TIEDOTUSTILAISUUS OHJELMA

Transkriptio

1 TIEDOTUSTILAISUUS OHJELMA Tilaisuuden avaus Tapahtumat ja pelastustoiminta Thaimaassa Uhrien evakuointi ja lääkinnällinen sekä psykososiaalinen hoito Viranomaiset ja muut toimijat Suomessa Viestintä ja median toiminta Lautakunnan toimenpidesuositukset Tilaisuus kysymyksiin Puheenjohtaja Martti Ahtisaari Maisteri Harriet Lonka kriisiasiantuntija Ylilääkäri Ilkka Kiviranta lääkintätoimen asiantuntija Eversti Jouko Koskimies onnettomuustutkija Professori Ullamaija Kivikuru viestinnän asiantuntija Varapuheenjohtaja Harri Holkeri

2 Puheenjohtaja Jäsenet Martti Ahtisaari Tuomo Karppinen, tekniikan tohtori, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, hydrodynamiikan asiantuntija Esko Kaukonen, kasvatustieteiden tohtori, Pelastusopiston erikoistutkija, pelastustoiminnan asiantuntija Ullamaija Kivikuru, journalistiikan professori, Helsingin yliopisto, mediatutkimuksen ja journalistiikan asiantuntija Ilkka Kiviranta, dosentti, Keski-Suomen keskussairaalan ortopedian ja traumatologian ylilääkäri, lääkinnällisen pelastustoimen asiantuntija Kari Lehtola, varatuomari, entinen Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, onnettomuustutkinnan ja juridiikan asiantuntija Pirjo Valkama-Joutsen, hallintotieteiden maisteri, hallintopäällikkö, Onnettomuustutkintakeskus, pääsihteeri Varapuheenjohtaja Harri Holkeri Asiantuntijat Merja Hallantie, filosofian kandidaatti, johtava psykologi, Helsingin kaupungin opetusvirasto, psykososiaalisen tuen asiantuntija Kimmo Kahma, geofysiikan dosentti, erikoistutkija, Merentutkimuslaitos, merentutkimusalan asiantuntija Pär Stenbäck, ministeri, kansainvälisen pelastus- ja avustustoiminnan asiantuntija Pekka Heikkinen, filosofian tohtori, Seismologian laitoksen johtaja, Helsingin yliopisto, seismologian asiantuntija Harriet Lonka, filosofian maisteri, Gaia Group Oy, kriisinhallinnan asiantuntija Jouko Koskimies, yleisesikuntaeversti, onnettomuustutkija, Onnettomuustutkintakeskus, lautakunnan sihteeri

3 TAPAHTUMAT JA PELASTUSTOIMINTA THAIMAASSA

4 YLEISIÄ HAVAINTOJA Tsunamiin ei ollut alueella varauduttu vaikka se olisi pitänyt osata ottaa riskianalyyseissa huomioon Ennakkovaroitusjärjestelmä tsunamien varalle puuttui Intian valtameren alueelta Tsunami puuttui valtioiden suuronnettomuusskenaarioista Paikallisilla eikä turisteilla ollut kokemusta tsunamista eikä siten edellytyksiä reagoida tilanteeseen ja merkkeihin ennen aallon tuloa Tilanteen laaja-alaisuus, poikkeuksellisuus ja suuri uhrien määrä teki siitä ylivoimaisen normaalille valmiusorganisaatiolle Uhrimäärän merkittävä vähentäminen olisi edellyttänyt ennalta ehkäiseviä toimia ja ennakkovaroitusta. Nyt toiminta painottui väistämättä pelastamiseen ja katastrofin jälkihoitoon

5 SUOMALAISTEN TILANNE THAIMAASSA Thaimaassa suomalaisia matkailijoita oli noin 3000, näistä kuoli tai katosi Thaimaassa 178 Pahimmat menetykset Thaimaan Khao Lakissa, jossa kuoli tai katosi 170 suomalaista, näistä 107 Blue Village Pakarang hotellissa Phuketin Patong Beachilla suomalaisia kuolonuhreja 8 Muualla Phuketissa, Krabissa ja saarilla (Similan, Racha Yai, Phi Phi) loukkaantumisia

6 TILANNE VÄLITTÖMÄSTI TSUNAMIN JÄLKEEN KHAO LAKISSA Tilanne oli kaoottinen ja organisoimaton Henkiin jääneiden selviämisen kannalta tärkeän ensimmäisen päivän aikana painottui omatoiminen pelastautuminen Keskeisiä toimijoita olivat uhrit itse ja paikalliset ihmiset sekä matkaoppaat ja hotellien työntekijät, joista useat olivat itsekin onnettomuuden uhreja Tilanteen kaoottisuus ja katastrofaalisuus oli kaikille uhreille hyvin traumaattinen.

7 PELASTUSTOIMET KHAO LAKISSA Uhreja kuljetettiin sairaaloihin, kouluille ja spontaaneihin kokoamispaikkoihin Kuljetuksiin käytettiin yksityisautoja, asevoimien kuorma-autoja, helikoptereita sekä turistibusseja Valtaosa suomalaisista loukkaantuneista oli kuljetettu hoitopaikkoihin sunnuntai-iltaan mennessä. Lievemmin loukkaantuneet joutuivat odottamaan evakuointia mäen rinteillä toistuvien aaltovaroitusten vuoksi. Viranomaisten organisoidun toiminnan aloitusta haittasivat ja tilanteen kaoottisuutta lisäsivät aiheettomat aaltovaroitukset

8 UHRIEN EVAKUOINTI JA LÄÄKINNÄLLINEN SEKÄ PSYKOSOSIAALINEN HOITO

9 LÄÄKINTÄHUOLTO THAIMAASSA Thaimaan sairaaloiden taso on hyvä Tuhoalueen sairaalat ylikuormittuivat satojen potilaiden tullessa hoitoon Ulkomaalaisia loukkaantuneita siirrettiin pian maan muihin sairaaloihin Leikkausten viivästyminen lisäsi vakavien tulehdusten ja komplikaatioiden määrää myös Bangkokin sairaaloissa

10 SUOMALAISET LÄÄKINTÄRYHMÄT SPR:n ja EMA:n ryhmien työ tuhoalueella oli suomalaisten etsimistä, ensihoitoa, hoidon kiireellisyyden arvioimista ja kuljetusten organisointia 225 suomalaista potilasta oli hoidossa Thaimaassa 23 eri sairaalassa Suomesta lähetettyä henkilöstöä oli liian vähän tehtäviä hoitamaan Jo kävi ilmi, että kriittisesti sairaat on saatava Suomeen hoitoon

11 POTILAIDEN KULJETUS SUOMEEN Suurin osa loukkaantuneista tuotiin evakuointilennoilla Kriittisesti sairaat kuljetettiin yhdellä ambulanssilennolla ja sairaalalennolla

12 HOITOTOIMET SUOMESSA Evakuoitujen potilaiden hoidon arviointi ja hoitopaikkoihin ohjaus tapahtuivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla HUS:n ja kriisityön organisaatioiden yhteistyönä

13 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Viranomaisten on tarjottava ja järjestettävä tarvittava tuki ja palvelut - tuhoalueella ja evakuointilennoilla olisi tarvittu enemmän kriisityön asiantuntijoita - Helsinki-Vantaan lentoasemalla kriisipalvelut toimivat asianmukaisesti ja resurssointi oli kohdallaan - kotipaikkakunnilla psykososiaalinen tuki ja sen organisointi vaihtelivat, tietosuoja-asioiden selvittely viivästytti avun tarjoamista

