Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen"

Transkriptio

1 Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Heikki Kallunki, Pekka Björk, Teija Forsman ja Arto Ryhänen Jätekukko Oy 2004

2 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo: Yhteenveto Johdanto Yhtiön toiminta Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla Muut tekijät Hankkeen tavoitteet Hankkeen rahoitus Erilliskeräilyn järjestelyt Tiedotus Asuinkiinteistöt Muut kuin asuinkiinteistöt Keräysvälineet Kuopio Pieksämäki Ajojärjestelyt Biojätteen hyödyntäminen Erilliskeräilyn toteutuminen Kerätyn biojätteen määrä vuonna Kuopio Pieksämäki Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat Asiakkailta saatu palaute Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute Tutkimushankkeet Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Ohjausryhmän toiminta Erilliskeräily tulevaisuudessa Erilliskeräilyn laajentaminen Tiedotus Keräysvälineet Ajojärjestelyt Biojätteen hyödyntäminen...23 Viitteet

3 1. Yhteenveto Jätekukko Oy käynnisti biojätteen erilliskeräilyn Kuopiossa, Pieksämäellä ja Pieksänmaan Naarajärven taajamassa Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli ympäristönsuojelullisten näkökohtien lisäksi lainsäädännön vaatimukset kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämisestä. Erilliskeräily järjestettiin asuinkiinteistöille, joilla oli vähintään 10 asuinhuoneistoa sekä kaupoille, suurkeittiöille yms. kiinteistöille, joiden arvioitu biojätekertymä oli vähintään 100 l/viikko. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistyminen haluttiin tehdä jätteentuottajien kannalta mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Keräyksen piiriin kuuluville kiinteistöille toimitettiin keräysvälineet Jätekukko Oy:n toimesta viikkoa ennen keräyksen käynnistämistä. Lisäksi keräyksen piiriin tulleisiin asuntoihin ja muihin kiinteistöihin jaettiin tiedotusmateriaalia keräyksen käynnistymisestä, lajittelusta ja muusta sen vaatimista toimenpiteistä hyvissä ajoin ennen keräyksen käynnistymistä. Biojätteen erilliskeräilyssä biojäte kulkee seuraavan reitin: 1. Biojäte laitetaan keittiön biojäteastiassa olevaan biojätepussiin tai muuhun pakkaukseen 2. Pakatut biojätteet viedään kiinteistökohtaiseen biojäteastiaan 3. Biojäteauto käy tyhjentämässä biojäteastian yleensä kerran viikossa 4. Biojäteauto kuljettaa biojätekuorman Jätekukko Oy:n ylläpitämään Heinälamminrinteen jätekeskuksen siirtokuormausasemalle 5. Siirtokuormausasemalla biojätteet lastataan suurempiin kontteihin 6. Biojätteet kuljetetaan hyödyntäjälle, pääasiassa Joensuun Seudun Jätehuollon Oy:n biojätelaitokselle. 7. Biojätteestä tulee kompostimultaa ja energiaa Ensimmäisen puolen vuoden aikana biojätettä kerättiin noin 1700 tonnia, josta suurin osa Kuopiosta. Karkeasti arvioiden puolet biojätteestä syntyi asuinkiinteistöissä ja puolet muissa kuin asuinkiinteistöissä (yritykset, suurtalouskeittiöt). Kuopion asukkaista keräilyn piiriin kuului noin 70 %, Pieksämäen asukkaista noin 50 % ja nykyisen Pieksänmaan asukkaista noin 10 %. Biojätekertymä oli selvästi suurempi asukasta kohden Pieksämäen seudulla kuin Kuopiossa. 2

4 Keräyksen alkuvaiheessa saatujen kokemusten perusteella keittiöihin jaetut keräysastiat ja biojätepussit lisäävät lajittelua kotitalouksissa. Biojätteen erilliskeräily laajenee Jätekukon toimialueella lähivuosien aikana. Tässä hankkeessa saaduilla tiedoilla ja kokemuksilla on merkittävä rooli päätettäessä, millä tavalla ja millaisilla keräysvälineillä laajennus toteutetaan. 3

5 2. Johdanto Biohajoavaa jätettä on jäte, jota voidaan hajottaa biologisesti joko hapellisissa tai hapettomissa olosuhteissa. Hapellisissa olosuhteissa tapahtuva biologinen hajoaminen on kompostointia ja hapettomissa olosuhteissa tapahtuva hajoaminen on mädätystä. Molemmissa prosesseissa mikroorganismit hajottavat jätettä. Biohajoaviin jätteisiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi elintarvikejätteet, kasvi- ja puutarhajätteet ja lietteet sekä lanta. Biojäte -sanaa voidaan pitää biohajoavan jätteen alakäsitteenä ja sillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvike- ja ruokajätteitä sekä puutarhajätteitä. Biojätteen hyödyntäminen ja sitä varten järjestetty biojätteen erilliskeräily on käynnistynyt Suomessa laajemmassa mittakaavassa 1990-luvulla luvulla biojätteen hyödyntäminen on laajentunut ja laajenee entisestään alati tiukkenevan jätehuoltolainsäädännön ohjaamana. Jätekukon toiminta-alueella syntyy noin tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Tästä jätteestä on noin kolmannes biojätettä. Laskennallisesti biojätettä syntyy siis noin tonnia vuodessa. Asukasta kohden tämä tekee noin 70 kg biojätettä / vuosi, joskin käytännössä vaihtelu on asukkaiden kesken hyvin suurta. 2.1 Yhtiön toiminta Jätekukko Oy on alueellinen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka toiminta-alue käsitti 19 kuntaa vuonna 2003 (vuoden 2004 alusta lähtien osakaskuntien määrä on ollut 18 Pieksämäen maalaiskunnan, Virtasalmen ja Jäppilän yhdistyessä yhdeksi Pieksänmaan kunnaksi). Toimintaalueella on yhteensä noin asukasta. Yhtiön toiminta-ajatuksena on toimia täyden palvelun palveluntuottajana osakaskunnilleen sekä niiden alueilla toimiville jätteentuottajille sekä kotitalouksille että yrityksille. Jätekukko tuottaa jätteiden kuljetuspalvelut kunnan järjestämänä kuljetuksena, jätteiden hyödyntämis- ja muut käsittelypalvelut, jätteen loppusijoituksen, tarpeelliset raportoinnit viranomaisille. Jäteneuvonta on tärkeä osa Jätekukon toimintaa. Jäteneuvonnalla pyritään vähentämään loppusijoitukseen menevän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä auttamaan 4

6 kuntalaisia sekä yrityksiä toimivan ja tarkoituksenmukaisen jätehuollon järjestämisessä. Yhtiö kattaa toimintansa jätteentuottajilta perittävillä jätemaksuilla. 2.2 Keräyksen käynnistämiseen vaikuttaneet tekijät Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisen taustalla oli niin lainsäädännöllisiä kuin ympäristönsuojelullisiakin tekijöitä Lainsäädäntö erilliskeräyksen taustalla Euroopan neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) annettiin vuonna 1999 ja se astui voimaan samana vuonna. Direktiivi edellyttää strategian laatimista kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi. Suomessa kaatopaikkadirektiivi pantiin täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä kaatopaikoista (861/97), jonka mukaan, vuoden 2005 alusta lukien, kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaisesta asumisessa syntyvää eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Vnp:n päätöksen lisäksi myös Heinälamminrinteen jätekeskuksen oma ympäristölupa kieltää biojätteen pääosan loppusijoittamisen vuoden 2004 alusta alkaen Muut tekijät Ympäristönsuojelullisten näkökohtien kannalta biojätteen erilliskeräily on perusteltua. Biohajoava jäte kuormittaa ympäristöä jätepenkassa esim. mätänemisen seurauksena jätteestä vapautuvien kasvihuonekaasujen (metaani ja hiilidioksidi) muodossa. Haittaeläinten aiheuttamat ongelmat jätekeskuksen alueella vähenevät, kun niille on vähemmän ravintoa tarjolla. Lisäksi biojätteen erilliskeräily säästää kaatopaikkatilaa ja helpottaa jäljelle jäävän kuivajätteen käsittelyä. 5

7 Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämisellä kesäaikana haluttiin varmistaa, etteivät luonnon olosuhteet vaikuta negatiivisesti keräykseen sen alkuvaiheessa mm. keräysvälineiden jakelu oli helpompaa lumettomilla teillä ja lumettomiin pihoihin. 2.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli käynnistää biojätteen erilliskeräily ja edelleen käsittely mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenaikaisesti Kuopion ja Pieksämäen seudun keskeisillä kaupunkialueilla. Keräilyvälineiden keskitetyllä hankinnalla, kunnossa- ja puhtaanapidolla sekä järjestetyllä jätteenkuljetuksella oli seuraavat tavoitteet: tehokkaalla tiedotuksella haluttiin jätteen haltijat heti erilliskeräilyn käynnistyessä omaksumaan yhteiset toiminnan pelisäännöt toiminnan yhdenaikaisella käynnistämisellä haluttiin mahdollistaa kuljetusten järjestämisen logistisesti tehokkaasti heti toiminnan alkaessa toiminnan järjestäjän keräilyvälineillä haluttiin mahdollistaa keräysvälineiden oikea määrä, sopivuus kuljetusjärjestelmässä sekä edullinen käsittelyhinta haluttiin käynnistää keräily kiinteistöjen kannalta mahdollisimman vaivattomasti 2.4 Hankkeen rahoitus Biojätteen erilliskeräilyn käynnistämiseen saatiin rahoitusta Euroopan unionin tavoiteohjelmasta. Jätekukko Oy rahoitti puolet hankkeen kustannuksista. 6

8 3. Erilliskeräilyn järjestelyt Biojätteen erilliskeräily käynnistettiin keskitetysti Kuopion, Pieksämäen ja Pieksämäen maalaiskunnan Naarajärven taajaman keskeisillä alueilla. Erilliskeräyksen piiriin liitettiin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ne asuntoyhtiöt, joissa oli kymmenen tai enemmän asuinhuoneistoja, sekä sellaiset muut kuin asuinkiinteistöt, joissa biojätettä syntyy yli 100 litraa viikossa, ellei kiinteistöllä ollut muuta tapaa hoitaa biojätteen hyötykäyttö esim. kompostori. Keräys käynnistyi Niiralan Kulma Oy:n vuokrataloissa käynnistetyllä biojätteenkeräilykokeilulla, jossa kolmessa samansuuruisessa kerrostalossa aloitettiin biojätteen erilliskeräily ennen varsinaisen keräyksen käynnistämistä. Varsinainen keräily käynnistyi asuinkiinteistöillä , koulukiinteistöillä ja muilla kiinteistöillä alkaen. Keräyksen piiriin kuuluvien asuinkiinteistöjen tiedot selvitettiin kuntien kiinteistörekisteristä, minkä perusteella saatiin tiedot keräyksen piiriin liitettävistä taloyhtiöistä ja arvioitiin tarvittavien keräysvälineiden määrät. Muiden kuin asuinkiinteistöjen tuottamia biojätemääriä ja keräysastiatarpeita selvitettiin yrityksille tehdyn selvityksen avulla, mistä on julkaistu oma raportti (Haapala 2003). Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvat yritykset, suurtalouskeittiöt ja muut kiinteistöt. Selvitys toteutettiin jätteen tuottajille lähetetyllä kyselylomakkeella, jossa tiedusteltiin mm. biojätemääriin, biojätteen laatuun, biojätettä synnyttävään toimintaan ja informaation tarpeeseen liittyviä asioita. Biojäteastioita kuormattiin kartalle merkittyihin jakelu- ja kokoamispaikkoihin, josta ne kuljetettiin työntämällä kiinteistöille 3.1 Tiedotus Asuinkiinteistöt Kuopion ja Pieksämäen seudun kotitalouksiin laadittiin omat tiedotusmateriaalit. Kuopiossa kotitalouksiin jaettiin ns. aloituspakkaus, joka sisälsi tiedotteen, lajitteluoppaan, lajitteluohjetarran 7

9 sekä muutaman biohajoavan pussin. Pieksämäellä kotitalouksiin jaettiin opasmateriaalin lisäksi keittiön biojäteastia sekä biojätepusseja noin vuoden tarpeiksi. Taloyhtiöiden isännöitsijöille järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä Kuopiossa että Pieksämäellä noin kaksi kuukautta ennen keräyksen käynnistymistä. Tilaisuuksissa esiteltiin biojätteen erilliskeräilyn aiheuttamia muutoksia taloyhtiöiden jätehuollossa. Isännöitsijöillä oli myös mahdollisuus tuoda julki omia näkemyksiään ja toiveitaan asian järjestämisen suhteen. Näihin tilaisuuksiin osallistui kymmeniä isännöintipalveluiden ammattilaisia. Pieksämäen isännöitsijöiden kanssa toimittiin muutenkin aktiivisesti, sillä he vastasivat osaltaan keittiöiden biojäteastioiden, biojätepussien ja opasmateriaalin jakelun järjestämisestä. Biojätteen erilliskeräilyn käynnistymisestä tiedotettiin lisäksi Pieksämäellä Savon Solmu messuilla, Kuopiossa Rakenna ja asu-messuilla sekä muissa pienemmissä tapahtumissa. Biojätteen erilliskeräily oli esillä myös kiertävässä Uudet Tuulet - jätehuoltonäyttelyssä. Radion kautta keräilystä tiedotettiin kaupallisilta paikalliskanavilta ostetulla lähetysajalla. Suuressa roolissa oli alueellisten valtalehtien välityksellä jaettu informaatio. Paikallisissa ilmaisjakelulehdissä, Viikko- Savossa ja Pieksämäen paikallisessa, olevalla Jätekukko-vastaa palstalla kerrottiin biojätteen lajittelusta ja erilliskeräilyn käynnistymisestä Muut kuin asuinkiinteistöt Yrityksille ja suurtalouskeittiöille laadittiin omat opasmateriaalit, jotka postitettiin kaikille keräykseen piiriin tuleville kiinteistöille ennen keräyksen käynnistymistä. Opasmateriaalin perustana oli yleisesite, josta tehtiin kaksi versiota, toinen elintarvikeliikkeiden ja toinen suurtalousja ravintolakeittiöiden tarpeisiin. Yleisesitteessä kerrottiin erilliskeräilyn taustalla olevista asioista, lajittelusta ja käytännön vinkeistä keräyksen onnistumisen takaamiseksi. Lisäksi elintarvikeliikkeille, ravintoloiden ja ruokaloiden keittiöille, ruokaloiden astianpalautukseen ja tukkuliikkeille laadittiin omat yksilöidyt lajitteluohjetaulut. Jätekukko Oy:n yritysneuvoja kävi opastamassa yrityksien ja suurtalouskeittiöiden jätehuollosta vastaavia henkilöitä ja kouluttamassa työntekijöitä. Henkilökohtaista opastusta annettiin 23 toimipaikassa ja henkilökunnalle järjestettyjä koulutustilaisuuksia pidettiin 16 yrityksessä. 8

10 3.2 Keräysvälineet Jätekukko Oy toimitti keräysvälineet kaikille keräilyn piiriin kuuluville kiinteistöille. Keräysvälineiden (keräysastiat, suojasäkit ja biojätepussit) hankinta tehtiin keskitetysti tarjouskilpailun perusteella. Sekä Kuopioon että Pieksämäen seudulle jaetut keräysastiat olivat Lassila & Tikanojan toimittamia Plastic Omniumin valmistamia Jäkki-jäteastioita. Kaikki astiat tarroitettiin sekä biojäte- että lajitteluohjetarralla ennen astian toimittamista kiinteistölle Kuopio Kuopion kiinteistöille jaetut keräysastiat olivat umpinaisia ja kahteen suuntaan avautuvalla ns. perhoskannella varustettuja (kuva 1). Astiat olivat valmiiksi tarroitettuja ja tilavuudeltaan joko 240 litraa tai 140 litraa. Asuinkiinteistölle jaettiin ainoastaan 240 litran keräysastioita. Kahteen suuntaan avautuvalla kannella vältytään astioiden turhalta kääntelyltä ja astiaa on näin ergonomisesti turvallisempi käyttää. Keräysastioihin vaihdetaan maissitärkkelyksestä valmistetut suojasäkit jokaisen tyhjennyksen yhteydessä. Lisäksi kotitalouksille jaettiin infopaketin mukana muutamia biojätepusseja keittiökäyttöön. Kuva 1. Kuopion biojäteastia 9

11 3.2.2 Pieksämäki Pieksämäen seudun asuinkiinteistöille jaetut keräysastiat olivat sivulta rei itettyjä ja näin ilmastettuja (kuva 2.). Muihin kuin asuinkiinteistöihin jaettiin sekä reiällisiä että umpinaisia astioita. Keräyksen piiriin kuuluviin asuntoihin jaettiin pienet biojäteastiat ja biojätepussit (150 kpl/talous). Pieksämäen seudulla suojasäkkejä ei käytetä asuinkiinteistöillä. Muissa kuin asuinkiinteistössä käytetään sisäsäkkejä samoin kuin Kuopiossa. Kuva 2. Pieksämäen biojäteastia Asuntoihin jaetut biojäteastiat (tilavuus 6 litraa) olivat PolarGruppen AS:n valmistamia (kuva 3.). Astiat olivat kannettomia ja reiällisiä. Biojätepussit olivat niin ikään PolarGruppen AS:n valmistamia. Materiaaliltaan pussit ovat maissitärkkelystä. Kuva 3. Pieksämäellä asuntoihin jaettu biojäteastia ja biojätepussi 10

12 3.3 Ajojärjestelyt Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta vastaava urakoitsija valmisteli biojätteiden keräilyyn ajoreitit. Jäteastioiden jako ajoitettiin siten, että ensimmäinen tyhjennys tehtiin noin viikko astian toimittamisen jälkeen. Varsinainen keräysvälineiden jakaminen tehtiin ns. kolmannen sektorin toimesta. Biojäteastioiden toimittaja Lassila & Tikanoja Oyj:n piiripäällikkö koulutti Kuopion Palloseuran B-juniorit ja heidän vanhempansa kokoamaan ja tarroittamaan astiat Kuopion alueella. Pieksämäen seudulla keräysvälineiden kokoamisesta ja jakelusta vastasi Pieksämäen Palloseppojen C-juniorit ja heidän vanhempansa, joiden koulutuksesta huolehti Jätekukko Oy:n jäteneuvoja. Jätekukon jäteneuvoja huolehti myös keittiöiden biojäteastioiden ja -pussin jakelun järjestämisestä ja toteutuksesta Pieksämäen seudulla. Hän teki yhteistyötä alueen isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon henkilökunnan kanssa. Biojäteastiat tyhjennettiin alueittain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään viikon välein Kuopiossa ja kahden viikon välein Pieksämäellä. Jos kiinteistöllä syntyi paljon biojätettä, jätteen tuottajalle suositeltiin useampaa astiaa tiheämmän tyhjennysvälin sijaan. Muiden kuin asuinkiinteistöjen biojätteet kerättiin pääasiassa samana päivänä, jotta biojätteen koostumuksen ja määrän eroa kotitalouksien jätteeseen voitiin arvioida. Biojätteen keräilyssä hyödynnetään Ecomond Oy:n toimittamaa TCS -logistiikan ohjausjärjestelmää. Karttapohjainen näyttö ohjaa jäteautonkuljettajia keräyspisteen luo. Kuljettaja tallentaa tyhjennettyjen astioiden määrän ja voi tarvittaessa lisätä keräyspisteeseen kohdistuvaa informaatiota ns. luokitelluin poikkeamamerkinnöin. Auton päätteeltä tiedot siirretään Jätekukko Oy:n taustajärjestelmään laskutusaineistoksi ja palautetiedoiksi. 3.4 Biojätteen hyödyntäminen Kuopiosta kerätyt biojätteet on kuljetettu Heinälamminrinteen siirtokuormausaseman kautta Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jätekeskukselle prosessoitavaksi. Pieksämäen ja Naarajärven biojätteet on kuljetettu sekä Varkauden Seudun Jätehuollon että Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n prosessoitavaksi. 11

13 Pieksämäen seudun biojätteitä toimitettiin Varkauteen kesä-elokuun aikana, mutta sen jälkeen biojätekuormat on ajettu Heinälamminrinteen jätekeskuksen kautta Joensuuhun. Tämä muutos mahdollisti myös Suonenjokelaisten biojätteen tuottajien liittymisen Jätekukon järjestämään biojätteen erilliskeräykseen. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet mädätysprosessilla, jolla saadaan talteen biojätteen sisältämä energia. Energian lisäksi prosessissa syntyy kompostimultaa. Biojätteestä saatava metaanikaasu hyödynnetään E.On Finlandin voimalaitoksella. Varkauden Seudun Jätehuolto Oy käsittelee biojätteet Akonniemen tunnelikompostointilaitoksessa. Tunnelikompostoinnissa biojätteestä saadaan kompostimultaa. 12

14 4. Erilliskeräilyn toteutuminen 4.1 Kerätyn biojätteen määrä vuonna 2003 Järjestetyn biojätteen erilliskeräilyn piiriin kuului kaikkiaan noin 1590 kiinteistöä (taulukko 1). Taulukko 1. Biojätteen erilliskeräilyn piiriin vuonna 2003 kuuluneet asiakkaat Kuopio Pieksämäki Pieksänmaa, Yhteensä Naarajärvi Asuinkiinteistöt , joissa talouksia , joissa asukkaita (arvio) Muut kuin asuinkiinteistöt Kiinteistöjä yhteensä Biojätettä kerättiin kaikkiaan 1715 tonnia (kuva 4). Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden määrä oli noin 41 kg / vuosi. Suurin osa biojätteestä kerättiin Kuopion alueelta (88 %). Keräyksen käynnistyessä kesäkuussa saatiin kerättyä ainoastaan 64 tonnia biojätettä. Heinäkuussa määrä oli jo kaksinkertainen kesäkuuhun verrattuna. Syyskuussa keräyksen laajentuessa muihin kuin asuinkiinteistöihin kerätyn biojätteen määrä kaksinkertaistui uudelleen, jonka jälkeen kuukausittain kerätyt määrät olivat suurin piirtein ennallaan eli noin 300 tonnia kuukaudessa (kuva 5). 13

15 2000 Määrä (t) Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 4. Jätekukon toimialueella erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen kerätty biojäte Määrä (t) Pieksämäki Kuopio Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 5. Kuopiosta ja Pieksämäen seudulta kerätty biojäte Biojäteastioita tyhjennettiin kaikkiaan kertaa. Pakkaavien autojen biojätekuormat olivat painoltaan keskimäärin 5500 kg (joulukuu 2003). Yhteen kuormaan oli keskimäärin tyhjennetty 14

16 noin 150 biojäteastiaa. Biojätteen siirtokuljetuksiin Kuopion ja Joensuun välillä käytetty kolmen kontin täysperävaunurekka painoi noin 30 tonnia ja siinä oli noin 850 biojäteastian sisältö Kuopio Kuopion alueella erilliskeräilyn piiriin kuului noin 1300 asiakasta, minkä lisäksi alueella oli yrityksiä, jotka olivat järjestäneet biojätteen keräyksen itsenäisesti. Kaikkiaan Kuopion alueelta kerättiin erilliskeräilyn käynnistymisen jälkeen 1330 tonnia biojätettä, mistä määrästä 1150 tonnia kerättiin järjestetyn erilliskeräyksen piirissä. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 36 kg biojätettä / vuodessa. Yrityksien biojätepuristimilla kerättiin 81 tonnia biojätettä, ja muita yrityksistä suoraan kerättyjä biojätteitä oli 96 tonnia. Biojäteastioiden painot kasvoivat biojätekertymän kasvaessa (kuva 6.). Keskimääräiset painot jäivät selvästi alle jätehuoltomääräyksissä keräysvälineelle asetetun maksimipainon 80 kg. Kuitenkin joissakin suurkeittiöissä ja liikekiinteistössä astioiden painot saattoivat olla jopa 100 kg litran astia litran astia kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 6. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Kuopiossa 15

17 4.1.2 Pieksämäki Pieksämäeltä ja Naarajärveltä kerättiin biojätettä yhteensä 211 tonnia. Tästä määrästä 53 tonnia toimitettiin Varkauden biojätelaitokselle prosessoitavaksi ja loput (158 tonnia) Kuopion siirtokuormausaseman kautta Joensuuhun prosessoitavaksi. Keräyksen piiriin kuuluvaa asukasta kohden tämä tekee noin 47 kg biojätettä / vuodessa. Biojäteastioiden painot olivat Pieksämäellä suuremmat kuin Kuopiossa (kuva 7.), mikä selittynee jätehuoltomääräyksien eroilla. Pieksämäellä on mahdollisuus saada kahden viikon tyhjennysväli biojäteastioille, kun taas Kuopiossa pisin mahdollinen tyhjennysväli on yksi viikko litran astia 140 litran astia 10 0 kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 7. Biojäteastioiden keskimääräiset painot (kg) Pieksämäen seudulla 4.2 Erilliskeräykseen liittyneet ongelmat Keräyksen alkuvaiheen yksi suurimmista ongelmista aiheutui päivittämättömistä kiinteistörekistereistä. Vanhentuneiden tietojen seurauksena uusiin, vuoden 2003 alkuvuoden aikana valmistuneisiin, taloyhtiöihin ei ollut toimitettu keräysvälineitä eikä tiedotusmateriaalia, ja nämä yhtiöt jäivät keräyksen ulkopuolelle. Kyseiset taloyhtiöt saatiin kuitenkin keräyksen piirin kesän ja syksyn aikana. 16

18 Keräyksen käynnistymisen jälkeen on havaittu puutteita palvelun hinnoittelussa. Pienet taloyhtiöt ja muut pieniä määriä biojätettä tuottavat jätteen haltijat joutuvat maksamaan biojätehuollosta saman verran kuin suuremmat tuottajat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 10 huoneiston taloyhtiössä, jossa 240 litran biojäteastia tyhjennetään kerran viikossa, erilliskeräyksestä aiheutuneet kustannukset ovat samaa luokkaa kuin 30 huoneiston kiinteistössä. Pienessä taloyhtiössä biojätekertymät jäävät pieniksi, jolloin sieltä tyhjennetään jatkuvasti alle 50 %:n täyttöasteen keräysvälineitä. Vastaavasti isoissa taloyhtiöissä keräysvälineet ovat aivan täysiä. Keräysvälineen koko on osoittautunut ongelmalliseksi joissakin suurkeittiöissä ja paikoissa, joissa syntyy paljon kosteaa biojätettä. Keräilyn käynnistymisen jälkeen näille kiinteistölle on vaihdettu alkuperäisen 240 litran astian tilalle 140 litran astioita. Lisäksi jätteen tuottajia on ohjeistettu poistamaan nesteet biojätteestä ja lisäämään kuivikkeiksi sopivia materiaaleja, kuten talous- ja käsipyyhepapereita, biojätteen joukkoon. Muutamalla suurella biojätteen tuottajalla Jätekukon jakamat biojäteastiat osoittautuivat kapasiteetiltään liian pieneksi järjestelmäksi. Jätteen haltijat ovat hankkineet näille kiinteistölle omatoimisesti isompia keräysvälineitä, biojätepuristimia. Biojätepuristin sopii kiinteistölle, missä syntyy säännöllisesti paljon biojätettä. Tällaisia kiinteistöjä ovat mm. elintarvikkeiden tuotantolaitokset ja suuret supermarketkaupat. Biojätesäkkien pakkasenkestävyys ei ollut aivan ennakko-odotusten mukainen. Asiaa on tutkittu siten, että pakkasella asennettujen säkkien kesto tarkistettiin seuraavan tyhjennyksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimuksessa mukana olleista säkeistä yksi oli tippunut paikoiltaan, seitsemän oli osittain irronnut ja 12 oli edelleen paikoillaan. Tutkimukset pakkasenkestävyydestä ovat edelleen kesken. Muissa kuin asuinkiinteistöissä syntyvän biojätteen erilliskeräyksen toteutumista ja keräilyyn mahdollisesti liittyviä ongelmia selvitettiin syyskuun loppupuolella Kuopiossa. Jätekukon yritysneuvoja oli biojätettä keräävän auton kyydissä arvioimassa biojätteenlajittelua ja käsittelyä. Erilliskeräily oli pääsääntöisesti käynnistynyt hyvin, mutta puutteitakin löytyi. Joillakin kiinteistöllä biojäteastiat oli pakattu liian täyteen, jolloin ne olivat liian painavia liikuteltavaksi. Biojäteastioita oli myös sijoitettu sellaisille paikoille, joista niiden siirtäminen jäteautolle tyhjennettäväksi oli työlästä tai jopa mahdotonta. Yleisin ongelma liittyi kuitenkin biojätteen kosteuteen. Biojätteen tuottajat eivät ohjeista huolimatta olleet valuttaneet nesteitä viemäriin tai lisänneet kuivikkeita 17

19 (talouspaperia, käsipyyhepaperia) biojätteen joukkoon. Kostea tai märkä biojäte aiheutti hygieniaongelmia sekä kiinteistöllä että kuljetuksessa. Havaituista puutteista ja mahdollisista muista keräykseen liittyvistä ongelmista tiedotettiin jätteen tuottajille suoraan puhelimitse. Samalla heille tarjottiin lisää informaatiota keräyksen järjestämisestä sekä keräysvälineiden mitoituksesta. 4.3 Asiakkailta saatu palaute Jätekukon asiakaspalvelu ja jäteneuvonta on vastannut asiakkailta saatuun palautteeseen koko keräyksen käynnistymisen ajan. Asuinkiinteistöistä saatu palaute on alkuvaiheessa liittynyt lähinnä lisätiedon tarpeeseen ja jäteneuvojia on pyydetty luennoimaan lajittelusta asukasiltoihin. Toinen ongelma, mihin taloyhtiöissä on kiinnitetty huomiota, on jätekatoksien pienuus ja muut biojäteastian sijoittamiseen liittyvät ongelmat. Keräyksen edetessä palautetta on tullut keräysvälineiden likaantumisesta, rikkoutumisesta ja tyhjennyshinnoista. Lisäksi Pieksämäellä, jossa kotitalouksiin jaettiin keräyksen käynnistyessä 150 kpl biojätepusseja, on toivottu lisää pusseja. Erityisesti Kuopiosta on saatu palautetta, jossa on kiitelty erilliskeräyksen käynnistämistä. Samoin postin kautta lähetetty aloituspakkaus on saanut kiitosta. Taloyhtiöt ja isännöitsijät ovat antaneet myönteistä palautetta keräysvälineiden hankintatavasta. Heidän ei tarvinnut itse ryhtyä hankkimaan biojätteen erilliskeräilyyn astioita ja he ovat kokeneet käytössä olleen toimintatavan mielekkäänä ja helppona. Yritysasiakkailta saatu palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Keräyksen alkuvaiheessa monessa yrityksessä oltiin yllättyneitä biojätteen suuresta määrästä. Kymmeniin yrityksiin ja suurkeittiöihin jouduttiin toimittamaan lisää astioita jo ensimmäisen keräyskuukauden aikana. Joillakin asiakkailla likaantuneet, rikkoutuneet ja jäätyneet keräysvälineet ovat aiheuttaneet ongelmia. 4.4 Kuljetusurakoitsijalta ja biojätteen hyödyntäjiltä saatu palaute Biojäteautonkuljettajat olivat tyytyväisiä perhoskannellisiin astioihin, mutta kokivat sisäsäkin vaihtamisen vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Perhoskannellinen astia on kuljettajien mielestä ehdottomasti kätevämpi liikutella ahtaissa katoksissa kuin perinteisellä kannella varustettu astia 18

20 (kuva 8). Myös kuljettajat olivat kiinnittäneet huomiota suurtalouskeittiöiden biojätteen kosteuteen ja kosteuden aiheuttamiin jäätymisongelmiin ja keräysvälineiden rikkoutumiseen. Keräysvälineiden tekniset ongelmat, lähinnä renkaiden huono kiinnipysyminen, olivat aiheuttaneet kuljettajille päänvaivaa. Kuva 8. Perhoskannella varustetun biojäteastian tyhjentäminen on kätevää Joensuun Seudun Jätehuolto on vastaanottanut Jätekukon alueelta kerättyä biojätettä keräyksen käynnistymisestä lähtien. Keräyksen alkuvaiheessa Joensuuhun toimitettiin ainoastaan Kuopiosta erilliskerätyt biojätteet, mutta elokuusta 2003 lähtien sinne on toimitettu sekä Kuopion että Pieksämäen seudun biojätteet. Joensuun Seudun Jätehuollolta saadun palautteen mukaan Jätekukko Oy:n toimittama biojäte on ollut laadultaan moitteetonta eikä toimituksiin ole liittynyt ongelmia. 4.5 Tutkimushankkeet Biojätteen erilliskeräilyn toteutumista on selvitetty kahdessa tutkimushankkeessa. Varsinaisten tutkimushankkeiden lisäksi on tehty pienempiä selvityksiä, joilla on arvioitu mm. kerätyn biojätteen laatua ja jätekertymiä. Varsinaisissa tutkimushankkeissa keskityttiin keräysmenetelmien vaikutukseen biojätteen laatuun sekä erilliskeräyksen järjestelyihin kotitalouksissa. 19

21 4.5.1 Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräysmenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Kuopion ja Pieksämäen seudun biojätteen keräysmenetelmät vaikuttavat biojätteen ominaisuuksiin ja miten keräysmenetelmät poikkeavat toisistaan käytännössä. Tutkimuksessa vertaillaan Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla kerättyjen biojätteiden mikrobiologiaa, biojätteen koostumusta, kosteutta ja ph:ta. Lisäksi keräysvälineitä, lähinnä niiden hygieniaa, arvioidaan aistinvaraisesti. Tutkimuksessa saatuja tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja päätettäessä biojätteen erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistössä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää biojätteenkeräysmenetelmien vertailussa. Tutkimukseen osallistuvat Jätekukko Oy:n lisäksi Oy Biopartners Ab ja Lassila & Tikanoja Oyj. Tutkimuksessa tarvittavat analyysit teetetään Vapo Oy:n Jyväskylän ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorioissa. Tutkimus valmistuu kesän 2004 aikana Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää poikkeavatko Kuopiossa ja Pieksämäen seudulla järjestetyt biojätteen erilliskeräilymenetelmät toisistaan kotitalouksissa. Tutkimuksessa selvitetään biojätteen lajittelijoiden kokemuksia keräysastioiden ja biojätepakkauksien käytännöllisyydestä ja lajitteluun mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Lisäksi hankkeessa selvitetään keittiön biojäteastioiden hygieenisyyttä. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjekyselyä ja haastatteluhavainnointia. Tutkimus tehdään yhteistyössä Työtehoseuran kanssa ja se valmistuu kevään 2004 aikana 4.6 Ohjausryhmän toiminta Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan viisi kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Helka Markkanen Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta (hankkeen nimetty valvoja), Tuula-Anneli Kinnunen Kuopion kaupungin ympäristösuojelutoimistolta, Hanna Kakriainen Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä sekä Pekka Björk ja Heikki Kallunki Jätekukko Oy:stä. 20

22 Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin erilliskeräilyn toteutumista käytännössä ja hankkeen taloutta. Ohjausryhmän kokouksien pöytäkirjat saatettiin tiedoksi kokoukseen osallistuneille sekä Jätekukko Oy:n toimitusjohtajalle, tiedottajalle ja talouspäällikölle. Ohjausryhmä tutustui hankkeen aikana biojätteen keräilyyn ja kuljetukseen Kuopion keskustan alueella, siirtokuormaukseen Heinälamminrinteen jätekeskuksella sekä biojätteen hyödyntämiseen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n vieraana. 21

23 5. Erilliskeräily tulevaisuudessa 5.1 Erilliskeräilyn laajentaminen Biojätteen erilliskeräily laajenee todennäköisesti Jätekukon toimialueella vuoden 2004 aikana. Heti vuoden alusta lähtien Suonenjokelaisilla yrityksillä ja suurtalouskeittiöillä on ollut mahdollisuus osallistua keräykseen. Varsinaisen laajentumisen suunnitelma ja aikataulu oli raporttia kirjoittaessa vahvistamatta. 5.2 Tiedotus Tiedotuksen rooli on avainasemassa, kun jätehuollon järjestelyissä tapahtuu muutoksia. Hyvin ajoitetulla, selkeällä ja asiallisella tiedotuksella saadaan ihmiset tiedostamaan muutokset ja suhtautumaan niihin myönteisesti. Biojätteen erilliskeräilyn laajentuessa uusille alueille tiedotus on syytä järjestää mahdollisimman monipuolisesti niin tiedotusvälineitä kuin omia opasmateriaaleja hyödyntäen, kuten tämän hankkeen aikana tehtiin. 5.3 Keräysvälineet Saatujen kokemuksien ja palautteen perusteella kaksoiskannellinen ns. perhoskannellinen keräysväline on sopivin biojätteen keräykseen, koska se on raskaampanakin kätevä käsitellä. Hankintakustannuksiltaan se on kuitenkin kalliimpi kuin perinteisellä kansivaihtoehdolla varustettu jäteastia. Pakkaskaudella keräysvälineiden jäätyminen aiheuttaa ongelmia, joten jätteentuottajien ohjeistusta ja neuvontaa on edelleen jatkettava samoin kuin keräysvälineiden kehittämistäkin. Vuoden 2004 aikana valmistuvista tutkimuksista saadaan lisätietoa päätettäessä seuraavista keräysvälinehankinnoista. 22

