WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Jani Määttä, Martinselkosen Eräkeskus Ulla Matturi, Avescon Jari Peltomäki, Finnature Leena Penttinen, Kainuun ammattikorkeakoulu Lassi Rautiainen, Articmedia Lassi Rautiainen ky Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Juha Taskinen, Luontovalokuvaaja Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä ELÄINTEN KATSELUN JA VALOKUVAAMISEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö Eläinten katselun ja kuvaamisen nykytila Suomessa Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset toimijat ja niiden roolit Teemakohtaiset tuotekriteerit Tutkimustarpeet Markkinointi Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Eläinten katselun ja valokuvaamisen nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Eläinten katselu ja valokuvaaminen (myöhemmin Wildlife) on valittu kehitettäviksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Teema on vielä suhteellisen uusi ja kehittämistyötä ei ole tehty laajemmalla yhteistyöllä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Määritelmät Wildlife-matkailu Tarkkailu, katselu, kuuntelu ja kuvaaminen luontaisessa ympäristössä maalla tai merellä Linnut Suurpedot Muut nisäkkäät Kasvit Luonnon nähtävyydet Eläintenkatselu ja kuvaaminen on osa laajempaa termiä Wildlife -aktiviteetit ja Wildlife - matkailu. Se on aktiviteetti, joka käsittää niin eläinten tarkkailun, katselemisen, kuuntelun kuin kuvaamisenkin eläimen luontaisessa elinympäristössä kestävän matkailun periaatteet huomioiden. Siihen liittyy osaltaan luonnonsuojelu ja tiedon välittäminen eläimistä, kasveista ja muusta luonnon ympäristöstä. Tuote sisältää kohderyhmälle ja lajisidonnaisesti sopivan katselu/kuvaamispaikan ja opastuksen pienryhmissä. Muut palvelun osat (kojun/katselutornin käyttö, ruokailu, eväspaketti, majoitus, lentokenttäkuljetus, saunominen, vakuutus jne.) voidaan tilata/liittää tuotteeseen. Tuotteeseen liittyvät olennaisesti myös matkan varrella olevat paikallinen kulttuuri, nähtävyydet, äänet, maisemat, eläimistö ja kasvillisuus. Matka katselupaikalle (erämaa, kansallispuisto, lintujen muuttoreitit ym.) voidaan toteuttaa mm. kävellen, meloen tai ratsastaen. Matkailullisesti tärkeä tuote on ammattimaisesti toteutettu kestävällä tavalla, luonnon ehdoilla ja turvallisesti. Huomioon tulee kuitenkin ottaa myös muiden toimialojen, kuten poronhoidon kohtuulliset ja tarpeelliset intressit.

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Työryhmä on rajannut määritelmästä pois vedenalaisen maailman ja muut eläimistöön kuuluvat lajistot, joilla ei vielä tällä hetkellä ole Suomessa suurta matkailullista merkitystä. Nykytila Lintumatkailua on Suomessa kehitetty ammattimaisesti 90-luvun alusta lähtien. Lintumatkailu on maailmassa kasvava ala. Euroopassa lintuharrastusyhdistyksillä on yli 20 miljoonaa jäsentä, ja koko maailmassa lintuharrastajia on arviolta 70 miljoonaa (pelkästään Iso-Britanniassa on yli miljoona jäsentä kuninkaallisessa lintujensuojelujärjestössä (RSPB)). Lintujen tarkkailussa/ kuvauksessa vetovoimaisimmat lajiryhmät ovat pöllöt, kotkat ja muut petolinnut, tikat, metsäkanalinnut, itäiset varpuslinnut (kuukkeli, lapintiainen, sinipyrstö, pohjansirkku, isokäpylintu jne.) sekä muutamat kahlaajalajit ja vesilintulajit. Vuosittain Suomessa käy yli tuhat ulkomaalaista lintumatkailijaa, jotka tuovat yli miljoonan euron matkailutulot. Lintumatkailijat viipyvät keskimäärin viikon Suomessa ja tekevät kiertomatkoja. He käyttävät rahaa noin /päivä. Suomessa on viitisen yritystä, jotka keskittyvät täysin opastettujen lintumatkojen järjestämiseen. Lintumatkailun investointitarpeet ovat suhteelliset pienet. Suomessa on viime vuosien aikana kehittynyt suurpetoihin liittyvää luontomatkailua. Tämän elinkeinohaaran kehittymiseen liittyviä kasvavia odotuksia esiintyy eripuolilla maata. Erityisesti Suomen itäisissä kunnissa harjoitetaan luontokuvausta sekä eläinten ja lintujen katselutoimintaa, joissa eläimiä houkutellaan paikalle ravinnon eli ns. haaskan avulla. Haaskapaikkojen läheisyyteen on sijoitettu koju, josta voi hiljaisuudessa kuvata, kuunnella ja katsella haaskan syöntiin tulevia villieläimiä. Toimintaa harjoitetaan sekä omilla että kyseiseen tarkoitukseen vuokratuilla mailla.. Tarkkailtavista/ kuvattavista suurpedoista vetovoimaisimmat eläimet ovat karhu, ahma ja susi. Muista nisäkkäistä vetovoimaisimmat ovat hirvi, majava, liito-orava ja lepakko. Kesällä 2008 tehtyyn kartoitukseen löydettiin 18 matkailuyrityksen ja 10 luontokuvaajan yhteystiedot. Yritysten keski-ikä on noin kuusi vuotta. Vanhin yritys on aloittanut eläintenkatselu- ja kuvaustuotteen tarjonnan vuonna Vuonna 2007 aloittaneita yrityksiä kyselyyn vastanneista oli neljä. Yritykset työllistävät keskimäärin 1,4 kokoaikaista työntekijää. Sesonkiaikana yrityksissä työskentelee keskimäärin 3,1 kokoaikaista työntekijää. Tutkimukseen vastanneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 18 kokoaikaista ja 41 sesonkityöntekijää. Käytössä on yli 100 kojua. Yleensä kojut ovat sekä kuvaukseen että katseluun soveltuvia. Eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja matkailutuotteina tarjoavien yritysten tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat yrityksen oman alueen matkailumarkkinoinnista ja yhteismarkkinoinnista vastaavat organisaatiot. Tuotannollisella puolella yritykset tekevät yhteistyötä sekä toisten eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja tarjoavien yritysten kanssa että muita matkailupalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Lisätietoja: Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus MEK Matkailullisesti tärkeät kohteet Suomesta on löydetty 96 IBA (Important bird areas) suojelullisesti tärkeää lintualuetta. Suosituin lintumatkailureitti on Oulu-Kuusamo. Muita matkailullisesti tärkeitä ovat Liminganlahti (pesimä- ja levähdyspaikka), Kuusamo (itäisten ja pohjoisten lajien kohtauspaikka), Parikkalan Siikalahti ja Patvinsuo sekä merialueiden saaristot. Kuusamosta jatketaan yleensä Lappiin ja Norjaan jäämerelle. Suomen suurin lintutapahtuma on myös kansainvälisten asiakkaiden suosima Kuusamon Bird Race kesäkuussa. Pohjois-Karjala (Lieksa-Nurmes), Kainuu (Kuhmo-Suomussalmi), Lappi, Pohjois- Pohjanmaa (Kuusamo), Varsinais-Suomi sekä Saimaan alue ovat nisäkkäiden tärkeimmät katselualueet. Suurpeto on tärkeä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kuusamoon. Majavaa tavataan erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa. Länsirannikko mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tärkeää hyljealuetta ja Saimaan alue taasen norppa-aluetta. Luontokeskus Petola Kuhmossa tarjoaa monipuolista tietoa Suomen suurpedoista. Wildlife-tuote muualla maailmassa Suomen wildlife-tuote eroaa monella tavalla muiden maiden tuotteista, esim. piilokojutoiminnan osalta. Wildlife -matkailu kokonaisuudessaan pitää sisällään niin eläinten kuvaamisen ja katselun niiden luontaisessa ympäristössä kuin kansallispuistoissa tai eläimille varatuilla suljetuilla aluilla kuten akvaarioissa, puistoissa ja eläintarhoissa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat merkittäviä matkustusmotiiveja. Maailman wildlifematkailun kooksi on arvioitu 12 miljoonaa matkaa vuosittain. Puolet näistä suuntautuu Afrikkaan. Jotkut maat ovat riippuvaisia wildlife-matkailusta, esim. Keniaan se tuo noin 500 miljoonaa dollaria eli noin 14 % BKT:stä. Toisaalta taas paikat kuten Galapagos-saaret on täysin riippuvainen tästä matkailun lajista. Tuotteita on tarjolla laidasta laitaan; luksussafareja Keniassa, reppumatkoja Rocky-vuoristossa, jääkarhu matkoja Huippuvuorilla, Kamtsatkan niemimaalla karhujen, merileijonien, hylkeiden ja mursujen seurantaa tai risteily Antarktikalla. Afrikassa tyypillisin eläintenkatselutuote on safari, missä eläimet ovat luontaisessa ympäristössä ja matkailijat ryhminä niitä tarkkailemassa ja kuvaamassa. Afrikka onkin wildlife-matkailun markkinajohtaja. Puolet kaikista matkoista tehdään sinne. Perinteisiä kohteita ovat Etelä-Afrikka, Kenia, Botswana ja Tansania. Pohjois-Amerikan isot luonnonsuojelualueet on perustettu jo 1800-luvulla. Erämaa-alueet ovat laajoja ja kannat suuria. Haaskoja ei tarvitse käyttää. Toisaalta ekologisesta näkökulmasta on huolestuttavaa eläinten tottuminen ihmiseen. Yhdysvalloissa tehdyissä laajoissa haastattelututkimuksissa on todettu, että 31 % väestöstä, ikäryhmässä 16-60

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä vuotta, on siinä määrin kiinnostunut luonnonkuvauksesta ja -tarkkailusta, että harrastus vaikuttaa heidän lomasuunnitelmiinsa. Euroopassa on suuri joukko järjestäytyneitä luontoharrastajia, jotka ovat erikoistuneiden luontomatkailupalvelujen potentiaalisia asiakkaita. Esimerkiksi yksistään Iso-Britanniassa on yli miljoona lintutieteellisiin yhdistyksiin kuuluvaa lintuharrastajaa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat nopeasti laajenemassa maantieteellisesti uusille alueille ja uusiin kohdelajeihin. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa islantilaisista ammattikalastajista ohjaa valaankatsomisretkiä kalastuksen lisäksi. Vienanmerellä olevalle Solovetskin luostarisaarelle suunnitellaan rakennettavaksi vuodepaikkaa. Merten kanarialinnuiksi kutsuttujen maitovalaiden lisääntymisalue luostarisaaren välittömässä tuntumassa lisää merkittävästi alueen kiinnostavuutta matkakohteena. Nousevia kohteita ovat myös mm. Antartika - valaat, pingviinit ja hylkeet; Bolivia; Uusi-Seelanti ja Argentiina. Ruotsin Hornborkasjon on Euroopan tärkeimpiä kurkipaikkoja, joka houkuttelee noin matkailijaa vuosittain. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomen vahvuuksia Wildlife-matkailussa ovat harva asutus ja laajat erämaa-alueet. Suomi on vielä aito matkakohde. Jokamiehen oikeudet puolestaan antavat mahdollisuuden kulkea vapaasti. Asiakkaalle Suomen puhtaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisia valtteja. Tämä tarkoittaa niin vettä, ruokaa, infraa, luontoa yleensä, yhteiskuntaa kuin vähäistä rikollisuuttakin. Suomen monipuolinen ja osaltaan ainutlaatuinen eläimistö esim. havumetsäalueen eläimistö ja linnut luovat monipuoliset mahdollisuudet tarkkailla ja kuvata. Suurpetojen osalta Venäjän läheisyys luo ns. petoaitan, mutta tilanne on muuttumassa kannan vähentyessä. Neljä vuodenaikaa luo erilaisia olosuhteita ja tilanteita. Kesän valoisat yöt ovat edellytyksenä tuottoisalle katselu- ja kuvaustuotteelle. Lintumatkailun ongelmana on kuitenkin kauden lyhyys. Lintumatkailussa omatoimimatkailu lisääntyy hurjaa vauhtia, kun perinteinen matkanjärjestäjien kautta tuleva ryhmämatkailu vähenee. Tämä vaatii tuotteiden avaamista, uudenlaista hinnoittelua ja nettikaupan tehostamista. Itäisillä alueilla "Taiga"-nimi tuo positiivista mielikuvaa markkinointiin. Suomen mahdollisuudet ja tarjonta ovat vielä kuitenkin hyvin tuntemattomia ja voimakasta imagomarkkinointia tulisikin toteuttaa. Suomessa on vahva luontokuvauskulttuuri, jota ei ole muualla Euroopassa samassa mittakaavassa. Lisäksi yrittäjät ja oppaat ovat ammattitaitoisia. Kannattavuus on osalle ongelma sekä myös kapasiteetin rajallisuus varsinkin isompien ryhmien ollessa kyseessä. Hyvien työntekijöiden puute erityisesti harvaan asutulle maaseudulle on suuri uhkatekijä tulevaisuudessa.

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä Tuotteita on tarjolla vielä suhteellisen vähän. Tuotekehityksen tueksi tarvittaisiin lisää tietoa asiakkaista sekä nykyisistä että potentiaalisista. Lisäksi tarkempaa tietoa tarvitaan uusista tarkkailtavista lajeista. Elinkeinon kasvaessa yhteisen kriteeristön luominen tulee yhä tärkeämmäksi. Se tukisi yrittäjien kehittämistoimia, varmistaisi tietyn laatutason, loisi positiivista kuvaa Suomesta sekä auttaisi markkinoinnissa. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää talvituotetta. Elementtejä ovat esim. petolinnut, metsälinnut, talvimaisemat kuten tykkylumi, talvijäljet, ahmat, sudet ja yö karhun pesässä. Lisäksi hyvällä alueellisella ja eri aktiviteettien yhteistyöllä voitaisiin pidentää viipymää. Eläinten lisäksi muun luonnon hyödyntäminen on käyttämätöntä potentiaalia. Luonnonnähtävyyden tuotteistaminen omaksi tuotteekseen on vaikeaa, mutta se toimii houkuttimena. Suotuisalle alueelle voitaisiin kaavoitusta hyväksikäyttäen luoda Wildlifematkailukeskuksia. Suomen sijainti ja suhteellisen tiheä lentoverkosto luovat mahdollisuuden saapua päämarkkina-alueelta myös viikonloppumatkoille. Lento-auto paketteja ei ole vielä kovinkaan paljon hyödynnetty Wildlife-tuotteessa. Multiaktiviteetit ovat kasvamassa, ja uusia tuotteita voisi kehittää yhdistämällä eläintenkatselun muihin luontoaktiviteetteihin. Lapsiperheiden määrä asiakkaina on kasvamassa, mutta ohjelmaa koko perheelle ei ole vielä monipuolisesti saatavilla. Tämän kehittäminen vaatisi lähempää yhteistyötä alueen muiden matkailuyrittäjien kanssa. Asiakasryhmien laatutason vaatimus (mukavuudenhalu) on jo suhteellisen korkea ja se lisää paineita yrittäjille rakentaa uusia, entistä tasokkaampia piilokojuja ja majoituspaikkoja. Monet eläintenkatselu ja kuvauspaikat ovat kaukana pääteiltä ja asutuksesta. Elinkeinon kasvaessa saavutettavuuteen niin itse alueelle kuin katselupaikallekin tulisi kiinnittää huomiota. Tämä vaatii yhteistyötä viranomaisten kanssa. Yrittäjien ja eri intressiryhmien kateus ja sisäiset riidat tulisi kääntää positiiviseksi yhteistyöksi. Sidosryhmät tulisi saada mukaan kehittämään teemaa ja osaltaan myös selkeitä signaaleja sitoutumisesta organisaatioiden kaikilla tasoilla muunkinlaiseen metsien hyötykäyttöön kuin hakkuisiin kaivataan. Yhteisiä kehittämishankkeita on ollut vaikea toteuttaa rahoitukseen liittyvien hallinnollisten rajojen takia. Nykyisellä hankekaudella alueiden väliset hankkeet on jo helpompi toteuttaa. Yrityksillä on halua edelleen kehittää toimintaansa. Ohjelmapalveluyrityksen tulee olla riittävän selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä muista kestävän matkailun periaatteista. Tuotteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että mahdolliset haitat minimoidaan. Pyritään edistämään pidempiaikaisten vuokrasopimusten tekoa sekä helpottamaan maanostoon liittyviä käytäntöjä Wildlife elinkeinon edistämiseksi. Lähitulevaisuuden investointeja ovat mm. kuvauskojujen ja etenkin majoitustilojen rakentaminen (mm. hotelli), tilojen peruskorjaus (lämmitysjärjestelmä, sähköistys), markkinointi ja varusteiden hankinta. Asiakkaiden sekä kokoaikaisten työntekijöiden määrän odotetaan myös kasvavan. Asiantunteva opas on myös turvallisuutta parantava tekijä.

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Suomi on tulkinnut EU:n sivutuoteasetusta myönteisesti karhujen ruokintaan liittyen. Suurpetojen osalta ns. ykköstuotteemme on muualla kielletty. Tämän toiminnan jatkamiseksi onkin saatava viranomaisille tietoa, että Wildlife-tuote on potentiaalinen myös tulevaisuudessa. Lainsäädännöllä ei tulisi kieltää eläinten houkuttelemiseksi tarkoitettua ruokintaa kokonaan. Ristiriitaa on myös paikallisten metsästäjien kanssa, sillä metsästyssesonki on parhaina katseluaikoina ja ulkomaalaisten loma-aikoina. Haasteena on myös nykyisen metsäpolitiikan todellisuuden yhteensovittaminen luonnonsuojelullisten tarpeiden kanssa. 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, Wildlifetuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Tärkeimmät kohdemaat nisäkkäiden katselun osalta ovat 1. Iso-Britannia, 2. Alankomaat, 3. Saksankielinen Eurooppa Lisäksi potentiaalisia ovat Espanja, Italia, Japani, Norja, Ranska ja Ruotsi. Venäjän potentiaalia tulee tutkia tarkemmin. Lintumatkailun osalta Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Belgia ovat tärkeimmät kohdemaat. USAsta ja Japanista matkailu on vähentynyt hintojen nousun vuoksi. Kasvavat markkinaalueet ovat Italia, Ranska ja Espanja. Talouden taantuman vaikutuksia markkina-alueisiin seurataan. Asiakasmäärät ovat kasvaneet huomattavasti, keskimäärin 81 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Vuoden 2008 osalta asiakasmäärät osoittavat kasvua edelleen, mutta huomioitavaa on, että luvut on kerätty vain elokuun 2008 loppuun saakka. Yritysten tekemien arvioiden mukaan heidän asiakkaistaan noin viidennes oli ammattikuvaajia, hieman yli puolet harrastajia ja noin neljännes satunnaisia kävijöitä tai matkailijoita. Asiakkaiden keskimääräinen viipymä matkailuyrityksen omalla paikkakunnalla on 4 5 vuorokautta. Tyypillinen lintumatkailija on 65-vuotias, paljon maailmaa kiertänyt ja laatutietoinen henkilö. Hän viipyy keskimäärin viikon, vaatii paljon mutta on myös valmis maksamaan palveluista. Tarjolla täytyy olla hotellimajoitus ja kolmen lajin ruokailut viineineen. Tarjolla olevat tuotteet Pääsääntöisesti tuotteet ovat sulan maan ajan tuotteita, joskin jonkin verran talvitarjontaakin on olemassa. Tuotteen keston osalta painopiste oli lyhyissä, yleisimmin 1-2 vuorokauden mittaisissa tuotteissa. Lisäksi tarjolla on muun muassa 4-6 vuorokautta kestävä kuvauspaketti ja seitsemän vuorokautta kestävä katselupaketti. Kestoltaan pisin tarjolla ollut tuote oli 14 vuorokauden mittainen linturetki. Tuotteiden räätälöinti on tyypillistä toimintaa.

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Kilpailijat Suurpetojen osalta uusia nousevia kilpailijamaita ovat Viro, Ruotsi, Romania ja Bulgaria. Lintujen kuvaamisen ja katselun osalta kilpailijoita ovat Unkari, Viro (Latvia, Liettua), Puola ja Ruotsi. 4. Tavoitteet Laadukkaita, turvallisia ja kysyntälähtöisiä tuotteita palveluverkostoineen on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Asiakkaiden määrä ja heidän jättämänsä matkailutulo on kasvanut. Kasvutavoite on nopeampi kuin matkailulla yleensä. Olemassa olevien yritysten liikevaihdon oletetaan kasvavan %:a vuosittain. (v asiakkaita Suomessa oli 4000 /8 yritystä). Myös yritysten määrä kaksinkertaistuu. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset kehittämiskohteet ovat saavutettavuuden parantaminen, tuotekehitys, osaamisen kehittäminen, wildlife toiminnan vahvempi tukeminen ja markkinointiyhteistyön kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Wildlife matkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK valtakunnallisesti tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät BirdLife Suomi ry ja alueyhdistykset Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, alajärjestönä Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry Idän Taiga ry Suurpetoneuvottelukunnat 4 kpl 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Kriteerit tulee laatia erikseen kuvaamiselle ja katselulle (turvallisuus ja kantokyky erityishuomiossa). Kriteerit laaditaan kevään 2009 aikana. ks. Skotlannin ohjeistus Yläsivu Watching Wildlife By Boat < Watching Wildlife From A Vehicle < Watching Wildlife On Foot < Tarkemmat tuotekriteerit määritellään kevään 2009 aikana osana OF-ohjelmaa. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa.

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui syksyllä 2008 Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus 2008 (MEK). Muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia on Ruralia Instituutin tekemä tutkimus Luontomatkailuun liittyvän suurpetojen haaskaruokinnan sosiaalisista vaikutuksista (2008). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on luonnos Karhunkatseluyritysten ominaisuudet: kyselytutkimus yrittäjille sekä meneillään oleva tutkimus Suurpetojen haaskaruokinnasta ja sen ekologisista ja muista vaikutuksista. Lisäselvitystä tarvitaan myös kestävän kehityksen edellytyksistä tulevaisuudessa, selvitystä Wildlife tuotteen kantokyvystä alueittain ja ohjeistukset miten sitä voidaan kehittää. Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä muut jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa uusista lajeista markkina-alueittain, kilpailijoista ja tuotteista, aluetaloudellisista vaikutuksista, muiden maiden wildlife toimijoiden toiminnasta ja erityisesti e-kaupasta. Lisäksi tarvitaan tiedot haaskapaikoista kunnittain ja aloittavista yrityksistä. Hyvä tutkimusaihe olisi seurata eläintenkatselutuotteiden kehityksestä ja vaikutuksista luontoon muualla maailmassa, jotta turvattaisiin Suomessa myös jatkossa turvallinen tuote. 9. Markkinointi Suomen vahvuudet (USP): piilokojut, harva asutus, erämaat, kauniit luontonäkymät, turvallisuus, toimiva infrastruktuuri, puhtaus, yötön yö havumetsäalueen eläimistö monipuoliset mahdollisuudet kuvata, jokamiehen oikeudet, pioneerirooli, luontokuvaamisen vahva osaaminen Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio 2. Suomen imagon kirkastaminen Wildlife-matkailukohteena 3. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 4. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 5. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 6. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu, wildlife 7. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma.

13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Wildlife-tuotteen kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan Wildlifematkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit, joilla erotutaan kilpailijoista, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laadintaan seurantamittarit niin OF-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta