KANSALLISEN TOIMINTAVALMIUDEN TURVAAMINEN

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:3 Lääkinnällisen evakuoinnin KANSALLISEN TOIMINTAVALMIUDEN TURVAAMINEN Työryhmämuistio Helsinki 2013

2 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Lääkinnällisen evakuointivalmiuden kansallisen työryhmä Puheenjohtaja: Olli Haikala, STM Sihteeri: Marika Sironen, STM Päivämäärä Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä STM124:00/2010, Muistion nimi Lääkinnällisen evakuointivalmiuden kansallinen työryhmä. Työryhmämuistio Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkinnällisen evakuointivalmiuden kansallisen työryhmän (ns. SOVA II-työryhmä). Työryhmän tehtäväksi tuli 1) laatia suunnitelma, jossa määritellään lääkinnällisen evakuointitoiminnan eri toimijat ja heidän vastuut sekä varmistetaan lääkinnällisen evakuoinnin jatkuva toimintavalmius, 2) arvioida ja kehittää suunnitelman toimivuutta valmiusharjoituksin, joihin yhteistyöryhmän jäsenet ja taustaryhmänsä osallistuvat sekä 3) laatia luonnos ministeriön ja valtakunnallisten toimijoiden väliseksi yhteistoimintasopimukseksi sekä luonnos lääkinnällisen evakuoinnin toimintaohjeeksi. SOVA II-työryhmän keskeisin tehtävä oli luoda lääkinnällisen evakuoinnin toimintamalli. Tätä varten selvitettiin kunkin toimijan tehtävät. Työryhmän ehdotus sisältää päätöksenteon, rahoituksen ja johtamisen osiot. Päätöksen tekisi toimivaltainen viranomainen, joka ulkomaan tilanteissa on ulkoasianministeriö ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sosiaali- ja terveysministeriö. Eri hallinnonalojen yhteistoiminnan valmisteluelimenä toimisi valmiuspäällikkökokous. Tarvittaessa asiaa käsittelisi myös kansliapäällikkökokous ja maan hallitus. Ulkomailla tapahtuneessa onnettomuustilanteessa toiminnan johtovastuu on ulkoasiainministeriöllä, ellei mahdollisista kahdenvälisistä valtio- tai viranomaissopimuksista muuta johdu. UM koordinoi viranomaisten toimintaa Suomessa. Kotimaisissa pelastustilanteissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Lääkinnällisten evakuointilentojen kustannusten rahoittaminen ehdotetaan hoidettavaksi STM:n ja/tai Valtiokonttorin määrärahamomenteilta. Ehdotuksilla ei ole tosiasiallisia kustannuksia lisääviä vaikutuksia vaan kyse on rahoituksen vastuiden selkiyttämisestä. Lähtökohtaisesti syntyneet kustannukset peritään takaisin evakuoitavalta itseltään tai hänet vakuuttaneelta vakuutusyhtiöltä. Työryhmätyöskentelyn loppuvaiheessa toimintaympäristössä ja osallistuvissa organisaatioissa tapahtui muutoksia, joiden johdosta lääkinnällisen evakuoinnin lentotoiminnan käynnistämisessä ei voida tukeutua kaikilta osin aiempiin menettelytapoihin. Työryhmä pitää välttämättömänä, että käynnistämismenettelystä sovitaan mahdollisimman pian. Asiasanat Arviointi, evakuointi, psykososiaalinen tuki, suuronnettomuudet, terveydenhuolto, valmiussuunnittelu, varautuminen Sosiaali- ja terveysministeriön Muut tiedot raportteja ja muistioita 2013:3 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN URN:ISBN: URN:ISBN: Kokonaissivumäärä 36 Kieli suomi

3 3 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Författare Nationell arbetsgrupp för medicinsk evakueringsberedskap Ordförande: Olli Haikala, SHM Sekreterare: Marika Sironen, SHM Datum Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Projektnummer och datum för tillsättandet av organet STM124:00/2010 Rapportens titel Säkerställande av nationell handlingsberedskap för medicinsk evakuering. Arbetsgruppspromemoria Referat Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en nationell arbetsgrupp för medicinsk evakueringsberedskap (s.k. arbetsgruppen SOVA II). Uppgiften för arbetsgruppen var att 1) utarbeta en plan där man definierar de olika aktörerna för medicinsk evakueringsverksamhet och deras ansvar samt säkerställer kontinuerlig medicinsk evakueringsberedskap, 2) bedöma och utveckla planens funktionsduglighet genom beredskapsövningar, i vilka samarbetsgruppens medlemmar och deras bakgrundsgrupper deltar samt 3) utarbeta ett utkast till ett samarbetsavtal mellan ministeriet och de riksomfattande aktörerna samt ett utkast till verksamhetsanvisningar för medicinsk evakuering. Den viktigaste uppgiften för arbetsgruppen SOVA II var att skapa en verksamhetsmodell för medicinsk evakuering. För detta utredde man uppgifterna för varje aktör. Arbetsgruppens förslag innehåller delar för beslutsfattande, finansiering och ledarskap. Beslutet ska fattas av en behörig myndighet, som vid situationer utomlands är utrikesministeriet och för den offentliga social- och hälsovården social- och hälsovårdsministeriet. Beredningsorgan för samarbete mellan olika förvaltningsområden är ett beredskapschefsmöte. Vid behov behandlas frågan även av ett kanslichefsmöte och landets regering. Vid olyckssituationer utomlands har utrikesministeriet ledningsansvaret för verksamheten, om något annat inte följer av eventuella bilaterala mellanstatliga överenskommelser eller myndighetsöverenskommelser. Utrikesministeriet samordnar myndigheternas verksamhet i Finland. Vid räddningssituationer i hemlandet har räddningsmyndigheten ledningsansvaret. Det föreslås att finansieringen för kostnaderna för medicinska evakueringsflyg sköts från SHM:s och/eller Statskontorets anslagsmoment. Förslagen har inga faktiska kostnadsökande verkningar utan det är fråga om att skapa klarhet i finansieringsansvaret. Utgångspunkten är att kostnader som uppstått krävs tillbaka av den som ska evakueras eller det försäkringsbolag som försäkrat honom eller henne. I slutskedet av arbetsgruppens arbete skedde förändringar i verksamhetsmiljön och de deltagande organisationerna. Till följd av dessa förändringar kan man i alla avseenden inte stödja sig på tidigare tillvägagångssätt i fråga om inledande av flygverksamhet vid medicinsk evakuering. Enligt arbetsgruppen är det nödvändigt att man så fort som möjligt kommer överens om tillvägagångssättet för inledande. Nyckelord Bedömning, beredskap, beredskapsplanering, evakuering, hälso- och sjukvård, psykosocialt stöd, storolyckor Social- och hälsovårdsministeriets Övriga uppgifter rapporter och promemorior 2013:3 ISSN-L ISSN (online) ISBN URN:ISBN: URN:ISBN: Sidoantal 36 Språk finska

4 4 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkinnällisen evakuointivalmiuden kansallisen työryhmän, jonka tehtävänä oli 1. laatia suunnitelma, jossa määritellään lääkinnällisen evakuointitoiminnan eri toimijat ja heidän vastuut sekä varmistetaan lääkinnällisen evakuoinnin jatkuva toimintavalmius 2. arvioida ja kehittää suunnitelman toimivuutta valmiusharjoituksin, joihin yhteistyöryhmän jäsenet ja heidän taustaryhmänsä osallistuvat 3. laatia luonnos ministeriön ja valtakunnallisten toimijoiden väliseksi yhteistoimintasopimukseksi sekä luonnos lääkinnällisen evakuoinnin toimintaohjeeksi.

5 5 Työryhmän toimikaudeksi asetettiin Työryhmän määräaikaa jatkettiin tehdyllä päätöksellä saakka. Työryhmän puheenjohtajana toimi valmiusjohtaja Tom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstä saakka ja sen jälkeen asiantuntijana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajana ja valmiusjohtaja Olli Haikala sosiaali- ja terveysministeriöstä alkaen (sitä ennen asiantuntijana). Jäseninä olivat apulaispelastusjohtaja Jorma Alho Keski- Uudenmaan pelastuslaitokselta, liikenteenohjauksen päällikkö Jukka Glader saakka ja NCC Duty Manager Tarja Parkkonen alkaen Finnair Oyj:stä (osallistunut myös jo aiemmin kokouksiin Gladerin ollessa estynyt), Ilmavoimien ylilääkäri, lääkintämajuri Tuomo Leino saakka, johtaja, eversti Risto Rauvanto Maavoimien materiaalilaitoksen Kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskuksesta (FINMCCC) sekä Ilmavoimien vs. ylilääkäri, lääkintämajuri Jari Autti Ilmavoimien esikunnasta alkaen, kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi Suomen Punaisesta Rististä, matkanjärjestäjäryhmän puheenjohtaja Peik Martin saakka ja tiedotuspäällikkö Arja Pucilowski Suomen matkatoimistoalan liitosta alkaen, ylitarkastaja Helena Mönttinen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta, budjettineuvos Jouko Narikka valtiovarainministeriöstä alkaen, lentoasemaliiketoiminnan apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finavia Oyj:stä (Noronen-Juholan ollessa estynyt on hänen tilallaan osallistunut pelastuspäällikkö Marko Haapanen Finavia Oyj:stä), johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta Finanssialan Keskusliitosta, valmiusylitarkastaja Pauli Pullinen saakka ja tarkastaja Harri Uusnäkki liikenne- ja viestintäministeriöstä alkaen, johtaja Tove Ruokoja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, ylitarkastaja Rami Ruuska sisäasiainministeriöstä, lähetystöneuvos Teemu Turunen ulkoasiainministeriöstä, erikoislääkäri Kaisa Virtanen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja neuvotteleva virkamies Virva Walo sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sihteerinä ovat toiminut suunnittelija Marika Sironen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi asiantuntijatukea antoi neuvotteleva virkamies Merja Rapeli sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. SOVA II-työryhmän keskeisin tehtävä oli luoda toimintamalli. Tätä varten selvitettiin kunkin toimijan tehtävät. Työskentelyn loppuvaiheessa toimintaympäristössä ja osallistuvissa organisaatioissa tapahtui muutoksia, joiden johdosta lääkinnällisen evakuoinnin lentotoiminnan käynnistämisessä ei voida tukeutua kaikilta osin aiempiin menettelytapoihin. Ryhmä pitää välttämättömänä, että käynnistämismenettelystä sovitaan mahdollisimman pian. Työryhmä on laatinut ehdotuksen lääkinnällisen evakuointitoiminnan malliksi, joka sisältää päätöksentekoon, rahoitukseen ja johtamiseen liittyvät osiot. Päätöksenteko tapahtuisi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) kuvatun mukaisesti. Päätöksen tekisi siten toimivaltainen viranomainen, joka ulkomaan tilanteissa on ulkoasianministeriö ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sosiaali- ja terveysministeriö. STM:ssä päätöksen tekisi kansliapäällikkö. Hallinnonalojen yhteistyöstä sovittaisiin valmiuspäällikkökokouksessa. Siellä pyrittäisiin myös luomaan yhteinen tilannekuva tapahtumasta. Tarvittaessa asiaa voitaisiin vielä käsitellä kansliapäällikkökokouksessa ja hallituksessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhteistyössä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa vastaisi valmiudesta lähettää onnettomuuspaikalle sosiaali- ja terveydenhuollon arviointiryhmän, joka toimisi yhteistyössä ulkoasiainministeriön konsulikomennuskunnan kanssa. HUS vastaisi lääkinnällisen evakuoinnin operatiivisesta kokonaisjohdosta terveydenhuollon osalta. Kotimaassa tapahtuneen suuronnettomuuden johtovastuu on pelastusviranomaisilla, ja lääkinnällisessä evakuoinnissa tukeuduttaisiin tällöin myös puolustusvoimien ilmakuljetuskalustoon. Ulkomailla tapahtuneessa onnettomuustilanteessa, jossa on suomalaisia osallisina, toiminnan johtovastuu on ulkoasiainministeriöllä. Se koordinoi kotimaisten viranomaisten toimintaa

6 6 ja toimii yleisjohtajana, jota muut toimijat tukevat. Kotimaisissa pelastustilanteissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Evakuointilentojen kustannusten rahoittaminen ehdotetaan hoidettavaksi STM:n ja/tai Valtiokonttorin määrärahamomenteilta. Ehdotuksilla ei ole tosiasiallisia kustannuksia lisääviä vaikutuksia vaan kyse on rahoituksen vastuiden selkiyttämisestä. Lähtökohtaisesti syntyneet kustannukset peritään lisäksi takaisin evakuoitavalta itseltään tai hänet vakuuttaneelta vakuutusyhtiöltä. Saatuaan tehtävänsä suoritetuksi työryhmä luovuttaa muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Helsingissä 13. päivänä helmikuuta Olli Haikala Jorma Alho Jari Autti Kalle Löövi Helena Mönttinen Jouko Narikka Heini Noronen-Juhola Tarja Parkkonen Mari Pekonen-Ranta Arja Pucilowski Tove Ruokoja Rami Ruuska Tom Silfvast Teemu Turunen Harri Uusnäkki Kaisa Virtanen Virva Walo Marika Sironen

7 7 SISÄLLYS Johdanto...8 Aiemmat selvitykset... 9 Nykytilan kuvaus Kansainvälisiä sopimuksia Toimijoiden roolit Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Pelastustoimi Sisäasiainministeriö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kriisinhallintakeskus (CMC FINLAND) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) Finavia Oyj Finnair Oyj Lentoasemaorganisaatio Suomen Punainen Risti Matkanjärjestäjät Matkahätäpalveluyritykset Toiminta kotimaan tilanteessa Tietosuojalainsäädäntö Työryhmän esitykset A) Päätöksenteko B) Johtaminen C) Valtionhallinnon toiminta Arviointiryhmä...24 Lääkinnällinen evakuointi D) Rahoitus LIITTEET Liite 1. Valtion talousarvion momentit ja niiden arviointi lääkinnällisen evakuointitoiminnan kustannusten kannalta Liite 2. Vakuutuskorvaukset Liite 3. Sosiaali- ja terveysministeriön momenttiluonnos Liite 4. Valtiokonttorin momenttiluonnos... 36

8 8 JOHDANTO Evakuaatiolla tai evakuoinnilla tarkoitetaan pelastustoiminnassa henkilöiden tai väestön siirtämistä turvaan turvallisuutta uhkaavasta tilasta tai ympäristöstä, kuten rakennuksesta, alukselta tai maa-alueelta esim. tulipalon takia. Onnettomuudessa loukkaantuneiden potilaiden kuljettaminen tapahtuma-alueen sairaaloihin on osa normaalia terveydenhuollon ja ensihoitopalvelun toimintaa, eikä se ole evakuointia. Lääkinnällisellä evakuoinnilla tarkoitetaan tässä työryhmämuistiossa loukkaantuneiden potilaiden siirtämistä erityisjärjestelyin toiseen maahan tai toisen sairaanhoitopiirin alueelle sellaisessa tilanteessa, jossa onnettomuusalueen omat terveydenhuollon resurssit eivät riitä potilaiden hoitamiseen. Lääkinnälliseen evakuointiin voidaan ryhtyä ulkomailla tapahtuvassa suuronnettomuudessa, jossa on useita suomalaisia uhreja, paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä uhrien määrän tai vammojen vakavuuden vaatiman erikoissairaanhoidon kapasiteetin tai laadun riittämättömyyden vuoksi ei kykene takaamaan suomalaisten terveyttä tai turvallisuutta. Yleisperiaatteita vahvistettaessa otetaan huomioon alla olevat periaatelinjaukset: a) Ennen evakuoinnista tai kotiuttamisesta päättämistä tulee olla käytettävissä lääketieteellinen arviointi uhrien terveydentilasta ja evakuointitarpeesta sekä siitä, miten heidät voidaan kuljettaa kotimaahan. Arvion voi laatia joko Suomesta lähetetty terveydenhuollon arviointiryhmä tai muu lääketieteellisen ammattitaidon omaava taho siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee. Arviossa otetaan huomioon uhrien psykososiaalinen tilanne. b) Lääkinnällisen evakuoinnin yhteydessä tulee harkita myös loukkaantumattomien suomalaisten kotiuttamisessa avustamista. Edellytyksenä tulee heidän osaltaan olla Suomen ulkoasiainhallinnon arvio siitä, etteivät paikalliset viranomaiset kykene takaamaan heidän terveyttään tai turvallisuuttaan. c) Evakuointiin on muu erityinen syy. d) Onnettomuuden yhteydessä menehtyneet kuljetetaan Suomeen.

9 9 AIEMMAT SELVITYKSET sosiaali- ja terveysministeriö asetti Ulkomailla ja kotimaassa suuronnettomuuteen joutuneiden terveydenhuollon palvelutarpeen arvioinnin ja lääkinnällisen evakuointivalmiuden kehittäminen -työryhmän (ns. SOVA-työryhmä) Työryhmän asettamisen taustalla oli se, että lisääntynyt maailmanlaajuinen ja muu liikkuvuus on lisännyt väestön riskiä joutua suuronnettomuuden uhriksi ulkomailla tai kotimaassa. Kaakkois-Aasian luonnononnettomuus vuonna 2004 ja Malagan bussionnettomuus vuonna 2008 ovat tästä esimerkkejä. Ulkomailla tai kotimaassa tapahtuvassa suuronnettomuudessa paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä uhrien määrän tai vammojen vakavuuden vaatiman erikoissairaanhoidon kapasiteetin tai laadun riittämättömyyden vuoksi ei kaikissa tapauksissa kykene takaamaan loukkaantuneiden riittävää hoitoa. Tällaisessa tapauksessa olisi perusteltua kyetä kotiuttamaan loukkaantuneet Suomeen tai kotimaan harvaan asuttujen seutujen suuronnettomuuksissa siirtämään uhrit riittävästi resursoituun terveydenhuollon toimintayksikköön. Tarkoitusta varten em. suuronnettomuustilanteiden kokemuksien perusteella on kehitetty toimintamalli. Tästä saadut kokemukset ovat myönteiset. Toimintamalli on kuitenkin epävirallinen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja toimintavastuussa olevien tahojen välillä ei ole toiminnan sisältöä, periaatteita ja kustannusvastuita koskevaa sopimusta. Tämä johtuu nykyisen säädöspohjan puutteellisuudesta ja siitä, että kyseessä on kehittymisvaiheessa oleva, uusi toimintamuoto valtakunnallisessa varautumisessa. Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofin tutkintaselostuksessa A2/2004Y on toimenpidesuositus, jonka mukaan julkisen terveydenhuollon tulisi olla mukana ulkomailla ja kotimaassa tapahtuneiden suuronnettomuustilanteiden hoidossa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä lääkinnän asiantuntijana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tulisi olla mukana lääkintätoimien suunnittelussa ja saada toimintaa varten riittävät resurssit. Edelleen onnettomuusalueelle tulisi lähettää etupainotteisesti sellaisia lääkintäryhmiä, jotka normaalistikin ovat jatkuvassa toimintavalmiudessa ja pystyvät nopeaan toimintaan. Lisäksi terveydenhuoltolain valmistelun yhteydessä selvitettiin tarvetta säätää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävistä suuronnettomuustilanteiden valtakunnallisena toimijana ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta asianomaiselle vastuulliselle toimijalle. Vuonna 2009 asetettu työryhmä laati yhdeksän ehdotusta lääkinnällisen evakuoinnin kehittämiseksi maassamme. Keskeisenä ehdotuksena oli luoda lääkinnällisen evakuoinnin toimintamalli, jota voitaisiin käyttää suuronnettomuuden tapahduttua. Ulkomailla tapahtuneen suuronnettomuuden lääkinnällisessä evakuoinnissa tukeuduttaisiin kansallisen lentoyhtiön laajarunkoiseen matkustajalentokoneeseen, joka tarkoitusta varten muutettaisiin ambulanssilentokoneeksi. Päätöksen evakuointilennosta tekisi ulkoasiainministeriö valtion kriisijohtamismallin mukaisen ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen käsittelyn pohjalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa vastaisi valmiudesta tarvittaessa lähettää onnettomuuspaikalle sosiaali- ja terveydenhuollon arviointiryhmän, joka toimisi yhteistyössä ulkoasiainministeriön konsulikomennuskunnan kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaisi lääkinnällisen evakuoinnin operatiivisesta kokonaisjohdosta lääkintätoimen osalta. Kotimaassa tapahtuneen suuronnettomuuden johtovastuu on pelastusviranomaisilla ja lääkinnällinen vastuu paikallisella terveysviranomaisella, ja lääkinnällisessä evakuoinnissa tukeuduttaisiin tällöin myös puolustusvoimien ilmakuljetuskalustoon. Työryhmä ehdotti lääkinnällisen evakuoinnin kustannusvastuiden selkeyttämistä ilman, että julkisen sektorin osuutta kokonaiskustannuksista lisätään.

10 10 Kansallisen toimintamallin valmistamiseksi ja ylläpitämiseksi työryhmä esitti, että sosiaalija terveysministeriö asettaisi lääkinnällisen evakuoinnin yhteistyöryhmän, jossa olisivat edustettuina lääkinnälliseen evakuointiin osallistuvat eri toimijat sekä kustannusten korvaamisesta ja matkustajavakuuttamisesta vastaavat tahot. Yhteistyöryhmän tulisi laatia valmiussuunnitelma, joka varmistaa lääkinnällisen evakuoinnin jatkuvan toimintavalmiuden sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toiminnalliset vastuut. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lääkinnällisen evakuoinnin yhteistyöryhmän tehtävänä olisi laatia runko toimintamalliksi, sopia toimintavastuista eri toimijoiden kanssa ja ryhtyä tarpeellisiin valmistelutoimiin toimintamallin käytäntöön saattamiseksi.

11 11 NYKYTILAN KUVAUS Tilanteissa, joissa suomalaisia loukkaantuu ulkomailla ja ilmenee tarve saattaa heidät Suomeen jatkohoitoon, toimitaan pääasiassa kahdella tavalla. Yksittäisiä potilaita koskevissa onnettomuuksissa vakuutetun vakuutusyhtiö huolehtii kotiuttamisjärjestelyistä, joko omatoimisesti tai antamalla toimeksiannon yksityiselle matkahätäpalveluja tarjoavalle yritykselle. Ellei potilaalla ole matkavakuutusta, joutuu hän tai hänen omaisensa itse huolehtimaan järjestelyistä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Mikäli tapahtuma on niin poikkeuksellinen, että valtiojohto puuttuu tilanteeseen, saatetaan äärimmäisenä vaihtoehtona ryhtyä keskitettyihin selvittely- ja kotiuttamisjärjestelyihin. Yleisjohtovastuu tilanteen hoitamisessa on tällöin ulkoasiainministeriöllä, joka yhteensovittaa eri toimijoiden toimenpiteet. Viimeksi tämä mekanismi oli käytössä Malagassa sattuneen bussionnettomuuden yhteydessä vuonna Tällöin ulkoasiainministeriö lähetti Espanjaan tilannetta arvioimaan konsulikomennuskunnan vahvistettuna sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemuksella. Tilannearvion perusteella päädyttiin suosittamaan loukkaantuneiden kotiuttamista erillisellä ambulanssilennolla. Finnair irrotti reittiliikenteestä matkustajalentokoneen, joka muutettiin ambulanssilentokoneeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille toimeksiannon koota tarvittava terveydenhuoltohenkilöstö ja noutaa loukkaantuneet Malagasta Suomeen. Evakuointilennon jälkeen selvitettiin loukkaantuneiden ja menehtyneiden henkilöiden vakuutusyhtiöiden kanssa evakuointitoiminnasta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi vakuutusyhtiöt maksoivat vakuutetuille onnettomuuden seurauksena suoritettavat vakuutuskorvaukset. Edellä kuvatussa tapauksessa toimittiin eri viranomaisten kesken ilman ennalta sovittuja menettelytapoja tai sopimuksia. Ministeriöiden valmiuspäällikkökokous käsitteli tapahtumaa, mutta sillä ei ole päätöksenteko-oikeutta eikä toimivaltaa päättää tällaisista operaatioista tai niiden aiheuttamista kustannuksista. Vaikka osa lääkinnällisen evakuointiprosessin toimintaperiaatteista ja -vastuista on selkeitä, sopimatta on mm. kuka auktorisoi lääkinnällisen evakuoinnin ja miten toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan. Ulkomailla tapahtuneiden onnettomuuksien lääkinnällisten evakuointioperaatioiden aiheuttamista kustannuksista ei valtiolla tai muillakaan tahoilla ole vastuuta, joka perustuisi lakiin tai muuhun säädökseen. Tämä on osin aiheuttanut epäselvyyksiä siinä, kuka viime kädessä vastaa syntyneistä kustannuksista. Kustannusvastuista on jouduttu jälkikäteen neuvottelemaan eri ministeriöiden kesken. Kustannusten kohdistaminen eri valtion talousarvion momenteille ei myöskään ole ollut yksinkertaista. Valtion talousarvioon ei sisälly sellaista yksittäistä momenttia, jolle lääkinnällisestä evakuoinnista aiheutuvat kustannukset voitaisiin kaikissa tilanteissa yksiselitteisesti kohdistaa (valtion talousarvion momentit ja niiden arviointi lääkinnällisen evakuointitoiminnan kustannusten kannalta, liite 1). Pääosin aiheutuvien kustannusten osalta on kuitenkin osoitettavissa yksittäinen taho, joka viime kädessä vastaa kustannuksista. Mahdollisuutta lääkinnällisten evakuointilentojen kustannusten korvaamiseen kaikissa suuronnettomuustilanteissa ei talousarviossa ole olemassa, mitä voidaan pitää oleellisena puutteena. Vaikka valtio voikin joissain laajaa evakuointia vaativissa tilanteissa päätyä järjestämään lääkinnällisen evakuointilennon, lääkinnällisen evakuoinnin kustannuksista vastaa ensisijaisesti evakuoitava itse, kun kyse on ulkomailta tapahtuvasta evakuoinnista. Tilanteesta riippuen voidaan tehdä poliittinen päätös, ettei kustannuksia poikkeuksellisesti peritä takaisin evakuoitavalta. Niiden evakuoitavien osalta, joilla on vakuutus, vakuutusyhtiöt korvaavat lääkinnällisestä evakuoinnista syntyvät kustannukset vakuutusehtojensa mukaisesti (vakuutuskorvaukset, liite 2). Evakuointiin liittyvät kustannukset voidaan siten saada perittyä jälkikäteen myös vakuutusyhtiöiltä.

12 12 KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA Valtioiden välisen yhteispohjoismaisen terveydenhuollon puitesopimuksen (2002) mukaan Pohjoismaat on velvoitettu mm. avustamaan pyynnöstä toisiaan, tiedottamaan toisilleen valmiusjärjestelmistään sekä työskentelemään yhteistyön kehittämiseksi terveydenhuollon varautumisessa. Sopimuksen puitteissa on valmisteltu yhteinen toimintamalli evakuoinnin toteuttamiseksi. Lähtökohtana toimintamallissa on tarvittaessa resurssien yhteinen käyttö Pohjoismaiden kansalaisten auttamiseksi. Pelastustoimen osalta Barentsin euroarktisen alueen hallitusten välillä on solmittu sopimus yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemisen, niihin varautumisen ja pelastustoiminnan alalla. Sopimuksessa tarkoitettu Barentsin euroarktinen alue käsittää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisia osia. Suomen osalta alueeksi on nimetty Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen toimialueet ml. niihin liittyvä aluemeri. Toimivaltainen valtion viranomainen on Suomessa sisäasiainministeriö. Sopimuksen tarkoittamia paikallisviranomaisia ovat erityisesti kuntien tai kuntainliittojen hallinnoimat alueen pelastusviranomaiset. Sopimuksessa määrätään mm. avunpyynnössä ja siihen vastaamisessa käytettävistä menettelytavoista, pelastusvoimavarojen siirtymisestä onnettomuuspaikalle, ja operaation johtamisesta. Sopimusosapuolet myös velvoitetaan ilmoittamaan onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia yli valtakunnanrajan. Pelastustoimen osalta on solmittu myös sopimus lento- ja meripelastusyhteistyöstä arktisella alueella. Tämä sopimus koskee hädässä olevien ihmisten pelastamista arktisella alueella. Sopimus ei koske aineellisten vahinkojen tai ympäristövahinkojen torjuntaa. Sopimuksessa määrätään sen maantieteellisestä soveltamisalasta, kunkin osapuolen osalta (Suomen alueella käytännössä napapiirin pohjoispuoli) sekä osapuolten välisistä lento- ja meripelastusvastuualueiden rajoista pohjoisnavalle saakka. Hätätilanteessa osapuolet ryhtyvät pelastusvastuualueellaan pelastustoimenpiteisiin ja ilmoittavat toisilleen tietoonsa tulevista hätätilanteista myös toisen osapuolen pelastusvastuualueella. Sopimuksessa on määräykset toimivaltaisista viranomaisista sekä yhteistoiminnan järjestelyistä, jotka koskevat muun ohessa avun hälyttämistä, operaatioiden toteuttamista sekä tietojen vaihtoa. Sopimus perustuu pääosin aikaisemmin tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin, erityisesti yleissopimukseen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä sekä kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen. Sopimus ottaa huomioon myös vakiintuneen käytännön, ja sen soveltamisessa noudatetaan kansainvälistä lento- ja meripelastuskäsikirjaa. Edellä mainittujen sopimusten lisäksi pelastustoimella on voimassa Pohjoismainen pelastuspalvelusopimus, kahdenväliset sopimukset sekä EU:n solidaarisuussopimus.

13 13 TOIMIJOIDEN ROOLIT Valtioneuvoston kokonaisturvallisuuden periaatepäätöksen ( ) mukaisesti Suomessa valtioneuvosto, sen ministeriöt ja toimivaltaiset viranomaiset vastaavat kokonaisturvallisuuteen liittyvästä varautumisesta, häiriötilanteissa toimenpiteisiin ryhtymisestä ja toimenpiteiden johtamisesta sekä toipumisesta noudattaen yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Tehtävät hoidetaan normaalien toimivaltuuksien pohjalta. Varautuminen, toimenpiteisiin ryhtyminen ja häiriötilanteiden johtaminen perustuvat voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseen. Operatiivisesta toiminnasta ja sen johtamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen, joka tarvittaessa pyytää virka-apua. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteen sovittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi ministeriö ohjeistaa ja kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä valmiussuunnittelussa ja varautumisessa. Kansliapäällikön tehtävänä on huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 :ssä todetaan, että valtio voi osallistua terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Toimintaa varten sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2012 nimennyt ja valtuuttanut valtakunnallisiksi toimijoiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen. Ministeriö vastaa toiminnan käynnistämisestä antamalla toimeksiannon valtakunnallisille toimijoille. Lääkinnällisen evakuoinnin tilanteessa HUS:n osalta tämä tarkoittaa lääkinnällisen toiminnan palveluja ja Vantaan kaupungin osalta psykososiaalisen tuen palveluja. Häiriötilanteissa sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valtion kriisijohtamismallin mukaisesti hallinnonalansa tilannekuvan kokoamisesta ja sen välittämisestä valtioneuvoston tilannekeskukselle ja muille toimijoille. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa lääkinnällisen evakuoinnin toteuttamisesta ulkomaan tilanteissa. Yleisjohtajana toimii tällöin ulkoasiainministeriö, mikäli mahdollisista muista sopimuksista (esim. Barentsin alueen sopimus) ei muuta johdu (ks. edellä). Viestintä on keskeinen osa johtamista. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee ulkoasiainministeriön viestintää lääkinnällisen evakuoinnin osalta. ULKOASIAINMINISTERIÖ Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan ulkoasiainministeriön (UM) toimialaan kuuluu suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS, valtioneuvoston periaatepäätös ) todetaan, että UM ylläpitää valmiuksia suojella ja avustaa suomalaisia - Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia - maamme ulkopuolella tilanteissa, jossa heidän turvallisuutensa on joutumassa tai joutunut uhatuksi. Ulkoasiainministeriön kriisivalmiuksia on kehitetty systemaattisesti ja perusteellisesti viime vuosien aikana. UM pyrkii palvelemaan suomalaisia matkailijoita mieluimmin etukäteen ja

14 14 korostaa sen vuoksi matkavakuutuksen merkitystä, ulkoministeriön matkustustiedotteeseen tutustumista ennen matkaa sekä etenkin riskialueille matkustaville omatoimimatkailijoille matkustusilmoituksen tekemistä ulkoasiainministeriöön. Tärkeä elementti kriisivalmiuksien parantumisessa on Pohjoismaiden ja EU:n tiivistynyt konsulikriisiyhteistyö. Konsulipalvelulaki (498/1999) säätää ulkoasiainhallinnon velvollisuuksista avustaa ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita suomalaisia. Sen mukaan Suomen ulkomailla oleva edustusto antaa konsulipalveluja suomalaisille, jotka ovat joutuneet hädänalaiseen asemaan esimerkiksi onnettomuuden tai tapaturman vuoksi. Edustusto neuvoo ja avustaa hädänalaisessa asemassa olevaa yhteyden saamiseksi lähiomaiseen tai muuhun henkilöön, sairaanhoidon saamiseksi, Suomeen kotiuttamisen järjestämiseksi ja välttämättömän, tilanteen vaatiman muun avun saamiseksi. Suuronnettomuuden, luonnononnettomuuden, ympäristöonnettomuuden ja muun vastaavan kriisitilanteen sattuessa edustusto avustaa suomalaisia heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa suojaamiseksi. Jos turvallisuuden suojaaminen sitä edellyttää, edustusto voi avustaa kotiutuksen tai evakuoinnin järjestämisessä kriisialueelta lähimmälle turvalliselle alueelle tai kotimaahan. Kotiuttamisen ja evakuoinnin järjestämiseen ryhdytään vain asianomaisen suostumuksella. Lain perusteluiden mukaan kotiuttamisesta ja evakuoinnista aiheutuvista kuluista vastaa asianomainen itse. Kotiuttaminen ja evakuointi voidaan järjestää siten, että asianomainen suorittaa vasta jälkikäteen avustamisesta aiheutuneet kustannukset, mikäli tällainen menettely olisi välttämätön asianomaisen henkilökohtaisen turvallisuuden suojaamiseksi. Suomen edustustojen toimintakyky suuronnettomuustilanteessa on kaikissa edustustoissa rajallinen. Siksi ministeriössä on jatkuvassa valmiudessa oleva konsulikomennuskunta, joka voidaan lähettää suurlähetystön tueksi ja joka toimii suurlähettilään alaisuudessa. Konsulikomennuskunnan varallaoloon kuuluu kolme kokenutta konsuliasioihin, viestintään ja tekniikkaan erikoistunutta virkamiestä. Viime vuosina konsulikomennuskuntia on käytetty tositilanteissa useasti. Toimintaan kytkeytyvät myös muiden EU-maiden konsulikomennuskunnat, poliisi, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö sekä kirkon ja muiden toimijoiden, kuten SPR:n henkilöstö. UM varautuu myös kriisialueilta palaavien vastaanottamiseen Suomessa yhteistyössä edellä mainittujen tahojen ja aluehallintoviraston kanssa. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriön annettua toimeksiannon terveydenhuollon operatiivinen toimintavastuu ulkomailla tapahtuneessa suuronnettomuudessa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS). HUS vastaa mahdollisesti tarvittavan arviointiryhmän terveydenhuollon asiantuntijoiden kokoamisesta ja huolehtii evakuointitehtävän hoitohenkilökunnan rekrytoinnista sekä potilaiden hoitoon tarvittavista lääkkeistä ja laitteista. Tavoitteena on pyrkiä luomaan suuronnettomuudesta tilannearvio mahdollisimman nopeasti (paikalliset olosuhteet, onnettomuuden luonne ja mahdolliset erityispiirteet, evakuoitavien potilaiden määrä, vammaprofiili ja siirtokelpoisuus). Jos arviointiryhmä ehdottaa suomalaisten potilaiden evakuointia onnettomuusalueelta, ryhdytään tähän toimenpiteeseen välittömästi, kun tätä koskeva toimeksianto on saatu STM:stä. HUS ryhtyy onnettomuudesta annettujen tietojen perusteella varustautumaan evakuointiin. Tehtävään tarvittava henkilökunta sekä lääkkeiden ja laitteiden määrä määräytyy arviointiryhmän välittämän tilannekuvan ja tapahtuma-alueelta saatavan muun tiedon mukaan. Henkilökunta koostuu lääkäreistä, hoitohenkilökunnasta, ensihoitajista ja lääkintäteknikosta, jotka kaikki ovat koulutuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella soveltuvia tehtävään. Tarvittavat lääkkeet ja laitteet arvioidaan potilasprofiilin ja lukumäärän mukaan ja ne ovat nopeasti irrotettavissa HUS:n jokapäiväisestä käytöstä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. HUS vas-

15 15 taa henkilökuntansa hoitamien potilaiden potilasasiakirjamerkinnöistä ja potilasrekisterinpidosta. Ulkomaiseen evakuointiin tarvittava ilma-aluskalusto arvioidaan evakuoitavien potilaiden määrän ja lennettävän matkan mukaan. Pääsääntöisesti tukeudutaan Finnair Oyj:n kalustoon, josta soveltuva konetyyppi muunnetaan evakuointitarkoitukseen potilasprofiilin ja -määrän mukaisesti ennalta laaditun toimintaohjeen pohjalta. Tietyissä tilanteissa voidaan harkita myös yksityisen lentoyhtiön, yksityisen potilassiirtoihin erikoistuneen toimijan tai ulkomaisen ambulanssilentokoneen käyttöä. Kyseeseen voi myös tulla puolustusvoimien lentokalusto. HUS vastaa myös potilassiirtojen ja -kuljetusten organisoinnista Helsinki-Vantaan lentoasemalta vastaanottaviin sairaaloihin. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Finavian kanssa. VANTAAN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on ympärivuorokautinen päivystysyksikkö, joka kuuluu Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Yksikkö tarjoaa ammatillista kriisiapua kaikille kaupungin asukkaille sekä toimii päivystävänä sosiaaliviranomaisena. Tehtävät ovat lakisääteisiä kunnan peruspalveluita. Yksikkö vastaa viranomaisena psykososiaalisen tuen järjestämisestä terveydenhuoltolain mukaisesti. Psykososiaaliseen tukeen nähdään yleisesti sisältyvän ammatillinen kriisiapu ja tarvittavat sosiaalityön palvelut. Yksikön työntekijät ovat sosiaalihuollon ja kriisityön ammattilaisia. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on osallistunut lentokentällä tapahtuvaan vastaanottotoimintaan ja viranomaisyhteistyöhön mm. Aasian tsunamin ja Malagan bussiturman yhteydessä. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on lääkinnällisen evakuoinnin tilanteessa toimivastuu psykososiaalisen tuen osalta STM:n toimeksiannon mukaan. Hälytyksen saatuaan yksikön tulee tehdä tilannearvio psykososiaalisen tuen näkökulmasta (menehtyneiden määrä, loukkaantuneiden määrä, paikan päällä olevien muiden suomalaisten tilanne, omaisten tilanne, kotipaikkakunnat, alaikäisten tai muiden ryhmien erityistarpeet jne.). Yksikkö arvioi tapahtuman aiheuttamaa psykososiaalisen tuen tarvetta niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä käynnistää tarvittavat toimenpiteet sekä koordinoi toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa psykososiaalisen tuen ammattihenkilöstön rekrytointia ja osoittamista mahdolliseen arviointiryhmään, evakuointiryhmään ja lentoasemalla tapahtuvaan vastaanottotoimintaan sekä laajempaa yhteiskunnan tasolla tapahtuvaa kriisityötä. Tilanteissa tulee laajasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tiedottaa saatavilla olevasta kriisiavusta, normaaleista reaktioista kriisitilanteissa ja mahdollisista muista palveluista. Työtä tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja kirkon kanssa. Ulkomailla tapahtuneessa onnettomuustilanteessa tulee vastata myös kotimaassa olevien läheisten tarpeisiin. Avun tarvitsijoina erityisryhmänä ovat menehtyneiden omaiset. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä ulkoministeriön ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen välillä. Välittömästi onnettomuuden tapahduttua tulee käynnistää myös jälkihoidon suunnittelu. Tällöin tulee tehdä koordinoitua yhteistyötä asianosaisten kotikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. PELASTUSTOIMI Pelastustoimi on osa sisäasiainministeriön toimialaa. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ym-

16 16 päristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteensovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Normaaliolojen häiriötilanteissa sisäasiainministeriö vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaisesti oman hallinnonalansa tilannekuvan tekemisestä ja sen välittämisestä valtioneuvoston tilannekeskukselle ja muille toimijoille. Lisäksi sisäasiainministeriö käynnistää häiriötilanteen hallintaan liittyvät toimenpiteet sekä kytkee toimintaan muut häiriötilanteen hallinnan edellyttämät toimijat. Turvallisuusasioissa ministeriöiden toimintaa tukeva keskeinen yhteistyöelin on ministeriöiden valmiuspäällikkökokous. Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisissa tehtävissä toimivaltaisena viranomaisena valmiuspäällikkökokouksen puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön edustaja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa Keski-Uudenmaan pelastustoimen lakisääteisistä tehtävistä. Sopimukseen perustuen pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitopalveluja, esim. Vantaalla. Pelastuslaitoksen pelastuskeskus sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella. Pelastuslaitoksella on ympäri vuorokauden päivystävä tilannekeskus ja päivystäviä pelastusviranomaisia sekä päivystävä lääkintäesimies, joka vastaa mm. ensihoitovalmiudesta Vantaalla. Pelastuslaitoksella on valmius johtokeskuksen perustamiseen ja lääkinnällisen evakuoinnin tukemiseen. Ensihoitopalveluiden kenttäjohtaja (lääkintäesimies) ja ensihoidon vastuulääkäri työskentelevät myös pelastuskeskuksessa. Maahan tulevan lääkinnällisen evakuoinnin tukeminen aloitetaan pyynnön/hälytyksen tullessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. Tilannekeskus ottaa välittömästi yhteyden päivystävään palopäällikköön, joka vastaa toiminnan organisoinnista. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella noudatetaan terveydenhuollon osalta suuronnettomuustilanteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antamia ohjeita sekä ylläpidetään valmiutta hoitaa lento-onnettomuudet ja valmiustilat sekä muut onnettomuudet. Keski- Uudenmaan pelastuslaitos antaa tarvittaessa potilasevakuoinneissa henkilöstöä, ajoneuvo- ja muuta kalustoa sekä tiloja mm. STM:n ja HUS:n käyttöön. Tarvittavasta avusta sovitaan tarkemmin erikseen. Kriisinhallintakeskus (CMC FINLAND) Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) on osa Pelastusopistoa. Kriisinhallintakeskuksen eräänä toiminta-ajatuksena on tukea mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa. Kriisinhallintakeskuksella on koulutettuna ja varustettuna asiantuntijoita toimimaan kansainvälisissä suuronnettomuuksissa. Toiminta voi pitää sisällään mm. johtokeskuksen perustamisen ja miehittämisen ammattihenkilöstöllä, toiminta-alueen tilanteen ja avustustarpeen arvioinnin sekä avustustoimien koordinoinnin, viestiliikenneyhteyksien rakentamisen (satelliittipuhelinpalvelut) ja leirimajoituksen (50 henkilöä, omavarainen 10 päivää).

17 17 Kriisinhallintakeskuksen tuki on 6 12 tunnin lähtövalmiudessa. Avustusryhmien kokoonpano on tarpeen mukaan joustavasti räätälöitävissä. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on varmistaa toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet. Ministeriö vastaa liikenne- ja viestintäpolitiikan kehittämisestä sekä oman hallinnonalansa lainsäädännön valmistelusta ja yhteistyöstä Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä. LVM ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaa sekä seuraa näiden kehitystä strategisen tulosohjauksen keinoin. Ministeriö hoitaa myös hallinnonalansa budjettitaloutta. Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) hoitaa lentoturvallisuuteen ja ilmailun turvaasioihin liittyvien ohjeiden ja määräysten antamisen sekä muut siviili-ilmailun viranomaistehtävät. Lääkinnällisissä evakuoinneissa Trafi varautuu hoitamaan evakuointilentojen mahdollisesti edellyttämien poikkeuslupien käsittelyn (lentokelpoisuusvaatimukset, operatiiviset vaatimukset, muut vaatimukset) ja tarvittavan lentoturvallisuuskonsultaation. Lääkinnälliset evakuointilennot saattavat edellyttää myös erityisjärjestelyjä ja -lupia lääkinnällisten laitteiden ja lääkeaineiden kuljettamiseksi ko. lennoilla. Lentoasemia koskevat turva- ja turvallisuusmääräykset on otettava huomioon myös silloin, kun sinne laskeutuu jokin erikoislento (evakuointilento tai ambulanssilento). Nämä määräykset koskevat mm. turvatarkastettujen ja turvatarkastamattomien matkustajien erottamista toisistaan. Finavia Oyj ylläpitää maamme 25 tärkeintä lentoasemaa, antaa lennonvarmistuspalveluja siviili- ja sotilasilmailulle sekä harjoittaa muuta ilmailuun liittyvää liiketoimintaa. Ilmailulain (1194/2009) 167 :n mukaan lentoaseman hyväksyntätodistuksen haltijan on varauduttava poikkeusoloihin osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa ja niihin rinnastettavissa normaaliolojen häiriötilanteissa tapahtuvaa toimintaa. Finnair Oyj on lentoyhtiö, josta Suomen valtio omistaa osake-enemmistön. Ilmailulain (1194/2009) 167 :n mukaan lain 68 :ssä tarkoitetun lentotoimintaluvan haltijan on varauduttava poikkeusoloihin osallistumalla valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa ja niihin rinnastettavissa normaaliolojen häiriötilanteissa tapahtuvaa toimintaa. Finnair Oyj pitää yllä ympärivuorokautista valmiutta normaalioperaatioiden puitteissa käynnistää mahdollinen evakuointilentotoiminta väestön siirtämiseksi kotimaassa ja suomalaisten evakuoimiseksi ulkomailta. Finnair Oyj ylläpitää ja kehittää turvallisuustoimintojaan kolmen eri toimintamallin mukaisesti. Ensimmäisessä varaudutaan valtakunnallisiin poikkeusoloihin (Finnair Oyj:n valmiussuunnitelma). Toisessa varaudutaan lentokone-onnettomuuksien kaltaisiin suuronnettomuuksiin (Finnair Oyj:n hätätilannesuunnitelma). Kolmannessa varaudutaan normaaliajan yllättäviin kriiseihin, kuten luonnononnettomuuksiin ja terrori-iskuihin (Finnair Oyj:n poikkeustilannesuunnitelma). Finnair Oyj varautuu käynnistämään ja toteuttamaan yllämainittuja suunnitelmiaan ja niiden mukaisia toimintoja YTS:n määrittämissä turvallisuustilanteissa.

18 18 Finnairin toiminta ulkomailla tapahtuvassa suuronnettomuustilanteessa Finnair ylläpitää 24/7 olevaa valmiutta käynnistää toiminta. Toiminta käynnistyy Finnairin Network Control Centerin (NCC) välityksellä. Finnairin kriisiarviointiryhmä (Crisis Assesment Team) arvioi tilanteen ja päättää avunannosta. Finnairin lentoliikenteen operatiiviset (kaluston käyttö, sopivuus jne.), turvallisuus- ja muut mahdollisen tilanteen edellyttämät toiminnat vaikuttavat päätöksentekoon. Kriisiarviointiryhmää johtaa Finnair Oyj:n operatiivinen johtaja. Muut edustajat ovat lentotoiminnan johtaja, lentoturvallisuusjohtaja, turvallisuusjohtaja, asiakaspalvelusta vastaava johtaja, NCC:stä vastaava johtaja ja viestintäjohtaja. Avunpyynnöstä laaditaan kirjallinen sopimus. Jos kyseessä on Finnairin lento-onnettomuus, Finnairin Toiminta Hätätilanteessa (FTH) käynnistyy ilman erillistä arviointiryhmän neuvottelua. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarvittavaa tukea lentolupa- ja muissa viranomaistoimintaan liittyvissä asioissa. Lääkinnällisen tuen ja asiantuntemuksen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Lentoasemaorganisaatio Kun viranomaisilta on saapunut tieto lääkinnällisen evakuointioperaation aloittamisesta, järjestäytyy lentoasemaorganisaatio poikkeustilanneohjeen mukaisesti. Viranomaisten operatiivisen toiminnan alkaessa, lentoaseman tehtävät ovat seuraavat: Määrittelee vastuuviranomaisen ja järjestää käyttöön toimintaan tilapäisesti tarvittavat lentoaseman tilat. Tukee mahdollisuuksien mukaan viranomaistoimintaa toiveiden ja pyyntöjen mukaisesti. Lähettää edustajan niihin viranomaiselimiin, joissa lentoaseman edustajaa tarvitaan. Yhteistyössä operaattorin kanssa suunnittelee henkilöiden maahan saapumiseen liittyvät järjestelyt. Toimii lentoasema-alueen asiantuntijana sekä opastaa liikkumisessa lentoasemaalueella. Järjestävät toimijoille kulkuluvat tarvittaville alueille. Avustaa ihmisten sekä tavaroiden liikuttamista yli rajapintojen. Vastaa vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta lentoasemilla ja järjestää kuljetusapua tarvittaessa. Auttaa operaatioon osallistuvien työntekijöiden perushuollon järjestämisessä. Yhteen sovittaa päivittäistoiminta ja operaation toiminta niin, että haitat ilmaliikenteelle minimoidaan. Pitää osaltaan ilmailuviranomainen ja Finavian johto ajan tasalla tilanteesta. Operaation aikana lentoaseman toiminta pyritään pitää mahdollisimman normaalina joka on huomioitava päätöksentekotilanteissa.

19 19 SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla (238/2000). SPR kansainvälisessä henkilöreservissä on yli koulutettua aktiivia ammattilaista, joista yli 400 on koulutettu kansainvälisesti harmonisoitujen nopean avustustoiminnan sairaaloiden, klinikoiden ja muiden valmiusyksiköiden työhön (Emergency Response Units). SPR avusti Aasian tsunamin evakuoinnissa turistien ja erityisesti loukkaantuneiden paikantamisessa ja kokoamisessa evakuointia varten yhteistyössä Thaimaan viranomaisten ja Thaimaan Punaisen Ristin sekä eri suomalaisten toimijoiden kanssa. Samoin Malagan bussiturman yhteydessä SPR toimi yhteistyössä Espanjan viranomaisten ja Espanjan Punaisen Ristin sekä eri suomalaisten toimijoiden kanssa. Kokemusten pohjalta SPR on kehittänyt nopean toiminnan evakuointisairaalan (Emergency Evacuation Hospital, EEH) avustamaan ulkomailla onnettomuuteen joutuneita tai Suomessa esim. laajamittaisessa liikenneonnettomuudessa, loukkaantuneiden henkilöiden kokoamisessa, välittömässä kenttälääkinnässä ja kuljetuskuntoon saattamisessa. SPR:n evakuointisairaala on suunniteltu modulaariseksi, kuten muutkin ERU-yksiköt ja se on pakattu siten, että se voidaan kuljettaa matkustajakoneen ruumassa ja matkustamossa. SPR:llä on valmius yhdessä paikallisviranomaisten ja Punaisen Ristin/Punaisen Puolikuun paikallisverkoston kanssa etsiä ja koota evakuoitavat, arvioida heidän hoidon tarpeensa kentällä, järjestää hoidon evakuointisairaalan ja/tai paikallisten sairaaloiden avulla sekä tukea HUS:n henkilöstöä tietoliikenteen ja potilassiirtojen ja muun logistiikan osalta. SPR voi osana kansainvälistä organisaatiota ja Punaisen Ristin/Punaisen Puolikuun liikkeen sisäisten protokollien mukaisesti pyytää tietoja onnettomuudesta, pyytää sisarjärjestöä organisoimaan apua tai välittämään keskusteluissa viranomaisten kanssa sekä usein nopeuttaa pääsyä onnettomuusalueelle ja uhrien luo. MATKANJÄRJESTÄJÄT Matkanjärjestäjällä on valmismatkalain (1079/1994, 16 ) mukainen huolenpito- ja avustamisvelvollisuus lomakohteissa olevia asiakkaitaan kohtaan. Matkanjärjestäjän avustamisvelvollisuus koskee vain valmismatkan ostaneita asiakkaita. Valmismatkalla tarkoitetaan useammasta matkailupalvelusta koostuvaa kokonaisuutta. Pelkän lentolipun ostanut asiakas ei ole valmismatkalla. Hyvä varautuminen ja valmius toimintaan poikkeuksellisissa tilanteissa perustuvat normaaliolojen toimintojen huolelliseen hoitamiseen. Matkailualalla on tärkeää toimiva yhteistyö eri sidosryhmien kanssa kotimaassa ja kohdealueilla. Useimmilla matkanjärjestäjillä on kriisivalmiussuunnitelma sekä kotimaan että lomakohteiden toimintaa varten. Kriisivalmius testataan tietyin väliajoin ja uudet toimihenkilöt sekä uudet oppaat saavat aina kriisivalmiuskoulutuksen. Valmismatkalain mukaan ylivoimaisen esteen (kuten luonnonkatastrofi) tapahtuessa matkanjärjestäjän vastuulla on tavanomainen avustaminen mm. majoituksen, sairaalahoidon ja paluumatkojen järjestämisessä. Matkustaja vastaa itse niiden erityisjärjestelyiden kuluista, joihin matkanjärjestäjä on avustamisvelvollisuutensa perusteella tilanteen vuoksi ryhtynyt. Useimmilla matkanjärjestäjillä on ajantasaiset valmiudet saada nopeasti yhteys kaikkiin lomakohteissa oleviin matkustajiin. Ryhmätekstiviesti pystytään lähettämään samanaikaisesti kaikille samassa lomakohteessa oleville matkustajille. Ryhmätekstiviesti voidaan lähettää joko lomakohteesta käsin tai matkanjärjestäjän toimesta Suomessa.

20 20 Onnettomuustilanteissa matkanjärjestäjät toimivat paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaan sekä yhteistoiminnassa ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa. MATKAHÄTÄPALVELUYRITYKSET Muutamat kotimaiset yritykset ovat erikoistuneet ulkomailla lääkinnällistä apua tarvitsevien henkilöiden ja heidän omaistensa avustamiseen. Yritykset saavat toimeksiantonsa vakuutusyhtiöiltä tai suoraan asiakkailta, ja ne auttavat selvittämään mm. potilaiden hoitoa, siirtokelpoisuutta ja kotiuttamisjärjestelyjä. Tarvittaessa järjestetään myös potilaiden kotiuttamislentoja terveydenhuollon ammattihenkilöiden saattamana. Yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä kansainvälisten matkahätäpalveluyritysten kanssa, joilla on paikalliset toimistot useassa maailman metropolissa. Suuronnettomuustilanteessa näiden yritysten verkostot ja asiantuntemus ovat myös tapauskohtaisesti käytettävissä esimerkiksi arvioitaessa suomalaisten potilaiden hoidon tarvetta ja siirtokelpoisuutta.