24 5.4 Ajojärjestelyt Keräyksen alkuvaiheessa pyrittiin yrityksissä syntyvä biojäte keräämään pääasiassa erikseen kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä. Logistisesti on edullisempaa kerätä biojätteet alueittain, jolloin yritysten biojätteet kerätään yhdessä kotitalouksien jätteiden kanssa. Tästä on myös hyötyä biojätteen ominaisuuksien hallintaan, sillä kotitalouksista kerätty biojäte on ollut selkeästi kuivempaa kuin yritysten biojäte. Jätelainsäädännön muutokset voivat myös vaikuttaa logistisiin ratkaisuihin ja ne otetaan tarvittaessa huomioon ajojärjestelyjen ja -reittien suunnittelussa. Pintakeräysjärjestelmän lisäksi myös erilaiset biojätteen syväkeräysmenetelmät ovat tulossa markkinoille ja myös näille menetelmille on voitava tarjota keräys- ja kuljetuspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää yhteistyötä syväkeräysmenetelmiä tarjoavien yritysten, niitä hankkivien kiinteistöjen, jätekuljetuksia hoitavien yritysten ja Jätekukko Oy:n välillä. 5.5 Biojätteen hyödyntäminen Jätekukko Oy:n toimialueelta kerätyt biojätteet hyödynnetään toistaiseksi Joensuun Seudun Jätehuollon Kontiosuon jätekeskuksen biojäteprosessissa. Jätekukolla on suunnitelmissa oman biojätteen käsittelyprosessin toteuttaminen alueellaan. Sen toteutumiseen asti biojätteiden käsittelypalvelut ostetaan ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta. Viitteet Haapala, J. (2003). Kuopion ja Pieksämäen kaupungin sekä Naarajärven taajaman yritysten biojäteselvitys. Jätekukko Oy, Kuopio 23

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin

Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Kotitalouksissa syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin Heikki Kallunki, Tapio Koskenmäki Jätekukko Oy Toukokuu 2004 ESIPUHE Biojätteen erilliskeräilyn käynnistäminen Kuopiossa

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus Avoinna

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa. Melissa Ritaoja Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä taloyhtiöissä ja biojätteen suurkertymäkohteissa Melissa Ritaoja Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 6 2007 Hämeenlinnan kaupunki

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät: Kunnan järjestämä sekajätteen

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA

BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA BIOJÄTTEEN ERILLIS- KERÄILYN JÄRJESTELYT KOTITALOUKSISSA JÄTEKUKON ALUEELLA Anne Korhonen, Työtehoseura Heikki Kallunki, Jätekukko Oy Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 ISBN 951-788-362-5 ISSN 1458-7858

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Hyvinkään kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Hyvinkään kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Riihimäen kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Savukosken kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Savukosken kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco)

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta

Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Sivu 1 / 5 TIEDOTE ISÄNNÖITSIJÖILLE 31.8.2010 Kouvolan ja Iitin jätteenkuljetusurakoiden piiriin kuuluvien biojäteastioiden pesut aloitetaan ma 13. syyskuuta Biojäteastioita pestään viikoilla 37 ja 38,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010 Maanmittauslaitos, lupa nro 804/MML/08 JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2010 ALKAEN 2(7) I YLEISTÄ 1 2 3 4 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä (myöhemmin kuntayhtymä)

Lisätiedot

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Yhteenveto 2011 asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö 2 Sisältö 1. Kyselyn toteutus ja taustat...

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA Sivu 1/7 KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA Tässä taksassa päätetään jätelain mukaan kunnan järjestämisvastuulla olevien asuin- ja muiden kiinteistöjen

Lisätiedot

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS

TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS TOIMIVAN JÄTETILAN OPAS JÄTETILA JÄTETILAN SIJAINTI Jätetila Vaasassa jätekatoksille ja rakennelmille tarvitaan toimenpidelupa tai rakennuslupa. Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2014 alkaen Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta x.x.2013 xx. Sivu 1 / 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisalue ja -ala Tätä taksaa sovelletaan Joensuun

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä.

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä. 1 SIIKAISTEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto15.11.2007 65 Voimaantulo 1.1.2008 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 8

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 8 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 8 Kotkan jätemaksutaksa 2013 (Hyväksytty Kymen jätelautakunnassa 23.5.2013) 1-20 I Yleistä 1 Kymenlaakson Jäte Oy (jätelaitos) hoitaa jätelain 43 :n mukaisesti

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen

Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 20 Asianro 7649/14.06.00/2013 Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat ratkaisulinjat 1.1.2014 alkaen Yleistä viranhaltijapäätöksistä Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA 1.1.2016 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Enontekiön kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Enontekiön kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco)

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Toimivan jätetilan opas

Toimivan jätetilan opas Toimivan jätetilan opas www.jyvaskyla.fi Jätetila Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila helpottaa jätehuollon järjestämistä ja antaa siistin vaikutelman. Hyvin suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot