Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen
|
|
- Lauri Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004
2 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo: Yhteenveto Johdanto Yhtiön toiminta Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla Muut tekijät Hankkeen tavoitteet Hankkeen rahoitus Erilliskeräilyn järjestelyt Tiedotus Asuinkiinteistöt Muut kuin asuinkiinteistöt Keräysvälineet Kuopio Pieksämäki Ajojärjestelyt Biojätteen hyödyntäminen Erilliskeräilyn toteutuminen Kerätyn biojätteen määrä vuonna Kuopio Pieksämäki Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat Asiakkailta saatu palaute Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute Tutkimushankkeet Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Ohjausryhmän toiminta Erilliskeräily tulevaisuudessa Erilliskeräilyn laajentaminen Tiedotus Keräysvälineet Ajojärjestelyt Biojätteen hyödyntäminen...23 Viitteet
3 1. Yhteenveto Jätekukko Oy käynnisti biojätteen erilliskeräilyn Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli ympäristönsuojelullisten näkökohtien lisäksi lainsäädännön vaatimukset kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämisestä. Erilliskeräily järjestettiin asuinkiinteistöille, joilla oli vähintään 10 asuinhuoneistoa sekä kaupoille, suurkeittiöille yms. kiinteistöille, joiden arvioitu biojätekertymä oli vähintään 100 l/viikko. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistyminen haluttiin tehdä jätteentuottajien kannalta mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Keräyksen piiriin kuuluville kiinteistöille toimitettiin keräysvälineet Jätekukko Oy:n toimesta viikkoa ennen keräyksen käynnistämistä. Lisäksi keräyksen piiriin tulleisiin asuntoihin ja muihin kiinteistöihin jaettiin tiedotusmateriaalia keräyksen käynnistymisestä, lajittelusta ja muusta sen vaatimista toimenpiteistä hyvissä ajoin ennen keräyksen käynnistymistä. Biojätteen erilliskeräilyssä biojäte kulkee seuraavan reitin: 1. Biojäte laitetaan keittiön biojäteastiassa olevaan biojätepussiin tai muuhun pakkaukseen 2. Pakatut biojätteet viedään kiinteistökohtaiseen biojäteastiaan 3. Biojäteauto käy tyhjentämässä biojäteastian yleensä kerran viikossa 4. Biojäteauto kuljettaa biojätekuorman Jätekukko Oy:n ylläpitämään Heinälamminrinteen jätekeskuksen siirtokuormausasemalle 5. Siirtokuormausasemalla biojätteet lastataan suurempiin kontteihin 6. Biojätteet kuljetetaan hyödyntäjälle, pääasiassa Joensuun Seudun Jätehuollon Oy:n biojätelaitokselle. 7. Biojätteestä tulee kompostimultaa ja energiaa Ensimmäisen puolen vuoden aikana biojätettä kerättiin noin 1700 tonnia, josta suurin osa Kuopiosta. Karkeasti arvioiden puolet biojätteestä syntyi asuinkiinteistöissä ja puolet muissa kuin asuinkiinteistöissä (yritykset, suurtalouskeittiöt). Kuopion asukkaista keräilyn piiriin kuului noin 70 %, Pieksämäen asukkaista noin 50 % ja nykyisen Pieksänmaan asukkaista noin 10 %. Biojätekertymä oli selvästi suurempi asukasta kohden Pieksämäen seudulla kuin Kuopiossa. 2
4 Keräyksen alkuvaiheessa saatujen kokemusten perusteella keittiöihin jaetut keräysastiat ja biojätepussit lisäävät lajittelua kotitalouksissa. Biojätteen erilliskeräily laajenee Jätekukon toimialueella lähivuosien aikana. Tässä hankkeessa saaduilla tiedoilla ja kokemuksilla on merkittävä rooli päätettäessä, millä tavalla ja millaisilla keräysvälineillä laajennus toteutetaan. 3
5 2. Johdanto Biohajoavaa jätettä on jäte, jota voidaan hajottaa biologisesti joko hapellisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen on kompostointia ja hapettomissa olosuhteissa tapahtuva hajoaminen on mädätystä. Molemmissa prosesseissa mikroorganismit hajottavat jätettä. Biohajoaviin jätteisiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi elintarvikejätteet, kasvi- ja puutarhajätteet ja lietteet sekä lanta. Biojäte -sanaa voidaan pitää biohajoavan jätteen alakäsitteenä ja sillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvike- ja ruokajätteitä sekä puutarhajätteitä. Biojätteen hyödyntäminen ja sitä varten järjestetty biojätteen erilliskeräily on käynnistynyt Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1990-luvulla luvulla biojätteen hyödyntäminen on laajentunut ja laajenee entisestään alati tiukkenevan jätehuoltolainsäädännön ohjaamana. Jätekukon toiminta-alueella syntyy noin tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Tästä jätteestä on noin kolmannes biojätettä. Laskennallisesti biojätettä syntyy siis noin tonnia vuodessa. Asukasta kohden tämä tekee noin 70 kg biojätettä / vuosi, joskin käytännössä vaihtelu on asukkaiden kesken hyvin suurta. 2.1 Yhtiön toiminta Jätekukko Oy on alueellinen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka toiminta-alue käsitti 19 kuntaa vuonna 2003 (vuoden 2004 alusta lähtien osakaskuntien määrä on ollut 18 Pieksämäen maalaiskunnan, Virtasalmen ja Jäppilän yhdistyessä yhdeksi Pieksänmaan kunnaksi). Toimintaalueella on yhteensä noin asukasta. Yhtiön toiminta-ajatuksena on toimia täyden palvelun palveluntuottajana osakaskunnilleen sekä niiden alueilla toimiville jätteentuottajille sekä kotitalouksille että yrityksille. Jätekukko tuottaa jätteiden kuljetuspalvelut kunnan järjestämänä kuljetuksena, jätteiden hyödyntämis- ja muut käsittelypalvelut, jätteen loppusijoituksen, tarpeelliset raportoinnit viranomaisille. Jäteneuvonta on tärkeä osa Jätekukon toimintaa. Jäteneuvonnalla pyritään vähentämään loppusijoitukseen menevän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä auttamaan 4
6 kuntalaisia sekä yrityksiä toimivan ja tarkoituksenmukaisen jätehuollon järjestämisessä. Yhtiö kattaa toimintansa jätteentuottajilta perittävillä jätemaksuilla. 2.2 Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli niin lainsäädännöllisiä kuin ympäristönsuojelullisiakin tekijöitä Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla Euroopan neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) annettiin vuonna 1999 ja se astui voimaan samana vuonna. Direktiivi edellyttää strategian laatimista kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi. Suomessa kaatopaikkadirektiivi pantiin täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä kaatopaikoista (861/97), jonka mukaan, vuoden 2005 alusta lukien, kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaisesta asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Vnp:n päätöksen lisäksi myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen oma ympäristölupa kieltää biojätteen pääosan loppusijoittamisen vuoden 2004 alusta alkaen Muut tekijät Ympäristönsuojelullisten näkökohtien kannalta biojätteen erilliskeräily on perusteltua. Biohajoava jäte kuormittaa ympäristöä jätepenkassa esim. mätänemisen seurauksena jätteestä vapautuvien kasvihuonekaasujen (metaani ja hiilidioksidi) muodossa. Haittaeläinten aiheuttamat ongelmat jätekeskuksen alueella vähenevät, kun niille on vähemmän ravintoa tarjolla. Lisäksi biojätteen erilliskeräily säästää kaatopaikkatilaa ja helpottaa jäljelle jäävän kuivajätteen käsittelyä. 5
7 Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisellä kesäaikana haluttiin varmistaa, etteivät luonnon olosuhteet vaikuta negatiivisesti keräykseen sen alkuvaiheessa mm. keräysvälineiden jakelu oli helpompaa lumettomilla teillä ja lumettomiin pihoihin. 2.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli käynnistää biojätteen erilliskeräily ja edelleen käsittely mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenaikaisesti Kuopion ja Pieksämäen seudun keskeisillä kaupunkialueilla. Keräilyvälineiden keskitetyllä hankinnalla, kunnossa- ja puhtaanapidolla sekä järjestetyllä jätteenkuljetuksella oli seuraavat tavoitteet: tehokkaalla tiedotuksella haluttiin jätteen haltijat heti erilliskeräilyn käynnistyessä omaksumaan yhteiset toiminnan pelisäännöt toiminnan yhdenaikaisella käynnistämisellä haluttiin mahdollistaa kuljetusten järjestämisen logistisesti tehokkaasti heti toiminnan alkaessa toiminnan järjestäjän keräilyvälineillä haluttiin mahdollistaa keräysvälineiden oikea määrä, sopivuus kuljetusjärjestelmässä sekä edullinen käsittelyhinta haluttiin käynnistää keräily kiinteistöjen kannalta mahdollisimman vaivattomasti 2.4 Hankkeen rahoitus Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämiseen saatiin rahoitusta Euroopan unionin tavoiteohjelmasta. Jätekukko Oy rahoitti puolet hankkeen kustannuksista. 6
8 3. Erilliskeräilyn järjestelyt Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin keskitetysti Kuopion, Pieksämäen ja Pieksämäen maalaiskunnan Naarajärven taajaman keskeisillä alueilla. Erilliskeräyksen piiriin liitettiin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ne asuntoyhtiöt, joissa oli kymmenen tai enemmän asuinhuoneistoja, sekä sellaiset muut kuin asuinkiinteistöt, joissa biojätettä syntyy yli 100 litraa viikossa, ellei kiinteistöllä ollut muuta tapaa hoitaa biojätteen hyötykäyttö esim. kompostori. Keräys käynnistyi Niiralan Kulma Oy:n vuokrataloissa käynnistetyllä biojätteenkeräilykokeilulla, jossa kolmessa samansuuruisessa kerrostalossa aloitettiin biojätteen erilliskeräily ennen varsinaisen keräyksen käynnistämistä. Varsinainen keräily käynnistyi asuinkiinteistöillä , koulukiinteistöillä ja muilla kiinteistöillä alkaen. Keräyksen piiriin kuuluvien asuinkiinteistöjen tiedot selvitettiin kuntien kiinteistörekisteristä, minkä perusteella saatiin tiedot keräyksen piiriin liitettävistä taloyhtiöistä ja arvioitiin tarvittavien keräysvälineiden määrät. Muiden kuin asuinkiinteistöjen tuottamia biojätemääriä ja keräysastiatarpeita selvitettiin yrityksille tehdyn selvityksen avulla, mistä on julkaistu oma raportti (Haapala 2003). Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvat yritykset, suurtalouskeittiöt ja muut kiinteistöt. Selvitys toteutettiin jätteen tuottajille lähetetyllä kyselylomakkeella, jossa tiedusteltiin mm. biojätemääriin, biojätteen laatuun, biojätettä synnyttävään toimintaan ja informaation tarpeeseen liittyviä asioita. Biojäteastioita kuormattiin kartalle merkittyihin jakelu- ja kokoamispaikkoihin, josta ne kuljetettiin työntämällä kiinteistöille 3.1 Tiedotus Asuinkiinteistöt Kuopion ja Pieksämäen seudun kotitalouksiin laadittiin omat tiedotusmateriaalit. Kuopiossa kotitalouksiin jaettiin ns. aloituspakkaus, joka sisälsi tiedotteen, lajitteluoppaan, lajitteluohjetarran 7
9 sekä muutaman biohajoavan pussin. Pieksämäellä kotitalouksiin jaettiin opasmateriaalin lisäksi keittiön biojäteastia sekä biojätepusseja noin vuoden tarpeiksi. Taloyhtiöiden isännöitsijöille järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä Kuopiossa että Pieksämäellä noin kaksi kuukautta ennen keräyksen käynnistymistä. Tilaisuuksissa esiteltiin biojätteen erilliskeräilyn aiheuttamia muutoksia taloyhtiöiden jätehuollossa. Isännöitsijöillä oli myös mahdollisuus tuoda julki omia näkemyksiään ja toiveitaan asian järjestämisen suhteen. Näihin tilaisuuksiin osallistui kymmeniä isännöintipalveluiden ammattilaisia. Pieksämäen isännöitsijöiden kanssa toimittiin muutenkin aktiivisesti, sillä he vastasivat osaltaan keittiöiden biojäteastioiden, biojätepussien ja opasmateriaalin jakelun järjestämisestä. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistymisestä tiedotettiin lisäksi Pieksämäellä Savon Solmu messuilla, Kuopiossa Rakenna ja asu-messuilla sekä muissa pienemmissä tapahtumissa. Biojätteen erilliskeräily oli esillä myös kiertävässä Uudet Tuulet - jätehuoltonäyttelyssä. Radion kautta keräilystä tiedotettiin kaupallisilta paikalliskanavilta ostetulla lähetysajalla. Suuressa roolissa oli alueellisten valtalehtien välityksellä jaettu informaatio. Paikallisissa ilmaisjakelulehdissä, Viikko- Savossa ja Pieksämäen paikallisessa, olevalla Jätekukko-vastaa palstalla kerrottiin biojätteen lajittelusta ja erilliskeräilyn käynnistymisestä Muut kuin asuinkiinteistöt Yrityksille ja suurtalouskeittiöille laadittiin omat opasmateriaalit, jotka postitettiin kaikille keräykseen piiriin tuleville kiinteistöille ennen keräyksen käynnistymistä. Opasmateriaalin perustana oli yleisesite, josta tehtiin kaksi versiota, toinen elintarvikeliikkeiden ja toinen suurtalousja ravintolakeittiöiden tarpeisiin. Yleisesitteessä kerrottiin erilliskeräilyn taustalla olevista asioista, lajittelusta ja käytännön vinkeistä keräyksen onnistumisen takaamiseksi. Lisäksi elintarvikeliikkeille, ravintoloiden ja ruokaloiden keittiöille, ruokaloiden astianpalautukseen ja tukkuliikkeille laadittiin omat yksilöidyt lajitteluohjetaulut. Jätekukko Oy:n yritysneuvoja kävi opastamassa yrityksien ja suurtalouskeittiöiden jätehuollosta vastaavia henkilöitä ja kouluttamassa työntekijöitä. Henkilökohtaista opastusta annettiin 23 toimipaikassa ja henkilökunnalle järjestettyjä koulutustilaisuuksia pidettiin 16 yrityksessä. 8
10 3.2 Keräysvälineet Jätekukko Oy toimitti keräysvälineet kaikille keräilyn piiriin kuuluville kiinteistöille. Keräysvälineiden (keräysastiat, suojasäkit ja biojätepussit) hankinta tehtiin keskitetysti tarjouskilpailun perusteella. Sekä Kuopioon että Pieksämäen seudulle jaetut keräysastiat olivat Lassila & Tikanojan toimittamia Plastic Omniumin valmistamia Jäkki-jäteastioita. Kaikki astiat tarroitettiin sekä biojäte- että lajitteluohjetarralla ennen astian toimittamista kiinteistölle Kuopio Kuopion kiinteistöille jaetut keräysastiat olivat umpinaisia ja kahteen suuntaan avautuvalla ns. perhoskannella varustettuja (kuva 1). Astiat olivat valmiiksi tarroitettuja ja tilavuudeltaan joko 240 litraa tai 140 litraa. Asuinkiinteistölle jaettiin ainoastaan 240 litran keräysastioita. Kahteen suuntaan avautuvalla kannella vältytään astioiden turhalta kääntelyltä ja astiaa on näin ergonomisesti turvallisempi käyttää. Keräysastioihin vaihdetaan maissitärkkelyksestä valmistetut suojasäkit jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Lisäksi kotitalouksille jaettiin infopaketin mukana muutamia biojätepusseja keittiökäyttöön. Kuva 1. Kuopion biojäteastia 9
11 3.2.2 Pieksämäki Pieksämäen seudun asuinkiinteistöille jaetut keräysastiat olivat sivulta rei itettyjä ja näin ilmastettuja (kuva 2.). Muihin kuin asuinkiinteistöihin jaettiin sekä reiällisiä että umpinaisia astioita. Keräyksen piiriin kuuluviin asuntoihin jaettiin pienet biojäteastiat ja biojätepussit (150 kpl/talous). Pieksämäen seudulla suojasäkkejä ei käytetä asuinkiinteistöillä. Muissa kuin asuinkiinteistössä käytetään sisäsäkkejä samoin kuin Kuopiossa. Kuva 2. Pieksämäen biojäteastia Asuntoihin jaetut biojäteastiat (tilavuus 6 litraa) olivat PolarGruppen AS:n valmistamia (kuva 3.). Astiat olivat kannettomia ja reiällisiä. Biojätepussit olivat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia. Materiaaliltaan pussit ovat maissitärkkelystä. Kuva 3. Pieksämäellä asuntoihin jaettu biojäteastia ja biojätepussi 10
12 3.3 Ajojärjestelyt Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta vastaava urakoitsija valmisteli biojätteiden keräilyyn ajoreitit. Jäteastioiden jako ajoitettiin siten, että ensimmäinen tyhjennys tehtiin noin viikko astian toimittamisen jälkeen. Varsinainen keräysvälineiden jakaminen tehtiin ns. kolmannen sektorin toimesta. Biojäteastioiden toimittaja Lassila & Tikanoja Oyj:n piiripäällikkö koulutti Kuopion Palloseuran B-juniorit ja heidän vanhempansa kokoamaan ja tarroittamaan astiat Kuopion alueella. Pieksämäen seudulla keräysvälineiden kokoamisesta ja jakelusta vastasi Pieksämäen Palloseppojen C-juniorit ja heidän vanhempansa, joiden koulutuksesta huolehti Jätekukko Oy:n jäteneuvoja. Jätekukon jäteneuvoja huolehti myös keittiöiden biojäteastioiden ja -pussin jakelun järjestämisestä ja toteutuksesta Pieksämäen seudulla. Hän teki yhteistyötä alueen isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon henkilökunnan kanssa. Biojäteastiat tyhjennettiin alueittain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään viikon välein Kuopiossa ja kahden viikon välein Pieksämäellä. Jos kiinteistöllä syntyi paljon biojätettä, jätteen tuottajalle suositeltiin useampaa astiaa tiheämmän tyhjennysvälin sijaan. Muiden kuin asuinkiinteistöjen biojätteet kerättiin pääasiassa samana päivänä, jotta biojätteen koostumuksen ja määrän eroa kotitalouksien jätteeseen voitiin arvioida. Biojätteen keräilyssä hyödynnetään Ecomond Oy:n toimittamaa TCS -logistiikan ohjausjärjestelmää. Karttapohjainen näyttö ohjaa jäteautonkuljettajia keräyspisteen luo. Kuljettaja tallentaa tyhjennettyjen astioiden määrän ja voi tarvittaessa lisätä keräyspisteeseen kohdistuvaa informaatiota ns. luokitelluin poikkeamamerkinnöin. Auton päätteeltä tiedot siirretään Jätekukko Oy:n taustajärjestelmään laskutusaineistoksi ja palautetiedoiksi. 3.4 Biojätteen hyödyntäminen Kuopiosta kerätyt biojätteet on kuljetettu Heinälamminrinteen siirtokuormausaseman kautta Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jätekeskukselle prosessoitavaksi. Pieksämäen ja Naarajärven biojätteet on kuljetettu sekä Varkauden Seudun Jätehuollon että Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n prosessoitavaksi. 11
13 Pieksämäen seudun biojätteitä toimitettiin Varkauteen kesä-elokuun aikana, mutta sen jälkeen biojätekuormat on ajettu Heinälamminrinteen jätekeskuksen kautta Joensuuhun. Tämä muutos mahdollisti myös Suonenjokelaisten biojätteen tuottajien liittymisen Jätekukon järjestämään biojätteen erilliskeräykseen. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet mädätysprosessilla, jolla saadaan talteen biojätteen sisältämä energia. Energian lisäksi prosessissa syntyy kompostimultaa. Biojätteestä saatava metaanikaasu hyödynnetään E.On Finlandin voimalaitoksella. Varkauden Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet Akonniemen tunnelikompostointilaitoksessa. Tunnelikompostoinnissa biojätteestä saadaan kompostimultaa. 12
14 4. Erilliskeräilyn toteutuminen 4.1 Kerätyn biojätteen määrä vuonna 2003 Järjestetyn biojätteen erilliskeräilyn piiriin kuului kaikkiaan noin 1590 kiinteistöä (taulukko 1). Taulukko 1. Biojätteen erilliskeräilyn piiriin vuonna 2003 kuuluneet asiakkaat Kuopio Pieksämäki Pieksänmaa, Yhteensä Naarajärvi Asuinkiinteistöt , joissa talouksia , joissa asukkaita (arvio) Muut kuin asuinkiinteistöt Kiinteistöjä yhteensä Biojätettä kerättiin kaikkiaan 1715 tonnia (kuva 4). Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden määrä oli noin 41 kg / vuosi. Suurin osa biojätteestä kerättiin Kuopion alueelta (88 %). Keräyksen käynnistyessä kesäkuussa saatiin kerättyä ainoastaan 64 tonnia biojätettä. Heinäkuussa määrä oli jo kaksinkertainen kesäkuuhun verrattuna. Syyskuussa keräyksen laajentuessa muihin kuin asuinkiinteistöihin kerätyn biojätteen määrä kaksinkertaistui uudelleen, jonka jälkeen kuukausittain kerätyt määrät olivat suurin piirtein ennallaan eli noin 300 tonnia kuukaudessa (kuva 5). 13
15 2000 Määrä (t) Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 4. Jätekukon toimialueella erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen kerätty biojäte Määrä (t) Pieksämäki Kuopio Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 5. Kuopiosta ja Pieksämäen seudulta kerätty biojäte Biojäteastioita tyhjennettiin kaikkiaan kertaa. Pakkaavien autojen biojätekuormat olivat painoltaan keskimäärin 5500 kg (joulukuu 2003). Yhteen kuormaan oli keskimäärin tyhjennetty 14
16 noin 150 biojäteastiaa. Biojätteen siirtokuljetuksiin Kuopion ja Joensuun välillä käytetty kolmen kontin täysperävaunurekka painoi noin 30 tonnia ja siinä oli noin 850 biojäteastian sisältö Kuopio Kuopion alueella erilliskeräilyn piiriin kuului noin 1300 asiakasta, minkä lisäksi alueella oli yrityksiä, jotka olivat järjestäneet biojätteen keräyksen itsenäisesti. Kaikkiaan Kuopion alueelta kerättiin erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen 1330 tonnia biojätettä, mistä määrästä 1150 tonnia kerättiin järjestetyn erilliskeräyksen piirissä. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 36 kg biojätettä / vuodessa. Yrityksien biojätepuristimilla kerättiin 81 tonnia biojätettä, ja muita yrityksistä suoraan kerättyjä biojätteitä oli 96 tonnia. Biojäteastioiden painot kasvoivat biojätekertymän kasvaessa (kuva 6.). Keskimääräiset painot jäivät selvästi alle jätehuoltomääräyksissä keräysvälineelle asetetun maksimipainon 80 kg. Kuitenkin joissakin suurkeittiöissä ja liikekiinteistössä astioiden painot saattoivat olla jopa 100 kg litran astia litran astia kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 6. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Kuopiossa 15
