WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013"

Transkriptio

1 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Jani Määttä, Martinselkosen Eräkeskus Ulla Matturi, Avescon Jari Peltomäki, Finnature Leena Penttinen, Kainuun ammattikorkeakoulu Lassi Rautiainen, Articmedia Lassi Rautiainen ky Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Juha Taskinen, Luontovalokuvaaja Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä ELÄINTEN KATSELUN JA VALOKUVAAMISEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö Eläinten katselun ja kuvaamisen nykytila Suomessa Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset toimijat ja niiden roolit Teemakohtaiset tuotekriteerit Tutkimustarpeet Markkinointi Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Eläinten katselun ja valokuvaamisen nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Eläinten katselu ja valokuvaaminen (myöhemmin Wildlife) on valittu kehitettäviksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Teema on vielä suhteellisen uusi ja kehittämistyötä ei ole tehty laajemmalla yhteistyöllä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Määritelmät Wildlife-matkailu Tarkkailu, katselu, kuuntelu ja kuvaaminen luontaisessa ympäristössä maalla tai merellä Linnut Suurpedot Muut nisäkkäät Kasvit Luonnon nähtävyydet Eläintenkatselu ja kuvaaminen on osa laajempaa termiä Wildlife -aktiviteetit ja Wildlife - matkailu. Se on aktiviteetti, joka käsittää niin eläinten tarkkailun, katselemisen, kuuntelun kuin kuvaamisenkin eläimen luontaisessa elinympäristössä kestävän matkailun periaatteet huomioiden. Siihen liittyy osaltaan luonnonsuojelu ja tiedon välittäminen eläimistä, kasveista ja muusta luonnon ympäristöstä. Tuote sisältää kohderyhmälle ja lajisidonnaisesti sopivan katselu/kuvaamispaikan ja opastuksen pienryhmissä. Muut palvelun osat (kojun/katselutornin käyttö, ruokailu, eväspaketti, majoitus, lentokenttäkuljetus, saunominen, vakuutus jne.) voidaan tilata/liittää tuotteeseen. Tuotteeseen liittyvät olennaisesti myös matkan varrella olevat paikallinen kulttuuri, nähtävyydet, äänet, maisemat, eläimistö ja kasvillisuus. Matka katselupaikalle (erämaa, kansallispuisto, lintujen muuttoreitit ym.) voidaan toteuttaa mm. kävellen, meloen tai ratsastaen. Matkailullisesti tärkeä tuote on ammattimaisesti toteutettu kestävällä tavalla, luonnon ehdoilla ja turvallisesti. Huomioon tulee kuitenkin ottaa myös muiden toimialojen, kuten poronhoidon kohtuulliset ja tarpeelliset intressit.

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Työryhmä on rajannut määritelmästä pois vedenalaisen maailman ja muut eläimistöön kuuluvat lajistot, joilla ei vielä tällä hetkellä ole Suomessa suurta matkailullista merkitystä. Nykytila Lintumatkailua on Suomessa kehitetty ammattimaisesti 90-luvun alusta lähtien. Lintumatkailu on maailmassa kasvava ala. Euroopassa lintuharrastusyhdistyksillä on yli 20 miljoonaa jäsentä, ja koko maailmassa lintuharrastajia on arviolta 70 miljoonaa (pelkästään Iso-Britanniassa on yli miljoona jäsentä kuninkaallisessa lintujensuojelujärjestössä (RSPB)). Lintujen tarkkailussa/ kuvauksessa vetovoimaisimmat lajiryhmät ovat pöllöt, kotkat ja muut petolinnut, tikat, metsäkanalinnut, itäiset varpuslinnut (kuukkeli, lapintiainen, sinipyrstö, pohjansirkku, isokäpylintu jne.) sekä muutamat kahlaajalajit ja vesilintulajit. Vuosittain Suomessa käy yli tuhat ulkomaalaista lintumatkailijaa, jotka tuovat yli miljoonan euron matkailutulot. Lintumatkailijat viipyvät keskimäärin viikon Suomessa ja tekevät kiertomatkoja. He käyttävät rahaa noin /päivä. Suomessa on viitisen yritystä, jotka keskittyvät täysin opastettujen lintumatkojen järjestämiseen. Lintumatkailun investointitarpeet ovat suhteelliset pienet. Suomessa on viime vuosien aikana kehittynyt suurpetoihin liittyvää luontomatkailua. Tämän elinkeinohaaran kehittymiseen liittyviä kasvavia odotuksia esiintyy eripuolilla maata. Erityisesti Suomen itäisissä kunnissa harjoitetaan luontokuvausta sekä eläinten ja lintujen katselutoimintaa, joissa eläimiä houkutellaan paikalle ravinnon eli ns. haaskan avulla. Haaskapaikkojen läheisyyteen on sijoitettu koju, josta voi hiljaisuudessa kuvata, kuunnella ja katsella haaskan syöntiin tulevia villieläimiä. Toimintaa harjoitetaan sekä omilla että kyseiseen tarkoitukseen vuokratuilla mailla.. Tarkkailtavista/ kuvattavista suurpedoista vetovoimaisimmat eläimet ovat karhu, ahma ja susi. Muista nisäkkäistä vetovoimaisimmat ovat hirvi, majava, liito-orava ja lepakko. Kesällä 2008 tehtyyn kartoitukseen löydettiin 18 matkailuyrityksen ja 10 luontokuvaajan yhteystiedot. Yritysten keski-ikä on noin kuusi vuotta. Vanhin yritys on aloittanut eläintenkatselu- ja kuvaustuotteen tarjonnan vuonna Vuonna 2007 aloittaneita yrityksiä kyselyyn vastanneista oli neljä. Yritykset työllistävät keskimäärin 1,4 kokoaikaista työntekijää. Sesonkiaikana yrityksissä työskentelee keskimäärin 3,1 kokoaikaista työntekijää. Tutkimukseen vastanneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 18 kokoaikaista ja 41 sesonkityöntekijää. Käytössä on yli 100 kojua. Yleensä kojut ovat sekä kuvaukseen että katseluun soveltuvia. Eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja matkailutuotteina tarjoavien yritysten tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat yrityksen oman alueen matkailumarkkinoinnista ja yhteismarkkinoinnista vastaavat organisaatiot. Tuotannollisella puolella yritykset tekevät yhteistyötä sekä toisten eläintenkatselu ja -kuvauspalveluja tarjoavien yritysten kanssa että muita matkailupalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Lisätietoja: Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus MEK Matkailullisesti tärkeät kohteet Suomesta on löydetty 96 IBA (Important bird areas) suojelullisesti tärkeää lintualuetta. Suosituin lintumatkailureitti on Oulu-Kuusamo. Muita matkailullisesti tärkeitä ovat Liminganlahti (pesimä- ja levähdyspaikka), Kuusamo (itäisten ja pohjoisten lajien kohtauspaikka), Parikkalan Siikalahti ja Patvinsuo sekä merialueiden saaristot. Kuusamosta jatketaan yleensä Lappiin ja Norjaan jäämerelle. Suomen suurin lintutapahtuma on myös kansainvälisten asiakkaiden suosima Kuusamon Bird Race kesäkuussa. Pohjois-Karjala (Lieksa-Nurmes), Kainuu (Kuhmo-Suomussalmi), Lappi, Pohjois- Pohjanmaa (Kuusamo), Varsinais-Suomi sekä Saimaan alue ovat nisäkkäiden tärkeimmät katselualueet. Suurpeto on tärkeä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kuusamoon. Majavaa tavataan erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa. Länsirannikko mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tärkeää hyljealuetta ja Saimaan alue taasen norppa-aluetta. Luontokeskus Petola Kuhmossa tarjoaa monipuolista tietoa Suomen suurpedoista. Wildlife-tuote muualla maailmassa Suomen wildlife-tuote eroaa monella tavalla muiden maiden tuotteista, esim. piilokojutoiminnan osalta. Wildlife -matkailu kokonaisuudessaan pitää sisällään niin eläinten kuvaamisen ja katselun niiden luontaisessa ympäristössä kuin kansallispuistoissa tai eläimille varatuilla suljetuilla aluilla kuten akvaarioissa, puistoissa ja eläintarhoissa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat merkittäviä matkustusmotiiveja. Maailman wildlifematkailun kooksi on arvioitu 12 miljoonaa matkaa vuosittain. Puolet näistä suuntautuu Afrikkaan. Jotkut maat ovat riippuvaisia wildlife-matkailusta, esim. Keniaan se tuo noin 500 miljoonaa dollaria eli noin 14 % BKT:stä. Toisaalta taas paikat kuten Galapagos-saaret on täysin riippuvainen tästä matkailun lajista. Tuotteita on tarjolla laidasta laitaan; luksussafareja Keniassa, reppumatkoja Rocky-vuoristossa, jääkarhu matkoja Huippuvuorilla, Kamtsatkan niemimaalla karhujen, merileijonien, hylkeiden ja mursujen seurantaa tai risteily Antarktikalla. Afrikassa tyypillisin eläintenkatselutuote on safari, missä eläimet ovat luontaisessa ympäristössä ja matkailijat ryhminä niitä tarkkailemassa ja kuvaamassa. Afrikka onkin wildlife-matkailun markkinajohtaja. Puolet kaikista matkoista tehdään sinne. Perinteisiä kohteita ovat Etelä-Afrikka, Kenia, Botswana ja Tansania. Pohjois-Amerikan isot luonnonsuojelualueet on perustettu jo 1800-luvulla. Erämaa-alueet ovat laajoja ja kannat suuria. Haaskoja ei tarvitse käyttää. Toisaalta ekologisesta näkökulmasta on huolestuttavaa eläinten tottuminen ihmiseen. Yhdysvalloissa tehdyissä laajoissa haastattelututkimuksissa on todettu, että 31 % väestöstä, ikäryhmässä 16-60

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä vuotta, on siinä määrin kiinnostunut luonnonkuvauksesta ja -tarkkailusta, että harrastus vaikuttaa heidän lomasuunnitelmiinsa. Euroopassa on suuri joukko järjestäytyneitä luontoharrastajia, jotka ovat erikoistuneiden luontomatkailupalvelujen potentiaalisia asiakkaita. Esimerkiksi yksistään Iso-Britanniassa on yli miljoona lintutieteellisiin yhdistyksiin kuuluvaa lintuharrastajaa. Luonnontarkkailu ja -kuvaus ovat nopeasti laajenemassa maantieteellisesti uusille alueille ja uusiin kohdelajeihin. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa islantilaisista ammattikalastajista ohjaa valaankatsomisretkiä kalastuksen lisäksi. Vienanmerellä olevalle Solovetskin luostarisaarelle suunnitellaan rakennettavaksi vuodepaikkaa. Merten kanarialinnuiksi kutsuttujen maitovalaiden lisääntymisalue luostarisaaren välittömässä tuntumassa lisää merkittävästi alueen kiinnostavuutta matkakohteena. Nousevia kohteita ovat myös mm. Antartika - valaat, pingviinit ja hylkeet; Bolivia; Uusi-Seelanti ja Argentiina. Ruotsin Hornborkasjon on Euroopan tärkeimpiä kurkipaikkoja, joka houkuttelee noin matkailijaa vuosittain. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomen vahvuuksia Wildlife-matkailussa ovat harva asutus ja laajat erämaa-alueet. Suomi on vielä aito matkakohde. Jokamiehen oikeudet puolestaan antavat mahdollisuuden kulkea vapaasti. Asiakkaalle Suomen puhtaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisia valtteja. Tämä tarkoittaa niin vettä, ruokaa, infraa, luontoa yleensä, yhteiskuntaa kuin vähäistä rikollisuuttakin. Suomen monipuolinen ja osaltaan ainutlaatuinen eläimistö esim. havumetsäalueen eläimistö ja linnut luovat monipuoliset mahdollisuudet tarkkailla ja kuvata. Suurpetojen osalta Venäjän läheisyys luo ns. petoaitan, mutta tilanne on muuttumassa kannan vähentyessä. Neljä vuodenaikaa luo erilaisia olosuhteita ja tilanteita. Kesän valoisat yöt ovat edellytyksenä tuottoisalle katselu- ja kuvaustuotteelle. Lintumatkailun ongelmana on kuitenkin kauden lyhyys. Lintumatkailussa omatoimimatkailu lisääntyy hurjaa vauhtia, kun perinteinen matkanjärjestäjien kautta tuleva ryhmämatkailu vähenee. Tämä vaatii tuotteiden avaamista, uudenlaista hinnoittelua ja nettikaupan tehostamista. Itäisillä alueilla "Taiga"-nimi tuo positiivista mielikuvaa markkinointiin. Suomen mahdollisuudet ja tarjonta ovat vielä kuitenkin hyvin tuntemattomia ja voimakasta imagomarkkinointia tulisikin toteuttaa. Suomessa on vahva luontokuvauskulttuuri, jota ei ole muualla Euroopassa samassa mittakaavassa. Lisäksi yrittäjät ja oppaat ovat ammattitaitoisia. Kannattavuus on osalle ongelma sekä myös kapasiteetin rajallisuus varsinkin isompien ryhmien ollessa kyseessä. Hyvien työntekijöiden puute erityisesti harvaan asutulle maaseudulle on suuri uhkatekijä tulevaisuudessa.

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä Tuotteita on tarjolla vielä suhteellisen vähän. Tuotekehityksen tueksi tarvittaisiin lisää tietoa asiakkaista sekä nykyisistä että potentiaalisista. Lisäksi tarkempaa tietoa tarvitaan uusista tarkkailtavista lajeista. Elinkeinon kasvaessa yhteisen kriteeristön luominen tulee yhä tärkeämmäksi. Se tukisi yrittäjien kehittämistoimia, varmistaisi tietyn laatutason, loisi positiivista kuvaa Suomesta sekä auttaisi markkinoinnissa. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittää talvituotetta. Elementtejä ovat esim. petolinnut, metsälinnut, talvimaisemat kuten tykkylumi, talvijäljet, ahmat, sudet ja yö karhun pesässä. Lisäksi hyvällä alueellisella ja eri aktiviteettien yhteistyöllä voitaisiin pidentää viipymää. Eläinten lisäksi muun luonnon hyödyntäminen on käyttämätöntä potentiaalia. Luonnonnähtävyyden tuotteistaminen omaksi tuotteekseen on vaikeaa, mutta se toimii houkuttimena. Suotuisalle alueelle voitaisiin kaavoitusta hyväksikäyttäen luoda Wildlifematkailukeskuksia. Suomen sijainti ja suhteellisen tiheä lentoverkosto luovat mahdollisuuden saapua päämarkkina-alueelta myös viikonloppumatkoille. Lento-auto paketteja ei ole vielä kovinkaan paljon hyödynnetty Wildlife-tuotteessa. Multiaktiviteetit ovat kasvamassa, ja uusia tuotteita voisi kehittää yhdistämällä eläintenkatselun muihin luontoaktiviteetteihin. Lapsiperheiden määrä asiakkaina on kasvamassa, mutta ohjelmaa koko perheelle ei ole vielä monipuolisesti saatavilla. Tämän kehittäminen vaatisi lähempää yhteistyötä alueen muiden matkailuyrittäjien kanssa. Asiakasryhmien laatutason vaatimus (mukavuudenhalu) on jo suhteellisen korkea ja se lisää paineita yrittäjille rakentaa uusia, entistä tasokkaampia piilokojuja ja majoituspaikkoja. Monet eläintenkatselu ja kuvauspaikat ovat kaukana pääteiltä ja asutuksesta. Elinkeinon kasvaessa saavutettavuuteen niin itse alueelle kuin katselupaikallekin tulisi kiinnittää huomiota. Tämä vaatii yhteistyötä viranomaisten kanssa. Yrittäjien ja eri intressiryhmien kateus ja sisäiset riidat tulisi kääntää positiiviseksi yhteistyöksi. Sidosryhmät tulisi saada mukaan kehittämään teemaa ja osaltaan myös selkeitä signaaleja sitoutumisesta organisaatioiden kaikilla tasoilla muunkinlaiseen metsien hyötykäyttöön kuin hakkuisiin kaivataan. Yhteisiä kehittämishankkeita on ollut vaikea toteuttaa rahoitukseen liittyvien hallinnollisten rajojen takia. Nykyisellä hankekaudella alueiden väliset hankkeet on jo helpompi toteuttaa. Yrityksillä on halua edelleen kehittää toimintaansa. Ohjelmapalveluyrityksen tulee olla riittävän selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä muista kestävän matkailun periaatteista. Tuotteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että mahdolliset haitat minimoidaan. Pyritään edistämään pidempiaikaisten vuokrasopimusten tekoa sekä helpottamaan maanostoon liittyviä käytäntöjä Wildlife elinkeinon edistämiseksi. Lähitulevaisuuden investointeja ovat mm. kuvauskojujen ja etenkin majoitustilojen rakentaminen (mm. hotelli), tilojen peruskorjaus (lämmitysjärjestelmä, sähköistys), markkinointi ja varusteiden hankinta. Asiakkaiden sekä kokoaikaisten työntekijöiden määrän odotetaan myös kasvavan. Asiantunteva opas on myös turvallisuutta parantava tekijä.

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Suomi on tulkinnut EU:n sivutuoteasetusta myönteisesti karhujen ruokintaan liittyen. Suurpetojen osalta ns. ykköstuotteemme on muualla kielletty. Tämän toiminnan jatkamiseksi onkin saatava viranomaisille tietoa, että Wildlife-tuote on potentiaalinen myös tulevaisuudessa. Lainsäädännöllä ei tulisi kieltää eläinten houkuttelemiseksi tarkoitettua ruokintaa kokonaan. Ristiriitaa on myös paikallisten metsästäjien kanssa, sillä metsästyssesonki on parhaina katseluaikoina ja ulkomaalaisten loma-aikoina. Haasteena on myös nykyisen metsäpolitiikan todellisuuden yhteensovittaminen luonnonsuojelullisten tarpeiden kanssa. 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, Wildlifetuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Tärkeimmät kohdemaat nisäkkäiden katselun osalta ovat 1. Iso-Britannia, 2. Alankomaat, 3. Saksankielinen Eurooppa Lisäksi potentiaalisia ovat Espanja, Italia, Japani, Norja, Ranska ja Ruotsi. Venäjän potentiaalia tulee tutkia tarkemmin. Lintumatkailun osalta Iso-Britannia, Saksa, Hollanti ja Belgia ovat tärkeimmät kohdemaat. USAsta ja Japanista matkailu on vähentynyt hintojen nousun vuoksi. Kasvavat markkinaalueet ovat Italia, Ranska ja Espanja. Talouden taantuman vaikutuksia markkina-alueisiin seurataan. Asiakasmäärät ovat kasvaneet huomattavasti, keskimäärin 81 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Vuoden 2008 osalta asiakasmäärät osoittavat kasvua edelleen, mutta huomioitavaa on, että luvut on kerätty vain elokuun 2008 loppuun saakka. Yritysten tekemien arvioiden mukaan heidän asiakkaistaan noin viidennes oli ammattikuvaajia, hieman yli puolet harrastajia ja noin neljännes satunnaisia kävijöitä tai matkailijoita. Asiakkaiden keskimääräinen viipymä matkailuyrityksen omalla paikkakunnalla on 4 5 vuorokautta. Tyypillinen lintumatkailija on 65-vuotias, paljon maailmaa kiertänyt ja laatutietoinen henkilö. Hän viipyy keskimäärin viikon, vaatii paljon mutta on myös valmis maksamaan palveluista. Tarjolla täytyy olla hotellimajoitus ja kolmen lajin ruokailut viineineen. Tarjolla olevat tuotteet Pääsääntöisesti tuotteet ovat sulan maan ajan tuotteita, joskin jonkin verran talvitarjontaakin on olemassa. Tuotteen keston osalta painopiste oli lyhyissä, yleisimmin 1-2 vuorokauden mittaisissa tuotteissa. Lisäksi tarjolla on muun muassa 4-6 vuorokautta kestävä kuvauspaketti ja seitsemän vuorokautta kestävä katselupaketti. Kestoltaan pisin tarjolla ollut tuote oli 14 vuorokauden mittainen linturetki. Tuotteiden räätälöinti on tyypillistä toimintaa.

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Kilpailijat Suurpetojen osalta uusia nousevia kilpailijamaita ovat Viro, Ruotsi, Romania ja Bulgaria. Lintujen kuvaamisen ja katselun osalta kilpailijoita ovat Unkari, Viro (Latvia, Liettua), Puola ja Ruotsi. 4. Tavoitteet Laadukkaita, turvallisia ja kysyntälähtöisiä tuotteita palveluverkostoineen on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Asiakkaiden määrä ja heidän jättämänsä matkailutulo on kasvanut. Kasvutavoite on nopeampi kuin matkailulla yleensä. Olemassa olevien yritysten liikevaihdon oletetaan kasvavan %:a vuosittain. (v asiakkaita Suomessa oli 4000 /8 yritystä). Myös yritysten määrä kaksinkertaistuu. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset kehittämiskohteet ovat saavutettavuuden parantaminen, tuotekehitys, osaamisen kehittäminen, wildlife toiminnan vahvempi tukeminen ja markkinointiyhteistyön kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Wildlife matkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK valtakunnallisesti tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät BirdLife Suomi ry ja alueyhdistykset Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, alajärjestönä Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry Idän Taiga ry Suurpetoneuvottelukunnat 4 kpl 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Kriteerit tulee laatia erikseen kuvaamiselle ja katselulle (turvallisuus ja kantokyky erityishuomiossa). Kriteerit laaditaan kevään 2009 aikana. ks. Skotlannin ohjeistus Yläsivu Watching Wildlife By Boat <http://www.wild-scotland.co.uk/fileaccess.aspx?id=525>*/ Watching Wildlife From A Vehicle <http://www.wild-scotland.co.uk/fileaccess.aspx?id=526>*/ Watching Wildlife On Foot <http://www.wild-scotland.co.uk/fileaccess.aspx?id=527>*/ Tarkemmat tuotekriteerit määritellään kevään 2009 aikana osana OF-ohjelmaa. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa.

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui syksyllä 2008 Eläintenkatselu ja kuvaus matkailutuotteena lähtötilannekartoitus 2008 (MEK). Muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia on Ruralia Instituutin tekemä tutkimus Luontomatkailuun liittyvän suurpetojen haaskaruokinnan sosiaalisista vaikutuksista (2008). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on luonnos Karhunkatseluyritysten ominaisuudet: kyselytutkimus yrittäjille sekä meneillään oleva tutkimus Suurpetojen haaskaruokinnasta ja sen ekologisista ja muista vaikutuksista. Lisäselvitystä tarvitaan myös kestävän kehityksen edellytyksistä tulevaisuudessa, selvitystä Wildlife tuotteen kantokyvystä alueittain ja ohjeistukset miten sitä voidaan kehittää. Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä muut jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa uusista lajeista markkina-alueittain, kilpailijoista ja tuotteista, aluetaloudellisista vaikutuksista, muiden maiden wildlife toimijoiden toiminnasta ja erityisesti e-kaupasta. Lisäksi tarvitaan tiedot haaskapaikoista kunnittain ja aloittavista yrityksistä. Hyvä tutkimusaihe olisi seurata eläintenkatselutuotteiden kehityksestä ja vaikutuksista luontoon muualla maailmassa, jotta turvattaisiin Suomessa myös jatkossa turvallinen tuote. 9. Markkinointi Suomen vahvuudet (USP): piilokojut, harva asutus, erämaat, kauniit luontonäkymät, turvallisuus, toimiva infrastruktuuri, puhtaus, yötön yö havumetsäalueen eläimistö monipuoliset mahdollisuudet kuvata, jokamiehen oikeudet, pioneerirooli, luontokuvaamisen vahva osaaminen Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio 2. Suomen imagon kirkastaminen Wildlife-matkailukohteena 3. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 4. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 5. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 6. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu, wildlife 7. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma.

13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Wildlife-tuotteen kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan Wildlifematkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit, joilla erotutaan kilpailijoista, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laadintaan seurantamittarit niin OF-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI Pohjois-Savo kansainvälisenmatkailun kohteena Kristiina Hietasaari 12.10.2016 Visit Finland Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuuden kehittäminen kilpailukykytekijänä Pekka Iivari 29.9.2010 Lapin matkailuparlamentti Mitä se on? Matkailun turvallisuus Käsite? Yksilötasolla jokainen meistä

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

MEKin uudet tuulet. Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008

MEKin uudet tuulet. Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008 MEKin uudet tuulet Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008 MEK nyt MEKin keskeisiä tehtäviä ovat olleet Tuotemarkkinointi yhdessä elinkeinon kanssa Markkinatutkimus Tuotekehityksen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot