MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013"

Transkriptio

1 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka Laitila, Saimaa Holiday Veli-Matti Lehtonen, Suomen Kanoottiliitto Wille Markkanen, Lakeland Experts Anne Murto, Rukapalvelu Urpo Piirainen, Erämatkailu Piirainen Arto Räsänen, Erästely Räsänen Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö 1. Melontamatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Melontamatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen strategian mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Melontamatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Ulkomaiset matkailijat käyttävät Suomen matkansa aikana melontamatkailutuotteita vielä suhteellisen vähän. Tähän osaltaan vaikuttaa tuotteiden heikko saatavuus, mutta myös Suomen heikko tunnettuus melontamaana. Kehittämistyötä tulee siis jatkaa edelleen. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten melontamatkailutoimijoiden kanssa. Määritelmät Melonnan muodot matkailullisesti tärkeässä järjestyksessä: Melontamatkailu Retkimelonta yhdistää melonnan ja retkeilyn. Melontaretki voi olla kestoltaan päivästä viikkoihin ja matkaakin saattaa kertyä kymmenistä satoihin kilometreihin. Kaikki vesistöt merestä jokiin ja järviin sopivat kohteiksi. Retkimelonta kehittää melonta-, retkeily- ja suunnistustaitoja sekä ryhmässä toimimista. Kanoottina on tilava meri- tai retkikajakki tai avokanootti. Virkistysmelonta lähivesillä on jokaiselle sopiva laji ja sitä voidaan tarjota matkailijoille lisäpalveluna muun tuotteen osana. Reitin, matkan pituuden ja vauhdin voi valita käytettävissä olevan ajan ja mielialan mukaan. Kanootilla liikkumalla pääsee tutustumaan luontoon ja sen vaihteluihin. Kanootin valinnassa ei ole ongelmia, kunto-, meri-, retki- tai avokanootit ovat sopivia. Kuntomelonta on reipastempoista vesillä liikkumista, jonka tavoitteena on fyysisen kunnon ja suorituskyvyn parantaminen ja ylläpitäminen. Vesi elementtinä sopii hyvin kuntoliikuntaan, sillä suorituksen rasitusta voi säätää helposti nopeutta muuttamalla. Lajia harrastetaan varsinaisten kuntokajakkien lisäksi meri- tai retkikajakeilla tai avokanooteilla. Koski- ja jokimelonta on jakautunut useiksi lajeiksi, joissa osassa kilpaillaan Olympia- ja MMtasoilla. Kilpalajien, kuten koskisyöksyn, pujottelun, boatercrossin ja freestylen lisäksi koskimelontaa voi harrastaa myös koskessa puljaamalla. Laji kehittää kanootin hallintaa ja opettaa toimimaan virtaavan veden ehdoilla. Koskikanootteja on kehitetty sekä muodon että materiaalien osalta eri lajeille sopiviksi. Potentiaalinen: Kanoottipurjehdus on uudestaan elvytetty laji, jossa on kansainvälisiä kilpailuja luokitelluilla aluksilla. Kilpakaluston mitat on määrätty säännöissä, mutta avokanootin tai ison kajakin voi jokainen halutessaan varustaa purjeella ja kölillä. Matkailullisesti tärkeät melontakohteet Suomen melontatarjonnan todelliset helmet ovat Savonlinnan pohjoispuolella Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot. Näissä melonta on tuotteistettu ja kansainvälisiä asiakkaita on jonkin verran. "Meloen Järvi-Suomessa" -hanke, missä oli mukana 18 yrityksen yhteistyöverkosto 4 maakunnan alueella, on mm. tuottanut nettisivuston suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Sivuilta löytyvät

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä melonta-alueet, reitit, yritykset ja niiden tuotteet, majoituspalvelut, tapahtumakalenteri, turvallisuusasiat ja muut palvelut sekä vesiretkeilykartastot. Melontatuotteita ja karttoja on runsaasti, mutta ne eivät ole löytäneet markkinoille. Tämä johtunee siitä, että toimijat ovat yksittäin toimivia pieniä yrityksiä joiden resursseja ei ole saatu yhdistettyä niin, että olisi syntynyt laajempi tuoteperhe, jota olisi viety markkinoille. Päiväretkiä ja muutaman päivän ohjelmapaketteja löytyy mm.: Lappi: Muonionjoki (melontakilpailu Arctic Canoe Race n yksi pääetapeista), Könkämöeno, Lätäseno, Saariselkä, Savukosken reitit, Simojoki Lappi: Rovaniemen alue, Tornionjoki Koillismaa: Kuusamo: luokiteltuja melontareittejä ovat Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoet, Iijoen latvavedet ja lukuisat järvialueet Kainuu: Jongunjoki Kuhmosta Lieksaan, Tervareitti Lentiirasta Kuhmoon, Hossa - Ruhtinaansalmi, Vuokatti Pohjois-Karjala: Petkeljärven kansallispuisto, myös esteettömyys huomioitu, Pielinen, Jongunjoki, Lieksanjoki Pohjois-Savo: Tahkon vesireitti, Vaikkojoki, Matkusjoki, Riistaveden reitti, Kuopion ympäristö Etelä-Savo: Koloveden kansallispuisto, Linnasaaren kansallispuisto, Oravareitti Juvalta Sulkavalle Pohjanmaa: Vaasan edusta ja Raippaluoto, erityisesti maailmanperintökohteen alue Keski-Suomi: Päijänne ja Vesi-Järvi, Evo, Liesjärvi, Loppi, Petäjävesi-Jämsä, Saarijärven koskireitti Varsinais-Suomi: Saaristomeri Ahvenanmaa Uusimaa: Helsinki, Porvoo (Lähde: Ellare, Aktiviteettiselvitys 2006 ja 2008) 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Yrittäjien pienuuden ja hajanaisen sijainnin takia verkostoituminen on ehdoton edellytys melonnan kehittymiselle. Sen kautta voidaan myös saada toivottua lisäkapasiteettia. Palvelukokonaisuuksien rakentaminen toiminnalliseksi vaatii yhteistyötä erityisesti oman alueen muiden matkailuyrittäjien ja palvelutarjoajien kanssa. Kehitystyön tulee olla yritykselle hyödyllistä ja sitä tulee tehdä niiden yritysten kanssa, jotka luovat yhteistyölle win-win -tilanteen hallinnollisista rajoista välittämättä. Monet melontamatkailun kehittämiseen liittyvät toimet vaativat vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin (PPP) yhteistyötä. Suomen vahvuutena ovat erämaat ja harva asutus. Näitä tulisi hyödyntää. Tuotteistaminen on monin paikoin vielä lapsen kengissä. Tuotteiden taso ja laatu ovat epätasaisia. Turvallisuusasiat on pääosin sisäistetty hyvin, mutta niiden ylläpitoon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asiakaslähtöisten tuotekokonaisuuksien aikaansaaminen on kehittymisen perusedellytyksiä. Tuotteita tulee kehittää etenkin yksittäisille asiakkaille ryhmätuotteiden rinnalle. Sesonkia voidaan pidentää esim. monipuolistamalla tuotteita, tarjoamalla lyhyempiä, sääolosuhteet huomioivia tuotteita sekä verkostoitumalla muiden aktiviteettitarjoajien kanssa. Suomesta puuttuvat kokonaan laaja-alaiset kesäaktiviteettikeskukset. Uutena mahdollisuutena tulisi kehittää moniaktiviteettien reittejä ja solmukohtia sekä kalastus ja melonta -yhdistelmätuotteita. Asiakaslähtöisesti tutkimus- ja palautetietoon perustuvan tuotekehityksen kautta on myös mahdollisuus lisätä liiketoiminnan kannattavuutta. Sekä kuluttajat että erikoismatkanjärjestäjät tulee saada mukaan tuotekehitystyöhön. Tueksi tarvitaan vielä koulutusta mm. sähköisen liiketoiminnan lainalaisuuksista, kannattavuudesta ja hinnoittelusta.

