FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011"

Transkriptio

1 FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011

2 Chicago New York Toronto HELSINKI Dubai 2

3 Tokio Nagoya Osaka Suomi läsnä maailmassa Helsinki-Vantaan lentoasema yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista vaihtoasemista. Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa merkittävästi Suomen suoria lentoyhteyksiä maailmalle. Soul Peking Shanghai Chongqing FINAVIA Finavia lyhyesti 4 Vuosi Vuoden 2011 tapahtumia 8 Toimitusjohtajan katsaus 10 Strategia 14 Toimintaympäristö 16 Asiakaskokemus 20 Hongkong LIIKETOIMINTAKATSAUS Lentoasemat 26 Lennonvarmistus 36 Kiinteistöliiketoiminta 40 Airpro-liiketoiminta 42 Bangkok Singapore VASTUULLISUUS Tapamme toimia 46 Yhteiskunnallinen vastuu 48 Taloudellinen vastuu 50 Ympäristövastuu 54 Sosiaalinen vastuu 58 GRI-sisältöindeksi Phuket New Delhi HALLINNOINTI Finavian hallinnointi ja johtaminen 64 Johtoryhmä 72 Hallitus 74 KIRJAPAINO Libris Oy PAPERI Kannet Edixion 300 g/m2, Sisus Edixion 140 g/m2 KUVITUKSET Jussi Kaakinen / Napa Illustrations TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 76 Tuloslaskelma 82 Tase 83 Rahoituslaskelma 85 Tilinpäätöksen liitetiedot 86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastuskertomus 97 Tunnuslukujen laskentakaavat 98 VALOKUVAT Riku Isohella, Finavian kuvapankki 3

4 finavia finavia lyhyesti 6 5 Finavia luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Kuvassa on esitetty esimerkkejä Finavian lentoliikenteelle ja lentomatkustajille tarjoamista palveluista matkustajaopastus ja informaatiopalvelut turvatarkastus kaupalliset palvelut matkatavaratehdas helsinki-vantaalla lennonvarmistus kunnossapito ja maahuolintapalvelut 4

5 Finavia luo yhteydet maailmalle Finavia on palveluyritys, joka luo edellytykset lentoliikenteelle. Mahdollistamme kattavat yhteydet maailmalle Suomen 25 lentoaseman kautta ja luomme siten myös edellytykset Suomen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Tarjoamme lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Toimintamme lähtökohtana on maantieteellinen kilpailuetumme, Suomen suotuisa sijainti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan lentoasema onkin useilla reiteillä Pohjois- Euroopan johtava vaihtokenttä Aasian liikenteessä. Tavoitteenamme on kehittää Helsinki-Vantaata huippuluokan vaihtoasemana Pohjois-Euroopassa, mikä tarkoittaa selkeää erottautumista uusien matkustajapalvelujen sekä asiakaskokemuksen avulla. Palvelulupauksemme onkin For Smooth Travelling Sujuvasti matkalle. Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö. Vuonna 2011 Finavia-konsernin liikevaihto oli 364,0 miljoonaa euroa, ja toimimme yhteensä ammattilaisen voimin. 25 operoimamme lentoaseman kautta lensi vuoden aikana yli 19 miljoonaa matkustajaa, mistä Helsinki-Vantaan osuus oli 14,9 miljoonaa. Liiketoimintamme muodostuu lentoasemasegmentistä, joka vastaa Finavian lentoasemaverkostosta ja kaupallisista palveluista, lennonvarmistusliiketoiminnasta, kiinteistöliiketoiminnasta sekä Airproliiketoiminnasta. 5

6 finavia vuosi 2011 Vahva a kasvua vuonna 2011 Lentoliikenteen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuonna 2011, mikä näkyi Finavian lentoasemien matkustajamäärien selkeänä kasvuna. Vuoden aikana Finavia sai päätökseen useita mittavia investointeja ja keskittyi monin tavoin asiakaskokemuksen kehittämiseen ja lentoliikenteen sujuvuuden varmistamiseen. Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2011 voimakkaasti, ja matkustajia oli vuoden aikana 19,1 miljoonaa. Kasvua oli 16 prosenttia. Kansainvälisessä liikenteessä matkustajamäärä kasvoi 13,7 prosenttia ja oli yhteensä 13,6 miljoonaa. Myös Suomen sisäinen liikenne kasvoi vuonna 2011 vahvasti kasvun ollessa peräti 22,4 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi 4,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan matkustajaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu oli vuonna 2011 vahvinta muihin Pohjois- Euroopan vaihtokenttiin verrattuna. Finavian lentoasemien matkustajamäärien voimakkaan kasvun mahdollisti merkittävästi lisääntynyt reittitarjonta: Aasiaan avattiin suora reitti Singaporeen ja Pohjois-Amerikkaan samoin uusi suora yhteys Chicagoon. Myös kotimaassa reittitarjonta lisääntyi, ja Suomen markkinoille tuli uusia lentoyhtiöitä. Finavia-konsernin liikevaihto kasvoi 14,5 prosenttia ja oli 364,0 miljoonaa euroa (318,0 vuonna 2010). Historian suurin matkustajavolyymi kasvatti sekä liikenteen että kaupallisen liiketoiminnan tuottoja. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui edellisvuodesta ja oli 39,4 miljoonaa euroa (30,1), mikä oli 10,8 prosenttia liikevaihdosta (9,5 %). Poikkeuksellisen suuret kertaluonteiset erät laskivat tuloksen kuitenkin vaatimattomaksi, ja tulos tilinpäätöserien ja verojen jälkeen oli 3,2 miljoonaa euroa (36,4). Vuonna 2011 Finavia sai päätökseen merkittäviä investointeja, joista suurimmat olivat Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraus sekä Oulun terminaalin laajennushanke. Asiakaskokemuksen, matkustamisen sujuvuuden sekä elämyksellisyyden kehittämiseen keskityttiin monin tavoin. Liikevaihto ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä (meur) (%) Finavia-konsernin taloudelliset avainluvut Liikevaihto, milj. euroa 364,0 318,0 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa 39,4 30,1 -% liikevaihdosta 10,8 % 9,5 % Tilikauden tulos, milj. euroa 3,2 36,4 -% liikevaihdosta 0,9 % 11,4 % Investoinnit, milj. euroa 43,2 55,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,7 % 6,8 % Oman pääoman tuotto, % 8,0 % 11,1 % Omavaraisuusaste, % 44,4 % 44,3 % Nettovelkaantumisaste, % 62,6 % 74,1 % Henkilöstö liikevaihto % liikevaihdosta 6

7 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain, meur Lentoasema 253,1 224,0 Lennonvarmistus 60,8 54,6 Kiinteistöliiketoiminta 16,8 14,0 Airpro - alakonserni 53,6 42,4 Muu toiminta 4,0 3,9 Eliminoinnit -24,3-20,8 KONSERNI YHTEENSÄ 364,0 318,0 Liikevoitto liiketoiminta-alueittain, meur Lentoasema 62,3 62,1 Lennonvarmistus -4,6-8,6 Kiinteistöliiketoiminta 12,4 6,6 Airpro - alakonserni -0,5 3,5 Muu toiminta -35,1-24,4 Eliminoinnit -1,7 2,5 KONSERNI YHTEENSÄ 32,8 41,7 muut toiminnan avainluvut MUUTOS Liikenneilmailun matkustajat yhteensä, milj. matkustajaa 19,1 16,5 16,1 % Helsinki-Vantaan matkustajat, milj. matkustajaa 14,9 12,9 15,5 % Lennot, kpl ,0 % Helsinki-Vantaan lennot, kpl ,4 % Reittiliikennettä operoivat yhtiöt vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa ,3 % Reittiliikennekohteet vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa ,4 % Rahtimäärä, tonnia ,8 % Kuljetetun postin määrä, tonnia ,4 % Suomen lennonjohdosta aiheutuneet viiveet, % lennoista 3,4 % 0,7 % Vuokrattavat myyntitilat Helsinki-Vantaalla, m ,3 % LAK:n Oyj:n kiinteistökanta, m ,6 % 7

8 finavia vuoden 2011 tapahtumia Useita kehitysaskelia vuoden aikana Vuonna 2011 Finavian toiminnan kehittämisen keskiössä oli Helsinki-Vantaan lentoaseman moninaisten uudistusten loppuunsaattaminen. Tavoitteena on parantaa matkustamisen sujuvuutta ja turvallisuutta entisestään ja tarjota lentoasemalla myös mieleenpainuvia kokemuksia. Matkustajamäärät kasvoivat Finavian lentoasemilla merkittävästi vuoden aikana. 1. Maailman paras Brittiläinen Monoclelehti valitsi tammikuussa Helsinki-Vantaan maailman parhaaksi vaihtokentäksi. Lumiosaamista maailmalle Ankaran talven jälkeen Finavia sai runsaasti kansainvälistä huomiota lentoasemien lumiosaamisesta ja talvikunnossapidosta. Finavialaiset pitivät kiitotiet huippukunnossa läpi talven. Laajennettu Hilton Helsinki-Vantaan terminaalin välittömässä läheisyydessä olevan Hilton-hotellin laajennus otettiin käyttöön toukokuussa. Erityisryhmille turvatarkastuslinja Helsinki-Vantaalla lapsiperheiden ja erityisryhmien matkustamisen sujuvuus parani, kun heille avattiin oma turvatarkastuslinja heinäkuussa. Ajantasaista tietoa turvatarkastuksen jonotusajasta Helsinki-Vantaalla otettiin elokuussa käyttöön Bluetoothia hyödyntävä turvatarkastuksen jonotusajan mittausmenetelmä. Kiitoteitä kunnostettiin Helsinki-Vantaan kiitotie 1 peruskorjattiin kesän aikana, millä parannettiin päälentoasemamme toimintavarmuutta. Uusi lennonjohtojärjestelmä käyttöön Helsinki-Vantaalla siirryttiin käyttämään sähköistä lentoliikenteen hallintajärjestelmää, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen palvelun liikenteen kasvaessa. 8

9 Matkustajaopastuksen näytöllinen älykortti Syyskuussa Finavia pilotoi ensimmäisenä maailmassa e-paperinäytöllisiä älykortteja matkustajaopastuksessa. Matkustajapalvelut paranivat Oulussa Oulun lentoaseman laajentuminen valmistui syyskuussa, mikä uudisti lentomatkustajille tarjottavia palveluja monella tapaa. Helsinki-Vantaan uudistaminen valmistui Finavia on investoinut Helsinki-Vantaan lentoasemalle osana via Helsinki -investointiohjelmaa vuodesta 2003 lähtien noin 600 miljoonaa euroa. Hankkeet saatiin päätökseen vuonna 2011 ja lentoyhtiöitä ja matkustajia palvelevat uudistukset otettiin käyttöön. Turusta vuoden lentoasema Turun lentoasema valittiin lokakuussa vuoden 2011 suomalaiseksi lentoasemaksi etenkin ansioistaan lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeiden huomioimisessa ja hyvässä asiakaspalvelussa. Uudet Quality Hunterit Finnair ja Finavia valitsivat lokakuussa uudet laadunmetsästäjät, jotka havainnoivat lentämistä ja ideoivat kehitysehdotuksia matkustuskokemuksen parantamiseksi. Ennakkoluuloton tapa palveluiden kehittämisessä poiki runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Poikkeuksellisen hyvä kysyntä Lentoliikenteen kysyntä oli vuonna 2011 poikkeuksellisen vahvaa, ja matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana 16 prosenttia yli 19 miljoonaan. Kari Savolainen toimitusjohtajaksi Finavian hallitus valitsi marraskuussa Finavian uudeksi toimitusjohtajaksi Kari Savolaisen. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa Ympäristölupa Helsinki-Vantaalle Lentoasemien ylläpito on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle myönnettiin uusi ympäristölupa elokuussa Lupaan liittyviä valituksia käsitellään Vaasan hallintooikeudessa. Lupa luo puitteet Helsinki-Vantaan tulevaisuuden kehitykselle. 9

10 finavia toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan k atsaus Matkustajamäärä nousi ennätykseen Vuoden 2011 merkille pantavin ilmiö oli matkustajamäärien tuntuva kasvu. Lentoasemiemme kautta kulki yli 19 miljoonaa matkustajaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaukolentoliikenteen määrät lähtivät nousuun loppuvuonna 2010, jolloin nähtävissä ei vielä ollut millainen kasvuvuosi edessämme on vieläpä keskellä eurooppalaista talousmyllerrystä. Helsinki-Vantaan matkustajamäärien kasvu oli vuonna 2011 vahvinta muihin Pohjois-Euroopan vaihtokenttiin verrattuna, ja matkustajia oli yhteensä peräti kaksi miljoonaa edellisvuotta enemmän. Myös kotimaan matkustajamäärät nousivat voimakkaasti, peräti yli viidenneksen. Kotimaan vahva kasvu johtui etenkin halpalentoyhtiöiden laajentuneesta reittitarjonnasta Suomessa ja siitä seuranneesta hintakilpailusta. Takaamme huipputason turvallisuuden Lentoliikenteen turvallisuus on kaiken toimintamme kulmakivi. Liikenne- ja matkustajamäärien kasvaessa on turvallisuuden säilyttävä ensiluokkaisella tasolla. Tämä edellyttää erityistä tarkkuutta turvallisuuteen liittyvien trendien seurannassa ja turvallisuusprosessien noudattamisessa. Samalla vaaditaan eri toimijoiden, yritysten ja viranomaisten, saumatonta yhteispeliä. Finavia on nyt ja tulevaisuudessa tärkeässä roolissa kantamassa vastuuta lentoliikenteen turvallisuuden varmistamisessa yhdessä poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja Trafin kanssa. Johtamisjärjestelmien kehittäminen käynnistyi Vuosi 2011 tarkoitti Finavialle runsaasti sisäisiä muutoksia. Vuosi oli toinen osakeyhtiönä, ja jatkoimme toimintamme kehittämistä. Syksyllä Finavian johdossa tapahtui useita muutoksia, ja aloitimme johtamisjärjestelmän voimakkaan uudistamisen. Tavoitteena on suoraviivaistaa johtamista ja vauhdittaa yhtiömme toimeenpanokykyä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Merkillepantavaa etenkin loppuvuonna olivat henkilöstömme oma-aloitteisuus ja joustavuus turbulentissa toimintaympäristössä. Ilman näitä ominaisuuksia emme olisi pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme hyvää palvelua kaikissa tilanteissa. Hyvä suunnittelu, muutosketteryys ja pysyminen tiukassa kulukurissa näkyivät kohtuullisen hyvänä operatiivisen liiketoiminnan tuloksena, vaikka koko vuoden tulos jäi kertaluonteisten erien takia vaatimattomaksi. Liikenne- ja matkustajamäärien kasvu tuotti selkeän lisäyksen liikevaihtoon. Suorituksellisesta kasvusta huolimatta kulut eivät kasvaneet samassa suhteessa, jolloin Finavian kustannustehokkuus parani. Lentoasemaverkosto pitää Suomen mukana maailmanmenossa Strategiamme keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen Pohjois- Euroopan parhaaksi vaihtolentoasemaksi. Tämä yhdistettynä kattavaan lentoasemaverkostoon Suomessa ja lentoyhteyksiin maakunnista mahdollistaa Suomen säilymisen mukana maailmanmenossa. Finavia haluaa osallistua kokonaisliikennejärjestelmän kehittämiseen ja tekee parhaansa lentoliikenteen edistämiseksi. Kuluneena vuonna kehitimme lentoliikenteen palveluita yhteistyössä lentoyhtiöiden kanssa siten, että Finavian hinnoittelu voitiin säilyttää kilpailukykyisenä. Helsinki-Vantaata lukuun ottamatta osa lentoasemaverkostosta sekä lennonvarmistusliiketoiminnasta on kuitenkin tällä hinnoittelupolitiikalla tappiollista. Kaupallisen toimintamme menestyminen on avainroolissa, jotta voimme ylläpitää meille asetetun erityistehtävämme edellyttämällä tavalla nykyisen lentoasemaverkoston. Menneen vuoden aikana useat seutukunnat heräsivät aktiiviseen keskusteluun siitä, mikä on eri talousalueiden rooli lentoliikenteen toteuttamisessa. Seutukunnilla onkin keskeinen osa matkustustarpeen luomisessa. Vain tämän avulla lentoyhtiöt voivat kehittää reittitarjontaansa ja Finavia puolestaan ylläpitää lentoasematoimintaa. Lennonvarmistuksessa kansainvälinen yhteistyö tiivistyi Euroopan yhteinen ilmatila, Single European Sky -hanke, eteni vuonna EU edellyttää, että valtiot perustavat vuoden 2012 loppuun mennessä toiminnallisia ilmatilan lohkoja, jotka palvelevat ilmatilan käyttäjien tarpeita ja joissa lennonvarmistuspalvelut on järjestetty mahdollisimman yhtenäisesti ja tehokkaasti kansallisista rajoista tai palveluntarjoajasta riippumatta. Yhtenäisen ilmatilan ansiosta lentoreitit saadaan mahdollisimman tehokkaiksi ja sujuviksi, eivätkä käyttäjät havaitse milloin siirrytään maasta toiseen. Ilmatilan ympäristötehokkuus paranee ja samalla lentoliikenteen päästöt vähenevät. Tavoitteena on viiveettömästi suoritetut lennot, jotka ovat perillä aikataulun mukaisesti. Teimme lennonvarmistuksessa huomattavan määrän kansainvälistä työtä, jotta lähivuosina tapahtuva integroituminen Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon NEFAB:iin yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa 10

11 sujuu siten, että lennonvarmistuksemme pystyy takaamaan jatkossakin turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen. Vuoden 2011 aikana valmistuivat NEFAB-hankkeen kannattavuusarviot sekä toiminnalliset kuvaukset. Kansalliset turvallisuus- ja suorituskykyviranomaiset ilmoittivat syksyllä 2011 niiden täyttävän toiminnalliselle ilmatilanlohkolle asetettavat vaatimukset, ja vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla voitiin aloittaa palveluntarjoajien välisten NEFAByhteistyösopimusten laatiminen. Haluamme olla kansainvälisesti suuntautunut yhtiö, mikä tarkoittaa, että Finavia on hyvin edustettuna lennonvarmistuksen ja muun toimintamme kannalta oleellisilla foorumeilla, joita ovat muun muassa NORACON ja CANSON. Kasvun mahdollisuudet luodaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa Muuttuvaan toimintaympäristöön ja kysyntään reagoimiseksi yhtiömme toiminnan tulee olla joustavaa. Vuonna 2011 onnistuimme tässä merkittävän hyvin. Helsinki-Vantaalla teimme erityisesti sitä kotikenttänään pitävien lentoyhtiöiden kanssa mittavan työn vaihtomatkustuksen sujuvoittamiseksi. Lisäksi kehitimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa joustavia toimintamalleja maakuntalentoasemilla, joilla toimintamme ketteryyden merkitys korostuu erityisesti. Kulujen muodostumisen perusteet vaihtelevat maakuntalentoasemilla päälentoasemaa nopeammin, mikä asettaa lisähaasteen. Avoin yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa luo jatkossakin eväät Finavian kilpailukykyiselle toiminnalle ja mahdollistaa lentoliikenteen kehittymisen lentoasemaverkostossamme. Jotta voimme palvella lentomatkustajia ensiluokkaisella tavalla, jatkamme voimakasta keskittymistä matkustajakokemuksen ja asiakaskohtaamisten parantamiseen. Tyytyväiset asiakkaamme sekä hyvinvoiva henkilöstö ovat avaimet Finavian menestymiselle tulevina vuosina. Lämmin kiitos koko henkilöstöllemme kuluneesta vuodesta. Juha-Pekka Pystynen vt. toimitusjohtaja ( ) Edessä sisäisen kasvun vuosi Toimivilla lentoyhteyksillä on keskeinen merkitys suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kannalta. Tämän vuoksi Finavian tehtävä lentoliikenteen mahdollistajana on suomalaiselle yhteiskunnalle ja talouselämälle erityisen tärkeä. Samalla vastuumme ja meihin kohdistetut odotukset ovat suuria. Lentoliikennetoimialan toimintaympäristö on murrosvaiheessa. Finavialta tämä edellyttää entistä parempaa kykyä kuunnella lentoyhtiöitä, matkustajia ja kaikkia muita lentoasemapalveluita käyttäviä asiakkaitamme. Tähän kiinnitämme erityistä huomiota. Koska roolimme yhteiskunnassa on merkittävä, meiltä odotetaan vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme, ja tähän olemme sitoutuneita. Meille vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että täytämme tehtävämme taloudellisesti tehokkaalla, asiakaslähtöisellä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Turvallisuus on toimintamme lähtökohta. Finavia on palveluyritys, ja henkilöstömme jokaisen jäsenen työpanos on keskeinen onnistumisellemme. Motivoiva johtaminen ja hyvän työympäristön luominen ovat asioita, joihin kohdistamme aiempaa enemmän voimavaroja, jotta jokaisella finavialaisella olisi hyvä tehdä töitä. Edessämme on sisäisen kasvun ja asiakasyhteistyön tiivistämisen vuosi. Kari Savolainen toimitusjohtaja ( alkaen) 11

12 12

13 Matkustajaopastus ja informaatiopalvelut Finavian lentoasemien kautta kulki vuonna 2011 ennätykselliset 19,1 miljoonaa matkustajaa. Vuosi merkitsi Finavialle siten voimakasta kasvua. Saimme päätökseen useita mittavia investointeja, joiden tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja taata sujuva lentoliikenne. 1 13

14 finavia strategia Helsinki-Vantaan menestyminen on strategiamme ydin Finavian visiona on olla kannattavasti kasvava, kansainvälisesti suuntautunut ja hyvin johdettu palveluyritys. Strategiamme keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoasema, joka on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema. Finavian vuoteen 2014 ulottuvan strategiakauden toimintaympäristöä leimaa voimakas muutos lentoliikennetoimialan kustannusrakenteissa, halpalentoyhtiöiden osuuden kasvu etenkin Euroopan sisäisessä liikenteessä, lentoyhtiöiden mahdolliset yhdistymiset sekä ympäristö- ja energiakysymykset. Epävakaa talouskehitys vaikuttaa suoraan lentoasematoimintaan korostaen taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimusta. Finavian on toisaalta kyettävä mukauttamaan toimintaansa merkittäviin ja jopa ennakoimattomiin matkustajamäärien muutoksiin, jolloin johtamisen ja organisaation toimintatapojen ketteryyden merkitys on avainasemassa. Finavian kaiken toiminnan lähtökohtana on lentoliikenteen turvallisuuden takaaminen. Yhtiön tavoitteena on kasvaa kannattavasti, mikä varmistaa Finavian kehittymisedellytykset ja siten myös Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämisen. Via Helsinki Helsinki-Vantaasta huippuluokan vaihtoasema Pohjois-Euroopassa Finavian strategian toteuttamisen ydin on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen huippuluokan vaihtoasemaksi. Helsinki- Vantaa yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista vaihtoasemista. Huippuluokka tarkoittaa, että Helsinki-Vantaalta on Pohjois-Euroopasta eniten suoria yhteyksiä Aasiaan ja että lentoaseman asiakastyytyväisyys on neljän parhaan eurooppalaisen vaihtoaseman joukossa kansainvälisissä matkustajatutkimuksissa. Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa olennaisesti Suomen suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle, mikä luo taloudellista kilpailukykyä ja hyvinvointia koko Suomelle. Helsinki-Vantaan menestyminen on avainasemassa myös koko Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämisen kannalta. Pärjätäkseen ja erottautuakseen kilpailussa Finavian on oltava eurooppalaisia kilpailijoitaan parempi niin palvelusisällössä, tehokkuudessa kuin hinta-laatusuhteessa. Huippuluokan vaihtoasemaan pyritään panostamalla korkeaan palvelutasoon lentoaseman kaikissa toiminnoissa: kansainvälisistä lentoasemista erottaudutaan uusilla matkustajapalveluilla sekä keskittymällä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen luomiseen. Helsinki-Vantaata kehitetään myös siten, että lentoliikenne voidaan hoitaa tulevaisuudessakin liikennemäärien kasvaessa sujuvasti ja täsmällisesti kaikissa olosuhteissa ja ruuhkahuippujen aikana. Kehitystyötä Finavia tekee läheisessä yhteistyössä lentoyhtiöasiakkaiden ja muiden lentoaseman toimijoiden kanssa. Näin Finavian kilpailukykyä rakennetaan parhaalla tavalla kaikkia sidosryhmiä palvellen. Matkustajakokemuksen parantamisessa merkittävä tekijä on kaupallisten palvelujen, kuten ostosmahdollisuuksien sekä kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen vastaamaan matkustajien yhä moninaisempiin odotuksiin. Huippuluokan vaihtoasema edellyttää myös huippuluokan palveluita. Kannattavien kaupallisten palvelujen kehittämisellä on suuri merkitys myös Finavian lentoasemien houkuttelevuuden kannalta: menestyvät kaupalliset palvelut kasvattavat tuottoja, mikä osaltaan edesauttaa lentoliikennemaksujen säilyttämisen eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla. Lentoasemaverkosto pitää Suomen läsnä maailmassa Kaupallisilla tuotoilla rahoitetaan osittain myös Suomen kattavan lentoasemaverkoston ylläpitoa. Helsinki-Vantaan merkitys lentoliikenteen solmukohtana on keskeinen Suomen kilpailukyvylle. Verkoston toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Finavia kehittää lentoasemakonsepteja ja esimerkiksi henkilökunnan moniosaajuutta. Näin palvelut voidaan rakentaa vastaamaan matkustuskysyntään ja tarpeisiin kullakin asemalla, jolloin lentoasemaverkosto voi toimia mahdollisimman kilpailukykyisesti. Finavia tekee aktiivista reittikehitystyötä lentoyhtiöiden ja seutukuntien kanssa säännöllisen reittiliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä liikenteen kasvattamiseksi kaikilla verkoston lentoasemilla. Vuonna 2011 verkoston kentille saatiin uusia lentoyhtiöitä ja lentoreittejä, mikä käänsikin kotimaan lentoliikenteen 14

15 Missionamme on luoda keskeiset edellytykset suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän teemme takaamalla turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. Finavian arvot: Turvallisuus Asiakaslähtöisyys Tehokkuus ja uudistumiskyky Yhteistyö Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu kasvuun ensimmäisen kerran vuonna 2006 alkaneen laskun jälkeen. Viime vuosina useat seutukunnat ovat aktivoituneet oman lentoasemansa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Seutukuntien ja Finavian yhteistyön muotoja ovat olleet laajennusinvestointien yhteisrahoitus sekä mainittu reittikehitys ja markkinointiyhteistyö. Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoelämän kehittämiseksi Finavia työskentelee yhdessä lentoyhtiöiden ja matkailutoimijoiden kanssa, jotta Lapland Airports -konseptin ja alueen palveluiden tunnettuutta voitaisiin edistää. Lentoliikenteen kasvua pyritään rakentamaan kansainvälisten lentomatkustajien ja matkailusesongin pidentämisen avulla. Finavia vastaa lennonvarmistuksen muuttuvaan toimintaympäristöön Lennonvarmistustoimialan reunaehdot muuttuvat keskeisiltä osin kuluvalla strategiakaudella Euroopan yhteisen ilmatilan kehittämisen vuoksi. Single European Sky -lainsäädäntökehityksen (SES) myötä Suomi tulee kuulumaan vuoden 2012 lopusta lähtien Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon, ja vuodesta 2015 eteenpäin Suomen, Norjan, Viron ja Latvian ilmatilat toimivat yhtenä kokonaisuutena. SES-kehitys asettaa haasteellisia tavoitteita etenkin lennonvarmistuksen täsmällisyyden ja kustannustehokkuuden osalta, joiden saavuttamiseksi Finavia jatkaa lennonvarmistuksen toimintamallien kehittämistä. Avainasemassa palvelusuuntautunut henkilöstö Henkilöstöllä on merkittävä rooli kehitettäessä Finaviaa palveluyhtiönä: olemme lentoasemapalveluiden ammattilaisia, joilla on huippuosaamista turvallisen, täsmällisen ja sujuvan lentoliikenteen takaamiseksi. Tämä ei yksin kuitenkaan riitä, vaan Finavia painottaa voimakkaasti koko henkilös- tönsä ystävällistä, asiakaspalvelulähtöistä asennetta, jotta matkustajien viihtyvyys lentoasemilla voidaan varmistaa. Vuonna 2011 painopisteenä oli erityisesti turvatarkastuksen henkilöstön palveluvalmiuksien kehittäminen, ja koulutusta eri henkilöstöryhmissä jatketaan vuonna Samalla Finavia keskittyy osana johtamisjärjestelmiensä kehittämistä siihen, että Finaviassa on jokaisella työntekijällä hyvä tehdä töitä. 15

16 finavia toimintaympäristö Lentoliikennetoimialan murros jatkuu Aasian merkitys korostuu Lentoliikenne kasvoi vuonna 2011 voimakkaasti, ja kansainvälisesti kasvun odotetaan jatkuvan pitkällä aikavälillä. Etenkin Euroopan ja Aasian välinen liikenne kasvaa keskimääräistä nopeammin. Finavia toimii keskeisessä roolissa lentoliikenteen arvoketjussa, ja siksi muutokset lentoliikenteen kysynnässä määrittävät Finavian toimintaympäristön. Lentoliikenne kasvaa maailmassa yleisen vaurastumisen ja toisaalta lentohintojen merkittävän laskun myötä. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on aina vain tärkeämpää huolimatta viestintäteknologian voimakkaasta kehittymisestä. Merkittävin tekijä lentoliikennetoimialan kehittymisessä on yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Lisäksi kustannustehokkaiden ja kysyntään vastaavien palvelujen tarjoaminen niin matkustajaliikenteessä kuin rahdin osalta sekä globaalilla tasolla reitinmuodostuksen vapautuminen ja toimialaa koskevan lainsäädännön kehittyminen ohjaavat kysyntää. Lentoliikenne yleistyy Aasiassa Lentoliikenteen kasvunopeus vaihtelee eri maanosissa ja maissa, ja nopeinta kasvu on tällä hetkellä Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvu on Aasiaa selvästi hitaampaa. Euroopan ja Kiinan välisen matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä vuosittain yli 7 prosenttia (Boeing: Current Market Outlook ), kun vastaavana ajanjaksona Euroopan sisäisen liikenteen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia vuosittain. Keskimäärin maailmanlaajuisesti kasvun arvioidaan olevan noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen kasvuvauhti voi kuitenkin vaihdella tuntuvasti pitkän aikavälin ennustejakson aikana. Erityisesti Kiinan ja kiinalaisten vaurastuminen kasvattaa lentomatkustamista, minkä vuoksi Aasia ja Helsinki-Vantaan asema johtavana vaihtoasemana on Finavian strategian keskiössä. Myös rahdin määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä selvästi. Kasvu tulee ennen kaikkea Euroopan ja Aasian välisiltä reiteiltä, ja rahtiliikenteen arvioidaan kolminkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Erityisesti matkustajaliikenne kasvoi vuonna 2011 selkeästi Vuonna 2011 lentoliikenne kasvoi kansainvälisesti huomattavasti. Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council Internationalin (ACI) mukaan matkustajamäärä kasvoi maailmanlaajuisesti yhteensä noin 5 prosenttia ja operaatiomäärä noin 2 prosenttia. Euroopassa matkustajamäärät kasvoivat 7 prosenttia ja rahtiliikenne noin prosentin. Pohjoismaat kasvoivat Kööpenhaminaa lukuun ottamatta Euroopan keskimääräistä kasvua nopeammin. Toimintaympäristöön vaikutti etenkin loppuvuodesta voimakkaasti Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden kasvava epävarmuus, mikä heijastui loppuvuonna liikematkustuksen kysynnän alentumisena ja kasvun hidastumisena. Lisäksi talouden hidastumisesta huolimatta öljyn ja siten myös lentopetrolin hinta kohosi läpi vuoden, mikä heikensi lentoyhtiöiden toiminnan kannattavuutta. Halpalentoyhtiöt muokkaavat toimialaa Euroopassa Euroopan lentoliikennemarkkinoihin on viime vuosien aikana vaikuttanut etenkin halpalentoyhtiöiden tarjonnan voimakas kasvu. Keveän kustannusrakenteen halpalentoyhtiöiden merkitys on selkeästi vahvistunut etenkin Euroopan sisäisillä reiteillä, koska ne saavuttavat edullisella kustannusrakenteellaan lyhyemmillä reiteillä merkittävän kilpailuedun. Kaukoliikenteessä henkilöstökustannukset muodostuvat merkittävämmiksi, minkä vuoksi perinteisten verkostoyhtiöiden on luontevaa keskittyä kaukoliikenteeseen, jolloin niiden kustannusrakenne ei ole yhtä merkittävässä osassa kuin lyhyillä kansallisilla tai Euroopan sisäisillä reiteillä. Halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvun myötä Finavia on kehittänyt toimintamallejaan ja palvelukonseptejaan siten, että se pystyy tarjoamaan kustannustehokkaat palvelut halpalentoyhtiöiden tarpeisiin ja takaamaan koneen sujuvan ja täsmällisen kääntymisprosessin lentoasemalla. Vuonna 2011 halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvu näkyi useina uusina reitteinä Suomen lentoliikenteessä. 16

17 Kilpailuedun säilyttäminen Lentoliikennemarkkinoilla lentoyhtiöiden välinen kilpailu on kiristynyt. Lentomatkustuksen yksikkötuotot laskevat ja lentomatkustajat odottavat aiempaa alhaisempia lipun hintoja. Lentoasemien ylläpitäjän tulee omalta osaltaan varmistaa, että lentoliikenteen koko palveluketju on rakennettu kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää Finavialta alenevia yksikkökustannuksia sekä kaupallisten palveluiden tuottojen lisäämistä. Palveluodotukset kasvavat Toimintaympäristöä muokkaa makrotaloudellisten tekijöiden sekä esimerkiksi lainsäädännön kehittymisen lisäksi vahvasti matkustajien odotusten ja palvelutarpeiden kasvu. Yksilöllisyys, vastuullisuus, sujuvuus ja terveellisyys ovat muutamia trendejä, jotka ohjaavat myös Finavian palvelujen kehittämistä: palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita ja odotuksia. Merkittävän huomioarvon tässä kehitystyössä saa Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen via Helsinki -konsepti, jotta lentoasemaa voidaan kehittää yhtiön strategian mukaisesti huippuluokan vaihtoasemaksi. Maakuntien lentoasemat mahdollistavat suomalaisten kansainväliset yhteydet eri puolilta Suomea. Kattavien lentoyhteyksien ylläpitämiseksi on tärkeää, että myös seutukunnat sitoutuvat lentoasemiinsa ja niiden tarjoamien yhteyksien käyttämiseen. Lentoliikenteen palveluketju muodostuu useiden eri toimijoiden välisestä tiiviistä yhteistoiminnasta. Palveluketju voi häiriintyä jo yhden toimijan palvelutason laskusta, esimerkiksi erilaisista työtaistelutoimenpiteistä. Lentoliikenne on kasvuala. Nopein kasvu tulee Aasiasta. Toimintaympäristö on vahvasti säännelty Finavian toimintaa sääntelevät ja sitovat sekä kotimaiset että kansainväliset normit ja säännökset. Kansainvälinen ja kansallinen ilmailulainsäädäntö muodostavat keskeisen perustan ilmailutoimialalla toimivan yhtiön ydinliiketoiminnan turvallisuusajattelulle, jota onkin pidettävä toimintaa ensisijaisesti ohjaavana. Yhtiön palveluiden hinnoittelua säännellään yhteisön lainsäädännössä ja kansallisella lailla. Lentoliikenteen valtiontukea koskevat EU-komission suuntaviivat ja kansallinen kilpailulainsäädäntö varmistavat sen, että Finavia toimii markkina-asemansa huomioon ottaen kilpailuneutraalisti. Lentoasemien ylläpitäjänä Finavia noudattaa ympäristölainsäädännön, ympäristölupien ja ympäristöviranomaisten määräyksiä. Finavia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan lainsäädännössä voidaan yhtiölle määrätä julkisia palvelutehtäviä. Finavia valmistautuu lentoliikenteen kasvuun Helsinki-Vantaalla Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli vuonna 2011 yhteensä 14,9 miljoonaa. Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa noin 2 3 prosenttia vuodessa, jolloin ennusteen mukaan Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä olisi noin 23 miljoonaa vuonna Lentoasemalla on vahvistuva rooli Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä, mikä toisaalta luo edellytykset väestömäärään nähden poikkeuksellisen kattavien lentoyhteyksien ylläpitämiseen koko Suomessa. Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaan lentoaseman pitkän aikavälin kehittämisen valmistelun, millä tähdätään kapasiteetin varmistamiseen tulevaisuuden matkustajavirtoja ajatellen. Lentoasemaa voidaan kehittää usealla eri tavalla, ja Finavia käy tiivistä vuoropuhelua muun muassa viranomaisten, kuntien ja asiakkaiden kanssa lentoaseman alueen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. 17

18 Turvatarkastus Vuonna 2011 kehitimme usein tavoin Helsinki- Vantaan lentoaseman turvatarkastuksen sujuvuutta. Uudistimme muun muassa turvatarkastustiloja, vahvistimme laajoilla koulutuksilla turvatarkastushenkilöstön asiakaspalvelutaitoja sekä toimme turvatarkastuksen jonotusaikanäytöt helpottamaan matkustajien matkaa lennolle. 18

19 2 19

20 finavia asiakaskokemus Sujuvuus, ystävällisy ys, viihtyisyys asiakaskokemuksen avaimet Finavia on lentoliikenteen yhdistäjä: huolehdimme matkustajan palvelukokemuksesta yhteistyössä lentoyhtiöiden ja muiden kumppanien kanssa. Finavian menestymisen avaimet ovat turvalliset, laadukkaat ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut. Asiakaslähtöisyys niin lentoyhtiöasiakkaiden kuin matkustajien näkökulmasta muodostaa perustan Finavian toiminnalle. Avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa on matkustajien tarpeisiin vastaavien palvelujen tarjoaminen ja ensiluokkainen asiakaskokemus Finavian palvelulupaus onkin For Smooth Travelling. Lentoasemien toimintaa ja palveluita kehitetään siten, että matkustajien palvelukokemus paranee samalla, kun liiketoimintaa voidaan kasvattaa kannattavasti. For Smooth Travelling Palvelulupauksen toteuttamisen keskiössä oli vuonna 2011 Finavian palveluidentiteetin määritteleminen, johon keskityttiin voimallisesti osana vuonna 2010 aloitettua For Smooth Travelling -ohjelmaa. Ohjelman avulla Finavian ja sen operoimien lentoasemien toimintaa ja palveluita kehitetään siten, että lentomatkustaminen on sujuvaa, palvelu ystävällistä ja matkustaja kokee viihtyvänsä lentoasemalla. Ohjelma ulottuu vuoteen 2014 saakka. Finavian tavoitteena on tunnistaa sekä lentoyhtiö- että matkustaja-asiakkaiden tarpeita entistä syvällisemmin ja tämän kautta kehittää palvelutarjoamaa. Matkustajakokemuksen kehitys ohjaa siten Finavian valintoja ja investointeja, ja asiakaskokemuksen ja palveluiden kehittämisen tavoitteena on luoda lisäarvoa yritysasiakkuuksille sekä kasvattaa Finavian lentoasemien kilpailukykyä ja erottautumista kilpailevien lentoasemapalveluita tarjoavien yhtiöiden joukossa. Kansainvälisesti kilpailu matkustaja-asiakkaiden suosiosta lentoasemien välillä on erittäin kovaa, jolloin erottautumisen merkitys korostuu. Lisäksi kapasiteetin täytyy olla riittävä kaikkina ajankohtina, ja ruuhkatunteinakin toiminnan pitää sujua täsmällisesti niin lentokoneen kääntymisprosessin kuin matkustajien palveluiden näkökulmasta. Asiakkailla moninaiset odotukset ja tarpeet Haasteen lentoasemien ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta tuovat hyvin erilaiset asiakasryhmät: Finavia kohdentaa palvelunsa kullekin asiakasryhmälle ottaen huomioon niin kulttuurieroista kumpuavat erityistarpeet, säännöllisten liikematkustajien työntekomahdollisuudet, lisääntyvän vapaa-ajanmatkustuksen kuin esimerkiksi kasvavan iäkkäämpien matkustajien ryhmän odotukset. Kaikki matkustajat eivät suinkaan vieraile lentoasemalla säännöllisesti Helsinki- Vantaalla on päivittäin noin asiakasta, joille matka on aivan ensimmäinen tai he eivät ole yli vuoteen käyneet lentoasemalla, jolloin helppous ja sujuvuus nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Lisäksi yhden ulottuvuuden palvelujen kehittämiseen tuo lentoasemien teknistyminen ja automatisoituminen: Finavia haluaa tarjota matkustajilleen mahdollisuuden asiakaslähtöiseen, henkilökohtaiseen palveluun ja toisaalta edistykselliset itsepalvelumahdollisuudet niitä haluaville. 20

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen

Lisätiedot

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE 1 (9) 10.05.2011 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia ja oli

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA 1 (7) FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA Yhteenveto tammi-syyskuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Finavia-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015 Elämyksellisiä kauppakeskuksia. Miellyttävä ostosympäristö on avain sekä kauppakeskusten asiakkaiden että kauppiaiden tyytyväisyyteen. Kun liikkuminen keskuksessa on vaivatonta, kävijät viihtyvät ostoksilla

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2013. Thomas Ekström 15.8.2013

Osavuosikatsaus 1-6/2013. Thomas Ekström 15.8.2013 Osavuosikatsaus 1-6/2013 Thomas Ekström 15.8.2013 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Marimekko avasi 14 uutta myymälää, joista 9 Suomen ulkopuolella. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Sulkavan ja Kiteen

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Q2 Pääkohdat

Q2 Pääkohdat Osavuosikatsaus 5.8.2011 Finnairin toinen vuosineljännes 2011 Q2 Pääkohdat Aasia ja liikematkustus kasvussa Uuden Singaporen reitin liikkeellelähtö lupaava Finnair nousi kolmen suurimman kärkeen Aasian

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3 2014

Osavuosikatsaus Q3 2014 Osavuosikatsaus Q3 2014 Sisällys Q3 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q3 2014 keskeiset tapahtumat Kaikkien

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot