MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE HULEVEDEN HALLINNAN PERIAATTEELLISET ESIMERKIT
|
|
- Irma Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
2 Julkaisija: Toimittajat: Taitto: Kuvat ja piirrokset: Pohjakartat ja kaavat Vantaan kaupunki Ramboll Finland Oy, Nuotio Aino-Kaisa ja Hanna-Leena Ventin Ramboll Finland Oy, Nuoramo Aija Ramboll Finland Oy, Nuotio Aino-Kaisa Iskala, Tiina Chelsea Flower Show Ideoita Suomalaisiin puutarhoihin. Iskala, Tiina Chelsean Puutarhanäyttely. Ideoita puutarhaan. Vantaan kaupunki
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Työn tavoitteet ja sisältö 1.2 Työryhmä 6.4 Kaupunkipientalo -kortteli Hulevesialtaat Viherkatto Tulvatilannetarkastelu 2 Lähtökohdat Vantaan hulevesiohjelma 2.2 Muut lähtökohdat 3 Suunnittelualue ja sen nykytila Suunnittelualue 3.2 Valuma-alueet ja -reitit 3.3 Maaperä ja pinnanmuodot 4 Suunnitellun maankäytön vaikutukset vesitalouteen Tuleva maankäyttö ja sen vaikutukset 4.2 Tarkasteltavat esimerkkikorttelit ja kadut 4.3 Maankäytön aiheuttamat muutokset esimerkki kortteleissa 5 Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet korttelialueilla Yleiset periaatteet 5.2 Suositeltavat menetelmät 6 Esimerkkikorttelien ja tonttien hulevesitarkastelu Kerrostalokortteli Viherkatot Hulevesipainanteet Ylimitoitetut sadevesiviemärit padotuskaivolla Hulevesitynnyri Tulvatilannetarkastelu 6.2 Pientalotontti A (575 m 2 ) Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Hulevesiallas Kastelutynnyri Viherkatto Tulvatilannetarkastelu 6.3 Pientalotontti B (670 m 2 ) Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Hulevesiallas Kastelutynnyri Viherkatto Tulvatilannetarkastelu 7 Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet katualueilla Yleiset periaatteet 7.2 Suositeltavat menetelmät Lapäisevät päällysteet Hulevesiä johtavat rakenteet Imeytys, suodatus ja viivytysrakenteet 8 Katualueiden hulevesien käsittely Tiikerinsilmän aukio Hulevesiallas Tulvatilannetarkastelu 8.2 Tiikerinsilmä Nurmipainanne 8.3 Savukvartsinkehä, osa A Hulevesiallas Tulvatilannetarkastelu 8.4 Savukvartsinkehä, osa B Hulevesiallas 8.5 Savukvartsinkehä, osa C ja aukio Hulevesiallas Tulvatilannetarkastelu 8.6 Savukvartsinkehä, osa D Kouru 8.7 Tiikerinsilmänpolku Kouru 8.8 Koillis-kaakkoissuuntainen kevyen liikenteen yhteys Tiikerinsilmän aukiolle Kouru 8.9 Lumikvartsinpolku Hulevesialtaat Tulvatilannetarkastelu 8.10 Ruusukvartsinkatu Hulevesialtaat 9 Johtopäätökset ja suositukset jatkosuunnitteluun Korttelikohtaisten hallintamenetelmien vaikutus 9.2 Hulevesirakenteiden huolto ja ylläpito 9.3 Jatkotoimenpiteitä Liitteet 28 Hulevesisuunnitelma 1:1000 Ympäristösuunnitelma 1:1000 3
4 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoitteet ja sisältö Suunnittelualueena on Marja-Vantaan ydinkeskus tan asemakaava ja asemakaavan muutoksen alue (Kivistö, kaavanumero ). Suunnittelualue on rajattu asuntomessukortteleihin ja Työn tavoitteena oli laatia huleveden hallinnan esimerkkejä seuraavissa valituissa kohteissa: pientalotontti kaupunkipientalokortteli kerrostalokortteli katualueet Kerrostalojen pysäköinti on järjestetty parkkitaloihin. Pientalojen autot pysäköidään pihassa. Kaupunkipientaloissa yksi auto pysäköidään pihassa ja toinen parkkitalossa. Työhön liittyvät suunnitelmat ja ohjeet: Työ on laadittu samanaikaisesti Marja-Vantaan keskustan katujen yleissuunnitelman kanssa. Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hu le ve sisuunnitelma, FCG , päivitys syk syllä Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma, Näkymä mennessä ja päivitys Marja-Vantaan keskusta-alueen vesihuollon yleissuunnitelma, Pöyry Vesihuollon runkolinjojen rakennussuunnitelma. Pöyry, Työryhmä Hankkeen työryhmä oli seuraava: Vantaan kaupunki Marika Orava vesihuolto Riikka-Maija Pihlaja asemakaavoitus Lea Varpanen asemakaavoitus Anna-Riitta Kujala asemakaavoitus Hanna Keskinen maisemasuunnittelu Laura Muukka maisemasuunnittelu Susanna Koponen liikennesuunnittelu Ramboll Finland Oy Aino-Kaisa Nuotio maisemasuunnittelu Hanna-Leena Ventin vesihuolto Aija Nuoramo raportointi, taitto Huleveden hallinnan esimerkkien mitoitus Viivytysvaatimus 1 m 3 hulevettä / 100 m 2 tiivistä pintaa Tulvatarkastelu 30 mm ja 50 mm sateet vastaa 10 mm sadetta rankkuus 1 mm/min Vesijohtoverkon yleissuunnitelma. Pöyry, Marja-Vantaan messualueen toiminnallisen puiston suunnittelu. Sito Marja-Vantaan design manuaali. WSP, Ramboll Finland Oy Marja-Vantaan keskustan katujen yleissuunnitelma Jyrki Oinaanoja alue- ja kunnallistekniikka Mikko Siukkola alue- ja kunnallistekniikka Katja Virtala maisemasuunnittelu Elina Kalliala maisemasuunnittelu Työ käynnistettiin ja raporttiluonnos valmistui mennessä. 4 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
5 LÄHTÖKOHDAT 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Vantaan hulevesiohjelma Tämän työn yhtenä lähtökohtana on ollut Vantaan hulevesiohjelma. Hulevesiohjelman päätavoitteet on esitetty alla: 1. Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen 2. Hulevesien laadun parantaminen ennen vastaanottavaan vesistöön laskemista 3. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen 4. Pohjaveden laadun parantaminen ja pohjaveden pinnantason säilyttäminen 5. Vesialueiden arvostuksen nostaminen ja huleveden hyödyntäminen positiivisena resurssina 6. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun parantaminen hulevesiasioissa 7. Vantaan hulevesiin liittyvän toimintamallin kehittäminen Hulevesiohjelmassa on määritelty hulevesien käsittelylle ja johtamiselle tärkeysjärjestys, miten tulee toimia. Prioriteetti järjestys on kuvattu alla: I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. = hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen Esimerkit: sadevesilammet, imeytyspinnat, läpäisevät päällysteet, luonnonmaasto II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä. = suodattaminen maassa ja maan pinnalla Esimerkit: suodatuskentät, pintavalutuskentät, kasvillisuuspainanteet, (tarvittaessa tekniset hulevesisuodattimet) III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. = viivyttäminen avouomissa Esimerkit: avouomastot, hulevesilammet ja kosteikot 2.2 Muut lähtökohdat Yhtenä lähtökohtana tälle suunnitelmalle on ollut FCG:n laatima Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma. Siinä on suunniteltu tulva-allas Marja-Vantaan keskustan koillisreunalle. Marja-Vantaan messualueen hulevedet johdetaan tähän tulva-altaaseen. Allas on mitoitettu oletuksella, että sinne johdettavia hulevesiä on viivytetty jo niiden syntypaikalla mitoituksella 1 m 3 viivytystä / 100 m 2 päällystettyä pintaa kohti. Hulevesien hallinnan taustalla on myös suunnittelualueen tulvaherkkä purkuvesistö, Vantaanjoki, jossa on myös luontoarvoja. Lähtökohtana on täten tasata virtaamat suunnittelualueilta nykytilanteen tasolle. IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. 5
6 3 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA 3 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE 3.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Vanhan Nurmijärventien ja Riipiläntien välissä, Kivistön nykyisen asuinalueen kaakkoispuolella asemakaavoituksessa olevan Marja-Vantaan alueella. Suunnittelualue on nykyisellään metsittynyttä peltoaluetta, jossa on paljon sarkaojia. Suunnittelualue on luokiteltu luonnonmoninaisuuden kannalta oleelliseksi alueeksi. 3.3 Maaperä ja pinnanmuodot Maaperä asuntomessualueella on pääasiassa savea. Alueen kaakkoisreunassa on ollut hiekkaharju, josta on kaivettu hiekkaa, siten että tällä hetkellä kohdassa on hiekkamontut. Hiekkamontun reuna-alueilla voi vielä löytyä alueita, jossa maaperä on hiekkaa. Näillä alueilla on todennäköisesti edellytyksiä hulevesien imeyttämiseen. Imeytyskelpoiset alueet tulee kuitenkin varmistaa maaperä ja vedenjohtavuustutkimuksin. Pohjaveden pinta noudattelee loivapiirteisesti itään laskevan rinteen korkeustasoja. Pohjaveden taso on noin 2-3 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. 3.2 Valuma-alueet ja -reitit Suunnittelualueella ei ole nykytilanteessa sadevesiviemäreitä, vaan hulevedet virtaavat nykyisellään pääosin avouomia pitkin. Alueen hulevedet valuvat Koivupäänojaa pitkin edelleen Vantaanjokeen. Kuvassa 1. näkyy valuma-alueet nykytilanteessa. Kuva on osayleiskaavan hulevesisuunnitelmasta. Kuva 1. Päävaluma-alueet nykytilanteessa (numerointi osayleiskaavan hulevesisuunnitelman mukainen) (Lähde: FCG, muokattu) Kuva 2. Maaperäkartta Sr Si Lj Mr Hk Sa Tv T Kallio Sora Siltti Lieju Moreeni Hiekka Savi Turve Täyttö- ja/tai toiminta-alue 6 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
7 4 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN Tuleva maankäyttö ja sen vaikutukset Marja-Vantaa tulee olemaan merkittävä uusi asuin- ja työpaikkaalue pääkaupunkiseudulla. Sen on suunniteltu tarjoavan asuinmahdollisuuden asukkaalle ja edellytykset uudelle työpaikalle. Suunnittelualue tarkemmin sanottuna on Marja-Vantaan asuntomessualuetta. Asuntomessualue sijaitsee Marja-Vantaan keskustan koilliskulmassa ja on kooltaan noin 5-10 hehtaaria. (Kuva 3) Asuntomessut on tarkoitus pitää Vantaalla vuonna Suunnittelualue on rajattu messualueen kortteleihin ja Asemakaavan mukainen maankäyttö tulee lisäämään alueen hulevesivirtaamia, ellei näitä viivytetä. Marja-Vantaan läpi tulevaisuudessa kulkeva kehärata tulee muuttamaan nykyisten valuma-alueiden rajoja. Tämä ei kuitenkaan vaikuta messualueen hulevesien reitteihin. Aluetta rakennettaessa osavaluma-alueet kuitenkin muuttuvat rakennetun ympäristön pinnantasauksien myötä. Kuvassa 4 on esitetty aikaisemman asemaakaavaehdotuksen mukaiset osavaluma-alueet. Asemakaavaehdotus on muuttunut kuvassa olevasta, mutta siinä näkyy hulevesien tulva-allas, jonne suunnittelualueen hulevedet johdetaan. Kuvassa 4. näkyy Marja-Vantaan keskustan koillisreunalla hulevesien tulva-allas. Nykytilanteessa alue on viivyttänyt tehokkaasti hulevesiä, kun alue on ollut metsää ja hulevedet ovat kulkeneet avo-ojissa. Rakentamisen myötä tämä alueen hulevesivirtaamat tulevat kasvamaan reilusti. Vastaanottava vesistö, Vantaanjoki on tulvaherkkää aluetta ja sinne tulevia virtaamia ei tule kasvattaa. Tästä syystä Marja-Vantaalla ja täten myös messualueella on tärkeää, että syntyviä hulevesivirtaamia pidätetään ja viivytetään niiden syntypaikoilla, jotta alueen vesitase muuttuisi mahdollisimman vähän nykytilanteesta. Suunnittelualue tulee jakautumaan kahteen eri osavaluma-alueeseen. Osa messualueen hulevesistä johdetaan alueen itäreunaa pitkin avo-ojassa ja sadevesiviemärissä Marja-Vantaan keskustan itäosassa olevaan hulevesien tulva-altaaseen. Tulva-allas on mitoitettu sillä oletuksella, että hulevesien viivytystä on tehty jo korttelitasolla mitoituksella 1 m 3 hulevettä viivytetään / 100 m 2 päällystettyä pintaa. Toinen osa Messualueen hulevesistä johdetaan suunnittelualueen lounaisosasta Ruusukvartsinkadun alla kulkevaan sadevesiviemäriin, joka lopulta purkaa samaan hulevesien tulva-altaaseen kuin asuntomessualueen itäosan purkureitti. Tulva-altaasta hulevedet puretaan sadevesiviemäriä ja avo-ojaa pitkin Vantaanjokeen. Kuva 3. Asuntomessualue sijaitsee Marja-Vantaan koilliskulmassa. Lähde: Marja-Vantaan projekti Kuva 4. Mallinnetut pienvaluma-alueet 2010 (Lähde: FCG). Kuvaa on muokattu. 7
8 4 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN 4.2 Tarkasteltavat esimerkkikorttelit ja kadut Tarkasteltavat esimerkkikorttelit on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin messualueen kortteleita yleisesti. Esimerkkikortteleiden 1, 2, 3 ja 4 sijainnit on esitetty kuvassa 5. 1 Pientalotontti A 2 Pientalotontti B 3 Kerrostalokortteli 4 Kaupunkipientalo -kortteli 4.3 Maankäytön aiheuttamat muutokset esimerkkikortteleissa Seuraavaksi on tarkasteltu valittujen esimerkkikortteleiden vaikutusta hulevesiin. Esimerkkikortteleiden tämänhetkiset valumakertoimet ja tulevan tilanteen valumakertoimet arvioitiin. Tulevan tilanteen valumakertoimia ei voitu vielä tietää tarkasti, koska tontin käyttöluonnokset olivat vasta karkealla tasolla, eikä esimerkiksi piha-alueilla käytetyiden päällystettyjenpintojen määrä ollut vielä tiedossa. Laskelmissa arvioitiin kullekin kohteelle valumakertoimet esimerkki toteutusratkaisuissa. Taulukossa 1 näkyy valumakertoimen muutos sekä kasvavat hulevesivirtaamamäärät kunkin esimerkkikorttelin kohdalla. Taulukko 1. Tonttien virtaamat nykytilanteessa sekä suunnitellussa tilanteessa mitoitussateella 150 l/(s*ha) Pientalotontti (A) 575 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 37 % on päällystettyä pintaa. 2 Pientalotontti (B) 670 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 25 % on päällystettyä pintaa. Kerrostalokortteli m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 50 % on päällystettyä pintaa. Kaupunkipientalo -kortteli m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus Esimerkkitapauksessa piha-alueista päällystettyä pintaa noin 46 %. 3 Katualueet valumakerroin, m 2 nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Kuva 5. Esimerkkikortteleiden sijainti. 8 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
9 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 5 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 5.1 Yleiset periaatteet Hulevesiä tulee viivyttää niiden syntypaikoilla, jotta ongelmat eivät moninkertaistu alavirran puolella. Hulevesien hallinnalla pyritään siihen, että alueen vesitase ei merkittävästi muutu maankäytön muutoksesta huolimatta. Hulevesien hallinnan tavoitteena niiden syntylähteillä korttelialueella on hulevesien määrän ja laadullisen kuormituksen vähentäminen sekä hulevesien viivyttäminen korttelialueilla. Hulevesien syntylähteillä tehtävät toimenpiteet painottuvat hulevesien määrän vähentämiseen ja ehkäisyyn sekä pienten ja keskisuurten sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallitsemiseen hajautetuin, luonnonmukaisen kaltaisin toimenpitein lähellä hulevesien syntypaikkaa luontevana osana korttelin rakentamisratkaisua. Hulevesienhallintaratkaisuissa on otettu huomioon messualueella tavoiteltu laadukas, vehreä ja luonnonmukainen yleisilma. Hulevesien määrää korttelialueilla vähennetään käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä ja monikerroksellista vettä hyödyntävää ja pidättävää kasvillisuutta. Lisäksi hulevesiä voidaan hyötykäyttää kastelu-, pesu-, tai huuhteluvetenä. Viherkatot ovat tehokas tapa vähentää hulevesivirtaamia. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista. Suunnitteluratkaisuilla on keskeinen merkitys päällystettyjen alueiden määrään. Kolmikerroksisissa taloissa sekä kerrostaloissa (jos ei läpitalon huoneistoja) pelastusreittien huolellisella suunnittelulla on keskeinen merkitys päällystettyjen pintojen määrään. Pelastusreitit, joiden leveys on vähintään 3,5 metriä (kaarteissa tätä enemmän) tulee olla päällystettyä kovaa pintaa, samoin kuin pelastuspaikat ainakin pelastusajoneuvon tukijalkojen osalta. Päällystemateriaaleissa tulee suosia vettä läpäiseviä päällysteitä. Tonttialueilla liikennöinti suunnitellaan siten, että pelastusreittejä voidaan hyödyntää liikennöintiin ja vältytään ylimääräisiltä päällystetyiltä reiteiltä. Pelastustiet on kuitenkin aina oltava vapaina pelastuskäyttöön. 5.2 Suositeltavat menetelmät Hulevesien hallinnan suositeltavia menetelmiä korttelialueilla ovat esimerkiksi hulevesipainanteet, imeytyskaistat, viherkatot, vettäläpäisevät pinnat ja rakennetut hulevesialtaat. Enemmän tilaa vaativia biopidätys- ja suodatusalueita eli ns. sadepuutarhoja voidaan rakentaa suuremmilla pihoilla. Hulevesiä on suositeltavaa johtaa maanpinnan päällä avo-ojissa ja pintakouruissa niin paljon kuin mahdollista. Tällöin hulevesiä saadaan johdettua hulevesialtaisiin ja muihin viivytysratkaisuihin. Tonteilla voidaan joutua turvautumaan osittain myös maanalaisiin viivytysrakenteisiin. Tällaisia ovat mm. hulevesikasetit, maanalaiset säiliöt tai ylimitoitettu sadevesiputkiston ja padottavankaivon yhdistelmä. Maanalaiset viivytysjärjestelmissä voi ongelmaksi tulla korkeustasot. Maanalaisissa hulevesien viivytysjärjestelmissä tulee aina tarkistaa, että järjestelmästä päästään purkamaan vedet sadevesiviemäriin tai muuhun vastaavaan. Hulevesien imeyttävissä ja viivyttävissä ratkaisuissa tulee huomioida Suomen rakentamismääräykset. Hulevesialtaiden tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä rakennuksesta ja maan pinnan kaltevuuden tulee olla kolmen metrin matkalla vähintään 5% rakennuksesta poispäin, jotta hulevedet eivät ohjaudu rakennuksen perustuksiin. Muussa tapauksessa rakennuksen perustusten tulee olla vesieristettyjä. Lisäksi hulevesiaihe voidaan tiivistää vettä läpäisemättömäksi niillä osuuksilla, joissa kolmen metrin etäisyysvaatimus rakennukseen ei täyty. Hulevesien imeyttäminen edellyttää yleensä maaperältään vähintään kohtuullista läpäisevyyttä. Marja-Vantaan keskustan messualueella maaperä on pääasiassa savea. Tällaiseen maaperään hulevesien imeyttäminen ei onnistu. Hulevesien imeyttäminen on mahdollista Marja-Vantaan keskustan savipitoisilla alueilla, vain kun rakenne varustetaan salaojilla, jolloin se toimii osittain imeyttävänä ja osittain suodattavana. Imeytysrakenne vaatii esimerkiksi sepelikerroksen tai muun vettä läpäisevän kerroksen. Hulevesiä imeyttävien rakenteiden pohjasta tulee olla riittävä etäisyys pohjaveteen (suositus on noin metri). Tämä vaatimus täyttyy Marja-Vantaan keskustan alueella, jossa pohjaveden pinta on noin 2-3 metrin syvyydessä maan pinnasta. Kortteleiden pysäköintialueiden ja liikennöityjen alueiden päällysteiltä tulevat hulevedet sisältävät yleensä paljon kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineksia, joten ne on syytä ohjata pintavalutuksen tai nurmipintaisen painanteen kautta varsinaiseen hulevettä pidättävään, suodattavaan tai imeyttävään rakenteeseen. Kuva 6. Katujen tasausluonnos ja tasauksen mukaiset valuma-alueiden rajat. 9
10 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA Kuva 7. Nurmisaumainen betonikiveys toimii läpäisevänä päällysteenä. Kuva 9. Esimerkki biopidätysalueen rakenteesta. Rakennetta käytettiin STORM- WATER-tutkimuksen koelysimetrien rakenteena. Tutkimuksessa selvitettiin biosuodatinten toimintaa suomalaisissa olosuhteissa. Kuva 8. Tyyppikuva biosuodatuksen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. Kuva 10. Tyyppikuva viherkaton rakenteesta ja toiminnasta. Vesi imeytyy kasvualustaan ja johtuu hitaasti salaojakerrosta myöten vesikouruihin. Mahdollinen imeytymätön vesi valuu vesikouruun kasvillisuuden pintaa pitkin. 10 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
11 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 Kuva 11. Kasvualustasta ja katon kantavuudesta riippuen viherkatolla voi olla runsastakin kasvillisuutta ja istutuksia tai katto voi olla yksinkertainen vihreä sammal-maksaruohokatto. Vasemmalla autotallin katto Espoossa, oikealla Gävlen kirjasto Ruotsissa. Kuva 12. Hulevesiä voidaan hyödyntää vesiaiheina tiiviissäkin ympäristöissä. 11
12 6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU 6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU Hulevesien korttelikohtaisessa tarkastelussa on käytetty asemakaavaehdotuksen pohjaa, joka on päivätty Viivytystarpeiden mitoitus Viivytystarpeet on laskettu mitoituksella 1 m 3 huleveden viivytystilavuus / 100 m 2 päällystetty pinta. 6.1 Kerrostalokortteli Kerrostalokortteli Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus rakennus rakennus rakennus 4, viherkatto 0 piha-alue (kivituhka) 11.4 piha-alue (asfaltti) 16.2 Yhteensä 31.5 (36.3) Kerrostalokorttelin suurimman tasaustarpeen muodostaa piha-alue, jos se on päällystetty vettä läpäisemättömällä pinnalla. Hulevesimääriin voidaan vaikuttaa korttelitasolla huomattavasti pintamateriaalien valinnoilla. Leikkipaikan turva-alustana pihalla voidaan esimerkiksi käyttää vettä läpäisevää turva-alustaa ja osa päällysteistä korvata esimerkiksi nurmisaumaisella betonikiveyksellä. Lumikvarsinpolun puolella pensasaidalla aidatut piha-alueet kallistuvat Lumikvartsinpolun suuntaan. Vain oleskelupaikoilla käytetään päällystettyä pintaa ja muutoin suositaan monikerroksellista kasvillisuutta kuten maanpeiteperennoja ja yksittäisiä pensaita. Niiltä osin kuin hulevedet eivät imeydy etupihoille, niiden sallitaan valua Lumikvartsinpolun hulevesialtaisiin. LUMIKVARTSINPOLKU Esimerkkitonttiratkaisussa hulevesivirtaamien tasaus on hoidettu hulevesipainanteilla, viherkatoilla, ylimitoitetulla sadevesiviemäreillä ja mahdollisesti yhden pyörävaraston osalta räystään alle sijoitettavalla säiliöllä. Taulukossa 2 on eritelty kerrostalokorttelin taloyhtiökohtaiset hulevesien tasaustarpeet. Laskelmissa on oletettu, että kerrostalokorttelin sisäpihalla sijaitsevan leikkipaikan pintamateriaali on vettä läpäisevää. RUUSUKVARTSINKATU 12 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
13 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 Taulukko 2. Kerrostalokorttelin taloyhtiöiden hulevesien viivytystarpeet. Taloyhtiöt Kattovesien tasaustarve Piha-alueen tasaustarve Kivituhkapiha Asfalttipiha Hulevesien viivytystarve yhteensä 8.5 m m m m m m m m Viherkatot Kerrostalokorttelin matalimmalle talolle on ehdotettu viherkattoa. Tämä antaisi korkeampiin taloihin vehreän näkymän. Ohutrakenteiset viherkatot ovat yleensä kasvillisuusmatoista toteutettuja kattoja. Kattoviheralueet voivat olla myös rakennettuja yhtenäisiä altaita, joissa esimerkiksi hyötykasvien viljeleminen ja kasvattaminen on mahdollista Hulevesitynnyri Pyörävarastojen vieressä olevalle viljelypalstalle saataisiin kerättyä sadevettä kasteluvedeksi esimerkiksi pyörävaraston räystään alle sijoitetulla tynnyrillä. Tynnyristä ylivaluvat vedet johdettaisiin hulevesipainanteeseen pinnantasausten ja kourujen avulla. Tynnyri tulisi välillä tyhjentää, jotta tynnyrin vesi vaihtuisi, ja viivytystilavuutta olisi käytössä uusia sateita varten Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 95 m 3 50 mm 158 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) kerrostalokorttelin alueelle kertyvä vesimäärä on 158 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 30 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 128 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus on kerrostalokorttelissa keskimäärin 8 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. Viherkattoa on ehdotettu myös pyörävarastojen katoille. Kerrostalokorttelin piha-alueelle ei mahdu juurikaan nurmikkoalueita, joten pyörävarastojen katot tuovat sopivasti lisämahdollisuuksia kasvillisuuden käyttämiselle Hulevesipainanteet Kerrostalojen kattovedet ja piha-alueen hulevedet johdetaan aina kuin mahdollista hulevesipainanteisiin, jotka on muotoilu siten, että sateenaikana näille alueille muodostuu hallittu vesipinta, joka sateen loputtua tyhjenee. Esimerkkitontin ratkaisussa on ehdotettu 7 kappaletta pieniä hulevesipainanteita, joiden tilavuus on 1-4 m 3 ja yhteistilavuus on noin 12 m 3. Kerrostalokorttelin hulevesien viivytystarve on 38 m 3, joten maan päällisillä hulevesipainanteilla, ei saada täytettyä kokonaan viivytysvaatimusta Ylimitoitetut sadevesiviemärit padotuskaivolla Viherkattojen ja hulevesipainanteiden lisäksi kerrostalokorttelin hulevedet johdetaan pois sadevesiviemärissä, joka on tarvittavalta matkalta ylimitoitettu. Sadevesiviemärin loppupäähän tulee kaivo, josta lähtee pieni purkuputki tai vaihtoehtoisesti kaivoon tulee jokin muu padottava rakenne. Padotuskaivo padottaa hulevesiä ylimitoitettuun sadevesiviemäriin ja tontilta lähtevä hulevesivirtaama täyttää tarvitun viivytystarpeen. 13
14 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 6.2 Pientalotontti A (575 m 2 ) Pientalotontti Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 0.9 piha-alue (sis. autopaikan) 1.8 autotalli, viherkatto 0 Yhteensä 2.7 Allas varustetaan ylivuotokaivolla, josta vedet ohjataan kadun hulevesikouruun. Altaan pohja salaojitetaan ja salaoja johdetaan tontin hulevesikaivoon ja siitä edelleen kadun viemäriin. (ks. kuva 8, sivulla 10) Tontin päällystetyiltä pinnoilta sadevedet ohjataan hulevesikourun kautta hulevesialtaaseen Kastelutynnyri Rakennuksen kattovesille varataan kastelutynnyri, jonka vesiä hyödynnetään tontin kasvillisuuden ja kasvimaan kasteluun. Tynnyri voidaan varustaa ylivuodolla (esim. kraana tynnyrin ylälaidassa) ja johtaa vedet hulevesialtaaseen. Tynnyriä on tyhjennettävä aina sadetapahtumien välillä, jotta tilavuus riittää uutta sadetapahtumaa varten Viherkatto Autotallin katto rakennetaan viherkattona. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 8.1 m 3 50 mm 13,5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) pientalotontin A alueelle kertyvä vesimäärä on 13.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 2.7 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 10.8 m 3 vettä. Kuvassa 13 on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus pientalotontilla A on keskimäärin 6 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Tontin pihasuunnitteluratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi käsiteltävien ja viivytettävien hulevesien määrään. Vettä läpäisemättömien päällysteiden pinta-alat pyritään minimoimaan. Pienellä tontilla päällystetyn alueen määrään voidaan eniten vaikuttaa yhdistämällä auton kääntöpaikka ja rakennuksen sisäänkäyntialue. Lisäksi käytetään vettä läpäiseviä päällysteitä kuten kivituhkaa ja nurmisaumaista kiveystä. Istutusalueiden reuna-alueet voidaan toteuttaa pieninä painanteina, joissa nurmialuilta tulevat sadevedet voivat viipyä ilman että siitä on haittaa istutetulle kasvillisuudelle Hulevesiallas Tontin hulevesille rakennetaan tontin sisäänkäynnin yhteyteen hulevesien imeytys/viivytysallas, jonka maksimisyvyys on 0,4 metriä. Allas voi olla ilmeeltään luonnonmukainen luonnonkivillä reunustettu allas, jossa on käytetty hulevesikasvillisuutta. Allas voi olla myös esim. betonirakenteinen allas, mikäli se sopii paremmin tontin ilmeeseen. 14 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
15 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT Pientalotontti B (670 m 2 ) Pientalotontti Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 0.9 piha-alue (sis. autopaikan ja terassin) 1.4 Yhteensä Hulevesiallas Tontille rakennetaan hulevesiallas vastaavaan tapaan kuin tontilla A Kastelutynnyri Kastelutynnyriin ohjataan kattovesiä vastaavasti kuin tontilla A Viherkatto Autotallin katto rakennetaan viherkattona vastaavaan tapaan kuin tontilla A Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 6.9 m 3 50 mm 11.5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) pientalotontin B alueelle kertyvä vesimäärä on 11.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 2.3 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 9.2 m 3 vettä. Kuvassa 13 on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus on pientalotontilla B keskimäärin 5 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Vettä läpäiseviä päällysteitä suositaan kuten pientalotontilla A. Tonttien etupihat liittyvät päällystetyllä pinnalla Tiikerinsilmän aukioon. Rakennukset ovat seitsemän metrin etäisyydestä katualueen reunasta. Rakennusten etupihat kivetään yhtäläisellä nurmisaumaisella kiveyksellä (nurmisaumainen Golf-kivi). Etupihat voidaan poikkeuksellisesti kallistaa aukion suunnalle. Kivetylle etupihalle istutetaan 1-2 rungollista puuta. Puita varten tulee olla kantavaa kasvualustaa vähintään 25 m 3 puuta kohti. Kiveysalue rajataan halkaisijaltaan 1,5 metriä olevalla lattareunuksella ja puiden tyvialue istutetaan maanpeitekasveilla. 15
16 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 6.4 Kaupunkipientalo -kortteli Kaupunkipientalo -kortteli Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 1 (4 kpl), viherkatto 0 (ilman viherkattoa 0.7/rak.) rakennus 2 (2 kpl), viherkatto 0 (ilman viherkattoa 0.6/rak.) rakennus rakennus piha-alue, kivituhka 5.5 parkkialueet, nurmikivi 4.3 Yhteensä Hulevesialtaat Kaupunkipientalo -korttelissa maan pinta laskee koillisesta länteen päin aina Tiikerinsilmäkadun hulevesipainanteeseen. Tiikerinsilmäkatu toimii yhtenä alueen tulvareiteistä. Tasausluonnoksen mukaan maanpinnan tasaus tulee muuttumaan nykytilanteesta. Rakennetussa tilanteessa Kaupunkipientalo -korttelissa maanpinta laskee koillisesta lounaaseen. Kaupunkipientalo -korttelin keskellä sijaitsevalta nurmisaumaiselta kivipäällysteeltä vedet johdetaan ritiläkantisen kourun avulla erillistalojen väliin rakennettavaan laajempaan hulevesialtaaseen. Tähän altaaseen hulevesiä johdetaan lisäksi tontin itäosasta käytävän reunaan rakennetussa avopainanteessa / kourussa. Hulevesialtaasta vedet johdetaan painanteessa Tiikerinsilmä-kadun painanteeseen. Rakennuksen välillä painannetta voidaan laajentaa laajemmaksi alueeksi. Huomioitavaa on, että hulevesiaiheen tulee olla vähintään 3 metrin päässä rakennuksen seinälinjasta. Rakennusten kohdalla tilaa ei ole käytettävissä näin paljon ja tästä syystä rakennusten vieressä hulevedet johdetaan joko syvemmässä avokourussa tai esimerkiksi bentoniittimatolla eristetyssä nurmipainanteessa. Hulevesialtaat varustetaan ylivuotokaivolla, josta vedet johdetaan sadevesiviemäriin. Kaupunkipientalo -korttelin keskellä on sadevesikaivo, jonka kautta hulevedet johdetaan pois tontilta poikkeustilanteessa, esim. jos hulevesikourut ovat jäässä. Käytäviltä hulevedet johdetaan kourun avulla avopainanteisiin ja hulevesialtaisiin Viherkatto Korttelissa olevien matalampien erillistalojen ja autokatosten katot rakennetaan viherkattoina. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista. 16 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
17 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 40.1 m 3 50 mm 83.5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) kaupunkipientalokorttelin alueelle kertyvä vesimäärä on 83.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 16.7 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 66.8 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla on kaupunkipientalokorttelissa keskimäärin 7 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. 17
18 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 7 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KATUALUEILLA 7.1 Yleiset periaatteet Hulevesiä tulee viivyttää katualueilla vastaavasti kuin korttelialueillakin niiden syntypaikoilla, jotta ongelmat eivät moninkertaistu alavirran puolella. Hulevesien hallinnalla pyritään siihen, että alueen vesitase ei merkittävästi muutu maankäytön muutoksesta huolimatta. Hulevesien hallinnan tavoitteena niiden syntylähteillä katualueella on hulevesien määrän ja laadullisen kuormituksen vähentäminen sekä hulevesien viivyttäminen sadetapahtuman aikana siten, että vähitellen sadevedet ohjataan laajempiin imeytys- ja viivytysaltaisiin. Hulevesien syntylähteillä tehtävät toimenpiteet painottuvat hulevesien määrän vähentämiseen ja ehkäisyyn sekä pienten ja keskisuurten sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallitsemiseen hajautetuin, luonnonmukaisen kaltaisin toimenpitein lähellä hulevesien syntypaikkaa luontevana osana kadun rakentamisratkaisua. Katualueilla hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn liikenne ja kapea katutila tuovat rajoituksia. Hulevesiä voidaan vähentää kuitenkin käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä, mikä on mahdollista esimerkiksi pysäköintipaikoilla. Lisäksi hulevesiä voidaan viivyttää ja suodattaa erotuskaistoille rakennettavissa altaissa, jotka on varustettu sekä ylivuodolla että salaojalla. Kouruja ja avopainanteita pitkin hulevesiä voidaan kuljettaa katualueilla oleville aukioille, joissa hulevesien viivyttämiseen on enemmän tilaa käytettävissä. Kohdissa, joissa hulevesikouru menee katualueen poikki, käytetään ritiläkantista kourua. Rankkasateita varten katualueiden tulvareittien on oltava kunnossa. 7.2 Suositeltavat menetelmät Katu alueiden päällysteiltä tulevat hulevedet sisältävät paljon kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineksia, joten viivyttävän, suodattavan ja imeyttävän rakenteen tulee olla sellainen, että sen kunnossapito ja ajoittainen puhdistaminen on helppoa. Hulevesien imeyttäminen edellyttää yleensä maaperältään vähintään kohtuullista läpäisevyyttä. Hulevesien imeyttäminen on mahdollista Marja-Vantaan keskustan savipitoisilla alueilla vain, kun rakenne varustetaan salaojilla, jolloin se toimii osittain imeyttävänä ja osittain suodattavana. Hulevesiä imeyttävien rakenteiden pohjasta tulee olla riittävä etäisyys pohjaveteen (suositus on noin metri). Tämä vaatimus täyttyy Marja-Vantaan keskustan alueella, jossa pohjaveden pinta on noin 2-3 metrin syvyydessä maan pinnasta. Hulevesien imeyttävissä ja viivyttävissä ratkaisuissa tulee huomioida Suomen rakentamismääräykset. Hulevesialtaiden tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä rakennuksesta ja maan pinnan kaltevuuden tulee olla kolmen metrin matkalla vähintään 5% rakennuksesta poispäin, jotta hulevedet eivät ohjaudu rakennuksen perustuksiin. Muussa tapauksessa rakennuksen perustusten tulee olla vesieristettyjä. Lisäksi hulevesiaihe voidaan tiivistää vettä läpäisemättömäksi niillä osuuksilla, joissa kolmen metrin etäisyysvaatimus rakennukseen ei täyty Läpäisevät päällysteet Erotuskaistoilla ja pysäköintipaikoilla voidaan käyttää läpäiseviä päällysteitä kuten nurmisaumaista golfkiveä, harvasaumaista luonnonkiveä tai erilaisia kivituhka- ja sorapintoja Hulevesiä johtavat rakenteet Hulevesiä voidaan johtaa kadun reunatukea, avokourua, ritiläkansista kourua tai erilaista avopainannetta pitkin hulevesien käsittelyyn tarkoitettuun altaaseen Imeytys, suodatus ja viivytysrakenteet Hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja altaita voidaan rakentaa erotuskaistoille tai katuaukioille. Vesiä johdetaan altaaseen esimerkiksi reunatuessa olevasta aukosta tai reunatukeen liitetyn kitakaivon kansiston kautta. Katujen hulevesien käsittelyrakenteet varustetaan ylivuotoputkella, jonka kautta vedet ohjautuvat sadevesiviemäriin sekä salaojalla, joka varmistaa altaan tyhjentymisen seuraavaa sadetapahtumaa varten. Suodattavissa rakenteissa kasvillisuudella on merkitystä sekä hulevesien puhdistamisessa että sen määrän vähentämisessä. Katualueilla käytettävän hulevesikasvillisuuden tulee kestää sekä kadun käytöstä johtuvaa kulutusta että kuivia ja ajoittain kosteita kasvuolosuhteita. 18 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
19 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY Katualueet Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus katualueet 100 Tulvatilanne Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 300 m 3 50 mm 500 m 3 Kuva 13. Tulvatarkastelut. 19
20 6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU 8.1 Tiikerinsilmän aukio Tiikerinsilmänaukio Tasaustarve (m 3 ) katualueet 55 m Hulevesiallas Aukio rakennetaan muodoltaan koveraksi siten, että alin kohta on aukion keskellä. Aukion keskelle rakennettaan hulevesiallas, johon johdetaan aukion hulevedet. Hulevesiä johdetaan avokourussa (esim. nupukivikouru) myös ympäröiviltä raiteilta tulevat vedet. Aukion viereisten tonttien etupihat voidaan kallistaa aukion suunnalle siten, että niiden hulevedet, jotka eivät imeydy nurmisaumaiselta kiveysalueelta, valuvat aukion hulevesialtaaseen. Hulevesialtaan syvyys on noin 0,4 metriä ja altaan kivireunukset upotetaan aukion pinnan tasoon. Osassa hulevesiallasta käytetään vettä hyödyntävää ja puhdistavaa kosteikkokasvillisuutta sekä luonnonkivi ja sepelipintoja. Kosteikkokasvillisuuden alue voidaan tiivistää siten, että vaativimpien kosteikkokasvien osalla on aina vettä. Hulevesiallas varustetaan ylivuotoputkella ja pohja salaojalla. Altaan tulee ainakin osittain tyhjentyä sadetapahtumien välillä, jotta varmistetaan riittävä tilavuus seuraavan sadetapahtuman ajaksi. Hulevesialtaan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Altaan ympärillä voi olla rungollisia puita ja esim. kivipaaseja, jotka rajoittavat liikennöintiä ja toimivat samalla istuimina. Suunnitelmakartassa esitetty hulevesialtaan viivytyskapasiteetti on noin 40 m 3. Tämä ei kata altaaseen johdettavien hulevesimäärän teoreettista viivytystarvetta (55 m 3 ). Hulevedet johtuvat kuitenkin tästä eteenpäin vielä hiekkakuopassa sijaitsevaan hulevesien viivytysalueeseen. Tästä syystä on perusteltua mitoittaa aukion hulevesiallas toiminnallisuuden ja esteettisyyden, ei ainoataan viivytystarpeen mukaan Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 165 m 3 50 mm 275 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) katualueilta, joiden hulevedet johdetaan pintakouruja pitkin Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaaseen, kertyvä vesimäärä on 275 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 41 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 234 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla on tiikerinsilmän aukion hulevesialtaaseen katualueilta johdettavien hulevesien osalta keskimäärin 9 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. Tiikerinsilmä aukiolta on tulvareitti Kvartsijuonekujaa pitkin hiekkakuopalle. 20 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
21 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY Tiikerinsilmä 8.3 Savukvartsinkehä, osa A Nurmipainanne Tiikerinsilmä-kadun itäreunassa ajoradan ja tontin välissä on 4 metriä leveä tila viherkaistalle, jonka reunassa on nupukivikouru hulevesien kuljettamista varten. Kaavassa kaistalle on esitetty puurivi. Kadun ylin kohta on kadun pohjoispäässä Tiikerinsilmän aukion rajauksessa. Tiikerinsilmäkatu toimii tulvareittinä, josta vedet ohjautuvat sorakuoppaan alueen eteläosaan. Savukvartsinkehä, osa A Tasaustarve (m 3 ) katualueet 17 m Hulevesiallas Kadun ylin kohta on kadun länsipäässä Lipputien liittymässä. Katu laskee kohti Savukvartsinkehän aukiota. Ajoradan molemmin puolin on 3,5 metriä leveät erotuskaistat, joihin on osoitettu pitkittäispysäköintiä. Pysäköinti on erotettu ajoradasta madalletulla reunatuella. Tonttiliittymien jälkeen erotuskaistalle rakennetaan korkealla reunatuella rajatut 3,0 metriä leveät ja syvimmältä kohdaltaan 0,4 metriä syvät hulevesialtaat, joihin vesi ohjataan reunatukilinjaan asennetun hulevesikansiston (kitakaivon kansisto) kautta. Jalkakäytävän puolella hulevesialtaan viereen jätetään 0,5 metriä leveä ero- tuskaista. Altaiden reunoilla käytetään mattomaisena istutettavia heiniä, jotka kestävät sekä kosteita että kuivia olosuhteita. Altaan pohja verhoillaan luonnonkivillä. Allas varustetaan ylivuotokaivolla ja altaan pohja salaojalla. Toinen hulevesiallaspari voidaan rakentaa ennen aukioon erotuskaistan päähän, erityisesti jos alueelta ei menetetä vaadittavien näkemäalueiden takia pysäköintipaikkoja. Hulevesialtaiden takia kadulta jää rakentamatta yhteensä neljä autopaikkaa. Hulevesialtaiden päälle on mahdollista laiturimaisena rakenteena toteuttaa esimerkiksi polkupyörille telineet. Laiturirakennetta on mahdollisuus hyödyntää myös pöytä/penkki-paikkoina. TIIKERINSILMÄ Kuva 14. Detalji Savukvartsinkehältä, osalta A 21
22 8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 51 m 3 50 mm 85 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Savukvartsinkehän osalta A kertyvä vesimäärä on 85 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 17 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 68 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla Savukvartsinkehän osalla A on keskimäärin 6 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. 8.4 Savukvartsinkehä, osa B Hulevesiallas Savukvartsinkehän osassa B katu laskee edelleen itään Tiikerisilmän suuntaan. Tällä katuosuudella 3,5 metriä leveä erotuskaista on vain kadun länsipuolella. Erotuskaistan päähän voidaan rakentaa vastaava hulevesiallas kuin Savukvartsinkehän osalla A, varsinkin jos ei menetetä autopaikkoja. SAVUKVARTSINKEHÄ, OSA B 8.5 Savukvartsinkehä, osa C ja aukio SAVUKVARTSINKEHÄ, OSA C AUKIO Kuva 15. Leikkaus Savukvartsinkehältä, osalta A 22 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
23 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 Savukvartsinkehällä osalla D on nupukivikouru, jota pitkin hulevesiä johdetaan Tiikerinsilmäaukion hulevesiaiheeseen kadun tasauksen mukaan. Tiikerinsilmäpolun toisessa reunassa on nupukivikouru vastaavaan tapaan kuin Savukvartsinkehällä osalla D. Neliön muotoinen aukio Tasaustarve (m 3 ) aukio 2 m Hulevesiallas Savukvartsinkehän osien A ja C risteyksessä on nelikulmainen aukio, johon on suunniteltu samanlaista hulevesiaihetta kuin Lumikvartsinpolulle (katso kpl 8.9). Tähän hulevesiaiheeseen johdetaan hulevesiä aukiolta ja läheisiltä katualueilta mahdollisuuksien mukaan. Katualueiden hulevesien viivytyksessä aukiolla on sama tilanne kuin Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaassa. Hulevedet johtuvat tästä vielä eteenpäin hiekkakuopassa sijaitsevaan hulevesien viivytysalueeseen. Tästä syystä on perusteltua mitoittaa aukion hulevesiallas toiminnallisuuden ja esteettisyyden, ei ainoataan viivytystarpeen mukaan.hulevesialtaassa voi viivyttää tarvittaessa ja mahdollisuuksien salliessa myös viereisen rakennuksen kattovesiä. 8.6 Savukvartsinkehä, osa D Kouru Savukvartsinkehän osassa D pituuskaltevuudet vaihtelevat katujaksoittain. Tällä katuosuudella ei ole tilaa hulevesiä käsitteleviin rakenteisiin. Ajoradan leveys on 5, 0 metriä ja ulkokehällä erotuskaistan leveys on 0,5 metriä ja sisäkehällä 1,5 metriä. Sisäkehän erotuskaistalle, johon katu kallistetaan, rakennetaan nupukivinen hulevesikouru, jossa hulevesiä johdetaan Tiikerinsilmän aukiolle. Talviaikainen hulevesien poistuminen varmistetaan sadevesikaivojen ja -viemäreiden avulla. Katualuetta rajaa ulkokehällä tontin puolella oleva lohkokivimuuri ja sisäkehällä leikattu pensasaita. Kourun ja pensasaidan väli noppakivetään Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 27 m 3 50 mm 45 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Savukvartsinkehän osalta C ja neliön muotoiselta aukiolta kertyvä vesimäärä on 45 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 9 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 36 m 3 vettä. kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla Savukvartsinkehän osalla C on keskimäärin 9 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tulvareitti kulkee Savukvatrinkehää ja Kvartsijuonenpolkua pitkin hiekkamontulle. Kuva 16. Leikkaus Savukvartsinkehältä, osalta D. SAVUKVARTSINKEHÄ, OSA D 23
24 8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY TIIKERINSILMÄNPOLKU 8.7 Tiikerinsilmänpolku Tiikerinsilmänpolku on itä-länsi -suuntainen kevyen liikenteen väylä Tiikerinsilmän aukion molemmin puolin Kouru Raitti rajautuu vaihdellen raitin molemmille puolille tontin rajoille toteutettaviin istutusalueisiin. Raitin pohjoisreunalle rakennetaan raittia ja istutusalueita rajaava nupukivikouru, jota pitkin hulevedet ohjataan Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaaseen. Raitin toisella reunalla olevat istutukset voidaan rajata nupukivireunuksella, joka tässä tapauksessa ei tarvitse olla kourumainen rakenne. Raitin istutuksina ovat liito-oravien kulkureitiksi tarkoitetut suurena istutettavat rungolliset lehtipuut ja maanpeitekasvillisuus. Soikion muotoiset istutusalueet on muotoiltu kuperaksi. 8.8 Koillis-Kaakkois suuntainen kevyen liikenteen yhteys Tiikerinsilmän aukiolle Kouru Raitin vesiä on mahdollista ohjata kourun (tai reunatuen) avulla vastaavaan tapaan kuin itä-länsisuuntaisella raitilla. 24 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE
25 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY Lumikvartsinpolku Lumikvartsinpolku Tasaustarve (m 3 ) katualueet 15 m Hulevesialtaat Lumikvartsinpolun ylin kohta pituussuunnassa on raitin keskellä, josta raitti kallistuu molempiin suuntiin. Poikittaissuunnassa Lumikvartsinpolun alin kohta on raitin keskellä. Raitin vedet ohjataan raitin keskellä olevan kourun avulla hulevesialtaisiin, jotka muotokieleltään ovat soikiomaisia kuten Tiikerinsilmänpolun istutusalueet. Soikion muotoisten lehdyköiden hulevesialtaiden toinen reuna voi olla korotettu muuri ja toinen reuna 0-tasossa oleva muuri. Tällöin maan pinta saadaan muotoilluksi siten, että muuriin viereiset istutukset tulevat kaltevalla pinnalla hyvin esille eivätkä istutettavat puut kärsi liiasta märkyydestä. Altaan pohjan syvyys lehdykän toisessa reunassa on -0,4 metrin syvyydellä. Maan pintaa nostetaan altaan 0-tasossa olevan reunuksen luona, jolloin altaassa voi olla eri veden korkeuksia hyödyntäviä kasveja. Osa altaan pohjasta voi olla luonnonkivi tai sepelipintaa. Hulevesiaiheen yli voi olla astinkiviä ja lehdykässä luonnonkiviä myös istuskelua varten. Altaan turvallisuutta (joutumista altaaseen) parannetaan raitille istutettavilla puilla sekä pöytä/tuoli-ryhmillä. Raitti toimii pelastusreittinä, joten raitilla tulee olla vapaata tilaa pelastuspaikaksi. Altaat varustetaan salaojaputkella, jotta varmistetaan niiden tyhjentyminen seuraavaa sadetapahtumaa varten Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 30 m 3 50 mm 45 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Lumikvartsinpolulta kertyvä vesimäärä on 45 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 15 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 30 m 3 vettä. kuvassa 13 (s. 15) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla Lumikvartsinpolulla on keskimäärin 7 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. 25
MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE HULEVEDEN HALLINNAN PERIAATTEELLISET ESIMERKIT
MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE 17.1.2012 Julkaisija: Toimittajat: Taitto: Kuvat ja piirrokset: Pohjakartat ja kaavat Vantaan kaupunki Ramboll Finland Oy, Nuotio Aino-Kaisa ja Hanna-Leena Ventin Ramboll
LisätiedotHULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY
TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 486 244 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotMarja-Vantaan hulevesien hallinta
Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30
LisätiedotRAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID
RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia
LisätiedotHÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotViisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 974 144 Sisällysluettelo Sivu 1 (5) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotTilaaja Vantaan seurakuntayhtymä. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä Viite KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS
Tilaaja Vantaan seurakuntayhtymä Asiakirjatyyppi Päivämäärä 18.5.2018 Viite 1510037488 KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus Päivämäärä 18.5.2018 Laatija Tarkastaja Roy Snellman Salla Hostikka
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 20601255 22.9.2017 1 JOHDANTO Kaava-alueelta hulevesiä puretaan Komppikujaa pitkin koilliseen, Hakiantieltä länteen ja Svengipuiston viivytysrakenteen kautta etelään. Tässä tarkastelussa
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotÖvergårdsvägen. Soukankaari
K8 K86 K87 K7 K68K7 K69 K70 L6 :50 P5 K P P0 5 0 008 00 09 0 0 0 0 96.00 96.00.00 9.5 9.58.00 0.90 0.00 0.90 6.00.00.00.79 9.9 5.85 7.00 8.08 6.00 8.00 0.9.00 6.00 K 6.66 r0.00 5.00.00 r60.00 r5.00.0 95.67
LisätiedotTULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 31.1.2017 MUUTOS A 8.2.2017 TULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA TULLIPORTINKADUN KAMPUSALUE
LisätiedotLIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN. Tilaaja Lidl Suomi Ky. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä
Tilaaja Lidl Suomi Ky Asiakirjatyyppi Päivämäärä 15.12.2017 Viite 1510037649 LIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN Tarkastus Päivämäärä 15.12.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus
LisätiedotALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty
LisätiedotPalomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut
Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra
LisätiedotKeskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy
Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys NCC Rakennus Oy 30.4.2013 Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys 2 (7) 30.4.2013 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotKARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 2 060 630 Sisällysluettelo Sivu 1 (6) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotKORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA
KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotHULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT
FCG Finnish Consulting Group Oy VANTAAN KAUPUNKI HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT PÄHKINÄRINNE 4 Suunnitelmaselostus 0225-P11790 7.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus
LisätiedotYlöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti
Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelman Raportti 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1
LisätiedotAsunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2
KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!
LisätiedotViheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012
TALOYHTIÖN HULEVESIEN KÄSITTELY Viheralan hulevesipäivä Lahti 6.11.2012 Dipl.ins. Hannes Björninen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taloyhtiön hulevesien oikeaoppinen käsittely 1. Hallinnan tavoitteet 2.
LisätiedotKalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut
Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI Donna id: 1616211 Infran hankenumero: 4050406 Tampereen Infra Pekka Heinonen 24.8.2016 Tampereen
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotVALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja
LisätiedotRankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG
Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen
LisätiedotKIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS
KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS 11.10.2018 VIHERTEHOKKUUS PERIAATTEET Puut pieniä puita Etupiha (köynnös + perenna) Etäisyys 4m rakennuksista Kapeimmilla kohdilla pylväspuita
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
LisätiedotS-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net
Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
LisätiedotJyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3
Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotHulevesiselvitys, Automiehenkatu 8
Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ
LisätiedotVANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA. Antti Harju Sami Marttila Suunnitelmaselostus. Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelma Päivämäärä 6.3.2018 VANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Laatija Hyväksyjä Kuvaus Antti Harju Sami
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU
PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 20.6.2018 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2.
LisätiedotAhjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.
0 : : Ahjotie Telitie 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 TELITIE RAHTIKATU RAATEKANKAANTIE e=0.0 e=0. mp- RAATEKANGAS EV ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET EV 0000 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten
LisätiedotRakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen
Kuvalähde: Ramboll Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Miia Ajo SRV Yhtiöt Oyj Hulevedet 2.0 seminaari, Espoo 19.1.2017 Esityksen esimerkkialueet Vermontie (Siemensin alue,
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
Lisätiedot250-AS-KEM. 2h+k+s. 59,3 m2. 2h+k+s 56,2 m2 APK APK JKP AULA PP SK/ LVK APK APK JKP JKP APK L L L APK L APK. 2h+kk+s 49,1 m2 1h+kt 31,6 m2.
250-AS-KEM 413,3 m2 250-KRSAA 453,9 m2 250-AS-KEM 304,9 m2 250-KRSAA 349,1 m2 250-AS-KEM 304,9 m2 250-KRSAA 348,5 m2 51,9 m2 VK VK P 3h+k+s 80,0 m2 JK / VK +s 38, m2 AUA 59,3 m2 56,2 m2 59,3 m2 56,2 m2
LisätiedotSUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU
SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN
LisätiedotHulevesiselvitys Näsilinnankatu 39
Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE
LisätiedotTammelan hulevesiselvitys
Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotTUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Matti Kaurila, Espoon tilakeskus Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 20.1.2017 TUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS TUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS 2 Päivämäärä 20.1.2017 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotRAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa
RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotGREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti
GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti viherpolitiikan toimenpide periaatteen osana 12/2012 valmistui maisema-arkkitehtuurin diplomityö (Marja Pelo): Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä diplomityössä
LisätiedotNASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014
LisätiedotLIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI
LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA KATUKARTTA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI 19 LIITE 1 Ympäristön yleissuunnitelma: - Yleissuunnitelma
LisätiedotMERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS
SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotOY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus
Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotNiemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma
Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012 Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2)
LisätiedotYIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue
LisätiedotHULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA
Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,
LisätiedotASKISTO. Kaavamerkintä. Rak.oik. as.tilaa k- Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite
ASKISTO Kortteli Tontti Lähiosoite Kaavamerkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k- m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta ASKISTO 20035 13 20035 17 20035 18 20035 19 20035 20 Halkotie 20 Halkokuja 3 Halkokuja
LisätiedotKORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.
KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI Näkymä Lusikkatieltä, korttelien 45094 ja 45116 välistä pohjoiseen. Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo, tiivistelmä 2.-3. Asemakaava, määräykset 4.-5 Korttelisuunnitelman
LisätiedotHulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät
Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotKaupunginpuutarhuri Timo Koski :
VUOREKSEN KESKUSPUISTON YLEISSUUNNITELMA Yla 26.8.2008 Dno YPA:8301/670/2006 Kaupunginpuutarhuri Timo Koski 26.8.2008: Vuoreksen keskustassa sijaitsevasta keskuspuistosta on valmistunut yleissuunnitelmaehdotus,
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotMääräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista
LisätiedotLehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo
LisätiedotYIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.6.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue
LisätiedotKuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Lapinrauniontie 3, Kaakkuri. Hulevesiselvitys
Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Lapinrauniontie 3, Kaakkuri 23.5.2018 ALKUSANAT Lapinrauniontie 3:n hulevesiselvitys on laadittu palvelemaan kohteen asemakaavan laadintaa. Selvityksessä
LisätiedotASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA
ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN
LisätiedotTyöpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-
LisätiedotTampere/ Kissanmaa/ 8480
ID- numero 796 678 Hulevesiselvitys 24.01.2013 päivitetty 15.7.2014 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen
LisätiedotKAPULI III HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 7.2.2014 Viite 1510009612 KAPULI III HULEVESISELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, KAPULI III HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.2.2012 Laatija
LisätiedotIGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotTyyntä myrskyn edellä
Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen,
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2
SUUNNITELMASELOSTUS Projekti 1510004515 Päivämäärä 14.11.2014 8.1.2015; lisätty kappale 2.3 Tilaaja Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 Kuva: Rauman kaupunki,
LisätiedotKainulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOENSUUN KAUPUNKI Kainulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.4.2014 120-P23709 Suunnitelmaselostus Ronkainen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
LisätiedotAVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA
M A I S E M A - A R K K I T E H D I T B Y M A N & R U O K O N E N O Y Mannerheimintie 81 00270 Helsinki puhelin 09-857 1761 telefax 09-857 1776 byman.ruokonen@ maisema-arkkitehdit.fi AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI
LisätiedotSUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE
SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät
LisätiedotIHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen
Lisätiedot