VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA
|
|
- Maija Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA Strategiatyöryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen, Pohjois-Lapin Matkailu Tapani Mikkola, Metsähallitus Kimmo Niikkonen, Ruka Safaris Päivi Purola, Suomen Latu Maarit Siitonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maria Sundman, Villi Pohjola Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus
2 Matkailun edistämiskeskus Sivu 2 Matkailun teemaryhmä VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö 1. Vaelluksen ja sauvakävelyn nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen
3 Matkailun edistämiskeskus Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Vaellusmatkailun ja sauvakävelyn nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen strategian mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Vaellusmatkailu ja sauvakävely on valittu kehitettäviksi teemoiksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Vaelluksen kehittämistyötä on tehty viime vuosina eri hankkeiden kautta ja tätä hyvää kehittämistyötä tulee jatkaa edelleen. Sauvakävelyn osalta matkailullinen kehittäminen on vielä melko vähäistä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Määritelmät Vaellus Vaeltamisella ja eräretkeilyllä tarkoitetaan luonnonympäristössä joko merkityillä vaellusreiteillä tai täysin erämaisissa olosuhteissa tapahtuvaa liikkumista. Matkailullisesti tärkeitä ovat vaellus- ja retkeilytuotteet, jotka sisältävät kohderyhmälle sopivan vaellusmaaston ja majoituksen tai valmiit, eräoppaan johdolla tehtävät vaellusretket, joissa eri palvelun osat (ruoka, tavaroiden kuljetus jne.) voidaan tilata/liittää tuotteeseen. Vaellukseen liittyvät olennaisesti mm. reitin varrella olevat nähtävyydet, maisemat, eläimistö ja kasvillisuus. Myös erätaitojen kehittämiseen liittyviä lisäosia on mahdollista liittää vaellustuotteeseen. Vaelluksen kesto on minimissään yhden yön yli. Vaellus toteutetaan omatoimisesti asiantuntijan laatimaa karttaa ja/tai reittiselostetta apuna käyttäen tai opastettuna, jolloin se voi sisältää muitakin kaupallisesti tuotettuja palveluja. Päiväretki sisältää useimmiten opastuksen ja esimerkiksi retkieväät. Uuden luokitusohjeen mukaisesti reitti luokitellaan joko helpoksi, keskivaativaksi tai vaativaksi kuljettavuuden, korkeuserojen ja viitoituksen perusteella. Helpolla reitillä tai reitin osalla saa olla vain suhteellisen vähän korkeuseroja ja sen tulee olla maastopohjaltaan tasainen. Ohjeellinen pituuskaltevuus helpolla reitillä on enintään 15 % ja keskimääräinen korkeusero enintään 50 m/km. Tarvittaessa reitin pinta on pohjustettu tai se on varustettu pitkospuin. Helpon reitin merkkinä on sininen ympyrä. Keskimääräinen matkantekoaika on min./km. Keskivaativalla reitillä tai reitin osalla pituuskaltevuus voi olla enintään 30 % ja keskimääräinen korkeusero enintään 120 m/km. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran vaikea-kulkuisia paikkoja, mutta sekä helppo että keskivaativa reitti tulee olla niin hyvin viitoitettu ja merkitty maastoon, että eksymisen vaaraa ei ole. Keskivaativan reitin merkkinä on punainen neliö. Keskimääräinen matkantekoaika on min./km. Vaativalla reitillä tai reitin osalla on jyrkkiä ja vaikeakulkuisia paikkoja ja sillä voi olla myös kahluuta vaativia osuuksia. Maastossa on havaittava polku tai ura ja reitillä voi olla vähäistä viitoitusta. Useimmiten vaativan reitin kulkeminen edellyttää kartan ja kompassin käyttöä. Vaativan reitin merkkinä on musta kolmio. Keskimääräinen matkantekoaika on yli 21 min./km. (Suomen Latu) Sauvakävely Sauvakävely on nimensä mukaisesti kävelyä sauvojen kanssa. Tavallisen kävelyn monet elementit tehostuvat sauvojen myötä, esim. energiankulutus lisääntyy keskimäärin 20 % tavalliseen kävelyyn verrattuna. Suomalainen sauvakävely kulkee vuorohiihtotekniikalla, jossa sauvojen käyttö antaa kävelylle rytmin, askelille lisää pituutta ja vauhtia. Sauvakävelytuote voi koostua omaehtoisesta kävelystä merkityllä reitillä, vaihtelevissa maastoissa kohteesta saatavilla sauvoilla. Tuotteeseen voi sisältyä myös esim. ohjaus sekä rannetietokoneen
4 Matkailun edistämiskeskus Sivu 4 Matkailun teemaryhmä käyttö analyyseineen. Tuote voi olla myös teemapohjainen sisältäen esim. kulttuuri- ja luontoaiheista sisältöä. Sauvakävellä voi siihen erikseen tehdyissä puistoissa, kulttuuriympäristössä, ulkoilureiteillä tai maastossa. Suomen luonto tarjoaa sauvakävelylle vaihtelevat maisemat. Myös sauvakävelytapahtumat ovat matkailullisesti tärkeitä tuotteita. Vaelluskohteet Useamman vuorokauden vaelluksiin soveltuvia kohteita on kansallispuistoissa, Pohjoisimman Lapin erämaa-alueilla sekä Kevon luonnonpuistossa. Myös maamme pitkät retkeilyreitit (esim. Karhunkierros, UKK-reitti, Karjalan kierros -vaellusreitistö) soveltuvat vaelluskohteiksi. Vaelluksiin soveltuvia kohteita on eniten Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, mutta yksittäisiä kohteita löytyy myös Pohjanmaalta ja eteläisestä Suomesta. Vaelluskohteita ja pitkiä retkeilyreittejä (pohjoisesta etelään): - Kevon luonnonpuisto ja Paistunturin erämaa, sis. Kevon reitti - Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet, sis. Sevetti-Pulmanki retkeilyreitti ja Saamen polku - Käsivarren erämaa-alue ja Lätäsenon luonnonsuojelualue,tarvantovaaran erämaa-alue, sis. Haltin reitti, joka on myös osa Ruotsista Norjaan johtavaa Kalottireittiä - Lemmenjoen kansallispuisto, sis.lemmenjoen kultamaiden kierros -retkeilyreitti - Saariselän retkeilyalue - Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, sis. Ylläs-Olos-Pallas ja Ylläs-Rauhala-Pallas retkeilyreitit ja Pallas-Hetta tunturireitti - Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto, Kemihaaran erämaa-alue -kokonaisuus, tunnetaan myös nimellä Koilliskaira - UKK-reitti Sallassa, Savukoskella, Suomussalmella ja Kuhmossa, Tuntsan erämaa-alue - Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros retkeilyreitti - Syötteen kansallispuisto ja -retkeilyalue, UKK-reitti Pudasjärvellä - Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueet, Iso-Syöte-Taivalkoski-Kylmäluoma-Hossa retkeilyreitit - Itärajan retkeilyreitti - Ruunaan retkeilyalue - Karjalan kierros -retkeilyreitistö (sis. Kolin kansallispuisto ja mm. Karhunpolku-, Susitaival-, Herajärven kierros-, UKK-reitti Koli-Sotkamo -retkeilyreitit) - Peuranpolku retkeilyreitti Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Perhossa - Pirkan taival -retkeilyreitistö sis. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot - Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi -retkeilyreitti - Valkealan ulkoilureitti sis. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan luonnonsuojelualue - Evon retkeilyalue - Teijon retkeilyalue - Nuuksion kansallispuisto Päivä- tai viikonloppuretken kohteeksi soveltuvat erityisesti maamme kansallispuistot (35 kpl) ja valtion retkeilyalueet (7 kpl), mutta myös monet muut eri tahojen ylläpitämät virkistysalueet ja retkeilyreitit eri puolilla maata. Matkailukeskusten läheisyydessä olevilla vaelluskohteilla on tärkeä merkitys myös päiväretkikohteina. Sauvakävely Todellinen sauvakävelybuumi sai alkunsa yli 10 vuotta sitten. Kokeiluja ja tuotekehittelyä oli tehty sitäkin aikaisemmin, mutta suuren kansan suosioon se nousi vasta tuolloin. Samaan aikaan myös välinevalmistajat innostuivat lajista ja kehittivät kävelysauvat.
5 Matkailun edistämiskeskus Sivu 5 Matkailun teemaryhmä Suomen Latu ry koordinoi, suunnittelee ja järjestää sauvakävelykouluttajien (Master Trainer) ja ohjaajien (Master Instructor) kursseja sekä tuottaa materiaalia. Suomessa sauvakävely on jokamiehen laji ja matkailullinen kehittäminen ja hyödyntäminen ovat vasta alkuvaiheessa. Sauvakävelypuistoja on valmistunut viime aikoina jo useita. Sauvakävelypuistossa on hyvin merkittyjä, vaihtelevissa maisemissa kierteleviä reittejä. Matka taittuu rinteissä, poluilla ja pitkospuilla maisemia ihaillen. Puistoa voidaan käyttää joko omatoimiseen tai ohjattuun toimintaan. Reitit on merkitty vaatimustason mukaisella värikoodilla. Sauvakävelypuistojen konsepti perustuu verkkopohjaiseen yhteismarkkinointiin ja tiedonhakuun esim. Sauvakävelypuistokonseptiin kuuluu aina välineiden vuokrausmahdollisuus, opastettujen tapahtumien, kurssien sekä ohjauksen tarjonta ja yhteistyö paikkakunnan majoituspalveluja tarjoavien yrittäjien kanssa. Puistoja löytyy mm. seuraavilta alueilta: Ylläs Levi Taivalkoski Kalajoki Himos Keurusselkä Mänttä Helsinki Mäntyharju Rovaniemi Pyhä-Luosto Saariselkä 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomessa on erittäin paljon monentasoisia reittejä vaihtelevissa ja maisemallisesti monimuotoisissa maastoissa. Esimerkiksi valtion mailla on yli 100 erityisesti retkeilyyn sopivaa kohdetta. Monilla alueilla on tehty hyvää pohjatyötä sekä reittien, palveluvarustuksen että matkailijoille suunnattujen palvelutuotteiden osalta. Myös kartat ovat huippuluokkaa. Kehittämistyötä ovat tehneet alan asiantuntijat. Suomen tunnetuimpana vahvuutena on luonnonrauha. Jokamiehen oikeudet puolestaan antavat mahdollisuuden kulkea vapaasti. Luonnossa liikkujalle Suomen puhtaus ja turvallisuus ovat ensiarvoisia valtteja. Tämä tarkoittaa niin vettä, ruokaa, infraa, pelastuspalveluiden saatavuutta, luontoa yleensä, yhteiskuntaa kuin vähäistä rikollisuuttakin. Suomen 35 kansallispuistoa palveluineen ovat huippuluokkaa. Niiden tunnettuus ei vielä vain ole kovin hyvä kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Kansallispuistojen yleistä imagoa tulisikin hyödyntää markkinoinnissa vahvemmin sekä vaelluksen että sauvakävelyn osalta. Myös eri tavalla toteutettuun vaelluksen yhteismarkkinointiin löytyy eri selvitysten mukaan kumppaneita. Matkailukeskusten asiakaskunta ja keskuksia ympäröivä luonto luovat mahdollisuuksia monille erilaisille tuotteille. Monet asiakkaat ovat tyytyväisiä parin tunnin luontoretkeen ja haluavat sitten jo yöksi lakanoiden väliin hotelliin. Multiaktiviteettien kehittämisen mahdollisuus tulee huomioida tuotepaketoinnissa. Erilaiset teemat, pohjautuen esim. eläimiin, kasveihin, luonnonilmiöihin, metsän monimuotoiseen käyttöön, historiaan, perinteeseen jne. luovat suomalaisesta vaelluksesta ainutlaatuisen elämyksen ja mahdollisuuden erottua tarjolla olevista muista tuotteista.
6 Matkailun edistämiskeskus Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Retkeilyalueiden saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksien parantamiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä parempaa huomiota. Kehittämistyöstä huolimatta varsinaisia pakettituotteita on kuitenkin hyvin vähän tarjolla, koska esim. paketin hinta ei kohtaa kysynnän vaatimuksia. Systemaattisen tuotekehityksen tärkeys tulee nostaa esille. Omassa lähiympäristössä tapahtuvaa ja omalla työpanoksella toteutettua retkeä on vaikea hinnoitella lähisokeuden ja vaatimattomuuden takia. Toimijaverkosto on monin paikoin harva ja tarvittavia yhteistyökumppaneita on vaikea löytää. Tuotetarjonta ei vastaa kysyntää, sillä asiakastuntemus on yrittäjillä vielä heikko. Suomalainen asiakas on aivan erilainen kuin kansainvälinen. Sesonkikin on vielä suhteellisen lyhyt. Jatkossa tarvitaan tarkempaa tietoa asiakkaista. Lisäksi tulee panostaa yrittäjien liiketoiminnallisen osaamisen nostamiseen ja monipuolistamiseen. Kehittämistyön onnistumiselle on erityisen tärkeää hyvä yksityisen ja julkisen vallan yhteistyö. Ensiarvoista olisi myös saada muut palvelut verkottumaan kokonaisuuteen. Natura-alueet tulisi kääntää mahdollisuudeksi, sillä esim. uhanalaisen eläimen tai kasvin näkeminen on elämys vertaansa vailla. Vaikka reittejä on paljon, on matkailijan välillä vaikea löytää reitin lähtöpaikkaa ja hahmottaa tiedon lähdettä. Viitat eivät välttämättä ole ajan tasalla ja reitistö saattaa olla umpeutunut. Reitistöt on myös kehitetty yksittäisinä eli A:sta B:hen ei A-B-A. Reitit sellaisenaan, viitoitukset ja kartat vaativatkin jatkuvaa päivittämistä. Mutta alueittain tulisi määritellä kenelle tämä ylläpidon vaade kuuluu. Vaellustuotetta on markkinoitu suhteellisen vähän. Matkailukeskukset valtavine asiakasmäärineen ovat potentiaalisia vaellustuotteen kehittämiskohteita. Tulee silti huomioida, että monet vaellukselle tulijat odottavat vaelluskohteen olevan luonnontilainen, ei massaturismin valloittama alue. Vaellus voidaan myös kytkeä wildlife- ja eläinten katselutuotteeseen. Sauvakävely Suomi on sauvakävelyn kotimaa ja terveysliikuntamaana tunnettu. Sauvakävelypuistoja on syntynyt useita viime vuosien aikana ja muitakin reittejä on tarjolla. Suomessa on vuosittain kymmeniä sauvakävelytapahtumia, joita tulisi myös markkinoida ulkomaalaisille. Sauvakävelyn turvallisuusasiat on huomioitu Kuluttajaviraston ohjeistuksessa. Sauvakävelytuote on mahdollista erilaistaa esim. liittämällä siihen vahvasti suomalainen luonto. Myös erilaisia tuotteita eri asiakaskohderyhmille, on mahdollista rakentaa. Kouluttajaverkosto voidaan helpostikin koota myös matkailun käyttöön. Suomalaisille suunnatun itsenäiseen harrastamiseen pohjautuvan tarjonnan kohdentaminen myös kansainvälisille asiakkaille vaatii kehittämistyötä ja markkinointipanostuksia. Haasteena on kiriä Keski-Euroopassa olevien kilpailijamaiden etumatka tuotekehityksessä. Meillä sauvakävely mielletään jokamiehen lajiksi. Tästä syystä eurooppalaisille himosauvakävelijöille ei löydy vielä riittävästi haastavia reittejä. Tuotteita ei myöskään ole tarjolla. Sauvakävelyn imago keski-ikäisten ja vanhempien naisten lajina on luonut meille uskonpuutetta kehittää sauvakävelystä suomalainen huipputuote. Huippusauvakävelijöitä ajatellen on osaavia ohjaajia vähän käytettävissä. Suomalaiseen maisemanmuotoon kuuluvat loivat mäet ja vaarat olisi mahdollista hyödyntää sauvarinneharjoittelua himosauvailijoiden tuotteeksi. Tämän toteuttamiseen tarvitaan oppaiden ja ohjaajien lisäkoulutusta sekä tuotteistamisen innovaatioita.
7 Matkailun edistämiskeskus Sivu 7 Matkailun teemaryhmä Molempien tuoteryhmien kehittämistyössä tulee varautua reittien ylläpitoon, ympäristön sekä luonnon että kulttuurimaiseman monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kilpailutilanteen muutokseen mm. uusiin haastajamaihin ja kohteisiin, vastaamiseen. 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajanyöpymiset, rahankäyttö Suomessa, vaellusmatkailutuotteiden kulutus, Suomen elinkeinon kiinnostus ja strategiat, saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit. Päämarkkina-alueet suomalaisten vaellus- ja sauvakävelytuotteiden kansainvälisessä kehittämisessä ovat Saksa, Espanja, Venäjä, Ranska, Sveitsi ja Alankomaat. USAssa ja Aasiassa vaellus toimii hyvin oheistuotteena. Iso-Britanniaa pidetään potentiaalisena markkina-alueena ja keskisen Itä-Euroopan tilannetta seurataan. Saksalaiset yöpyivät kesäkaudella 2007 (touko-syyskuu) Suomessa toiseksi eniten Ruotsin jälkeen. Saksa on myös sekä kansainväliseltä että Suomen matkailun kannalta suurin vaellusmatkailupalveluiden käyttäjämaa. Rajahaastattelututkimuksen 2004 ja 2005 (Puoskari 2008) mukaan kaikkien Suomeen suuntautuvien kesämatkailijoiden keskuudessa yli kolme tuntia kestävä vaellus on toiseksi suosituin harrastus, johon osallistuu viidennes aktiviteettimatkailijoista. Suomessa vaellusta harrastavista matkailijoista selkeä enemmistö on lähtöisin Saksasta (37 %), jonka jälkeen eniten vaeltajia tulee Venäjältä, Espanjasta ja Sveitsistä. Italiasta ja Ranskasta tulevien matkailijoiden suosituin harrastus on vaellus, mutta heidän osuutensa jäävät silti melko pieniksi. Venäjältä tulevien matkailijoiden kiinnostus vaellusta kohtaan on suhteellisesti selvästi muita maita alhaisempi, mutta silti he muodostavat toiseksi suurimman ryhmän vaelluksen harrastajista. 40% 37% 30% 20% 15% 10% 13% 11% 7% 7% 6% 5% 0% Saksa Venäjä Espanja Sveitsi Ranska Alankomaat Iso-Britannia Italia Vaeltajien jakauma lähtömaittain (N=86 827), Rajahaastattelututkimus 2004 ja 2005 (Puoskari 2008) Vaeltajien ikäjakauma on vaihteleva: vajaa neljännes (23 %) heistä on vuotiaita. Toiseksi eniten, reilu viidennes (21 %) vaeltajista on vuotiaita ja kolmanneksi eniten vuotiaita (17 %). Vaelluksen harrastajista 55 % on miehiä ja 45 % naisia. Vaellusta harrastavat matkailijat käyttävät keskimäärin 54 vuorokaudessa (S=84) Suomen matkallaan. Majoitustavat vaihtelevat melko paljon. Suosituin majoitusmuoto on hotelli tai motelli,
8 Matkailun edistämiskeskus Sivu 8 Matkailun teemaryhmä joissa majoittuu reilu viidennes vaeltajista. Vajaa viidennes majoittuu monessa erilaisessa majoituksessa ja lähes yhtä moni tuttavien tai sukulaisten luona. Myös leirintäalue ja vuokramökki ovat melko yleisiä majoitustapoja. Yli viidenneksellä vaelluksen harrastajista on monta kohdetta Suomessa. Yksittäisenä kohteena Helsinki on kaikista yleisin. Sen jälkeen suosituin kohde on Järvi-Suomi tai Kainuu. Myös Häme ja Keski-Suomi sekä Lappi ovat vaeltajien keskuudessa melko suosittuja kohdealueita. Vaelluksen harrastajien päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttaa useimmin aikaisemmat kokemukset (29 %), ystävien tai sukulaisten suositus (25 %) sekä Internetistä saatu Suomi-tietous (22 %). Myös matkatoimistojen suositus vaikuttaa 6 %:n matkapäätökseen ja matkamessut 12 %:n. Vaellusta Suomen matkallaan harrastava matkailija on siis tyypillisesti Saksasta tai myös Venäjältä, Espanjasta tai Sveitsistä lähtöisin oleva vuotias mies, jolla on Suomessa monta kohdealuetta. Todennäköinen kohde voi olla myös Helsinki, Järvi-Suomi tai Kainuu. Hän käyttää rahaa keskimäärin 54 vuorokaudessa ja majoituspaikkana on todennäköisimmin hotelli tai motelli. Matkapäätökseen vaikuttavat useimmin aikaisemmat kokemukset Suomesta, mutta myös ystävien tai sukulaisten suosituksilla, Internetistä saadulla Suomi-tietoudella ja Suomea käsittelevillä kirjoilla, lehdillä sekä radio- ja televisio-ohjelmilla on usein vaikutusta Suomen valintaan matkakohteeksi. (Puoskari 2008) Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Sauvakävelypalveluiden käyttöä ei ole tähän asti mitattu kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa. Suomen kilpailijat Vaellus-tuotteissa 1. Alppimaat (Itävalta, Sveitsi, Italian ja Ranskan Alpit) 2. Norja ja Ruotsi 3. tulevaisuudessa potentiaalisina Slovenia, Kroatia, Slovakia, Romania sekä muut Keskisen Itä- Euroopan maat Sauvakävely-tuotteissa Saksa ja Alppimaat.
9 Matkailun edistämiskeskus Sivu 9 Matkailun teemaryhmä 4. Tavoitteet Vaellus Eritasoisia ja pituisia, laadukkaita ja kysyntälähtöisiä vaellustuotteita palveluverkostoineen on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Uudet reitit on toteutettu yhtenäisellä rakentamis- ja viitoitusjärjestelmällä, ja osassa reiteistä on huomioitu myös esteettömyysvaatimukset. Erityisesti Suomen kansallispuistoilla on houkuttelevan ja monipuolisen vaelluskohteen imago. Sekä päivävaeltajien että pidempiä reittejä vaeltavien määrä ja heidän jättämänsä matkailutulo on kasvanut. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5% (v.2007 vaellusta Suomessa harrastaneiden ulkomaisten matkustajien yöpymisten kokonaismäärä oli ). Sauvakävely Suomi tunnetaan sauvakävelyn kotimaana, missä ammattitaitoiset kouluttajat ja monipuoliset sauvakävelymaastot houkuttelevat sauvakävelijöitä. Suomen sauvakävelypuistot ja kymmenet tapahtumat tunnetaan Euroopassa. Sauvakävelijät ovat löytäneet Suomen luontosauvakävelykohteena. Sauvakävelypalveluiden käyttöä on alettu mitata. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Reitit ja infrastruktuuri kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, maakuntien liitot, Metsähallitus, alueelliset ympäristökeskukset, TE-keskukset, yritykset Toimenpide: Nimetään matkailullisesti tärkeät reitit ja selvitetään niiden päivitystarve, sovitaan vastuista ja aikatauluista pitkäjänteisen toiminnan tueksi reitit, selkeät opasteet, palvelut Vastuutaho: kunnat, Metsähallitus, Ympäristöministeriö, MEK ja OutdoorsFinland -ohjelma Ajankohta: Toimenpide: Edistetään yhtenäisen viitoituksen käyttöönottoa pohjana käytetään Suomen Ladun Poluista reiteiksi hankkeen aikana syntynyttä viitoitusohjetta. Vastuutaho: Suomen Latu, Metsähallitus, MEK ja OF-ohjelma Ajankohta: Toimenpide: Varmistetaan palveluvarustuksen rakentaminen ja ylläpito matkailullisesti tärkeimpien reittien varrelle Vastuutaho: Metsähallitus, kunnat, yritykset, MEK ja työryhmä Ajankohta: 2009-
10 Matkailun edistämiskeskus Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Toimenpide: Luodaan kohteita, joissa on huomioitu esteettömyys ja mahdollisuudet tuottaa esteettömiä palveluita Rakentamisessa hyödynnetään eri käyttäjäryhmien näkökulmat (vanhukset, erilaisia liikkumisen apuvälineitä käyttävät, liikunta- ja aistirajoitteiset) Rakentamisen pohjana käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman RakMK F1 ohjeita esteettömästä rakentamisesta sekä Suomen Ladun laatimia suosituksia esteettömistä reiteistä. Vastuutaho: kunnat, Ympäristöministeriö, Ympäristökeskukset, Metsähallitus, TE-keskukset ja yritykset Ajankohta: Kysyntälähtöinen tuotekehitys Kaikessa tuotekehitystoiminnassa tulee huomioida seuraavat tekijät: vaeltajat päiväretkeilijät esteettömiä palveluja tarvitsevat eri kansallisuudet omatoimisuus opastetut retket Toimenpide: Edistetään uusien tuotekokonaisuuksien syntymistä verkostojen kautta valituille asiakasryhmille kohdennetut tuotteet (ryhmät ja yksittäiset matkailijat) tehtyjen tuotekriteerien käytön edistäminen kysyntä ruoan huomioiminen, paikalliset erikoisuudet ja sesongit, terveellisyys ja energiansaanti kansallispuistot, erityiskohteet kuten Natura eri teemat kuten paikalliset tarinat, hiljaisuus huomioiden sähköiset opastusjärjestelmät, esim. navigaattorit, mp3 Vastuutaho: yrittäjät, verkostot, Metsähallitus, alueorganisaatiot ja MEK Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Nostetaan tuotteiden laatua ja varmistetaan niiden turvallisuus Vastuutaho: yrittäjät, MEK, laatu- ja turvallisuusohjelmia tarjoavat tahot, Suomen Latu, urheiluopistot ja matkailualan koulutusorganisaatiot Ajankohta: Toimenpide: Tuetaan kiertoreittien (multiaktiviteetit /vaellus omanaan) suunnittelua ja tarvittavan materiaalin tuottamista (verkostoituminen koko palveluketjun osalta) Vastuutaho: MEK, alueorganisaatiot, OF-ohjelma, urheiluopistot ja matkailualan koulutusorganisaatiot Ajankohta: 2009-
11 Matkailun edistämiskeskus Sivu 11 Matkailun teemaryhmä Toimenpide: Laaditaan vaellustuotteille haasteellisuuskuvaukset Vastuutaho: OF-ohjelma, työryhmän jäsenet, Suomen Latu, Metsähallitus Ajankohta: Toimenpide: Edistetään olemassa olevien kehittämistyökalujen hyväksikäyttöä ja ohjelmassa luotujen konseptien, kriteereiden, tavoitteiden ja parhaiden käytäntöjen levittämistä Vastuutaho: MEK, OF-ohjelma, työryhmän jäsenet, Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri (MEOSKE) ja alueelliset rahoittajat Ajankohta: Osaamisen kehittäminen Toimenpide: Nostetaan yrittäjien tietotaitoa hinnoittelu ja kustannuslaskenta sähköinen ja kansainvälinen liiketoiminta tuotteistus opaskoulutus Vastuutaho: koulutusorganisaatiot, osana hankkeita, MEK, yrittäjät ja TE-keskukset Ajankohta: Sauvakävelyn osalta erityisesti huomioitavaa Toimenpide: Rakennetaan tuotteistettuja luontosauvakävelytuotteita sauvakävelypuistoja ja reittejä hyödyntäen Vastuutaho: yrittäjät, verkostot, matkailukeskusten matkailuverkostot, Metsähallitus, Suomen Latu, alueorganisaatiot, MEK Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Hyödynnetään sauvakävelytapahtumia osana tuotetta ja markkinoinnissa Vastuutaho: yrittäjät, verkostot, alueorganisaatiot, MEK, Sauvakävelytapahtumien järjestäjät Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Kootaan matkailua varten ammattitaitoinen kouluttajaverkosto Vastuutaho: urheiluopistot, yrittäjät, OF-ohjelma Ajankohta:
12 Matkailun edistämiskeskus Sivu 12 Matkailun teemaryhmä 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen strategian seuranta Alueorganisaatiot tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät Suomen Latu Metsähallitus 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: Saavutettavuus: Vetovoimaisuus: Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. Vaatimuksena on, että reitin alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/-pysäkki. Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. Reitin varrella on oltava majoitusvaihtoehtoja ja nähtävyyksiä järkevän päivämatkan päässä. Reitin vaativuus määritellään maastopohjan ja korkeuserojen pohjalta helppoon, keskivaativaan tai vaativaan reittiin. Kunkin vaativuusluokan etenemisnopeus arvioidaan hyväkuntoisen retkeilijän kulkemana (ilman kantamusta). Helpolla reitillä on vähän korkeuseroja. Ohjeellinen maksimikaltevuus enintään 15 %, korkeusero korkeintaan 50/km ja sivukaltevuus 3-4 %. Etenemisnopeus helpolla reitillä on n min/km. Reitin merkki sininen ympyrä. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran korkeuseroja ja vaikeakulkuisia paikkoja. Ohjeellinen maksimikaltevuus on 30 %
13 Matkailun edistämiskeskus Sivu 13 Matkailun teemaryhmä Esteettömät reitit: ja korkeusero enintään 120 k/km. Etenemisnopeus on n min/km. Reitin merkki punainen neliö. Vaativalla reitillä voi olla edellistä jyrkempiä ja vaikeakulkuisempia osuuksia. Suurin sallittu maksimikaltevuus mitataan tapauskohtaisesti reitin yhdessä kohdassa tarkoituksen-mukaisella reitinpätkällä. Etenemisnopeus yli 21 min/km. Reitin merkki musta kolmio. Pyörätuolireitti Reitin pitää olla kovapintainen, eikä reitillä saa olla esteitä eikä kuoppia. Pyörätuolireitin pituuskaltevuus on enintään 1:20, eli 5 %. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Vaativa pyörätuolireitti Vaativalla reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Jonossa kuljettavan polun tulee olla vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2%. Vaativalla reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia. MEKin tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen. Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana OF-ohjelman toimesta.
14 Matkailun edistämiskeskus Sivu 14 Matkailun teemaryhmä Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui tutkimus, jonka tarkoituksena oli eritellä luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella. Mielenkiintoisia seikkoja näihin matkailijoihin liittyen ovat demografisten tekijöiden lisäksi ainakin heidän rahankäyttönsä kohteessa, matkapäätökseen vaikuttanut markkinointi sekä matkojen ja eri matkailupalvelujen varaamiseen liittyvät yksityiskohdat. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda matkailijaprofiilit Suomeen suuntautuvista ulkomaalaisista kesämatkailijoista, jotka osallistuvat matkansa aikana joihinkin luontoaktiviteetteihin. Matkailijoiden lähtömaista toimeksiantajatahoa kiinnostavat erityisesti Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat, Ranska, Espanja ja Italia, jotka ovat Suomen kannalta matkailullisesti olennaisia maita. Näitä tietoja voidaan edelleen hyödyntää luontoaktiviteettipalvelujen kehittämisessä sekä markkinoinnin tehostamisessa. Aineistona käytettiin Rajahaastattelututkimuksia ja Countryside Holidays -tutkimusta. Työ löytyy MEKin nettisivuilta.
15 Matkailun edistämiskeskus Sivu 15 Matkailun teemaryhmä Lisäksi ollaan käynnistämässä vuoden 2009 aikana potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla (Markkinatutkimus: Saksa, Alankomaat, UK, Ranska) sekä selvitystä, missä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat sekä ns. muut epäviralliset jakelukanavat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. Tarkemman kilpailija-analyysin tekeminen (tuotteet ja toimintatapa) olisi myös tärkeää. Sauvakävelypalveluiden käytön mittaaminen kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa olisi toivottavaa. 9. Markkinointi Suomen vahvuudet (USP, Unique Selling Points): luontoelämykset, kauniit luontonäkymät, uuteen kulttuuriin tutustuminen, mielenkiintoiset paikat, järvet, kansallispuisto- ja retkeilyreittiverkosto (tutkimustuloksia), luonnonrauha, turvallisuus, sauvakävelyn kotimaa, wildlife, Jokamiehen oikeudet, toimiva infrastruktuuri, vuodenajat, yötön yö. Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi i. kartat ym. ii. tarvittavat palvelut iii. hyvät linkitykset iv. markkinointia sekä kuluttajille että matkanjärjestäjille 2. Vaelluksen markkinointi muun kesän markkinoinnin alla, kansallispuistoja korostaen, maabrändiin liitettynä 3. Sauvakävelyn markkinointi erityisesti suomalaisena keksintönä ja osana Wellbeingtuotteistoa 4. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 5. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 6. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 7. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu, wildlife 8. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Markkinoinnin tukimateriaalia visuaalisia lähi- ja päiväretkikarttoja sekä osakarttoja verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason
16 Matkailun edistämiskeskus Sivu 16 Matkailun teemaryhmä valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen. Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Vaellusmatkailun kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen kuinka Suomi asemoidaan vaellusmatkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit (kts. UPS), joilla erotutaan kilpailijoista, vrt. etenkin Ruotsi, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10. Seuranta ja mittaaminen Laaditaan seurantamittarit niin OutdoorsFinland-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta
VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008
VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,
LisätiedotVaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU
ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään
LisätiedotMELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA
MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka
LisätiedotHEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotOutdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013
Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke SEINÄJOKI 18.5.2009
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke SEINÄJOKI 18.5.2009 AKTIVITEETTITUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE projektipäällikkö Terhi
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012
LisätiedotMerellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?
Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys
LisätiedotMELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus
LisätiedotTukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK
Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotMELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotInFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010
InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden
LisätiedotOUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011
1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotVisit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille
Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotKehittämisstrategiat 2014-2018
Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotHEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,
LisätiedotVISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE
VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE LIISA KOKKARINEN LAPIN ALUEPÄÄLLIKKÖ VISIT FINLAND 2.11.2018 VISIT FINLAND YDINTEHTÄVÄT & PÄÄMÄÄRÄ 1. Kehittää matkailullista Suomi-kuvaa ja toimii kaupallisen maakuvaviestinnän
LisätiedotMetsähallituksen esteettömät palvelut
Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotJyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
LisätiedotKansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari
Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa
LisätiedotHEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen, Lapin
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotValtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua
LisätiedotOutdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty
Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotLuonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen
Luonnosta vetovoimaa matkailuun 07.10.2014 Pirjo Räsänen www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com Outdoors Finland katto-ohjelma 2009-2014 MEKin hallinnoima koko Outdoors
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra
LisätiedotTyöpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet
LisätiedotUlkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015
Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)
LisätiedotMoottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotNeljä (+ yksi) strategista teemaa
Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko
LisätiedotTeemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry
Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotReitistöt luontomatkailun kehittämisessä
Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu
LisätiedotMiset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013
Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland
LisätiedotJOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)
JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta
Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat
LisätiedotMILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotMatkailutilasto Kesäkuu 2016
Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä
LisätiedotTALVIMATKAILUSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE VUOSILLE 2009-2013
TALVIMATKAILUSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE VUOSILLE 2009-2013 Päivitetty 05/2009 Strategiatyöryhmä: Thomas Kingelin, Finavia Matti Korva, Santamus Leo Pitkänen, Lapin Markkinointi & LEO Seppo
LisätiedotMatkailutilasto Lokakuu 2016
Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotMatkailutilasto Syyskuu 2016
Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset
LisätiedotWILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013
WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotTeijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Kasvun eväät pe Kasvun eväät OHJELMA 8:30 Aamukahvi 8:45 Tervetuloa Kirjakkalaan! Risto ja Eeva Elo 9:00 Benchmarkauksen oppeja mitä kehitettävää? Riikka
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotVisit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014
Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...
LisätiedotKahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin
Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen
LisätiedotMatkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok
InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotHalutuin.
Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982
LisätiedotMatkailutilasto Heinäkuu 2016
Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotMatkailutilasto Elokuu 2016
Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotValtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen
Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen Matkailun kehittämisen tapa vaihtelee Suomessa alueelta toiselle Suurimalla osalla
Lisätiedot