17 4.1.2 Pieksämäki Pieksämäeltä ja Naarajärveltä kerättiin biojätettä yhteensä 211 tonnia. Tästä määrästä 53 tonnia toimitettiin Varkauden biojätelaitokselle prosessoitavaksi ja loput (158 tonnia) Kuopion siirtokuormausaseman kautta Joensuuhun prosessoitavaksi. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 47 kg biojätettä / vuodessa. Biojäteastioiden painot olivat Pieksämäellä suuremmat kuin Kuopiossa (kuva 7.), mikä selittynee jätehuoltomääräyksien eroilla. Pieksämäellä on mahdollisuus saada kahden viikon tyhjennysväli biojäteastioille, kun taas Kuopiossa pisin mahdollinen tyhjennysväli on yksi viikko litran astia 140 litran astia 10 0 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 7. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Pieksämäen seudulla 4.2 Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat Keräyksen alkuvaiheen yksi suurimmista ongelmista aiheutui päivittämättömistä kiinteistörekistereistä. Vanhentuneiden tietojen seurauksena uusiin, vuoden 2003 alkuvuoden aikana valmistuneisiin, taloyhtiöihin ei ollut toimitettu keräysvälineitä eikä tiedotusmateriaalia, ja nämä yhtiöt jäivät keräyksen ulkopuolelle. Kyseiset taloyhtiöt saatiin kuitenkin keräyksen piirin kesän ja syksyn aikana. 16
18 Keräyksen käynnistymisen jälkeen on havaittu puutteita palvelun hinnoittelussa. Pienet taloyhtiöt ja muut pieniä määriä biojätettä tuottavat jätteen haltijat joutuvat maksamaan biojätehuollosta saman verran kuin suuremmat tuottajat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 10 huoneiston taloyhtiössä, jossa 240 litran biojäteastia tyhjennetään kerran viikossa, erilliskeräyksestä aiheutuneet kustannukset ovat samaa luokkaa kuin 30 huoneiston kiinteistössä. Pienessä taloyhtiössä biojätekertymät jäävät pieniksi, jolloin sieltä tyhjennetään jatkuvasti alle 50 %:n täyttöasteen keräysvälineitä. Vastaavasti isoissa taloyhtiöissä keräysvälineet ovat aivan täysiä. Keräysvälineen koko on osoittautunut ongelmalliseksi joissakin suurkeittiöissä ja paikoissa, joissa syntyy paljon kosteaa biojätettä. Keräilyn käynnistymisen jälkeen näille kiinteistölle on vaihdettu alkuperäisen 240 litran astian tilalle 140 litran astioita. Lisäksi jätteen tuottajia on ohjeistettu poistamaan nesteet biojätteestä ja lisäämään kuivikkeiksi sopivia materiaaleja, kuten talous- ja käsipyyhepapereita, biojätteen joukkoon. Muutamalla suurella biojätteen tuottajalla Jätekukon jakamat biojäteastiat osoittautuivat kapasiteetiltään liian pieneksi järjestelmäksi. Jätteen haltijat ovat hankkineet näille kiinteistölle omatoimisesti isompia keräysvälineitä, biojätepuristimia. Biojätepuristin sopii kiinteistölle, missä syntyy säännöllisesti paljon biojätettä. Tällaisia kiinteistöjä ovat mm. elintarvikkeiden tuotantolaitokset ja suuret supermarketkaupat. Biojätesäkkien pakkasenkestävyys ei ollut aivan ennakko-odotusten mukainen. Asiaa on tutkittu siten, että pakkasella asennettujen säkkien kesto tarkistettiin seuraavan tyhjennyksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimuksessa mukana olleista säkeistä yksi oli tippunut paikoiltaan, seitsemän oli osittain irronnut ja 12 oli edelleen paikoillaan. Tutkimukset pakkasenkestävyydestä ovat edelleen kesken. Muissa kuin asuinkiinteistöissä syntyvän biojätteen erilliskeräyksen toteutumista ja keräilyyn mahdollisesti liittyviä ongelmia selvitettiin syyskuun loppupuolella Kuopiossa. Jätekukon yritysneuvoja oli biojätettä keräävän auton kyydissä arvioimassa biojätteenlajittelua ja käsittelyä. Erilliskeräily oli pääsääntöisesti käynnistynyt hyvin, mutta puutteitakin löytyi. Joillakin kiinteistöllä biojäteastiat oli pakattu liian täyteen, jolloin ne olivat liian painavia liikuteltavaksi. Biojäteastioita oli myös sijoitettu sellaisille paikoille, joista niiden siirtäminen jäteautolle tyhjennettäväksi oli työlästä tai jopa mahdotonta. Yleisin ongelma liittyi kuitenkin biojätteen kosteuteen. Biojätteen tuottajat eivät ohjeista huolimatta olleet valuttaneet nesteitä viemäriin tai lisänneet kuivikkeita 17
19 (talouspaperia, käsipyyhepaperia) biojätteen joukkoon. Kostea tai märkä biojäte aiheutti hygieniaongelmia sekä kiinteistöllä että kuljetuksessa. Havaituista puutteista ja mahdollisista muista keräykseen liittyvistä ongelmista tiedotettiin jätteen tuottajille suoraan puhelimitse. Samalla heille tarjottiin lisää informaatiota keräyksen järjestämisestä sekä keräysvälineiden mitoituksesta. 4.3 Asiakkailta saatu palaute Jätekukon asiakaspalvelu ja jäteneuvonta on vastannut asiakkailta saatuun palautteeseen koko keräyksen käynnistymisen ajan. Asuinkiinteistöistä saatu palaute on alkuvaiheessa liittynyt lähinnä lisätiedon tarpeeseen ja jäteneuvojia on pyydetty luennoimaan lajittelusta asukasiltoihin. Toinen ongelma, mihin taloyhtiöissä on kiinnitetty huomiota, on jätekatoksien pienuus ja muut biojäteastian sijoittamiseen liittyvät ongelmat. Keräyksen edetessä palautetta on tullut keräysvälineiden likaantumisesta, rikkoutumisesta ja tyhjennyshinnoista. Lisäksi Pieksämäellä, jossa kotitalouksiin jaettiin keräyksen käynnistyessä 150 kpl biojätepusseja, on toivottu lisää pusseja. Erityisesti Kuopiosta on saatu palautetta, jossa on kiitelty erilliskeräyksen käynnistämistä. Samoin postin kautta lähetetty aloituspakkaus on saanut kiitosta. Taloyhtiöt ja isännöitsijät ovat antaneet myönteistä palautetta keräysvälineiden hankintatavasta. Heidän ei tarvinnut itse ryhtyä hankkimaan biojätteen erilliskeräilyyn astioita ja he ovat kokeneet käytössä olleen toimintatavan mielekkäänä ja helppona. Yritysasiakkailta saatu palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Keräyksen alkuvaiheessa monessa yrityksessä oltiin yllättyneitä biojätteen suuresta määrästä. Kymmeniin yrityksiin ja suurkeittiöihin jouduttiin toimittamaan lisää astioita jo ensimmäisen keräyskuukauden aikana. Joillakin asiakkailla likaantuneet, rikkoutuneet ja jäätyneet keräysvälineet ovat aiheuttaneet ongelmia. 4.4 Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute Biojäteautonkuljettajat olivat tyytyväisiä perhoskannellisiin astioihin, mutta kokivat sisäsäkin vaihtamisen vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Perhoskannellinen astia on kuljettajien mielestä ehdottomasti kätevämpi liikutella ahtaissa katoksissa kuin perinteisellä kannella varustettu astia 18
20 (kuva 8). Myös kuljettajat olivat kiinnittäneet huomiota suurtalouskeittiöiden biojätteen kosteuteen ja kosteuden aiheuttamiin jäätymisongelmiin ja keräysvälineiden rikkoutumiseen. Keräysvälineiden tekniset ongelmat, lähinnä renkaiden huono kiinnipysyminen, olivat aiheuttaneet kuljettajille päänvaivaa. Kuva 8. Perhoskannella varustetun biojäteastian tyhjentäminen on kätevää Joensuun Seudun Jätehuolto on vastaanottanut Jätekukon alueelta kerättyä biojätettä keräyksen käynnistymisestä lähtien. Keräyksen alkuvaiheessa Joensuuhun toimitettiin ainoastaan Kuopiosta erilliskerätyt biojätteet, mutta elokuusta 2003 lähtien sinne on toimitettu sekä Kuopion että Pieksämäen seudun biojätteet. Joensuun Seudun Jätehuollolta saadun palautteen mukaan Jätekukko Oy:n toimittama biojäte on ollut laadultaan moitteetonta eikä toimituksiin ole liittynyt ongelmia. 4.5 Tutkimushankkeet Biojätteen erilliskeräilyn toteutumista on selvitetty kahdessa tutkimushankkeessa. Varsinaisten tutkimushankkeiden lisäksi on tehty pienempiä selvityksiä, joilla on arvioitu mm. kerätyn biojätteen laatua ja jätekertymiä. Varsinaisissa tutkimushankkeissa keskityttiin keräysmenetelmien vaikutukseen biojätteen laatuun sekä erilliskeräyksen järjestelyihin kotitalouksissa. 19
21 4.5.1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun biojätteen keräysmenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin ja miten keräysmenetelmät poikkeavat toisistaan käytännössä. Tutkimuksessa vertaillaan Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla kerättyjen biojätteiden mikrobiologiaa, biojätteen koostumusta, kosteutta ja ph:ta. Lisäksi keräysvälineitä, lähinnä niiden hygieniaa, arvioidaan aistinvaraisesti. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja päätettäessä biojätteen erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistössä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää biojätteenkeräysmenetelmien vertailussa. Tutkimukseen osallistuvat Jätekukko Oy:n lisäksi Oy Biopartners Ab ja Lassila & Tikanoja Oyj. Tutkimuksessa tarvittavat analyysit teetetään Vapo Oy:n Jyväskylän ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorioissa. Tutkimus valmistuu kesän 2004 aikana Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla järjestetyt biojätteen erilliskeräilymenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Tutkimuksessa selvitetään biojätteen lajittelijoiden kokemuksia keräysastioiden ja biojätepakkauksien käytännöllisyydestä ja lajitteluun mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Lisäksi hankkeessa selvitetään keittiön biojäteastioiden hygieenisyyttä. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjekyselyä ja haastatteluhavainnointia. Tutkimus tehdään yhteistyössä Työtehoseuran kanssa ja se valmistuu kevään 2004 aikana 4.6 Ohjausryhmän toiminta Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan viisi kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Helka Markkanen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta (hankkeen nimetty valvoja), Tuula-Anneli Kinnunen Kuopion kaupungin ympäristösuojelutoimistolta, Hanna Kakriainen Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä sekä Pekka Björk ja Heikki Kallunki Jätekukko Oy:stä. 20
22 Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin erilliskeräilyn toteutumista käytännössä ja hankkeen taloutta. Ohjausryhmän kokouksien pöytäkirjat saatettiin tiedoksi kokoukseen osallistuneille sekä Jätekukko Oy:n toimitusjohtajalle, tiedottajalle ja talouspäällikölle. Ohjausryhmä tutustui hankkeen aikana biojätteen keräilyyn ja kuljetukseen Kuopion keskustan alueella, siirtokuormaukseen Heinälamminrinteen jätekeskuksella sekä biojätteen hyödyntämiseen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n vieraana. 21
23 5. Erilliskeräily tulevaisuudessa 5.1 Erilliskeräilyn laajentaminen Biojätteen erilliskeräily laajenee todennäköisesti Jätekukon toimialueella vuoden 2004 aikana. Heti vuoden alusta lähtien Suonenjokelaisilla yrityksillä ja suurtalouskeittiöillä on ollut mahdollisuus osallistua keräykseen. Varsinaisen laajentumisen suunnitelma ja aikataulu oli raporttia kirjoittaessa vahvistamatta. 5.2 Tiedotus Tiedotuksen rooli on avainasemassa, kun jätehuollon järjestelyissä tapahtuu muutoksia. Hyvin ajoitetulla, selkeällä ja asiallisella tiedotuksella saadaan ihmiset tiedostamaan muutokset ja suhtautumaan niihin myönteisesti. Biojätteen erilliskeräilyn laajentuessa uusille alueille tiedotus on syytä järjestää mahdollisimman monipuolisesti niin tiedotusvälineitä kuin omia opasmateriaaleja hyödyntäen, kuten tämän hankkeen aikana tehtiin. 5.3 Keräysvälineet Saatujen kokemuksien ja palautteen perusteella kaksoiskannellinen ns. perhoskannellinen keräysväline on sopivin biojätteen keräykseen, koska se on raskaampanakin kätevä käsitellä. Hankintakustannuksiltaan se on kuitenkin kalliimpi kuin perinteisellä kansivaihtoehdolla varustettu jäteastia. Pakkaskaudella keräysvälineiden jäätyminen aiheuttaa ongelmia, joten jätteentuottajien ohjeistusta ja neuvontaa on edelleen jatkettava samoin kuin keräysvälineiden kehittämistäkin. Vuoden 2004 aikana valmistuvista tutkimuksista saadaan lisätietoa päätettäessä seuraavista keräysvälinehankinnoista. 22
24 5.4 Ajojärjestelyt Keräyksen alkuvaiheessa pyrittiin yrityksissä syntyvä biojäte keräämään pääasiassa erikseen kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä. Logistisesti on edullisempaa kerätä biojätteet alueittain, jolloin yritysten biojätteet kerätään yhdessä kotitalouksien jätteiden kanssa. Tästä on myös hyötyä biojätteen ominaisuuksien hallintaan, sillä kotitalouksista kerätty biojäte on ollut selkeästi kuivempaa kuin yritysten biojäte. Jätelainsäädännön muutokset voivat myös vaikuttaa logistisiin ratkaisuihin ja ne otetaan tarvittaessa huomioon ajojärjestelyjen ja -reittien suunnittelussa. Pintakeräysjärjestelmän lisäksi myös erilaiset biojätteen syväkeräysmenetelmät ovat tulossa markkinoille ja myös näille menetelmille on voitava tarjota keräys- ja kuljetuspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää yhteistyötä syväkeräysmenetelmiä tarjoavien yritysten, niitä hankkivien kiinteistöjen, jätekuljetuksia hoitavien yritysten ja Jätekukko Oy:n välillä. 5.5 Biojätteen hyödyntäminen Jätekukko Oy:n toimialueelta kerätyt biojätteet hyödynnetään toistaiseksi Joensuun Seudun Jätehuollon Kontiosuon jätekeskuksen biojäteprosessissa. Jätekukolla on suunnitelmissa oman biojätteen käsittelyprosessin toteuttaminen alueellaan. Sen toteutumiseen asti biojätteiden käsittelypalvelut ostetaan ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta. Viitteet Haapala, J. (2003). Kuopion ja Pieksämäen kaupungin sekä Naarajärven taajaman yritysten biojäteselvitys. Jätekukko Oy, Kuopio 23
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,
LisätiedotKotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin
Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Heikki Kallunki, Tapio Koskenmäki Jätekukko Oy Toukokuu 2004 ESIPUHE Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Kuopiossa
LisätiedotJÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN
Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien
LisätiedotJätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä
Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015 jonka kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 2.12.2014 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2015 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki perii jätemaksua
LisätiedotJätehuolto Etelä-Karjalassa
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotHyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus Avoinna
LisätiedotHYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä
HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 16.11.2016 9.00 Tervetuloa! 9.15 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Ilkka Töyrylä ja Virpi Leppälä 10.00 Asiaa energiasta Kymenlaakson Sähkö Oy,
LisätiedotIsännöitsijän jäteopas
Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...
LisätiedotYmpäristöasiat taloyhtiössä
Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 30.11.2016 8.45 Tervetuloa! 9.00 Viemärietiketti isännöitsijän näkökulmasta Kouvolan Vesi Oy, Jarno Hujanen 9.30 Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte
LisätiedotTaloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015
Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,
LisätiedotJätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.
Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotJätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.
Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotJÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013
JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on
LisätiedotKuntavastuullisen jätehuoltopalveluiden vuoden 2019 jätetaksan valmisteluaineisto, lisäselvityksiä
PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY Lähete 1 (4) 1.10.2018 Alueellinen jätehuoltolautakunta PL 487 33101 Tampere Kuntavastuullisen jätehuoltopalveluiden vuoden 2019 jätetaksan valmisteluaineisto, lisäselvityksiä
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotJätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä
Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana
LisätiedotKiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto
Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset
LisätiedotEuran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto
Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN
LisätiedotSTHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä
STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta
LisätiedotItä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA. Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa Voimassa alkaen
1 JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 25.10.2017 Voimassa 1.1.2018 alkaen 2 1. YLEISTÄ Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti,
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2014
HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotKouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014
Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja
LisätiedotKuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:
Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotTyöpaikan toimiva jätehuolto
Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotKIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr
KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto
LisätiedotMiten Jyväskylän muovipakkausten
Keski-Suomi kohti kiertotaloutta seminaari 29.8.2019 klo 12 16 Veturitallit, Kokoustila Kisko, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä Miten Jyväskylän muovipakkausten kiinteistökeräyksessä onnistuttiin? Esko Martikainen
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN
JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät: Kunnan järjestämä sekajätteen
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotJätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.
1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä
LisätiedotJÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA
1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia
LisätiedotJärjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut
LisätiedotLUONNOS TSV-JÄTETAKSA Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa. Jyväskylä Laukaa Muurame
LUONNOS TSV-JÄTETAKSA 2020 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Laukaa Muurame Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa xx.xx.20xx SISÄLTÖ YLEISTÄ KUNNAN TOISSIJAISELLE VASTUULLE
LisätiedotTSV-JÄTETAKSA 2019 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Muurame
LUONNOS TSV-JÄTETAKSA 2019 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Muurame SISÄLTÖ YLEISTÄ KUNNAN TOISSIJAISELLE VASTUULLE KUULUVAN JÄTTEEN TAKSASTA... 3 1 Jätetaksan perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus
JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotYhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (2017)
0..08 Yhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (07) Jäteyhtiö Jätekukko teki syksyllä 07 asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista saatuja tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä jätehuollon
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella
Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen
LisätiedotSavonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot
LisätiedotKiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013
Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotNykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto
Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.
Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on
LisätiedotKiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014
Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006
LisätiedotHUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla.
LIITE 1 HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla. JÄTEMAKSUTAKSA 1.4.2011 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen
LisätiedotBIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA
BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858
LisätiedotMuovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset
Muovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 CIRCWASTE-osahankkeet
LisätiedotKATSAUS KUNNAN ROOLIIN JÄTEHUOLLON OHJAUKSESSA
KATSAUS KUNNAN ROOLIIN JÄTEHUOLLON OHJAUKSESSA Circwaste-hankkeen tilaisuus 5.9.2018 Kohti yhdyskuntajätteiden parempaa lajittelua ja hyödyntämistä jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen 5.9.2018 1 JÄTEHUOLLON
LisätiedotTietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat
Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...
LisätiedotJätehuolto, kierrätys ja lajittelu
Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous
LisätiedotTUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus
TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotJÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen
JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Hyvinkään kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Hyvinkään kaupungin jätehuolto
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotKierrätystä ja hyötykäyttöä
Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon
LisätiedotPALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.
PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotLimingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta
2019 Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta Hyväksytty jätehuoltoviranomaisen :n kokouksessa 24.10.2018. Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 1 Yleistä jätetaksasta Jätelain 646/2011 78 :n
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki
JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Riihimäen kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle
LisätiedotHaja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio
1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Savukosken kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Savukosken kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco)
LisätiedotHyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus
LisätiedotHINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen
HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA
LisätiedotYhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos
Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät 30.6.2018 / Merja Rosendal TIETOA YHTIÖSTÄ Kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätelaitos Jurva liitetty Kurikkaan 2009 Pinta-ala 4825 km 2
LisätiedotUusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin
1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan
LisätiedotKymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997
Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano
LisätiedotAjankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen
Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus 14.11.2017 Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen 1 Muovipakkausten erilliskeräys 2 Muovipakkausten erilliskeräys HSY:n alueella
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotBiojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä. Biotalouspäivät Aino Kainulainen, HSY
BIORENT Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä Biotalouspäivät 7.11.2018 Aino Kainulainen, HSY BIORENT pähkinänkuoressa Hanke pyrkii tehostamaan
Lisätiedot