14 SUOMESSA HOIDETUT POTILAAT Sairaalahoidossa oli 154 potilasta, näiden lisäksi terveyskeskuksissa hoidettiin 86 potilasta Vaikeat vammat olivat laajoja kudostuhoja haavojen, ruhjeiden ja murtumien seurauksena Lisäksi oli henkeä uhkaavia keuhkokuumeita, verenmyrkytystiloja ja keuhkoveritulppia 76 potilasta oli hoidossa mielenterveysongelmien vuoksi

15 KUOLEMANSYYT Valtaosa kuoli välittömästi hukkumalla, kaksi potilasta kuoli sairaalahoidon aikana Pienellä osalla kuolemansyynä olivat pään ja rintakehän murskavammat 129 vainaja kuolemansyyn tutkimuksissa ei löytynyt viitteitä siitä, että uhrit olisivat kuolleet viiveellä

16 VIRANOMAISET JA MUUT TOIMIJAT SUOMESSA

17 LÄHTÖKOHTA Tehtävänä oli selvittää viranomaisten ja muiden toimijoiden osalta tietojen saanti, tiedonkulku, päätöksenteko, tiedotus, yhteistyö ja toiminnan koordinointi. Selvitys tehtiin viranomaisten sekä avustustoimintaan osallistuneiden järjestöjen ja yritysten toiminnasta.

18 TOIMENPITEET TAPANINPÄIVÄNÄ Tilannekuva tapahtumista oli sekava, eikä viranomaisten kannalta toimenpiteisiin näyttänyt olevan syytä. Ministerit ja muut avainhenkilöt informoitiin. Ulkoministeriön kriisikeskus avattiin klo vastaanottamaan puheluja. Teknisten ongelmien takia keskus ruuhkautui. Järjestelmässä ollutta virhekytkentää ei havaittu. Järjestöt ja yritykset saivat jo aamulla tietoja tapahtumasta omia kanaviaan pitkin. SPR aloitti avustushenkilöstönsä hälyttämisen aamupäivällä. Matkatoimistot päättivät iltapäivällä, ettei alueelle viedä uusia asiakkaita. Yhdessä lentoyhtiöiden kanssa päätettiin käynnistää evakuointilennot viipymättä. Matkatoimistojen tilaamia evakuointilentoja lensivät Air Finland ja Finnair. Menolennoilla vietiin avustushenkilöstöä, tarvikkeita ja vettä.

19 VIRANOMAISTOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Pahenevien tilannetietojen johdosta viranomaisten toimenpiteet alkoivat aamulla. Johtamisvastuu olisi kuulunut joko valtioneuvostolle tai ulkoministeriölle. Pääministerin päätöksellä johtamistehtävä annettiin valmiuspäällikkökokoukselle ja vetovastuu ulkoministeriölle. Valmiuspäällikkökokouksen käyttö operatiivisena johtoelimenä osoittautui onnistuneeksi. Valmiuspäällikkökokous päätti heti aamulla kaikkien suomalaisten evakuoinnista tarvittaessa valtion kustannuksella. Lääkinnällinen vastuu päätettiin antaa SPR:lle ja evakuointilentojen järjestely Finnairille. Ensimmäinen valtion Finnairilta tilaama evakuointilento lähti illalla. Viimeinen lento saapui Helsinki-Vantaalle Kaikkiaan lennettiin 17 kotiuttamislentoa ja kotiutettiin 3293 henkilöä.

20 MUU TOIMINTA Valmiuspäällikkökokouksen toiminta tehostui nopeasti. Suomalaisten avustus- ja evakuointitoiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Loukkaantuneiden suuri määrä ylikuormitti Thaimaan terveydenhuoltojärjestelmän. Suomesta olisi voitu lähettää enemmän lääkinnällistä henkilöstöä ja nopeuttaa evakuointilentojen aikataulua. Viranomaisten tiedotustoiminta alkoi iltapäivällä. Puutteellisten ja ristiriitaisten lähdetietojen takia se epäonnistui. Kansalaiset alkoivat turvautua yksityisten ylläpitämiin verkkosivuihin. Poliisin lähtien ylläpitämä kadonneiden luettelo helpotti kansalaisten tiedonsaantia. Humanitaarisen avun järjestely alkoi UM:ssä Päätökset tehtiin Ulkoministeriö myönsi humanitaarista apua mennessä 20 M. Hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan luonnonkatastrofista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset maksetaan valtion varoista. Valtiokonttori on tähän mennessä korvannut kuluja noin 5 M.

21 VIESTINTÄ JA MEDIAN TOIMINTA AASIAN LUONNONKATASTROFIN TUTKINTALAUTAKUNTA

22 MITÄ TUTKITTIIN Joukkoviestintä : 15 lehteä, TV:n päälähetykset, YLEn radio STT:n tarjonta Journalistien pohdintoja siitä, miksi toimittiin kuten toimittiin Suosituimpien verkkosivujen käyttö ja sisällöt Kännykkäpuhelut ja tekstiviestit tsunamin kohdemaihin Television uutis- ja ajankohtaislähetysten katsojaluvut Tietoja mediakäytön muutoksista ajalta

23 MIKSI TUTKITTIIN Haluttiin selvittää kansalaisten tilannekuvan pohja Erityishuomio ensi päivissä, jolloin tiedontarve suurin Erityishuomio ns. uudessa mediassa Viestintäosuuden selvittelyssä jouduttiin tekemään rajoituksia (volyymi, saatavuus)

24 HAVAINTOJA 1 Media-aineistoa oli laajalti saatavilla alusta lähtien (radio nopein, kaikkiaan noin juttua) Tilannekuva hahmottui myös medialle vähitellen. Liikkeellelähdössä eroja Mediainformaatio uutisia, joita pehmensivät silminnäkijäkommentit Kriittistä aineistoa yksi juttu kymmenestä lähtien mediahuomio suomalaisissa tsunamialueella Median epäluottamus julkishallintoon näkyviin puolivälissä viikkoa. Silti julkishallinto säilyi tärkeimpänä lähteenä Median kiinnostus yllättävän vahvasti taloudellisissa tekijöissä (tuhot, keräysten tulot) Suomen mediassa tarjolla ollut kuva-aineisto oli suhteellisen hillittyä

25 HAVAINTOJA 2 Alussa median huomio itse tapahtumassa kansalaisten tiedontarve suomalaisissa kohdemaissa Tämä kohdennusten erisuuntaisuus säilyi vaikka lientyi ajan kuluessa Mediakäyttö kasvoi prosenttia (radio-verkko-kännykkä-tv) Suomalaiset seurasivat suomalaista mediaa Viranomaisviestintää oli kansalaisten ulottuvilla alussa niukalti Julkishallinnosta eniten kansalaisten myötämieltä sai poliisi, vähiten ulkoministeriö Kahdensuuntaisen viestinnän ja keskusteluareenoiden tarve erityisen suuri alussa Kansalaisten mediakritiikki kohdentui myös median tunkeilevuuteen (kentällä, kotona)

26 LAUTAKUNNAN TOIMENPIDESUOSITUKSET

27 SUOSITUKSET VALTIONEUVOSTOLLE 1. Kriisijohtamisjärjestelmässä ja lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon, että Suomen kansalaisia voi joutua ulkomailla suuronnettomuuden kohteeksi. 2. Valmiuspäällikkökokouksen toimivalta ja tehtävät tulisi säätää valtioneuvoston asetuksella. 3. Valtioneuvoston tulisi kehittää tietosuojalainsäädäntöä siten, ettei se poikkeustilanteissa estä evakuointi- ja avustustyön vaatimaa henkilötietojen käsittelyä. 4. Valtioneuvostolla tulisi olla perusvalmiussuunnitelma ulkomailla tapahtuvan suuronnettomuuden varalta. Ministeriöiden ja eri hallinnonalojen olisi laadittava omat valmiussuunnitelmat toiminnan nopeaksi käynnistämiseksi. 5. Valtioneuvoston tilannekeskus tulisi saattaa jatkuvasti toimintakykyiseksi ja huolehtia siitä, että eri hallinnonalojen tilannetiedot välitetään sille. Lisäksi tulisi olla johto- ja koordinaatioyksikkö

28 YLEISET SUOSITUKSET MINISTERIÖILLE 6. Ministeriöissä tulisi olla valmiuspäällikön varamies sekä varallaolojärjestelmä, valmiusryhmä ja ohjeet poikkeustilanteen ensimmäistä 24 tuntia varten. 7. Valtionhallintoa johdetaan normaaliorganisaatiolla myös poikkeustilanteissa. Ministeriöiden tulisi yhteistoiminnassa päivittää kriisisuunnitelmansa ja huolehtia tarvittavien voimavarojen ja henkilöstön saamisesta.

29 SUOSITUKSET ULKOASIAINMINISTERIÖLLE 8. Ulkoasiainministeriön tulisi huolehtia siitä, että - kriisisuunnitelmissa otetaan huomioon ulkomailla tapahtuneiden katastrofien asettamat velvoitteet toimintakyvylle - edustustot valmennetaan toimimaan poikkeustilanteissa ja niitä varten on tarvittava henkilöreservi - pohjoismaista ja EU-yhteistoimintaa tehostetaan poikkeustilanteiden varalle - kriisikeskuksen sekä viestinnän toimintavalmiutta kohotetaan - riskianalyysityössä otetaan huomioon myös luonnononnettomuusriskit.

30 SUOSITUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖLLE 9. Sisäasiainministeriön tulisi huolehtia siitä, että - poikkeustilanteissa ministeriön osastojen välisessä tiedonkulku toimii - pelastusalan henkilöstön koulutuksessa otetaan huomioon toiminta myös ulkomailla - uhrintunnistusyksikön (DVI) toimintaa tehostetaan vakinaistamalla sen rahoitus - Finnrescueforcen (FRF) tehtäviä selkeytetään ja nopeaa käyttöönottoa tehostetaan.

31 SUOSITUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 10. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että - julkinen terveydenhuolto, erityisesti HUS osallistuu suuronnettomuustilanteiden hoitoon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. - onnettomuusalueelle lähetetään etupainotteisesti jatkuvassa ja nopeassa toimintavalmiudessa olevia lääkintäryhmiä - varaudutaan poikkeustilanteisiin ja harjoitellaan toimintaa yhdessä viranomaisten sekä muiden osapuolten kanssa - selvitetään periaatteet valtakunnan terveydenhuolto- ja evakuointikapasiteetin täysmittaiseksi hyödyntämiseksi - selvitetään lentoevakuointien ja evakuointivarustuksen tarve onnettomuustilanteissa - luodaan edellytykset psykososiaalisen tuen, välttämättömien toimeentuloedellytysten ja palvelujen turvaamiseksi uhreille ja heidän läheisilleen.

32 SUOSITUKSET KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖLLE 11. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin - matkailualan turvallisuus- ja riskianalyysityön kehittämiseksi - matkailualan velvoittamiseksi viestittämään asiakkaille riskikysymyksistä, johon kuuluvat yksilön oma vastuu turvallisuudesta, vakuutusten tarpeellisuus ja se, että ulkomailla turvallisuudesta ovat ensi sijassa vastuussa kyseisen maan viranomaiset.

33 SUOSITUKSET LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE 12. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi huolehtia siitä, että - Yleisradio kehittää Radio Finlandia palvelemaan ulkomailla oleskelevia suomalaisia kriisitilanteissa - matkapuhelinverkkoja voitaisiin käyttää viranomaismassaviestintään kriisitilanteissa - Suomeen luodaan luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä.

34