WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
|
|
- Irma Raili Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Strategiatyöryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Jani Määttä, Martinselkosen Eräkeskus Ulla Matturi, Avescon Jari Peltomäki, Finnature Leena Penttinen, Kainuun ammattikorkeakoulu Lassi Rautiainen, Articmedia Lassi Rautiainen ky Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Juha Taskinen, Luontovalokuvaaja Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus
2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä ELÄINTEN KATSELUN JA VALOKUVAAMISEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö Eläinten katselun ja kuvaamisen nykytila Suomessa Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset toimijat ja niiden roolit Teemakohtaiset tuotekriteerit Tutkimustarpeet Markkinointi Seuranta ja mittaaminen
3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Eläinten katselun ja valokuvaamisen nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Eläinten katselu ja valokuvaaminen (myöhemmin Wildlife) on valittu kehitettäviksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Teema on vielä suhteellisen uusi ja kehittämistyötä ei ole tehty laajemmalla yhteistyöllä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Määritelmät Wildlife-matkailu Tarkkailu, katselu, kuuntelu ja kuvaaminen luontaisessa ympäristössä maalla tai merellä Linnut Suurpedot Muut nisäkkäät Kasvit Luonnon nähtävyydet Eläintenkatselu ja kuvaaminen on osa laajempaa termiä Wildlife -aktiviteetit ja Wildlife - matkailu. Se on aktiviteetti, joka käsittää niin eläinten tarkkailun, katselemisen, kuuntelun kuin kuvaamisenkin eläimen luontaisessa elinympäristössä kestävän matkailun periaatteet huomioiden. Siihen liittyy osaltaan luonnonsuojelu ja tiedon välittäminen eläimistä, kasveista ja muusta luonnon ympäristöstä. Tuote sisältää kohderyhmälle ja lajisidonnaisesti sopivan katselu/kuvaamispaikan ja opastuksen pienryhmissä. Muut palvelun osat (kojun/katselutornin käyttö, ruokailu, eväspaketti, majoitus, lentokenttäkuljetus, saunominen, vakuutus jne.) voidaan tilata/liittää tuotteeseen. Tuotteeseen liittyvät olennaisesti myös matkan varrella olevat paikallinen kulttuuri, nähtävyydet, äänet, maisemat, eläimistö ja kasvillisuus. Matka katselupaikalle (erämaa, kansallispuisto, lintujen muuttoreitit ym.) voidaan toteuttaa mm. kävellen, meloen tai ratsastaen. Matkailullisesti tärkeä tuote on ammattimaisesti toteutettu kestävällä tavalla, luonnon ehdoilla ja turvallisesti. Huomioon tulee kuitenkin ottaa myös muiden toimialojen, kuten poronhoidon kohtuulliset ja tarpeelliset intressit.
4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Työryhmä on rajannut määritelmästä pois vedenalaisen maailman ja muut eläimistöön kuuluvat lajistot, joilla ei vielä tällä hetkellä ole Suomessa suurta matkailullista merkitystä. Nykytila Lintumatkailua on Suomessa kehitetty ammattimaisesti 90-luvun alusta lähtien. Lintumatkailu on maailmassa kasvava ala. Euroopassa lintuharrastusyhdistyksillä on yli 20 miljoonaa jäsentä, ja koko maailmassa lintuharrastajia on arviolta 70 miljoonaa (pelkästään Iso-Britanniassa on yli miljoona jäsentä kuninkaallisessa lintujensuojelujärjestössä (RSPB)). Lintujen tarkkailussa/ kuvauksessa vetovoimaisimmat lajiryhmät ovat pöllöt, kotkat ja muut petolinnut, tikat, metsäkanalinnut, itäiset varpuslinnut (kuukkeli, lapintiainen, sinipyrstö, pohjansirkku, isokäpylintu jne.) sekä muutamat kahlaajalajit ja vesilintulajit. Vuosittain Suomessa käy yli tuhat ulkomaalaista lintumatkailijaa, jotka tuovat yli miljoonan euron matkailutulot. Lintumatkailijat viipyvät keskimäärin viikon Suomessa ja tekevät kiertomatkoja. He käyttävät rahaa noin /päivä. Suomessa on viitisen yritystä, jotka keskittyvät täysin opastettujen lintumatkojen järjestämiseen. Lintumatkailun investointitarpeet ovat suhteelliset pienet. Suomessa on viime vuosien aikana kehittynyt suurpetoihin liittyvää luontomatkailua. Tämän elinkeinohaaran kehittymiseen liittyviä kasvavia odotuksia esiintyy eripuolilla maata. Erityisesti Suomen itäisissä kunnissa harjoitetaan luontokuvausta sekä eläinten ja lintujen katselutoimintaa, joissa eläimiä houkutellaan paikalle ravinnon eli ns. haaskan avulla. Haaskapaikkojen läheisyyteen on sijoitettu koju, josta voi hiljaisuudessa kuvata, kuunnella ja katsella haaskan syöntiin tulevia villieläimiä. Toimintaa harjoitetaan sekä omilla että kyseiseen tarkoitukseen vuokratuilla mailla.. Tarkkailtavista/ kuvattavista suurpedoista vetovoimaisimmat eläimet ovat karhu, ahma ja susi. Muista nisäkkäistä vetovoimaisimmat ovat hirvi, majava, liito-orava ja lepakko. Kesällä 2008 tehtyyn kartoitukseen löydettiin 18 matkailuyrityksen ja 10 luontokuvaajan yhteystiedot. Yritysten keski-ikä on noin kuusi vuotta. Vanhin yritys on aloittanut eläintenkatselu- ja kuvaustuotteen tarjonnan vuonna Vuonna 2007 aloittaneita yrityksiä kyselyyn vastanneista oli neljä. Yritykset työllistävät keskimäärin 1,4 kokoaikaista työntekijää. Sesonkiaikana yrityksissä työskentelee keskimäärin 3,1 kokoaikaista työntekijää. Tutkimukseen vastanneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 18 kokoaikaista ja 41 sesonkityöntekijää. Käytössä on yli 100 kojua. Yleensä kojut ovat sekä kuvaukseen että katseluun soveltuvia. Eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja matkailutuotteina tarjoavien yritysten tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat yrityksen oman alueen matkailumarkkinoinnista ja yhteismarkkinoinnista vastaavat organisaatiot. Tuotannollisella puolella yritykset tekevät yhteistyötä sekä toisten eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja tarjoavien yritysten kanssa että muita matkailupalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.
5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Lisätietoja: Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus MEK Matkailullisesti tärkeät kohteet Suomesta on löydetty 96 IBA (Important bird areas) suojelullisesti tärkeää lintualuetta. Suosituin lintumatkailureitti on Oulu-Kuusamo. Muita matkailullisesti tärkeitä ovat Liminganlahti (pesimä- ja levähdyspaikka), Kuusamo (itäisten ja pohjoisten lajien kohtauspaikka), Parikkalan Siikalahti ja Patvinsuo sekä merialueiden saaristot. Kuusamosta jatketaan yleensä Lappiin ja Norjaan jäämerelle. Suomen suurin lintutapahtuma on myös kansainvälisten asiakkaiden suosima Kuusamon Bird Race kesäkuussa. Pohjois-Karjala (Lieksa-Nurmes), Kainuu (Kuhmo-Suomussalmi), Lappi, Pohjois- Pohjanmaa (Kuusamo), Varsinais-Suomi sekä Saimaan alue ovat nisäkkäiden tärkeimmät katselualueet. Suurpeto on tärkeä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kuusamoon. Majavaa tavataan erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa. Länsirannikko mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tärkeää hyljealuetta ja Saimaan alue taasen norppa-aluetta. Luontokeskus Petola Kuhmossa tarjoaa monipuolista tietoa Suomen suurpedoista. Wildlife-tuote muualla maailmassa Suomen wildlife-tuote eroaa monella tavalla muiden maiden tuotteista, esim. piilokojutoiminnan osalta. Wildlife -matkailu kokonaisuudessaan pitää sisällään niin eläinten kuvaamisen ja katselun niiden luontaisessa ympäristössä kuin kansallispuistoissa tai eläimille varatuilla suljetuilla aluilla kuten akvaarioissa, puistoissa ja eläintarhoissa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat merkittäviä matkustusmotiiveja. Maailman wildlifematkailun kooksi on arvioitu 12 miljoonaa matkaa vuosittain. Puolet näistä suuntautuu Afrikkaan. Jotkut maat ovat riippuvaisia wildlife-matkailusta, esim. Keniaan se tuo noin 500 miljoonaa dollaria eli noin 14 % BKT:stä. Toisaalta taas paikat kuten Galapagos-saaret on täysin riippuvainen tästä matkailun lajista. Tuotteita on tarjolla laidasta laitaan; luksussafareja Keniassa, reppumatkoja Rocky-vuoristossa, jääkarhu matkoja Huippuvuorilla, Kamtsatkan niemimaalla karhujen, merileijonien, hylkeiden ja mursujen seurantaa tai risteily Antarktikalla. Afrikassa tyypillisin eläintenkatselutuote on safari, missä eläimet ovat luontaisessa ympäristössä ja matkailijat ryhminä niitä tarkkailemassa ja kuvaamassa. Afrikka onkin wildlife-matkailun markkinajohtaja. Puolet kaikista matkoista tehdään sinne. Perinteisiä kohteita ovat Etelä-Afrikka, Kenia, Botswana ja Tansania. Pohjois-Amerikan isot luonnonsuojelualueet on perustettu jo 1800-luvulla. Erämaa-alueet ovat laajoja ja kannat suuria. Haaskoja ei tarvitse käyttää. Toisaalta ekologisesta näkökulmasta on huolestuttavaa eläinten tottuminen ihmiseen. Yhdysvalloissa tehdyissä laajoissa haastattelututkimuksissa on todettu, että 31 % väestöstä, ikäryhmässä 16-60
6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä vuotta, on siinä määrin kiinnostunut luonnonkuvauksesta ja -tarkkailusta, että harrastus vaikuttaa heidän lomasuunnitelmiinsa. Euroopassa on suuri joukko järjestäytyneitä luontoharrastajia, jotka ovat erikoistuneiden luontomatkailupalvelujen potentiaalisia asiakkaita. Esimerkiksi yksistään Iso-Britanniassa on yli miljoona lintutieteellisiin yhdistyksiin kuuluvaa lintuharrastajaa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat nopeasti laajenemassa maantieteellisesti uusille alueille ja uusiin kohdelajeihin. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa islantilaisista ammattikalastajista ohjaa valaankatsomisretkiä kalastuksen lisäksi. Vienanmerellä olevalle Solovetskin luostarisaarelle suunnitellaan rakennettavaksi vuodepaikkaa. Merten kanarialinnuiksi kutsuttujen maitovalaiden lisääntymisalue luostarisaaren välittömässä tuntumassa lisää merkittävästi alueen kiinnostavuutta matkakohteena. Nousevia kohteita ovat myös mm. Antartika - valaat, pingviinit ja hylkeet; Bolivia; Uusi-Seelanti ja Argentiina. Ruotsin Hornborkasjon on Euroopan tärkeimpiä kurkipaikkoja, joka houkuttelee noin matkailijaa vuosittain. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomen vahvuuksia Wildlife-matkailussa ovat harva asutus ja laajat erämaa-alueet. Suomi on vielä aito matkakohde. Jokamiehen oikeudet puolestaan antavat mahdollisuuden kulkea vapaasti. Asiakkaalle Suomen puhtaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisia valtteja. Tämä tarkoittaa niin vettä, ruokaa, infraa, luontoa yleensä, yhteiskuntaa kuin vähäistä rikollisuuttakin. Suomen monipuolinen ja osaltaan ainutlaatuinen eläimistö esim. havumetsäalueen eläimistö ja linnut luovat monipuoliset mahdollisuudet tarkkailla ja kuvata. Suurpetojen osalta Venäjän läheisyys luo ns. petoaitan, mutta tilanne on muuttumassa kannan vähentyessä. Neljä vuodenaikaa luo erilaisia olosuhteita ja tilanteita. Kesän valoisat yöt ovat edellytyksenä tuottoisalle katselu- ja kuvaustuotteelle. Lintumatkailun ongelmana on kuitenkin kauden lyhyys. Lintumatkailussa omatoimimatkailu lisääntyy hurjaa vauhtia, kun perinteinen matkanjärjestäjien kautta tuleva ryhmämatkailu vähenee. Tämä vaatii tuotteiden avaamista, uudenlaista hinnoittelua ja nettikaupan tehostamista. Itäisillä alueilla "Taiga"-nimi tuo positiivista mielikuvaa markkinointiin. Suomen mahdollisuudet ja tarjonta ovat vielä kuitenkin hyvin tuntemattomia ja voimakasta imagomarkkinointia tulisikin toteuttaa. Suomessa on vahva luontokuvauskulttuuri, jota ei ole muualla Euroopassa samassa mittakaavassa. Lisäksi yrittäjät ja oppaat ovat ammattitaitoisia. Kannattavuus on osalle ongelma sekä myös kapasiteetin rajallisuus varsinkin isompien ryhmien ollessa kyseessä. Hyvien työntekijöiden puute erityisesti harvaan asutulle maaseudulle on suuri uhkatekijä tulevaisuudessa.
7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä Tuotteita on tarjolla vielä suhteellisen vähän. Tuotekehityksen tueksi tarvittaisiin lisää tietoa asiakkaista sekä nykyisistä että potentiaalisista. Lisäksi tarkempaa tietoa tarvitaan uusista tarkkailtavista lajeista. Elinkeinon kasvaessa yhteisen kriteeristön luominen tulee yhä tärkeämmäksi. Se tukisi yrittäjien kehittämistoimia, varmistaisi tietyn laatutason, loisi positiivista kuvaa Suomesta sekä auttaisi markkinoinnissa. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää talvituotetta. Elementtejä ovat esim. petolinnut, metsälinnut, talvimaisemat kuten tykkylumi, talvijäljet, ahmat, sudet ja yö karhun pesässä. Lisäksi hyvällä alueellisella ja eri aktiviteettien yhteistyöllä voitaisiin pidentää viipymää. Eläinten lisäksi muun luonnon hyödyntäminen on käyttämätöntä potentiaalia. Luonnonnähtävyyden tuotteistaminen omaksi tuotteekseen on vaikeaa, mutta se toimii houkuttimena. Suotuisalle alueelle voitaisiin kaavoitusta hyväksikäyttäen luoda Wildlifematkailukeskuksia. Suomen sijainti ja suhteellisen tiheä lentoverkosto luovat mahdollisuuden saapua päämarkkina-alueelta myös viikonloppumatkoille. Lento-auto paketteja ei ole vielä kovinkaan paljon hyödynnetty Wildlife-tuotteessa. Multiaktiviteetit ovat kasvamassa, ja uusia tuotteita voisi kehittää yhdistämällä eläintenkatselun muihin luontoaktiviteetteihin. Lapsiperheiden määrä asiakkaina on kasvamassa, mutta ohjelmaa koko perheelle ei ole vielä monipuolisesti saatavilla. Tämän kehittäminen vaatisi lähempää yhteistyötä alueen muiden matkailuyrittäjien kanssa. Asiakasryhmien laatutason vaatimus (mukavuudenhalu) on jo suhteellisen korkea ja se lisää paineita yrittäjille rakentaa uusia, entistä tasokkaampia piilokojuja ja majoituspaikkoja. Monet eläintenkatselu ja kuvauspaikat ovat kaukana pääteiltä ja asutuksesta. Elinkeinon kasvaessa saavutettavuuteen niin itse alueelle kuin katselupaikallekin tulisi kiinnittää huomiota. Tämä vaatii yhteistyötä viranomaisten kanssa. Yrittäjien ja eri intressiryhmien kateus ja sisäiset riidat tulisi kääntää positiiviseksi yhteistyöksi. Sidosryhmät tulisi saada mukaan kehittämään teemaa ja osaltaan myös selkeitä signaaleja sitoutumisesta organisaatioiden kaikilla tasoilla muunkinlaiseen metsien hyötykäyttöön kuin hakkuisiin kaivataan. Yhteisiä kehittämishankkeita on ollut vaikea toteuttaa rahoitukseen liittyvien hallinnollisten rajojen takia. Nykyisellä hankekaudella alueiden väliset hankkeet on jo helpompi toteuttaa. Yrityksillä on halua edelleen kehittää toimintaansa. Ohjelmapalveluyrityksen tulee olla riittävän selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä muista kestävän matkailun periaatteista. Tuotteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että mahdolliset haitat minimoidaan. Pyritään edistämään pidempiaikaisten vuokrasopimusten tekoa sekä helpottamaan maanostoon liittyviä käytäntöjä Wildlife elinkeinon edistämiseksi. Lähitulevaisuuden investointeja ovat mm. kuvauskojujen ja etenkin majoitustilojen rakentaminen (mm. hotelli), tilojen peruskorjaus (lämmitysjärjestelmä, sähköistys), markkinointi ja varusteiden hankinta. Asiakkaiden sekä kokoaikaisten työntekijöiden määrän odotetaan myös kasvavan. Asiantunteva opas on myös turvallisuutta parantava tekijä.
8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Suomi on tulkinnut EU:n sivutuoteasetusta myönteisesti karhujen ruokintaan liittyen. Suurpetojen osalta ns. ykköstuotteemme on muualla kielletty. Tämän toiminnan jatkamiseksi onkin saatava viranomaisille tietoa, että Wildlife-tuote on potentiaalinen myös tulevaisuudessa. Lainsäädännöllä ei tulisi kieltää eläinten houkuttelemiseksi tarkoitettua ruokintaa kokonaan. Ristiriitaa on myös paikallisten metsästäjien kanssa, sillä metsästyssesonki on parhaina katseluaikoina ja ulkomaalaisten loma-aikoina. Haasteena on myös nykyisen metsäpolitiikan todellisuuden yhteensovittaminen luonnonsuojelullisten tarpeiden kanssa. 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, Wildlifetuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Tärkeimmät kohdemaat nisäkkäiden katselun osalta ovat 1. Iso-Britannia, 2. Alankomaat, 3. Saksankielinen Eurooppa Lisäksi potentiaalisia ovat Espanja, Italia, Japani, Norja, Ranska ja Ruotsi. Venäjän potentiaalia tulee tutkia tarkemmin. Lintumatkailun osalta Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Belgia ovat tärkeimmät kohdemaat. USAsta ja Japanista matkailu on vähentynyt hintojen nousun vuoksi. Kasvavat markkinaalueet ovat Italia, Ranska ja Espanja. Talouden taantuman vaikutuksia markkina-alueisiin seurataan. Asiakasmäärät ovat kasvaneet huomattavasti, keskimäärin 81 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Vuoden 2008 osalta asiakasmäärät osoittavat kasvua edelleen, mutta huomioitavaa on, että luvut on kerätty vain elokuun 2008 loppuun saakka. Yritysten tekemien arvioiden mukaan heidän asiakkaistaan noin viidennes oli ammattikuvaajia, hieman yli puolet harrastajia ja noin neljännes satunnaisia kävijöitä tai matkailijoita. Asiakkaiden keskimääräinen viipymä matkailuyrityksen omalla paikkakunnalla on 4 5 vuorokautta. Tyypillinen lintumatkailija on 65-vuotias, paljon maailmaa kiertänyt ja laatutietoinen henkilö. Hän viipyy keskimäärin viikon, vaatii paljon mutta on myös valmis maksamaan palveluista. Tarjolla täytyy olla hotellimajoitus ja kolmen lajin ruokailut viineineen. Tarjolla olevat tuotteet Pääsääntöisesti tuotteet ovat sulan maan ajan tuotteita, joskin jonkin verran talvitarjontaakin on olemassa. Tuotteen keston osalta painopiste oli lyhyissä, yleisimmin 1-2 vuorokauden mittaisissa tuotteissa. Lisäksi tarjolla on muun muassa 4-6 vuorokautta kestävä kuvauspaketti ja seitsemän vuorokautta kestävä katselupaketti. Kestoltaan pisin tarjolla ollut tuote oli 14 vuorokauden mittainen linturetki. Tuotteiden räätälöinti on tyypillistä toimintaa.
9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Kilpailijat Suurpetojen osalta uusia nousevia kilpailijamaita ovat Viro, Ruotsi, Romania ja Bulgaria. Lintujen kuvaamisen ja katselun osalta kilpailijoita ovat Unkari, Viro (Latvia, Liettua), Puola ja Ruotsi. 4. Tavoitteet Laadukkaita, turvallisia ja kysyntälähtöisiä tuotteita palveluverkostoineen on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Asiakkaiden määrä ja heidän jättämänsä matkailutulo on kasvanut. Kasvutavoite on nopeampi kuin matkailulla yleensä. Olemassa olevien yritysten liikevaihdon oletetaan kasvavan %:a vuosittain. (v asiakkaita Suomessa oli 4000 /8 yritystä). Myös yritysten määrä kaksinkertaistuu. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Saavutettavuus Toimenpide: Edistetään saavutettavuuden parantamista niin itse alueelle kuin katselupaikalle kv. saavutettavuus Suomeen ja alueelle, aikataulut, hinnoittelu erityisesti lennot Kajaaniin, Joensuuhun ja Kuusamoon autonvuokraus mahdollisuus ja hinnat kiertomatka maastoliikenne ja luvat Vastuutaho: maakuntien liitot, lääninhallitukset, liikenne- ja viestintäministeriö, kunnat, maanomistajat, yrittäjät, lentoyhtiöt Ajankohta: jatkuvaa Tuotekehitys Toimenpide: Luodaan Wildlife-tuotteille tuotekriteeristö Vastuutaho: yrittäjät, MEK, OutdoorsFinland-ohjelma Ajankohta: 2009
10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Toimenpide: Edistetään uusien tuotekokonaisuuksien syntymistä viipymän ja sesongin pidentämiseksi Valituille asiakasryhmille kohdennetut tuotteet (incentive, yritysasiakkaat, yksittäismatkailija, lapsiperheet) talvituotteet multiaktiviteetit, muu luonnon hyödyntäminen viikonloppumatkat lento-autopaketit (kiertomatkat tässä) uudet lajit teknologian hyödyntäminen (paikkatieto) kestävä kehitys Vastuutaho: yrittäjät, verkostot, alueorganisaatiot ja MEK Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Nostetaan tuotteiden laatua ja varmistetaan niiden turvallisuus Piilokoju (turvallisuus määräysten laadinta) Vastuutaho: yrittäjät, MEK, laatu- ja turvallisuusohjelmia tarjoavat tahot ja matkailualan koulutusorganisaatiot Ajankohta: Toimenpide: Luodaan Wildlife- matkailukeskittymiä luonnon ja infrastruktuurin puolesta suotuisimmalle alueille (suurpedot ja linnut) Vastuutaho: yrittäjät, kunnat, ympäristökeskukset, Metsähallitus Ajankohta: Toimenpide: Edistetään olemassa olevien kehittämistyökalujen hyväksikäyttöä ja ohjelmassa luotujen konseptien, kriteereiden, tavoitteiden ja parhaiden käytäntöjen levittämistä myös esim. siirrettävien piilokojujen rakentaminen Vastuutaho: MEK, OutdoorsFinland-ohjelma, työryhmän jäsenet, Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri ja alueelliset rahoittajat Ajankohta: Osaamisen kehittäminen Toimenpide: Nostetaan yrittäjien tietotaitoa hinnoittelu ja kustannuslaskenta sähköinen ja kansainvälinen liiketoiminta
11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä tuotteistus opaskoulutus (kieli- ja ammattitaito) Vastuutaho: koulutusorganisaatiot, osana hankkeita, MEK, yrittäjät, TE-keskukset, OFohjelma Ajankohta: Toimenpide: Tutustutaan ja testataan ulkomaisia tuotteita ja toimintamalleja Kokemusten hyödyntäminen Suomen tarjontaa kehitettäessä Vastuutaho: OF-ohjelma, yrittäjät, MEK Ajankohta: Toimenpide: Lisätään yhteistyötä ja verkostoitumista yrittäjien, maanomistajien ja muiden sidosryhmien välillä Vastuutaho: yrittäjät, MEK, Metsähallitus, ympäristöhallinto, eläinlääkintäkunta, maa- ja metsätalousministeriö Ajankohta: jatkuvaa Wildlife-toiminnan vahvempi tukeminen Toimenpide: Edistetään lainsäädäntöä ja muuta toimintaympäristöä siten, että Wildlife-matkailuyritykset voivat toimia kannattavasti ympärivuotisesti lain valmistelussa huomioitava maastoliikennelaki metsästyslaki (luvat) riistavahinkolaki sivutuoteasetus ympäristölainsäädäntö maankäyttö- ja rakennuslaki Natura lintudirektiivi ym. Vastuutaho: Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, ympäristökeskukset, yrittäjät, eläinlääkärit, kuntien rakennusviranomaiset Ajankohta: jatkuvaa
12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Toimenpide: Varataan maakuntakaavoihin tietyt alueet luontomatkailun käyttöön Vastuutaho: maakunnan liitot, ympäristöministeriö, yrittäjät, alueorganisaatiot Ajankohta: jatkuvaa Markkinointi Toimenpide: Markkinointiyhteistyö kansainvälisille messuille osallistuminen yhdessä internet -myynnin tehostaminen Vastuutaho: Yritykset, MEK Ajankohta: jatkuvaa 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen strategian seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK valtakunnallisesti tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät BirdLife Suomi ry ja alueyhdistykset Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, alajärjestönä Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry Idän Taiga ry Suurpetoneuvottelukunnat 4 kpl
13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Kriteerit tulee laatia erikseen kuvaamiselle ja katselulle (turvallisuus ja kantokyky erityishuomiossa). Kriteerit laaditaan kevään 2009 aikana. ks. Skotlannin ohjeistus Yläsivu Watching Wildlife By Boat < Watching Wildlife From A Vehicle < Watching Wildlife On Foot < Tarkemmat tuotekriteerit määritellään kevään 2009 aikana osana OF-ohjelmaa. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota
14 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 14 Matkailun teemaryhmä tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui syksyllä 2008 Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus 2008 (MEK). Muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia on Ruralia Instituutin tekemä tutkimus Luontomatkailuun liittyvän suurpetojen haaskaruokinnan sosiaalisista vaikutuksista (2008). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on luonnos Karhunkatseluyritysten ominaisuudet: kyselytutkimus yrittäjille sekä meneillään oleva tutkimus Suurpetojen haaskaruokinnasta ja sen ekologisista ja muista vaikutuksista. Lisäselvitystä tarvitaan myös kestävän kehityksen edellytyksistä tulevaisuudessa, selvitystä Wildlife tuotteen kantokyvystä alueittain ja ohjeistukset miten sitä voidaan kehittää. Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä muut jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina.
15 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 15 Matkailun teemaryhmä Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa uusista lajeista markkina-alueittain, kilpailijoista ja tuotteista, aluetaloudellisista vaikutuksista, muiden maiden wildlife toimijoiden toiminnasta ja erityisesti e-kaupasta. Lisäksi tarvitaan tiedot haaskapaikoista kunnittain ja aloittavista yrityksistä. Hyvä tutkimusaihe olisi seurata eläintenkatselutuotteiden kehityksestä ja vaikutuksista luontoon muualla maailmassa, jotta turvattaisiin Suomessa myös jatkossa turvallinen tuote. 9. Markkinointi Suomen vahvuudet (USP): piilokojut, harva asutus, erämaat, kauniit luontonäkymät, turvallisuus, toimiva infrastruktuuri, puhtaus, yötön yö havumetsäalueen eläimistö monipuoliset mahdollisuudet kuvata, jokamiehen oikeudet, pioneerirooli, luontokuvaamisen vahva osaaminen Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio 2. Suomen imagon kirkastaminen Wildlife-matkailukohteena 3. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 4. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 5. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 6. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu, wildlife 7. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on
16 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 16 Matkailun teemaryhmä Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Wildlife-tuotteen kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan Wildlifematkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit, joilla erotutaan kilpailijoista, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laadintaan seurantamittarit niin OF-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotHEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,
LisätiedotMELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA
MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotVuoden Luontokuva 2007 Lassi Rautiainen
Vuoden Luontokuva 2007 Lassi Rautiainen ELÄINTENKATSELU JA -KUVAUS MATKAILUTUOTTEENA Lähtötilannekartoitus 2008 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 1.1. Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena: Kysyntä ja tarjonta
LisätiedotKarhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi
Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,
LisätiedotTukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK
Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland
LisätiedotOutdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013
Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotInFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010
InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotMiset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013
Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien
LisätiedotSuomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä
Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotValtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotHEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen, Lapin
LisätiedotMahdollisuuksien matkailuala
Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotMATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT
MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ
LisätiedotNeljä (+ yksi) strategista teemaa
Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotUlkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotVAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008
VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,
LisätiedotTeemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry
Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä
LisätiedotMELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKehittämisstrategiat 2014-2018
Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotHEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotVisit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille
Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
LisätiedotMILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotKULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE
KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE 2009 2013 Matkailun edistämiskeskus MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 07.04.2009/LH Sivu 2/14 Sisältö 1. Kulttuurimatkailun nykytila
LisätiedotOutdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty
Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää
LisätiedotVAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,
LisätiedotTutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen
Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN Luontoa ja kulttuuria Kesän 2015 parhaat vinkit Kuva: Lassi Rautiainen VILLIÄ ELÄMÄÄ erämaaluonnossa Wild Taigan koskematon erämaaluonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet eläinten
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotVISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE
VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE LIISA KOKKARINEN LAPIN ALUEPÄÄLLIKKÖ VISIT FINLAND 2.11.2018 VISIT FINLAND YDINTEHTÄVÄT & PÄÄMÄÄRÄ 1. Kehittää matkailullista Suomi-kuvaa ja toimii kaupallisen maakuvaviestinnän
LisätiedotMELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka
LisätiedotVenäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle
Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen
Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotMatkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin
Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu (TEM, HO) Finland
LisätiedotErityistuotteen markkinointi
Erityistuotteen markkinointi Markkinointi on yrityksen toiminnoista kaikkein helpoin osa-alue Yritys perustettu 1999 Liikeidea, yritys järjestj rjestää: 1.Karhun kuvaamisen ja katselemisen mahdollisuuksia
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotTyöpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotKärkihankkeet 2015-2018
Matkailun poikkihallinnollinen sateenvarjo- (strateginen) ohjelma Suomi johtavaksi stopover - maaksi Kärkihankkeet 2015-2018 Finrelax- Suomesta hyvinvoin/matkailun kärkimaa Merellinen saaristo kansainvälises/
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki
ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:
LisätiedotMiten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen
Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Kansainvälinen turisti: Moderni Humanisti Avoin ja utelias matkailija, maailman metropolit jo kertaalleen kolunnut. Vieraiden kulttuurien
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu & Markkinointiyhteistyötä
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu 2018 & Markkinointiyhteistyötä Kimmo Aalto, MTK ry kimmo.aalto@mtk.fi p. 040 1791618 Matkailijamäärät syys-joulukuussa
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
Lisätiedot: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella
: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:
Lisätiedot5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista
Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia
LisätiedotKansallinen hevosmatkailututkimus 2009
Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotVesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
Lisätiedot