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Suomen luonnon ja vesistöalueiden monimuotoisuutta tulee hyödyntää paremmin niin tuotekehityksessä kuin markkinoinnissakin. Markkinoinnin tulee olla suunnitelmallista, omiin tarpeisiin sopivaa ja oikeat kohderyhmät tavoittavaa. Lisäpontta markkinointiin saadaan toteuttamalla se yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Keinoja, joilla kesäprojektin kokemuksia voisi paremmin hyödyntää aktiviteetti-imagon luomisessa mietitään erityisesti MEKissä. Markkinoinnissa tulisi korostaa vahvuuksia; ruuhkattomat vedet, monet pienvedet, saaristot ja jokivedet sekä neitseelliset ja erilaiset melottavat vedet. Kansainvälisesti menestyvät suomalaiset kilpamelojat voisivat toimia markkinoinnissa keulakuvina. Markkinoinnin tulee olla enemmän tuotekohtaista, ei aluekohtaista. Eri alueiden erilaiset, mutta toisiaan tukeva profiilit tulee hyödyntää kansainvälisessä markkinoinnissa. Tutkimusten kautta tulee kasvava, potentiaalinen kvasiakaskunta määrittää tarkemmin. Lisäksi tulee selvittää ne jakelukanavat, joiden kautta asiakaskunta parhaiten tavoitetaan. Trendien muuttumista sekä nykyisten ja nousevien kilpailijamaiden toimintaa tulee seurata. Monin paikoin melontamatkailuun soveltuva infrastruktuuri on toimiva ja hyvässä kunnossa, erityisesti kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, mutta sen sijaan parin tunnin melontaretkille sopivaa infrastruktuuria ei ole. Toisaalta osa esim. rantautumispaikoista vaatii kohennusta. Taukopaikkarakentaminen on puutteellista mm. pitkien reittien varrella, sen suunnittelu on puutteellista, rakentaminen on turhan massiivista (kallis pitää yllä) eikä rakentamisessa ole otettu huomioon ohjattujen retkien tarpeita. Myös reittejä tulisi valituilla alueilla lisätä huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota olemassa olevan reitistön kunnon ylläpitoon. Sopimukset siitä, kuka on vastuussa paikkojen kunnossapidosta, jos ne eivät sijaitse yrittäjän omilla mailla, ovat epäselviä. Myös kuntien sitoutuminen reittien ylläpitoon tulisi selkeyttää. Reittien jatkuminen yli hallintorajojen tulee varmistaa. Laadun tulisi olla tasaista koko palveluketjun ja siihen liittyvän ympäristön osalta. Retkeilyalueiden saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksien parantamiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä parempaa huomiota esim. käyttämällä kutsutaksi-systeemiä. Yhteistyötä VR:n kanssa olisi myös hyvä lisätä. Ympäristön kestävyys tulee huomioida luontevana osana kaikessa kehittämistyössä ja tuotteistamisessa. Jo tehtyä hyvää pohjatyötä ja osaavien yritysten tietotaitoa tulee paremmin käyttää verkostoissa hyväksi. Hyvien käytänteiden kokoaminen voidaan toteuttaa esim. benchmarking -matkojen, yrityscasien kautta sekä koulutuksissa. Melontaretkien tuottajissa ja kanoottien vuokraajissa on vielä luvattoman paljon `vasemmalla kädellä` tekijöitä. Jotta melontamatkailun arvostus nousisi entisestään, tulee yrittäjien ammattitaitoa ja osaamista nostaa. Jatkuva itsensä kehittäminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainsanoja. Olemassa olevaan/tulevaan teknologiaan liittyviä sovelluksia tulisi kehittää ja hyödyntää paremmin yritysten toiminnassa ja näin lisätä edelleen asiakastyytyväisyyttä. Näitä sovelluksia ovat mm. paikannus, kartat ja reittien suunnittelumahdollisuus. Tätä kautta myös turvallisuuden tasoa retken aikana voidaan nostaa. Melontamatkailun kasvun uhkatekijät tulisi tunnistaa ja mm. lobbaamalla vaikuttaa seuraaviin asioihin: maksujen ja velvoitteiden nousun estäminen kestämättömälle tasolle, vesistöjen ennallistamisen vähentäminen erityisesti melontaan sopivilla alueilla sekä rahoitusmahdollisuuksien varmistaminen myös pienyrittäjien tarpeisiin.

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Kansainvälinen melontamatkailun kysyntä on kasvussa, mutta Suomen mahdollisuuksia ja tuotteita ei vielä tunneta. Melonnassa on tunnistettavissa kaksi asiakkaiden pääryhmää: tosiharrastajat ja kokeilijat. Tärkeämpi matkailullinen merkitys on vielä kokeilijoilla. Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, melontamatkailutuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Päämarkkina-alueet suomalaisten melontamatkailutuotteiden kansainvälisessä kehittämisessä ovat saksankielinen Eurooppa (Saksa, Itävalta, Sveitsi) ja Benelux-maat (lähinnä Alankomaat) sekä potentiaalisina Iso-Britannia ja Espanja. Vahvimmin kasvava markkina on Venäjä. Rajahaastattelututkimusten 2004 ja 2005 mukaan (Puoskari 2008) kaikkien Suomeen suuntautuvien kesämatkailijoiden keskuudessa melontaa ja soutua harrastaa aktiviteettimatkailijoista 12 %:a. Melonnan ja soudun harrastajista lähes puolet (47 %) on lähtöisin Saksasta. Toiseksi suurin ryhmä melojista on Alankomaista tulevat (11 %), joiden keskuudessa melonta ja soutu ovatkin toiseksi suosituimmat aktiviteetit. 50% 47% 40% 30% 20% 10% 0% Saksa 11% Alankomaat 9% Venäjä 8% Sveitsi 8% Espanja 8% Iso-Britannia 7% Ranska 1% Italia Melojien ja soutajien lähtömaat (N=52 361) Melonnan ja soudun harrastajista lähes neljännes on vuotiaita, ja reilu viidennes vuotiaita. Melojissa ja soutajissa miesten osuus harrastajista on 54 % ja naisten 46 %. Melojat ja soutajat käyttävät Suomen matkallaan rahaa keskimäärin 36 vuorokaudessa (S=37), eli tarkasteltujen aktiviteettien harrastajista vähiten. Neljännes melonnan ja soudun harrastajista majoittuu useassa erilaisessa majoituskohteessa. Yksittäisenä majoitusmuotona suosituin on majoitus tuttavien ja sukulaisten luona (18 %) ja maksullisista majoituksista vuokramökki (17 %). Hotellissa tai motellissa majoittuu melonnan ja soudun harrastajista 12 % ja leirintäalueella 9 %. Melojien ja soutajien keskuudessa suosituin kohdealue Suomessa on Järvi-Suomi tai Kainuu, joihin suuntaa neljännes kaikista melonnan ja soudun harrastajista. Reilu viidennes vierailee useammassa kohteessa, jonka jälkeen Häme ja Keski-Suomi ovat suosituimmat kohteet. Helsinki on kohdealueena kymmenyksellä melonnan ja soudun harrastajista. Melonnan ja soudun harrastajista lähes kolmanneksen (32 %) päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset Suomesta. Ystävien ja sukulaisten suositus vaikuttaa 23 %:n matkapäätökseen. Matkamessut tai muut Suomeen liittyvät tapahtumat puolestaan vaikuttavat vain 3 %:n matkapäätökseen ja matkatoimiston suositukset 6 %:n. Tyypillinen meloja on Saksasta tai Alankomaista lähtöisin oleva vuotias mies, joka matkustaa ensisijaisesti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen. Keskimääräinen rahankäyttö on 36 vuorokaudessa ja yleensä majoitustapoja on monta. Yksittäisistä majoitustavoista tuttavien ja

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä sukulaisten luona majoittuminen on suosituinta ja maksullisista majoitusmuodoista vuokramökki. Päätökseen valita matkakohteeksi Suomi vaikuttavat yleisimmin aikaisemmat kokemukset Suomesta. Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Saksa on Euroopan suurin melontamatkailijoiden lähtömaa. Saksalaisen melontaturistin sosiodemografinen profiili tunnetaan melkoisen hyvin: hän on vuotias mies, jolla on keskivertosaksalaista parempi koulutus ja tulotaso (BKT 2003, vrt. Mäntyjärvi 2002, Kuutti- Seleznyova ym. 2003). Tärkein motiivi lähteä melomaan on luonnon ja maisemien kokeminen. Tärkeällä sijalla on myös sosiaalinen kanssakäyminen ja hauska ajanvietto ystävien, perheen tai kumppanien kesken. Meloen irtaudutaan arjesta. Melonta merkitsee useimmille kevyttä ulkoilua eikä urheiluharrastusta; todellista vapaata ajanviettoa vesillä. Pidemmillä retkillä luontoelämykset ovat päiväretkiä tärkeämmässä asemassa (Meloen Järvi-Suomessa hanke, Loppuraportti) Motiivien perusteella erotetaan viisi melontamatkailijatyyppiä: luontomatkailijat, rentoutujat, sosiaalisesti orientoituneet, kuntoilijat ja seikkailijat. Näistä luontomatkailijat muodostavat suurimman segmentin. Melontavuokraamojen asiakkaille keskeisiä tekijöitä ovat kohteen infrastruktuuri, varusteiden ja yrityksen palvelun laatu sekä palvelun hinta. Saksalainen melontaturisti odottaa hyvää hinta-laatu suhdetta. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, Loppuraportti) Melontavaeltaja on puolestaan luontomatkailija, joka hakeutuu vähän liikennöityihin vesistöihin ja haluaa kokea todellista luonnonrauhaa. Meloen hän haluaa tutustua uusiin maisemiin, joten melontavaellus on hyvin luontainen ulkomaanmatkailun muoto. Kaikki viittaa siihen, että merkittävien luontokohteiden, jopa luonnonsuojelualueiden yhteydessä sijaitsevat melontareitit muodostavat parhaan vetovoimatekijämme Saksan ja miksei koko saksankielisen Euroopan markkinoilla. Yhteenvetona voidaan sanoa, että saksalaista melontakulttuuria hallitsee kaksi tuotetyyppiä; retkimelontapaketti omatoimisena tai ohjattuna sekä aktiviteettileiri. (Meloen Järvi- Suomessa hanke, Loppuraportti) Saksalaiset yöpyivät kesäkaudella 2007 (touko-syyskuu) Suomessa toiseksi eniten ruotsalaisten jälkeen. Saksalaiset matkailijat käyttivät myös selkeästi eniten melontamatkailupalveluita Suomessa kesän 2005 rajahaastattelututkimuksen mukaan. Muita aktiivisempia melontapalveluiden käyttäjiä olivat Hollannista, Sveitsistä ja Belgiasta saapuvat matkailijat. Kaksi jälkimmäistä kansallisuutta myös käyttävät rahaa matkansa aikana keskimääräistä enemmän. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, Loppuraportti) Venäläiset on suurin yksittäinen matkailijaryhmä Suomessa, mutta melonta on aktiviteettina heille vielä tuntematon, ja siksi se ei ole päämotiivina tulla Suomeen. Venäläiset pitävät Suomea ensisijaisesti kesämökkeilymaana. Melonta olisikin ensisijaisesti osa muuta kesälomamatkaa esim.

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä kanoottien vuokrauksen ja lyhyiden päiväretkien muodossa. Venäläisille melontaa on kannattavinta markkinoida osana majoituspakettia, jolloin päätoimija on majoitusyritys. Ryhmille venäjänkielinen opastus on ehdoton edellytys. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, Loppuraportti) Suomen kilpailijat Miksi Suomen pahin kilpailija Ruotsi on edellä? Ruotsi tarjoaa lähes samaa tuotetta, mutta paremmalla saavutettavuudella, jolloin tuotteen kokonaishintakin jää pienemmäksi. Itse melontatuotteiden sisällöissä ei ole merkittäviä eroja. Ruotsi on Suomea pidempään profiloitunut kesä-aktiviteettimaaksi, melontamatkailuun sopivimmat alueet eivät ole luonnonsuojelualueita niin kuin Suomessa sekä tuotteet paketoidaan ns. ohuesti ilman turhia osioita, jolloin myyntihinta saadaan alhaiseksi. (Meloen Järvi-Suomessa hanke, Loppuraportti) Viime vuosina on Puola usein mainittu uutena ja nousevana aktiviteettimatkailun kohdemaana Euroopassa, joka kilpailee samoista kesämatkailumarkkinoista Suomen ja Ruotsin kanssa (Ellare/Saari ym. 2003, Ellare - MAMK 2006). Puolan valttikortteina on pidetty halpoja hintoja, aggressiivista markkinointia, hyvää saavutettavuutta lähimarkkinoilta (Saksa, Alankomaat, Belgia), saksankielen taitoa, suojeltua luontoa ja vanhaa kulttuuria (Ahonen - Ruponen 2005, Ellare MAMK 2006, liite). 4. Tavoitteet Verkostomaisesti tuotettuja laadukkaita ja turvallisia melontatuotteita on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Yritysten henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut kehitystyön myötä. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Reitit, kartat ja palvelut ovat jatkuvan päivittämisen parissa. Suomen imago sekä meri- että sisävesimelontamaana on tunnettu ja monien pienten yrittäjien yhteistyössä tuotettujen pakettien myyntimäärät ovat nousseet valituilla päämarkkina-alueilla sijoittuen kärkikolmikkoon. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5% (v.2007 melontaa Suomessa harrastaneiden ulkomaisten matkustajien yöpymisten kokonaismäärä oli ). 5. Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset kehittämiskohteet ovat infrastruktuurin parantaminen, sähköisen infrastruktuurin rakentaminen, kysyntälähtöinen tuotekehitys, verkostoitumisen edistäminen, uusiutumisen ja osaamisen kehittäminen ja pienyritystoiminnan vahvempi tukeminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Melontamatkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen suunnitelman seuranta

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, valvonta yhteydenpito rahoittajiin Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät Suomen kanoottiliitto Metsähallitus Suomen Latu Suomen Melonta- ja Koskenlaskuyrittäjät ry MaRa / Ohjelmapalveluiden Työnantaja- ja Toimialayhdistys 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: millainen melontareitti/alue on koski-, meri-, järvi- ja jokireitti kuinka haasteellinen/vaativa (koskiluokitukset) erityispiirteet: kantomatkoja majoitus- ja yöpymisvaihtoehdot onko reitti ylläpidetty ja huollettu onko melontavälinevuokraamoja MEKin tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka)

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana OF-ohjelman toimesta. Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui tutkimus, jonka tarkoituksena oli eritellä luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä osallistumisen sekä lähtömaan perusteella. Mielenkiintoisia seikkoja näihin matkailijoihin liittyen ovat demografisten tekijöiden lisäksi ainakin heidän rahankäyttönsä kohteessa, matkapäätökseen vaikuttanut markkinointi sekä matkojen ja eri matkailupalvelujen varaamiseen liittyvät yksityiskohdat. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda matkailijaprofiilit Suomeen suuntautuvista ulkomaalaisista kesämatkailijoista, jotka osallistuvat matkansa aikana joihinkin luontoaktiviteetteihin. Matkailijoiden lähtömaista toimeksiantajatahoa kiinnostavat erityisesti Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Ranska, Espanja ja Italia, jotka ovat Suomen kannalta matkailullisesti olennaisia maita. Näitä tietoja voidaan edelleen hyödyntää luontoaktiviteettipalvelujen kehittämisessä sekä markkinoinnin tehostamisessa. Aineistona käytetään Rajahaastattelututkimuksia ja Countryside Holidays -tutkimusta. Työ löytyy MEKin nettisivuilta. Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla (Markkinatutkimus: Saksa, Hollanti, UK, Ranska) sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä ns. muut epäviralliset jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Lisäksi tarvitaan Kärkituotteiden ja nykyisten jakelu- ja markkinointikanavien kartoitus Melontamatkailukohteiden ja -alueiden tarkempi kartoittaminen Tutkimuksia on syytä hyödyntää ja analysoida monipuolisemmin sekä tietoa jäsentää ja välittää kehitystyötä tekeville ja yrittäjille. 9. Markkinointi Suomen ainutlaatuiset myyntivaltit (USP = Unique Selling Points) ovat Moderni periferia Metsät, kasvisto ja eläimistö perustuvat pohjoiseen ja itäiseen taigametsälajistoon Mahdollisuus sekä meri- että sisävesimelontaan kanooteilla ja kajakeilla Järvi-Suomen melontareiteillä ei tarvitse siirtää kanootteja/kajakkeja maakannasten yli vesistöstä toiseen. Yhtämittaisia reittejä voi suunnitella satoja kilometrejä Järvireittien vesivarmuus kuivinakin vuosina Vastuullinen jokamiehenoikeus Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi i. kartat ym. ii. tarvittavat palvelut iii. hyvät linkitykset iv. huom. myös kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna v. markkinointia sekä kuluttajille että matkanjärjestäjille 2. Melonnan markkinointi muun kesän markkinoinnin alla, maabrändiin liitettynä jako: 1.sisävesimelonta, 2.merimelonta, 3.jokimelonta 3. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 4. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 5. Artikkelit johtavissa melontajulkaisuissa 6. Melonta-ammattilaisten kytkeminen markkinointiin 7. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä 8. Vientirengas, yhteinen markkinointisuunnitelma 9. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, wildlife, hevosmatkailu, kalastus 10. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Markkinoinnin tukimateriaalia Verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna Markkinointimateriaalit on tuotettava sähköisessä, jalostettavassa muodossa Sähköisen ja painetun karttamateriaalin tuottaminen Alueella tehdään oma materiaali, jonka avulla liikutaan maastossa Kieliversioiden huomioiminen (portaalikielet suomi, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, italia, espanja ja ranska) Tuote Melontavaellusten tarjoaminen päämarkkina-alueille Oheistuotteina osana muita tuotteita Osana multiaktiviteettituotetta Laadun on oltava niin hyvä, etteivät kilpailijat pärjää Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Melontamatkailun kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan pyöräilymatkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit (kts. UPS), joilla erotutaan kilpailijoista, vrt. etenkin Ruotsi, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä.

13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä 10. Seuranta ja mittaaminen Laaditaan seurantamittarit niin OutdoorsFinland-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus Puhelinhaastattelu 27.9. - 18.10.2002 Christel Nummela ja Jari Pajunen 15.11.2002 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI Pohjois-Savo kansainvälisenmatkailun kohteena Kristiina Hietasaari 12.10.2016 Visit Finland Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MEKin uudet tuulet. Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008

MEKin uudet tuulet. Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008 MEKin uudet tuulet Jaakko Lehtonen, Ylijohtaja, Matkailun edistämiskeskus 3.6.2008 MEK nyt MEKin keskeisiä tehtäviä ovat olleet Tuotemarkkinointi yhdessä elinkeinon kanssa Markkinatutkimus Tuotekehityksen

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus Case: SaimaaHoliday Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus SaimaaHoliday 8 jäsenyritystä Toimipisteitä Savonlinnassa, Oravissa, Rantasalmella ja Kolovedellä SaimaaHoliday yritysten toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Visit Finland maailmalla Visit Finland edustajat 10 maassa Venäjä, Peking, Chongqing, Shanghai, Hong Kong & Etelä-Kiina, Tokio, Berliini, Lontoo, Pariisi,

Lisätiedot

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Kansainvälinen turisti: Moderni Humanisti Avoin ja utelias matkailija, maailman metropolit jo kertaalleen kolunnut. Vieraiden kulttuurien

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen, Lapin

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Outdoors Finland III päätavoitteet

Outdoors Finland III päätavoitteet 1 Outdoors Finland III päätavoitteet Kahden verkoston kehittäminen: Matkailutoimijat (Visit Finland) Reitistötoimijat (Lamk) lisätä mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymistä parantamalla aktiviteettituotteiden

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

MEK Trade Follow-up System Kesä 2006 Loppuraportti: Suomen kesän tarjonta ja kysyntä

MEK Trade Follow-up System Kesä 2006 Loppuraportti: Suomen kesän tarjonta ja kysyntä MEK Trade Follow-up System Kesä 2006 Loppuraportti: Suomen kesän tarjonta ja kysyntä Saksa Iso-Britannia Ranska Alankomaat Italia Espanja Venäjä www. mek.fi MEK E:52 2007 MEK Trade Follow-up System Kesä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot