käytännössä Biojätteen ominaisuudet AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuskohteet Mittaukset Kosteus ja ph-mittaukset Mikrobit Aistinvarainen arviointi Biojäteastioiden lämpötilat Tilastolliset analyysit TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ph ja kosteus Mikrobit Aistinvarainen arviointi Biojäteastioiden lämpötilat JOHTOPÄÄTÖKSET...19 KIRJALLISUUS...21 LIITTEET

6 1. JOHDANTO Biojätteen hyödyntäminen ja sitä varten järjestetty biojätteen erilliskeräily on käynnistynyt Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1990-luvulla luvulla biojätteen hyödyntäminen on laajentunut ja laajenee entisestään alati tiukentuvan jätelainsäädännön ohjaamana. Erilliskeräyksen toteuttamisessa ei ilmeisesti ole täysin onnistuttu, sillä vuonna 2001 julkaistussa raportissa on esitetty, että biojätteen hyödyntämisaste on ainoastaan 10 % (Anhava ym. 2001). Biohajoavaa jätettä on jäte, jota voidaan hajottaa biologisesti joko hapellisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Biohajoaviin jätteisiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi elintarvikejätteet, kasvi- ja puutarhajätteet ja lietteet sekä lanta. Biojäte -sanaa voidaan pitää biohajoavan jätteen alakäsitteenä ja sillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvike- ja ruokajätteitä sekä puutarhajätteitä. Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käynnistettiin biojätteen erilliskeräily vuoden 2003 aikana. Erilliskeräyksen piiriin sisällytettiin kyseisten kuntien jätehuoltomääräyksien mukaisesti asuinkiinteistöt, joilla oli vähintään kymmenen asuinhuoneistoa ja muut kuin asuinkiinteistöt, joissa tuotetaan biojätettä enemmän kuin 100 litraa viikossa. Keräyksen käytännön järjestelyistä vastasi alueellinen jätehuoltoyhtiö Jätekukko Oy. Keräyksen käynnistämisestä on julkaistu oma raportti (Kallunki ym. 2004). Jätekukko Oy on alueellinen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka toiminta-alue käsitti 19 kuntaa vuonna Yhtiön toiminta-ajatuksena on toimia täyden palvelun palveluntuottajana osakaskunnilleen sekä niiden alueilla toimiville jätteentuottajille. Jätekukko Oy tuottaa jätteiden kuljetuspalvelut kuntien järjestämänä kuljetuksena, jäteneuvonnan, jätteiden hyödyntämis- ja muut käsittelypalvelut, jätteen loppusijoituksen sekä tarpeelliset raportoinnit viranomaisille. Yhtiö kattaa toimintansa jätteentuottajilta perittävillä jätemaksuilla Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöjen biojätteen keräilymenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin ja miten keräilymenetelmät poikkeavat tässä suhteessa toisistaan käytännössä. Tutkimuksessa vertailtiin Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla kerättyjen biojätteiden mikrobiologiaa, biojätteen koostumusta, kosteutta ja ph:ta. Lisäksi keräysvälineitä, lähinnä niiden hygieniaa, arvioitiin aistinvaraisesti. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja päätettäessä biojätteen 5

7 erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistössä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää biojätteenkeräilymenetelmien vertailussa Lainsäädäntö erilliskeräilyn taustalla Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaisesta asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. VNp:n päätöksen lisäksi myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen oma ympäristölupa kieltää biojätteen pääosan loppusijoittamisen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle vuoden 2004 alusta alkaen. Jätekukko Oy:n toimialueella biojätteen erilliskeräily päätettiin käynnistää ensimmäisessä vaiheessa Kuopion, Pieksämäen ja Pieksämäen maalaiskunnan (vuodesta 2004 lähtien Pieksänmaan) alueilla. Keräily käynnistettiin jätehuoltomääräysten mukaisesti kymmenen tai useamman asunnon kiinteistöillä sekä muilla kiinteistöillä, joilla biojätettä syntyy yli 100 litraa viikossa Biojätteen erilliskeräily käytännössä Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin Kuopion ja Pieksämäen seudun asuinkiinteistöillä, joilla oli vähintään kymmenen asuinhuoneistoa. Koulujen suurkeittiöt liittyivät keräilyn piiriin elokuussa ja muut kiinteistöt, joilla biojätettä syntyi arvioiden mukaan yli sata litraa viikossa, syyskuussa. Tarkoituksena oli käynnistää biojätteen erilliskeräily mahdollisimman tehokkaasti ja jätteiden tuottajien kannalta vaivattomasti. Jätekukko Oy toimitti keräysvälineet kaikille keräilyn piiriin kuuluville kiinteistöille. Keräysvälineiden (keräysastiat, sisäsäkit ja biojätepussit) hankinta tehtiin keskitetysti tarjouskilpailun perusteella. Sekä Kuopioon että Pieksämäen seudulle jaetut keräysastiat olivat Lassila & Tikanojan toimittamia Plastic Omniumin valmistamia Jäkki-jäteastioita. Pieksämäen seudun asuinkiinteistöille jaetut keräysastiat olivat ilmastettuja (kuva 1 a.). Kuopion 6

8 asuinkiinteistöille jaetut astiat olivat umpinaisia ja tyhjennyksen yhteydessä vaihdettavalla sisäsäkillä varustettuja (kuva 1 b.). Kuva 1 a. Pieksämäen astia Kuva 1 b. Kuopion astia Pieksämäellä asuntoihin jaetut biojäteastiat (biojätekorit, joiden tilavuus oli 6 litraa) olivat PolarGruppen AS:n valmistamia (kuva 2.). Astiat olivat kannettomia ja reikäisiä. Astioiden mukana asuntoihin jaetut biojätepussit olivat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia. Materiaaliltaan pussit ovat maissitärkkelystä. Samaa materiaalia ovat Kuopiossa keräysastioissa käytettävät sisäsäkit. Kuopiossa kotitalouksille jaettiin infopaketin mukana muutamia biojätepusseja. Kuva 2. Pieksämäellä asuntoihin jaettu biojäteastia ja biojätepussi 7

9 1.3. Biojätteen ominaisuudet Biojätteen prosessoinnin kannalta biojätteen olisi oltava sopivan kosteaa (40 70 %) ja sen pharvon olisi oltava mahdollisimman lähellä neutraalia (ph 7,0). Suomessa ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty tämän tutkimuksen kaltaisia tutkimuksia, joissa olisi selvitetty biojätteen ominaisuuksia välittömästi biojäteastioiden tyhjennysten jälkeen. Maassamme on kuitenkin tehty tutkimuksia, joissa on selvitetty biojätteen ominaisuuksia kompostoinnin ja varastoinnin aikana. Jyväskylän yliopiston tekemässä tutkimuksessa aumakompostoidun biojätteen ph-arvot vaihtelivat välillä 5,1 6,1 ja kosteuspitoisuudet välillä 27,3 % 76,8 % (ka 63,8 %) (Koivula 2000). 8

10 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimuskohteet Tutkimuksessa keskityttiin Kuopion ja Pieksämäen seudun alueen asuinkiinteistöihin, joissa biojätteen lajittelu ja erilliskeräily oli aloitettu Tutkimuskohteina olivat eri kokoluokkaa olevien taloyhtiöiden biojäteastiat ja niihin kerätyt biojätteet. Kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa taloyhtiöissä oli jätekatos, johon biojäteastia oli sijoitettu. Biojäteastioiden tyhjennysväli oli viikko. Taloyhtiöiden asukkaita tiedotettiin tutkimuksesta taloyhtiöiden ilmoitustaululle tai jätekatoksen seinään kiinnitetyllä tiedotteella. Tutkimuksessa mukana olleet taloyhtiöt on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimuksessa mukana olleet taloyhtiöt Asuinkiinteistö: Osoite: Huoneistojen lukumäärä Biojäteastioiden lukumäärä Kuopio: Rivitaloyhtiö Malikkakuja Rivitaloyhtiö Lippukatu Kerrostaloyhtiö Kulmakatu Kerrostaloyhtiö Litmasenkaari Pieksämäki: Rivitaloyhtiö Hanhentie Rivitaloyhtiö Tuohiniementie Kerrostaloyhtiö Niilontie Kerrostaloyhtiö Savontie Tutkimus kesti kaikkiaan kuusi kuukautta, jonka aikana näytteitä otettiin kahden kuukauden välein yhteensä neljä kertaa. Varsinaisten näytteiden lisäksi otettiin mikrobiologisia tutkimuksia varten vertailunäytteitä tyhjistä biojäteastioista. 9

11 2.2 Mittaukset Näytteitä otettiin sekä syksyllä että talvella, jotta myös säätilan vaikutuksia biojätteen laatuun ja mittaustuloksiin voitiin arvioida. Näytteenottopäivät ja -olosuhteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Näytteenottopäivät ja -olosuhteet Aika Paikka Lämpötila, C Yleinen säätila Kuopio Pieksämäki pilvinen, tuulinen pilvinen, tuulinen Kuopio Pieksämäki pilvinen, tyyntä pilvinen, tyyntä Kuopio - 6 pilvinen, tyyntä Pieksämäki - 6 sateista, tyyntä Kuopio Pieksämäki aurinkoista, tyyntä aurinkoista, tyyntä Kosteus ja ph-mittaukset Kosteuden mittaaminen erilliskerätystä biojätteestä on vaikeaa jätteen epähomogeenisuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa biojätteen kosteutta mitattiin esikäsittelyn jälkeen lämpökaappimenetelmällä. Kerätyt biojätenäytteet murskattiin Jyväskylässä Mustankorkean jätekeskuksella ns. Allu-kauhalla, jonka jälkeen varsinaiset kosteusmittaukset tehtiin Vapo Oy:n Jyväskylän laboratoriossa. Samassa yhteydessä biojätteestä mitattiin ph. Kosteus- ja ph-mittaukset tehtiin kaikkien tutkimuksissa mukana olleiden taloyhtiöiden biojäteastioiden sisällöstä. Kosteus- ja ph analyyseja varten tutkimusastiat kerättiin pakettiautoon ja ne kuljetettiin Mustankorkean jätekeskukseen Jyväskylään, jossa niiden sisältämät biojätteet murskattiin. Murskauksen jälkeen näytteet otettiin siten, että biojätteiden pakkauksia (sisäsäkkejä, biopusseja, sanomalehtiä jne.) ei näytteisiin otettu. Murskauksen ja näytteen oton jälkeen näytteet toimitettiin analysoitavaksi VAPO:n laboratorioon. 10

12 Tutkimuksessa mukana olleet biojäteastiat merkittiin seuraavilla tiedoilla: Kaupunki, katuosoite, tyhjennyspäivämäärä ja näyte(astia-) numero. Jokaisen näytteenoton yhteydessä taloyhtiöille toimitettiin tyhjä puhdistettu biojäteastia tutkimukseen otetun astian tilalle Mikrobit Biojätteestä ilmaan vapautuvia mikrobeja kerättiin jäteastioiden sisäkanteen kiinnitetyille kasvatusalustoille. Avonaiset kasvatusalustat oli kiinnitetty ilmastointiteipillä kuvan 1. mukaiseen järjestykseen. Näytteet otettiin avaamalla kantta 90 asteen kulmaan ja sulkemalla se säännöllisellä rytmillä yhteensä 20 kertaa. Tällä tavoin jäteastiaan saatiin aikaiseksi turbulenttisia ilmavirtauksia. Vastaavanlaista näytteenottomenetelmää on käytetty muissakin tämän tutkimuksen kaltaisissa tutkimuksissa (Klammer 2002). Näytteitä otettiin kolmelle kasvatusalustalle seuraavasti: mesofiiliset homeet Hagem-agarille, kserofiiliset homeet DG-18-agarille ja mesofiiliset bakteerit THG-agarille. Yhden näytteenoton aikana näytteitä otettiin kolmelle samanlaiselle alustalle, joten näytteitä otetaan kaikkiaan yhdeksälle alustalle yhden näytteenoton aikana (kuva 3). Jokaisesta keräysastiasta otettiin kaksi peräkkäistä näytettä jokaisen näytteenoton yhteydessä. = DG-18-agar = THG-agar = Hagem-agar Kuva 3. Maljojen asettelu biojäteastian sisäkanteen 11

13 Pakkaskaudella keräysastioiden sisäkansiin oli kertynyt jäätä, eteenkin Kuopion umpinaisissa astioissa, jolloin sisäkantta piti lämmittää nestekaasupolttimella kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4. Sisäkannen sulatus nestekaasupolttimella Näytteet analysoitiin Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratoriossa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä Aistinvarainen arviointi Aistinvaraista arviointia tehtiin jokaisen näytteenoton yhteydessä. Näytteenottajat arvioivat jäteastian yleistä puhtautta, astian pohjalle ja seinämiin kertyneen kosteuden määrää ja talviaikana jäteastioiden sisäkanteen ja sisäpinnoille kertyneen jään määrää. Lisäksi arvioitiin jäteastian täyttötilavuuksia ja biojätteen koostumusta ja pakkausmateriaaleja. 12

14 2.2.4 Biojäteastioiden lämpötilat Biojäteastioiden lämpötilaa seurattiin biojäteastian sisäkanteen kiinnitetyllä tallentavalla lämpötilaloggereilla. Näytteenottopäivinä lämpötilaloggeri siirrettiin kiinteistölle jääneeseen tyhjään biojäteastiaan. Mittaustulos ilmoittaa jäteastian ilman lämpötilan, eikä astian sisältämän biojätteen lämpötilaa. Lämpötilaa tallennettiin kolmen tunnin välein kahdeksan kertaa vuorokaudessa koko tutkimushankkeen ajan. Mittarit asennettiin välisenä aikana. Lämpötilatiedot purettiin VAPO Oy:n Jyväskylän laboratoriossa. 2.3 Tilastolliset analyysit Biojätteen ph- ja kosteusmittauksien tuloksien tilastolliset analyysit tehtiin The SAS system for Windows ohjelmistolla. Tuloksista laskettiin normaalit tilastolliset tunnusluvut (keskiarvo, keskihajonta ja vaihteluväli). Varsinaista tilastollista testausta varten aineistojen normaalisuutta selvitettiin Shapiro-Wilk-testillä. Normaalit osa-aineistot testattiin T-testillä ja ei-normaalit osaaineistot ei-parametrisellä Kruskal-Wallis-testillä. Tulosten merkittävyydet on tarkasteltu p < 0,05 tasolla. Osalle aineistoa (täyttöasteen vaikutus ph-arvoon ja kosteuteen) selvitettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet. 13

15 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 ph ja kosteus Biojätteen ph-arvoissa ei havaittu eroja Kuopiossa ja Pieksämäellä kerättyjen biojätteiden välillä (Kruskal-Wallis, p = 0,858). Biojätteen kosteuspitoisuuksissa ei myöskään ollut tilastollisesti merkittäviä eroja (T-Test, p = 0,998). ph ja kosteusmittauksien tulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Tuloksissa ei ole huomioitu Pieksämäen Hanhentieltä otettua näytettä, koska biojäteastiassa oli hyvin vähän jätettä. Yksityiskohtaiset mittaustulokset on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Taulukko 3. Biojätteiden ph-arvot Kuopio, n=16 Pieksämäki, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,55 5,57 5,56 keskihajonta 0,98 0,57 0,80 vaihteluväli 4 8,4 4,8 6,7 4 8,4 Taulukko 4. Biojätteiden kosteuspitoisuudet, massa % Kuopio, n=16 Pieksämäki, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 66,5 66,5 66,5 keskihajonta 6,04 6,00 5,92 vaihteluväli 54,4 75,1 50,9 74,4 50,9 75,1 14

16 Kerrostalojen ja rivitalojen biojäteastioiden biojätteistä otettujen näytteiden ph- ja kosteuspitoisuuksissa ei myöskään ollut eroja (ph: Kruskall-Wallis, p=0,843 ja kosteus: T-Test, p=0,829). Kerros- ja rivitaloyhtiöistä otettujen biojätenäytteiden ph-arvot ja kosteuspitoisuudet on esitetty taulukoissa 5. ja 6. Taulukko 5. Biojätteiden ph-arvot erityyppisissä taloyhtiöissä Kerrostalo, n=16 Rivitalo, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,54 5,59 5,56 keskihajonta 0,55 1,02 0,80 vaihteluväli 4,8 6,7 4 8,4 4 8,4 Taulukko 6. Biojätteiden kosteus erityyppisissä taloyhtiöissä, massa % Kerrostalo, n=16 Rivitalo, n=15 Kaikki, n=31 keskiarvo 66,3 66,7 66,5 keskihajonta 5,77 6,27 5,92 vaihteluväli 50,9 74,4 54,4 75,1 50,9 75,1 Erikokoisissa taloyhtiöissä biojätteen kosteuspitoisuudet (kosteus: T-Test, 0,101) olivat myös samaa luokkaa (taulukko 8). Pienissä taloyhtiöissä biojätteen ph-arvo oli hieman suurempi kuin suurissa taloyhtiöissä (Kruskal-Wallis, p=0,047) (taulukko 7). Taulukko 7. Biojätteiden ph-arvot erikokoisissa taloyhtiöissä Pienet taloyhtiöt, n=15 Suuret taloyhtiöt, n=16 Kaikki, n=31 keskiarvo 5,68 5,45 5,56 keskihajonta 0,71 0,91 0,80 vaihteluväli 4 6,7 4 8,4 4 8,4 15

17 Taulukko 8. Biojätteiden kosteus erikokoisissa taloyhtiöissä, massa % Pienet taloyhtiöt, n=15 Suuret taloyhtiöt, n=16 Kaikki, n=31 keskiarvo 64,7 68,2 66,5 keskihajonta 5,58 5,60 5,92 vaihteluväli 50,9 73,7 54,4 75,1 50,9 75,1 Biojäteastian täyttöasteella ei havaittu olevan merkitystä biojätteen ph-arvoon (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin -0,15) eikä biojätteen kosteuspitoisuuteen (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin 0,15). 3.2 Mikrobit Mikrobitulokset on esitetty erillisessä Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion tekemässä raportissa (liite 2.). 3.3 Aistinvarainen arviointi Aistinvaraisessa arvioinnissa kiinnitettiin huomiota keräysastioiden puhtauteen, hajuun ja täyttöasteeseen sekä talviaikana jään muodostumiseen astioiden sisäpinnoille. Pieksämäellä käytössä olevat keräysastiat olivat arvioiden perusteella pysyneet huomattavasti puhtaampina kuin Kuopion astiat. Pieksämäen astioihin ei ollut kertynyt nestettä eikä myöskään astian kanteen tai sivuseiniin ollut muodostunut kosteutta, kun taas Kuopion astioihin kosteutta oli kertynyt. Pakkaskautena Kuopion astioiden sisäkansiin oli kertynyt toisinaan suuriakin määriä jäätä (kuva 5 a), kun taas Pieksämäellä jäätä ei ollut muodostunut (kuva 5 b). 16

18 Kuva 5 a. Kuopiossa käytössä oleva biojäteastia pakkaskaudella. Kuva 5 b. Pieksämäellä käytössä oleva biojäteastia pakkaskaudella Jäteastioiden täyttötilavuudet vaihtelivat paljon. Kahdessa kerrostaloyhtiössä biojätekertymät olivat hyvin pieniä koko tutkimusjakson ajan, kun taas suurissa rivitaloyhtiöissä biojäteastiat olivat täysiä lähes jokaisella näytteenottokerralla. Biojätteiden joukossa ei esiintynyt vääriä jätelajeja ja ne olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pakattu oikein. Pakkauksina oli yleensä käytetty biohajoavasta materiaalista tehtyjä pusseja ja sanomalehtiä. 3.4 Biojäteastioiden lämpötilat Biojäteastioiden ilman lämpötiloja seurattiin koko tutkimuksen ajan kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa taloyhtiöissä. Puolet lämpötilaloggereista katosi tutkimusjakson aikana, joten jäteastioiden ilman lämpötiloja saatiin mitattua ainoastaan neljästä taloyhtiöstä. Jäteastioiden ilman lämpötilat näytteenottopäivinä on esitetty kuvassa 6. 17

19 10,0 5,0 0, ,0-10,0-15,0-20,0-25,0 Pieni rivitaloyhtiö, Pieksämäki Iso kerrostaloyhtiö, Pieksämäki Pieni kerrostaloyhtiö, Pieksämäki Pieni kerrostaloyhtiö, Kuopio* Kuva 6. Biojäteastioiden ilman lämpötilat ( C) näytteenottopäivinä noin kello 7.40 (*tammikuun lämpötila mitattu 15.1., jolloin Kuopion näytteet otettiin) Tässä tutkimuksessa käytössä olleiden lämpötilaloggereiden toiminta-alue oli -20 C C, mikä voi aiheuttaa virheitä mittaustuloksiin kylmimmillä lämpötiloilla. 18

20 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käytössä olevilla kotitalouksien biojätteen keräilymenetelmillä ei tämän tutkimuksen mukaan ole vaikutusta biojätteen ominaisuuksiin (mikrobit, kosteus ja ph-arvo). ph-arvot ja kosteuspitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa keräilymenetelmästä riippumatta. Myöskään mikrobipitoisuuksissa ja mikrobinäytteissä esiintyneissä mikrobisuvuissa ei ollut eroja, joita voitaisiin selittää keräilymenetelmien välisillä eroilla. Käytössä olleista biojäteastioista ei vapautunut ilmaan sen suurempia määriä mikrobeja kuin tyhjistä vertailuastioistakaan. Vuodenajalla sen sijaan oli vaikutusta mikrobipesäkkeiden määriin, mikä viittaa siihen, että kasvatusalustoille biojäteastian kannen avaamisen yhteydessä kerääntyneet mikrobit ovat pääosin peräisin ulkoilmasta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksissa käytännössä syntyvän biojätteen ominaisuuksia, joten tutkittujen biojätteiden laatu ja koostumus vaihtelivat mittauksesta toiseen, mikä osaltaan vaikuttaa mittaustuloksiin. Kotitalouksissa syntyvien biojätteiden koostumus ja jätteiden pakkaustapa vaikuttavat todennäköisesti biojätteen ph-arvoon ja kosteuteen. Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla käytettiin osaksi erilaisia pakkausmateriaaleja. Havaintojen perusteella Kuopiossa käytettiin sekä sanomalehteä että biohajoavasta materiaalista tehtyjä biojätepusseja biojätteen pakkaamiseen, kun taas Pieksämäellä käytettiin lähes ainoastaan biohajoavasta materiaalista tehtyjä biojätepusseja. Samanlaisia tietoja saatiin myös Työtehoseuran tutkimuksessa (Korhonen ja Kallunki 2004). Biojätteen pakkaustavalla voi olla merkitystä biojätteen kosteuteen ja sitä kautta myös biojätteen ph-arvoon, mikä voi toisaalta tasoittaa käytettyjen keräilymenetelmien välisiä eroja suhteessa biojätteen ominaisuuksiin. Taloyhtiön koolla ja sillä, oliko kysymyksessä rivi- tai kerrostaloyhtiö, ei tämän tutkimuksen perusteella ole merkitystä biojätteen ominaisuuksiin. Havaintojen perusteella rivitaloyhtiöissä biojätekertymät olivat kuitenkin suurempia kuin kerrostaloissa, mikä osittain selittyy rivitaloasuntojen suuremmalla koolla ja rivitaloissa asuvien lapsiperheiden suuremmalla määrällä. Työtehoseuran tutkimuksessa on lisäksi selvinnyt, että Pieksämäellä kotitalouksiin ennen keräyksen käynnistymistä toimitetut keräysastiat (biojätekorit) ja biojätepussit parantavat biojätekertymiä ja helpottavat biojätteen käsittelyä (Korhonen ja Kallunki 2004). 19

21 Suomessa ei ole aikaisemmin tehty tämän tutkimuksen kaltaisia selvityksiä, joissa olisi tutkittu biojätteen ominaisuuksia välittömästi keräyksen jälkeen. Innsbruckin yliopistossa tehdyssä selvityksessä (Klammer 2002) havaittiin, että biojätteen painon väheneminen (kuivuminen) keittiön biojäteastiassa voi kolmen päivän aikana olla jopa 32 %, kun käytetään ilmastoituja biojäteastioita ja maissitärkkelyksestä valmistettuja biojätepusseja. Kyseinen tutkimus oli tehty laboratorioolosuhteissa, minkä vuoksi tuloksia ei voi suoraan verrata nyt tehtyyn tutkimukseen. Pieksämäellä käytetty ilmastoitu biojäteastia osoittautui aistinvaraisissa arvioissa toimivan paremmin kuin Kuopiossa käytetty umpinainen astia. Pieksämäellä keräysastian pohjalle ja sisäseinämiin kertyi huomattavasti vähemmän nesteitä ja vastaavasti talviaikana vähemmän jäätä kuin Kuopiossa käytössä oleviin astioihin. Kuopiossa kosteutta muodostui nimenomaan sisäsäkin ja astian väliin. Havainnot viittaavat siihen, että Pieksämäellä käytössä olevissa ilmastoiduissa keräysastioissa biojätteistä peräisin oleva kosteus pääsee haihtumaan ympäröivään ilmaan. On kuitenkin huomioitava, että sekä Kuopion että Pieksämäen menetelmissä biojäteastiat säilyivät suhteellisen siisteinä, joten sisäsäkin käyttö Kuopion umpinaisissa astioissa on perusteltua. Tämän tutkimuksen mittaukset ja näytteenotot ajoittuivat syksy- ja talviaikaan. Biojätteen käsittelyyn liittyvät ongelmat (haju, mikrobit) ovat suurimmillaan kuumimpaan kesäaikaan. Tämän vuoksi jatkossa on selvitettävä biojätteen ominaisuuksia myös kesäaikana. Myös Pieksämäellä eräissä taloyhtiöissä käytössä olevan pidemmän tyhjennysvälin (2 viikkoa) vaikutusta biojätteen ominaisuuksiin olisi selvitettävä. Lisäksi olisi syytä selvittää keräysastioihin kertyvän nesteen mikrobiologiaa. Tämän tutkimuksen, Työtehoseuran Jätekukko Oy:lle tekemän tutkimuksen sekä kuljetusurakoitsijalta sekä Jätekukon asiakaspalveluun tulleen palautteen perusteella voidaan biojätteen erilliskeräilyn laajentaminen suunnitella toteutettavaksi parhaalla mahdollisella tavalla. 20

22 KIRJALLISUUS Anhava, J., Ekholm, E., Ikäheimo, E., Koskela, K., Kurvi, M., Walavaara, M. (2001). Jätehuollon ja materiaalikierrätyksen teknologiat ja niiden kehittämistarpeet. Teknologiakatsaus 102/2001. TEKES Kallunki, H., Björk, P., Forsman, T., Ryhänen, A. (2004). Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen. Loppuraportti Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Jätekukko Oy Klammer, S. (2002). Are there weight reductions and hygienic benefits through the ventilated biomat-combisystem and Mater-Bi BioBags. Final Report. Institute of Microbiology, University of Innsbruck Koivula, N., Hänninen, K., Tolvanen, O. (2000). Windrow composting of source separated kitchen biowastes in Finland. Waste Manage Res. 18: Korhonen, A., Kallunki, H. (2004). Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitaloudessa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita nro 9. 21

23 LIITTEET Liite 1. Biojätteiden kosteuspitoisuudet ja ph-arvot taloyhtiöittäin Liite 2. Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion laatima raportti mikrobianalyyseista ja niiden tuloksista (suomeksi ja englanniksi) 22

24 Liite 1. ph- ja kosteusmittauksien tulokset taloyhtiöittäin Kuopio Osoite: ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % Iso rivitaloyhtiö Lippukatu 5-7 8,4 54,4 5,5 75,1 6 73,4 4 59,6 Pieni rivitaloyhtiö Malikkakuja 2 5,2 73,7 5,9 59,3 4 73,5 6 64,4 Pieni kerrostaloyhtiö Kulmakatu 8 5,5 69,1 5,4 61 5,6 68,1 6 63,2 Suuri kerrostaloyhtiö Litmasenkaari 6 5,9 66 5,3 67,6 5, ,7 Pieksämäki Osoite: ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % ph kosteus % Iso rivitaloyhtiö Tuohiniementie 6 5,2 65,5 5,4 71,6 5,4 69,1 5,1 65,6 Pieni rivitaloyhtiö Hanhentie 14 5,2 77,8 6,2 62,4 5,5 70,5 6 63,1 Pieni kerrostaloyhtiö Niilontie 5 6,4 50,9 6 63,8 6,7 60,7 4,8 66,8 Iso kerrostaloyhtiö Savontie ,8 73,9 5,3 74,4 5,6 71 5,2 68,2 23

Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen

Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:...1 1. Yhteenveto...2 2. Johdanto...4 2.1 Yhtiön

Lisätiedot

BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA

BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus Avoinna

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

3. OLOSUHTEET, KÄYTETYT MENETELMÄT JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT

3. OLOSUHTEET, KÄYTETYT MENETELMÄT JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT Vantaan kaupunki Sisäilmatutkimus 4.04.2012 1. Toimeksianto Tutkimuskohde: 01200 Vantaa Tutkimusajankohta: 24.02.2012 Tilaaja: Rakennesuunnittelijainsinööri Jouni Räsänen Vastuuhenkilö: Jouko Arvola, ISS

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Liittyminen jätehuoltoon - jätekimppa

Liittyminen jätehuoltoon - jätekimppa Kunta (Asiakasnumero) Jätehuoltoon liittyminen Muutos asiakastiedoissa Kimppa-astian tyhjennysosoite: 1. Kimppa-astiaa koskevat tiedot: Kimppa-astia on kahden tai useamman lähikiinteistön yhteinen jäteastia.

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella

Lisätiedot

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Lapinjärven jätetaksa 2015

Lapinjärven jätetaksa 2015 LIITE 1 1 Lapinjärven jätetaksa 2015 1 Yleistä 1 Lapinjärven kunnassa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kiinteistökohtaisten jäteastioiden tyhjennysmaksuista ei määrätä tässä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät: Kunnan järjestämä sekajätteen

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Tuomas Huopana, Itä Suomen yliopisto Pohjois Savon biotalousosaajat teematyöpaja 5.6.2014 Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa Sisältö 1. Biohajoavien jätteiden energiapotentiaalit

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 16.12.2014 53 Voimaantulo: 1.1.2015 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Riihimäen kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1 / 9 Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kuiva- ja biojätteille erikseen määritellyillä

Lisätiedot

Miehikkälän jätetaksa 2013

Miehikkälän jätetaksa 2013 LIITE 3 Tela 11.9.2013 102 Miehikkälän jätetaksa 2013 1 Yleistä 1 Miehikkälän kunta hoitaa jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen Miehikkälän alueella. Jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,

Lisätiedot

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

Riisin ja lihan laatu 2011

Riisin ja lihan laatu 2011 Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN JA SEKAJÄTTEENKERÄYKSEN KUSTANNUSVERTAILU

DIPLOMITYÖ BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN JA SEKAJÄTTEENKERÄYKSEN KUSTANNUSVERTAILU LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto Lämpö- ja ympäristötekniikan laitos DIPLOMITYÖ BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN JA SEKAJÄTTEENKERÄYKSEN KUSTANNUSVERTAILU Diplomityön aihe on hyväksytty

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 2: Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 2: Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 2.1 Biojätteiden kaasutuslaitos... 3 2.2 Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen... 4 2.3 Jätteiden käsittelyn tehostaminen...

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Sivu 1 / 5 TIEDOTE ISÄNNÖITSIJÖILLE 31.8.2010 Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Biojäteastioita pestään viikoilla 37 ja 38,

Lisätiedot

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle

Lisätiedot

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi

PelloMMMRanuaMMMRovaniemi OpasMpienkiinteistöille JÄRJESTETTYMJÄTTEEKULJETUSM OMJOKAISEMOIKEUS,M MUTTAMMYÖSMVELVOLLISUUS Järjestetty jätteenkuljetus tarkoittaa sitä, että kiinteistöllämonm sopimusmjätehuollostamjätteenkuljetusyrityksenmkanssa.

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Savukosken kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Savukosken kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco)

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Hyvinkään kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Hyvinkään kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

Pyhtään jätetaksa 2015

Pyhtään jätetaksa 2015 LIITE 2 1 Pyhtään jätetaksa 2015 1 Yleistä 1 Pyhtään kunnassa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kiinteistökohtaisten jäteastioiden tyhjennysmaksuista ei määrätä tässä taksassa.

Lisätiedot