VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen, Pohjois-Lapin Matkailu Tapani Mikkola, Metsähallitus Kimmo Niikkonen, Ruka Safaris Päivi Purola, Suomen Latu Maarit Siitonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maria Sundman, Villi Pohjola Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 Matkailun edistämiskeskus Sivu 2 Matkailun teemaryhmä VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö 1. Vaelluksen ja sauvakävelyn nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen

3 Matkailun edistämiskeskus Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Vaellusmatkailun ja sauvakävelyn nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen strategian mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Vaellusmatkailu ja sauvakävely on valittu kehitettäviksi teemoiksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Vaelluksen kehittämistyötä on tehty viime vuosina eri hankkeiden kautta ja tätä hyvää kehittämistyötä tulee jatkaa edelleen. Sauvakävelyn osalta matkailullinen kehittäminen on vielä melko vähäistä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Määritelmät Vaellus Vaeltamisella ja eräretkeilyllä tarkoitetaan luonnonympäristössä joko merkityillä vaellusreiteillä tai täysin erämaisissa olosuhteissa tapahtuvaa liikkumista. Matkailullisesti tärkeitä ovat vaellus- ja retkeilytuotteet, jotka sisältävät kohderyhmälle sopivan vaellusmaaston ja majoituksen tai valmiit, eräoppaan johdolla tehtävät vaellusretket, joissa eri palvelun osat (ruoka, tavaroiden kuljetus jne.) voidaan tilata/liittää tuotteeseen. Vaellukseen liittyvät olennaisesti mm. reitin varrella olevat nähtävyydet, maisemat, eläimistö ja kasvillisuus. Myös erätaitojen kehittämiseen liittyviä lisäosia on mahdollista liittää vaellustuotteeseen. Vaelluksen kesto on minimissään yhden yön yli. Vaellus toteutetaan omatoimisesti asiantuntijan laatimaa karttaa ja/tai reittiselostetta apuna käyttäen tai opastettuna, jolloin se voi sisältää muitakin kaupallisesti tuotettuja palveluja. Päiväretki sisältää useimmiten opastuksen ja esimerkiksi retkieväät. Uuden luokitusohjeen mukaisesti reitti luokitellaan joko helpoksi, keskivaativaksi tai vaativaksi kuljettavuuden, korkeuserojen ja viitoituksen perusteella. Helpolla reitillä tai reitin osalla saa olla vain suhteellisen vähän korkeuseroja ja sen tulee olla maastopohjaltaan tasainen. Ohjeellinen pituuskaltevuus helpolla reitillä on enintään 15 % ja keskimääräinen korkeusero enintään 50 m/km. Tarvittaessa reitin pinta on pohjustettu tai se on varustettu pitkospuin. Helpon reitin merkkinä on sininen ympyrä. Keskimääräinen matkantekoaika on min./km. Keskivaativalla reitillä tai reitin osalla pituuskaltevuus voi olla enintään 30 % ja keskimääräinen korkeusero enintään 120 m/km. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran vaikea-kulkuisia paikkoja, mutta sekä helppo että keskivaativa reitti tulee olla niin hyvin viitoitettu ja merkitty maastoon, että eksymisen vaaraa ei ole. Keskivaativan reitin merkkinä on punainen neliö. Keskimääräinen matkantekoaika on min./km. Vaativalla reitillä tai reitin osalla on jyrkkiä ja vaikeakulkuisia paikkoja ja sillä voi olla myös kahluuta vaativia osuuksia. Maastossa on havaittava polku tai ura ja reitillä voi olla vähäistä viitoitusta. Useimmiten vaativan reitin kulkeminen edellyttää kartan ja kompassin käyttöä. Vaativan reitin merkkinä on musta kolmio. Keskimääräinen matkantekoaika on yli 21 min./km. (Suomen Latu) Sauvakävely Sauvakävely on nimensä mukaisesti kävelyä sauvojen kanssa. Tavallisen kävelyn monet elementit tehostuvat sauvojen myötä, esim. energiankulutus lisääntyy keskimäärin 20 % tavalliseen kävelyyn verrattuna. Suomalainen sauvakävely kulkee vuorohiihtotekniikalla, jossa sauvojen käyttö antaa kävelylle rytmin, askelille lisää pituutta ja vauhtia. Sauvakävelytuote voi koostua omaehtoisesta kävelystä merkityllä reitillä, vaihtelevissa maastoissa kohteesta saatavilla sauvoilla. Tuotteeseen voi sisältyä myös esim. ohjaus sekä rannetietokoneen

4 Matkailun edistämiskeskus Sivu 4 Matkailun teemaryhmä käyttö analyyseineen. Tuote voi olla myös teemapohjainen sisältäen esim. kulttuuri- ja luontoaiheista sisältöä. Sauvakävellä voi siihen erikseen tehdyissä puistoissa, kulttuuriympäristössä, ulkoilureiteillä tai maastossa. Suomen luonto tarjoaa sauvakävelylle vaihtelevat maisemat. Myös sauvakävelytapahtumat ovat matkailullisesti tärkeitä tuotteita. Vaelluskohteet Useamman vuorokauden vaelluksiin soveltuvia kohteita on kansallispuistoissa, Pohjoisimman Lapin erämaa-alueilla sekä Kevon luonnonpuistossa. Myös maamme pitkät retkeilyreitit (esim. Karhunkierros, UKK-reitti, Karjalan kierros -vaellusreitistö) soveltuvat vaelluskohteiksi. Vaelluksiin soveltuvia kohteita on eniten Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, mutta yksittäisiä kohteita löytyy myös Pohjanmaalta ja eteläisestä Suomesta. Vaelluskohteita ja pitkiä retkeilyreittejä (pohjoisesta etelään): - Kevon luonnonpuisto ja Paistunturin erämaa, sis. Kevon reitti - Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet, sis. Sevetti-Pulmanki retkeilyreitti ja Saamen polku - Käsivarren erämaa-alue ja Lätäsenon luonnonsuojelualue,tarvantovaaran erämaa-alue, sis. Haltin reitti, joka on myös osa Ruotsista Norjaan johtavaa Kalottireittiä - Lemmenjoen kansallispuisto, sis.lemmenjoen kultamaiden kierros -retkeilyreitti - Saariselän retkeilyalue - Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, sis. Ylläs-Olos-Pallas ja Ylläs-Rauhala-Pallas retkeilyreitit ja Pallas-Hetta tunturireitti - Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto, Kemihaaran erämaa-alue -kokonaisuus, tunnetaan myös nimellä Koilliskaira - UKK-reitti Sallassa, Savukoskella, Suomussalmella ja Kuhmossa, Tuntsan erämaa-alue - Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros retkeilyreitti - Syötteen kansallispuisto ja -retkeilyalue, UKK-reitti Pudasjärvellä - Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueet, Iso-Syöte-Taivalkoski-Kylmäluoma-Hossa retkeilyreitit - Itärajan retkeilyreitti - Ruunaan retkeilyalue - Karjalan kierros -retkeilyreitistö (sis. Kolin kansallispuisto ja mm. Karhunpolku-, Susitaival-, Herajärven kierros-, UKK-reitti Koli-Sotkamo -retkeilyreitit) - Peuranpolku retkeilyreitti Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Perhossa - Pirkan taival -retkeilyreitistö sis. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot - Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi -retkeilyreitti - Valkealan ulkoilureitti sis. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan luonnonsuojelualue - Evon retkeilyalue - Teijon retkeilyalue - Nuuksion kansallispuisto Päivä- tai viikonloppuretken kohteeksi soveltuvat erityisesti maamme kansallispuistot (35 kpl) ja valtion retkeilyalueet (7 kpl), mutta myös monet muut eri tahojen ylläpitämät virkistysalueet ja retkeilyreitit eri puolilla maata. Matkailukeskusten läheisyydessä olevilla vaelluskohteilla on tärkeä merkitys myös päiväretkikohteina. Sauvakävely Todellinen sauvakävelybuumi sai alkunsa yli 10 vuotta sitten. Kokeiluja ja tuotekehittelyä oli tehty sitäkin aikaisemmin, mutta suuren kansan suosioon se nousi vasta tuolloin. Samaan aikaan myös välinevalmistajat innostuivat lajista ja kehittivät kävelysauvat.

5 Matkailun edistämiskeskus Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Suomen Latu ry koordinoi, suunnittelee ja järjestää sauvakävelykouluttajien (Master Trainer) ja ohjaajien (Master Instructor) kursseja sekä tuottaa materiaalia. Suomessa sauvakävely on jokamiehen laji ja matkailullinen kehittäminen ja hyödyntäminen ovat vasta alkuvaiheessa. Sauvakävelypuistoja on valmistunut viime aikoina jo useita. Sauvakävelypuistossa on hyvin merkittyjä, vaihtelevissa maisemissa kierteleviä reittejä. Matka taittuu rinteissä, poluilla ja pitkospuilla maisemia ihaillen. Puistoa voidaan käyttää joko omatoimiseen tai ohjattuun toimintaan. Reitit on merkitty vaatimustason mukaisella värikoodilla. Sauvakävelypuistojen konsepti perustuu verkkopohjaiseen yhteismarkkinointiin ja tiedonhakuun esim. Sauvakävelypuistokonseptiin kuuluu aina välineiden vuokrausmahdollisuus, opastettujen tapahtumien, kurssien sekä ohjauksen tarjonta ja yhteistyö paikkakunnan majoituspalveluja tarjoavien yrittäjien kanssa. Puistoja löytyy mm. seuraavilta alueilta: Ylläs Levi Taivalkoski Kalajoki Himos Keurusselkä Mänttä Helsinki Mäntyharju Rovaniemi Pyhä-Luosto Saariselkä 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomessa on erittäin paljon monentasoisia reittejä vaihtelevissa ja maisemallisesti monimuotoisissa maastoissa. Esimerkiksi valtion mailla on yli 100 erityisesti retkeilyyn sopivaa kohdetta. Monilla alueilla on tehty hyvää pohjatyötä sekä reittien, palveluvarustuksen että matkailijoille suunnattujen palvelutuotteiden osalta. Myös kartat ovat huippuluokkaa. Kehittämistyötä ovat tehneet alan asiantuntijat. Suomen tunnetuimpana vahvuutena on luonnonrauha. Jokamiehen oikeudet puolestaan antavat mahdollisuuden kulkea vapaasti. Luonnossa liikkujalle Suomen puhtaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisia valtteja. Tämä tarkoittaa niin vettä, ruokaa, infraa, pelastuspalveluiden saatavuutta, luontoa yleensä, yhteiskuntaa kuin vähäistä rikollisuuttakin. Suomen 35 kansallispuistoa palveluineen ovat huippuluokkaa. Niiden tunnettuus ei vielä vain ole kovin hyvä kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Kansallispuistojen yleistä imagoa tulisikin hyödyntää markkinoinnissa vahvemmin sekä vaelluksen että sauvakävelyn osalta. Myös eri tavalla toteutettuun vaelluksen yhteismarkkinointiin löytyy eri selvitysten mukaan kumppaneita. Matkailukeskusten asiakaskunta ja keskuksia ympäröivä luonto luovat mahdollisuuksia monille erilaisille tuotteille. Monet asiakkaat ovat tyytyväisiä parin tunnin luontoretkeen ja haluavat sitten jo yöksi lakanoiden väliin hotelliin. Multiaktiviteettien kehittämisen mahdollisuus tulee huomioida tuotepaketoinnissa. Erilaiset teemat, pohjautuen esim. eläimiin, kasveihin, luonnonilmiöihin, metsän monimuotoiseen käyttöön, historiaan, perinteeseen jne. luovat suomalaisesta vaelluksesta ainutlaatuisen elämyksen ja mahdollisuuden erottua tarjolla olevista muista tuotteista.

6 Matkailun edistämiskeskus Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Retkeilyalueiden saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksien parantamiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä parempaa huomiota. Kehittämistyöstä huolimatta varsinaisia pakettituotteita on kuitenkin hyvin vähän tarjolla, koska esim. paketin hinta ei kohtaa kysynnän vaatimuksia. Systemaattisen tuotekehityksen tärkeys tulee nostaa esille. Omassa lähiympäristössä tapahtuvaa ja omalla työpanoksella toteutettua retkeä on vaikea hinnoitella lähisokeuden ja vaatimattomuuden takia. Toimijaverkosto on monin paikoin harva ja tarvittavia yhteistyökumppaneita on vaikea löytää. Tuotetarjonta ei vastaa kysyntää, sillä asiakastuntemus on yrittäjillä vielä heikko. Suomalainen asiakas on aivan erilainen kuin kansainvälinen. Sesonkikin on vielä suhteellisen lyhyt. Jatkossa tarvitaan tarkempaa tietoa asiakkaista. Lisäksi tulee panostaa yrittäjien liiketoiminnallisen osaamisen nostamiseen ja monipuolistamiseen. Kehittämistyön onnistumiselle on erityisen tärkeää hyvä yksityisen ja julkisen vallan yhteistyö. Ensiarvoista olisi myös saada muut palvelut verkottumaan kokonaisuuteen. Natura-alueet tulisi kääntää mahdollisuudeksi, sillä esim. uhanalaisen eläimen tai kasvin näkeminen on elämys vertaansa vailla. Vaikka reittejä on paljon, on matkailijan välillä vaikea löytää reitin lähtöpaikkaa ja hahmottaa tiedon lähdettä. Viitat eivät välttämättä ole ajan tasalla ja reitistö saattaa olla umpeutunut. Reitistöt on myös kehitetty yksittäisinä eli A:sta B:hen ei A-B-A. Reitit sellaisenaan, viitoitukset ja kartat vaativatkin jatkuvaa päivittämistä. Mutta alueittain tulisi määritellä kenelle tämä ylläpidon vaade kuuluu. Vaellustuotetta on markkinoitu suhteellisen vähän. Matkailukeskukset valtavine asiakasmäärineen ovat potentiaalisia vaellustuotteen kehittämiskohteita. Tulee silti huomioida, että monet vaellukselle tulijat odottavat vaelluskohteen olevan luonnontilainen, ei massaturismin valloittama alue. Vaellus voidaan myös kytkeä wildlife- ja eläinten katselutuotteeseen. Sauvakävely Suomi on sauvakävelyn kotimaa ja terveysliikuntamaana tunnettu. Sauvakävelypuistoja on syntynyt useita viime vuosien aikana ja muitakin reittejä on tarjolla. Suomessa on vuosittain kymmeniä sauvakävelytapahtumia, joita tulisi myös markkinoida ulkomaalaisille. Sauvakävelyn turvallisuusasiat on huomioitu Kuluttajaviraston ohjeistuksessa. Sauvakävelytuote on mahdollista erilaistaa esim. liittämällä siihen vahvasti suomalainen luonto. Myös erilaisia tuotteita eri asiakaskohderyhmille, on mahdollista rakentaa. Kouluttajaverkosto voidaan helpostikin koota myös matkailun käyttöön. Suomalaisille suunnatun itsenäiseen harrastamiseen pohjautuvan tarjonnan kohdentaminen myös kansainvälisille asiakkaille vaatii kehittämistyötä ja markkinointipanostuksia. Haasteena on kiriä Keski-Euroopassa olevien kilpailijamaiden etumatka tuotekehityksessä. Meillä sauvakävely mielletään jokamiehen lajiksi. Tästä syystä eurooppalaisille himosauvakävelijöille ei löydy vielä riittävästi haastavia reittejä. Tuotteita ei myöskään ole tarjolla. Sauvakävelyn imago keski-ikäisten ja vanhempien naisten lajina on luonut meille uskonpuutetta kehittää sauvakävelystä suomalainen huipputuote. Huippusauvakävelijöitä ajatellen on osaavia ohjaajia vähän käytettävissä. Suomalaiseen maisemanmuotoon kuuluvat loivat mäet ja vaarat olisi mahdollista hyödyntää sauvarinneharjoittelua himosauvailijoiden tuotteeksi. Tämän toteuttamiseen tarvitaan oppaiden ja ohjaajien lisäkoulutusta sekä tuotteistamisen innovaatioita.

7 Matkailun edistämiskeskus Sivu 7 Matkailun teemaryhmä Molempien tuoteryhmien kehittämistyössä tulee varautua reittien ylläpitoon, ympäristön sekä luonnon että kulttuurimaiseman monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kilpailutilanteen muutokseen mm. uusiin haastajamaihin ja kohteisiin, vastaamiseen. 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, vaellusmatkailutuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Päämarkkina-alueet suomalaisten vaellus- ja sauvakävelytuotteiden kansainvälisessä kehittämisessä ovat Saksa, Espanja, Venäjä, Ranska, Sveitsi ja Alankomaat. USAssa ja Aasiassa vaellus toimii hyvin oheistuotteena. Iso-Britanniaa pidetään potentiaalisena markkina-alueena ja keskisen Itä-Euroopan tilannetta seurataan. Saksalaiset yöpyivät kesäkaudella 2007 (touko-syyskuu) Suomessa toiseksi eniten Ruotsin jälkeen. Saksa on myös sekä kansainväliseltä että Suomen matkailun kannalta suurin vaellusmatkailupalveluiden käyttäjämaa. Rajahaastattelututkimuksen 2004 ja 2005 (Puoskari 2008) mukaan kaikkien Suomeen suuntautuvien kesämatkailijoiden keskuudessa yli kolme tuntia kestävä vaellus on toiseksi suosituin harrastus, johon osallistuu viidennes aktiviteettimatkailijoista. Suomessa vaellusta harrastavista matkailijoista selkeä enemmistö on lähtöisin Saksasta (37 %), jonka jälkeen eniten vaeltajia tulee Venäjältä, Espanjasta ja Sveitsistä. Italiasta ja Ranskasta tulevien matkailijoiden suosituin harrastus on vaellus, mutta heidän osuutensa jäävät silti melko pieniksi. Venäjältä tulevien matkailijoiden kiinnostus vaellusta kohtaan on suhteellisesti selvästi muita maita alhaisempi, mutta silti he muodostavat toiseksi suurimman ryhmän vaelluksen harrastajista. 40% 37% 30% 20% 15% 10% 13% 11% 7% 7% 6% 5% 0% Saksa Venäjä Espanja Sveitsi Ranska Alankomaat Iso-Britannia Italia Vaeltajien jakauma lähtömaittain (N=86 827), Rajahaastattelututkimus 2004 ja 2005 (Puoskari 2008) Vaeltajien ikäjakauma on vaihteleva: vajaa neljännes (23 %) heistä on vuotiaita. Toiseksi eniten, reilu viidennes (21 %) vaeltajista on vuotiaita ja kolmanneksi eniten vuotiaita (17 %). Vaelluksen harrastajista 55 % on miehiä ja 45 % naisia. Vaellusta harrastavat matkailijat käyttävät keskimäärin 54 vuorokaudessa (S=84) Suomen matkallaan. Majoitustavat vaihtelevat melko paljon. Suosituin majoitusmuoto on hotelli tai motelli,

8 Matkailun edistämiskeskus Sivu 8 Matkailun teemaryhmä joissa majoittuu reilu viidennes vaeltajista. Vajaa viidennes majoittuu monessa erilaisessa majoituksessa ja lähes yhtä moni tuttavien tai sukulaisten luona. Myös leirintäalue ja vuokramökki ovat melko yleisiä majoitustapoja. Yli viidenneksellä vaelluksen harrastajista on monta kohdetta Suomessa. Yksittäisenä kohteena Helsinki on kaikista yleisin. Sen jälkeen suosituin kohde on Järvi-Suomi tai Kainuu. Myös Häme ja Keski-Suomi sekä Lappi ovat vaeltajien keskuudessa melko suosittuja kohdealueita. Vaelluksen harrastajien päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttaa useimmin aikaisemmat kokemukset (29 %), ystävien tai sukulaisten suositus (25 %) sekä Internetistä saatu Suomi-tietous (22 %). Myös matkatoimistojen suositus vaikuttaa 6 %:n matkapäätökseen ja matkamessut 12 %:n. Vaellusta Suomen matkallaan harrastava matkailija on siis tyypillisesti Saksasta tai myös Venäjältä, Espanjasta tai Sveitsistä lähtöisin oleva vuotias mies, jolla on Suomessa monta kohdealuetta. Todennäköinen kohde voi olla myös Helsinki, Järvi-Suomi tai Kainuu. Hän käyttää rahaa keskimäärin 54 vuorokaudessa ja majoituspaikkana on todennäköisimmin hotelli tai motelli. Matkapäätökseen vaikuttavat useimmin aikaisemmat kokemukset Suomesta, mutta myös ystävien tai sukulaisten suosituksilla, Internetistä saadulla Suomi-tietoudella ja Suomea käsittelevillä kirjoilla, lehdillä sekä radio- ja televisio-ohjelmilla on usein vaikutusta Suomen valintaan matkakohteeksi. (Puoskari 2008) Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Sauvakävelypalveluiden käyttöä ei ole tähän asti mitattu kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa. Suomen kilpailijat Vaellus-tuotteissa 1. Alppimaat (Itävalta, Sveitsi, Italian ja Ranskan Alpit) 2. Norja ja Ruotsi 3. tulevaisuudessa potentiaalisina Slovenia, Kroatia, Slovakia, Romania sekä muut Keskisen Itä- Euroopan maat Sauvakävely-tuotteissa Saksa ja Alppimaat.

9 Matkailun edistämiskeskus Sivu 9 Matkailun teemaryhmä 4. Tavoitteet Vaellus Eritasoisia ja pituisia, laadukkaita ja kysyntälähtöisiä vaellustuotteita palveluverkostoineen on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Uudet reitit on toteutettu yhtenäisellä rakentamis- ja viitoitusjärjestelmällä, ja osassa reiteistä on huomioitu myös esteettömyysvaatimukset. Erityisesti Suomen kansallispuistoilla on houkuttelevan ja monipuolisen vaelluskohteen imago. Sekä päivävaeltajien että pidempiä reittejä vaeltavien määrä ja heidän jättämänsä matkailutulo on kasvanut. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5% (v.2007 vaellusta Suomessa harrastaneiden ulkomaisten matkustajien yöpymisten kokonaismäärä oli ). Sauvakävely Suomi tunnetaan sauvakävelyn kotimaana, missä ammattitaitoiset kouluttajat ja monipuoliset sauvakävelymaastot houkuttelevat sauvakävelijöitä. Suomen sauvakävelypuistot ja kymmenet tapahtumat tunnetaan Euroopassa. Sauvakävelijät ovat löytäneet Suomen luontosauvakävelykohteena. Sauvakävelypalveluiden käyttöä on alettu mitata. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset kehittämiskohteet ovat reittien ja infrastruktuurin parantaminen, kysyntälähtöinen tuotekehitys ja osaamisen kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät vaellus- ja sauvakävelymatkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta

10 Matkailun edistämiskeskus Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät Suomen Latu Metsähallitus 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: Saavutettavuus: Vetovoimaisuus: Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. Vaatimuksena on, että reitin alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/-pysäkki. Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. Reitin varrella on oltava majoitusvaihtoehtoja ja nähtävyyksiä järkevän päivämatkan päässä. Reitin vaativuus määritellään maastopohjan ja korkeuserojen pohjalta helppoon, keskivaativaan tai vaativaan reittiin. Kunkin vaativuusluokan etenemisnopeus arvioidaan hyväkuntoisen retkeilijän kulkemana (ilman kantamusta). Helpolla reitillä on vähän korkeuseroja. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 15 %, korkeusero korkeintaan 50/km ja sivukaltevuus 3-4 %. Etenemisnopeus helpolla reitillä on n min/km. Reitin merkki sininen ympyrä. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran korkeuseroja ja vaikeakulkuisia paikkoja. Ohjeellinen maksimikaltevuus on 30 % ja korkeusero enintään 120 k/km. Etenemisnopeus on n min/km. Reitin merkki punainen neliö. Vaativalla reitillä voi olla edellistä jyrkempiä ja vaikeakulkuisempia osuuksia. Suurin sallittu maksimikaltevuus mitataan tapauskohtaisesti reitin yhdessä kohdassa tarkoituksen-mukaisella reitinpätkällä. Etenemisnopeus yli 21 min/km. Reitin merkki musta kolmio. Esteettömät reitit: Pyörätuolireitti Reitin pitää olla kovapintainen, eikä reitillä saa olla esteitä eikä kuoppia. Pyörätuolireitin pituuskaltevuus on enintään 1:20, eli 5 %. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Vaativa pyörätuolireitti Vaativalla reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Jonossa kuljettavan polun tulee olla vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai

11 Matkailun edistämiskeskus Sivu 11 Matkailun teemaryhmä kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2%. Vaativalla reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia. MEKin tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana OF-ohjelman toimesta. Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin.

12 Matkailun edistämiskeskus Sivu 12 Matkailun teemaryhmä MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui tutkimus, jonka tarkoituksena oli eritellä luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella. Mielenkiintoisia seikkoja näihin matkailijoihin liittyen ovat demografisten tekijöiden lisäksi ainakin heidän rahankäyttönsä kohteessa, matkapäätökseen vaikuttanut markkinointi sekä matkojen ja eri matkailupalvelujen varaamiseen liittyvät yksityiskohdat. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda matkailijaprofiilit Suomeen suuntautuvista ulkomaalaisista kesämatkailijoista, jotka osallistuvat matkansa aikana joihinkin luontoaktiviteetteihin. Matkailijoiden lähtömaista toimeksiantajatahoa kiinnostavat erityisesti Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat, Ranska, Espanja ja Italia, jotka ovat Suomen kannalta matkailullisesti olennaisia maita. Näitä tietoja voidaan edelleen hyödyntää luontoaktiviteettipalvelujen kehittämisessä sekä markkinoinnin tehostamisessa. Aineistona käytettiin Rajahaastattelututkimuksia ja Countryside Holidays -tutkimusta. Työ löytyy MEKin nettisivuilta. Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla (Markkinatutkimus: Saksa, Alankomaat, UK, Ranska) sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä ns. muut epäviralliset jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Tarkemman kilpailija-analyysin tekeminen (tuotteet ja toimintatapa) olisi myös tärkeää. Sauvakävelypalveluiden käytön mittaaminen kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa olisi toivottavaa. 9. Markkinointi Suomen vahvuudet (USP, Unique Selling Points): luontoelämykset, kauniit luontonäkymät, uuteen kulttuuriin tutustuminen, mielenkiintoiset paikat, järvet, kansallispuisto- ja retkeilyreittiverkosto (tutkimustuloksia), luonnonrauha, turvallisuus, sauvakävelyn kotimaa, wildlife, Jokamiehen oikeudet, toimiva infrastruktuuri, vuodenajat, yötön yö.

13 Matkailun edistämiskeskus Sivu 13 Matkailun teemaryhmä Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi i. kartat ym. ii. tarvittavat palvelut iii. hyvät linkitykset iv. markkinointia sekä kuluttajille että matkanjärjestäjille 2. Vaelluksen markkinointi muun kesän markkinoinnin alla, kansallispuistoja korostaen, maabrändiin liitettynä 3. Sauvakävelyn markkinointi erityisesti suomalaisena keksintönä ja osana Wellbeingtuotteistoa 4. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 5. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 6. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 7. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu, wildlife 8. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Markkinoinnin tukimateriaalia visuaalisia lähi- ja päiväretkikarttoja sekä osakarttoja verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä.

14 Matkailun edistämiskeskus Sivu 14 Matkailun teemaryhmä Vaellusmatkailun kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan vaellusmatkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit (kts. UPS), joilla erotutaan kilpailijoista, vrt. etenkin Ruotsi, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laaditaan seurantamittarit niin OutdoorsFinland-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta