I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SISÄLLYS Hallitus Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa, KANEn vapaaehtoistyön kehittäminen työryhmässä ja verkostovaikuttaminen 4 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 5 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi 6 Viestintä, kampanjat, tapahtumat 7 Viestintä ammattilaisille ja aktiiveille 8 3. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 9 Valikkoverkostot vapaaehtoistyötä varten yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä 11 Vapaaehtoiskeskukset voimavaraksi kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä12 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 13 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 15 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 15 1

2 III Resurssit ja riskit Verkostot ja jäsenistö 16 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 16 Hallitus 17 Henkilöstö 17 Talous 18 2

3 I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtoistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa, parantaa elämän laatua ja lisää terveitä elinvuosia. Vapaaehtoistoiminta on yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita, ja sitä koettelee syksyllä 2015 niin turvapaikanhakijoiden tulva kuin maailmantalouden lama. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Sektorirajat ylittävä valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan toiminnan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaisesti Kansalaisareena on vapaaehtoistyön puolestapuhuja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja joka ajaa vapaaehtoisten etua ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan arvoja ovat avoimuus, innovatiivisuus, innostavuus ja vastuullisuus. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I II III IV Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 Kansalaisareenan toimintaa ohjaa hallituksen laatima ja syyskokouksen 2014 hyväksymä järjestöstrategia vuosille ( Arvolupaus 2016: Kansalaisareena tarjoaa vapaaehtoistoiminnan kentälle omia vapaaehtoistehtäviä, tekee työtä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan arvostuksen lisäämiseksi, toimintaedellytysten ja näkyvyyden parantamiseksi sekä laadun kehittämiseksi vaikuttamistoiminnan, viestinnän, yhdessä tekemisen, erilaisten kehittämisprojektien ja koulutuksen avulla. Merkityksellinen ja tärkeä työ kolmannella 3

4 sektorilla innostaa edistämään yhteistä hyvää. Kansalaisareenan jäsenille ja kumppaneille tarjotaan mahdollisuus päästä mukaan yhteiseen työhön vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen vaikuttamiseen ja kehittämiseen liittyvään verkostoon. Kansalaisareenan yhteisössä pääsee mukaan rakentamaan aktiivista kansalaisuutta ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Monimuotoinen kansalaistoiminta tarjoaa runsaasti sekä aktiivista paikallista toimintaa että näyttäviä valtakunnallisia tapahtumia. 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on edistää hyviä yhteiskunnallisia edellytyksiä ja olosuhteita vapaaehtoistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara, joka mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus on yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntöön ja viranomaiskäytöntöihin liittyvät epäselvyydet ennaltaehkäisevät isoa osaa vapaaehtoistoiminnasta ja asettavat tällä hetkellä merkittäviä rajoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä; esimerkkinä vaikkapa verottajan kannanotto aikapankkeihin, joiden toiminta ei verottajan mukaan ole vapaaehtoistoimintaa. Aikapankit ovat kuitenkin jo 1980-luvulla Amerikassa kehitetty ja 2000-luvulla laajasti Euroopassa levinnyt vapaaehtoistyön perusmuoto, joka kumpuaa suoraan ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta. Yhteistyö Eduskunnan tukiryhmän kanssa, KANEn vapaaehtoistyön kehittäminen työryhmässä ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. 4

5 Yhteistyölle Eduskunnan tukiryhmän, KANEn ja muiden verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V.E.) linjausten kanssa: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalan kynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (= vapaaehtoiskeskusten toimintamalli) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen kanssa. 2. Toimitaan aktiivisesti Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (KANE) ja neuvottelukunnan alaisessa Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -työryhmässä, jonka puheenjohtaja Kansalaisareenan toiminnanjohtaja on. 5

6 3. Vaikutetaan siihen, että vapaaehtoistyön koordinaatiota vuonna 2015 selvittäneen valtiovarainministeriön työryhmän suosituksia viedään tavoitteellisesti eteenpäin vapaaehtoistyön lainsäädännön ja koordinaation selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi. 4. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein ja viedään systemaattisesti vapaaehtoistyön lainsäädäntöä eteenpäin. 5. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) konkreettisia tavoitteita ja käydään edelleen vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa. 6. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä. 7. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (esim. European Volunteer Center CEV, International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, Self-help Experts -verkosto, Kansalaisyhteiskunta-lehden toimitusneuvosto, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä, Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan toimikunta, Maahan muuttaneita järjestötoimintaan auttava MaaVa -verkosto ja Vapaaehtoistoiminnan opinnallistamista kehittävä Verkkovirta-hanke, jossa ovat mukana muun muassa ammattikorkeakoulut Metropolia ja Haaga-Helia päävastuullisina sekä pääkaupunkiseudun kunnat ja OK-opintokeskus). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 8. Tiivistetään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä lisätään vaikuttamistyötä kunnallisella/paikallisella tasolla. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää ohjaa viestintästrategia ( sekä järjestöstrategia

7 Viestintä, kampanjat, tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa ja paikallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on kuitenkin oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Kansalaisareena tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi yhdessä valikko- ja muun kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoiskeskusten, Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän, KANEn kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -työryhmän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Viestintä on jatkuvaa viestimistä eri kanavissa Kansalaisareenan ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä vapaaehtoistoiminnan keskeisistä tapahtumista, seminaareista, kampanjoista, tutkimus- ja kehittämistuloksista jne. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä, omilla kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, blogit, Twitter jne). Kansalaisareenan kotisivu-uudistus jatkuu, ja Kansalaisareenan blogilla jatketaan yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. Vuonna 2016 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Liikuta minua -kampanja toukokuussa, Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syysjoulukuussa, Vapaaehtoistoiminnan messut sekä Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Avita kaveria - hankkeeseen liittyy viestintä- ja varainhankintakampanja, jota käsitellään luvussa 4. Antti Wihurin rahastolta on haettu rahoitusta vapaaehtoistyön näkyvyyden lisäämiseen ja paikallisen toiminnan tukemiseen. Näkyvyyskampanja koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Vuoden vapaaehtoinen (pääkampanja), Vapaaehtoisten päivä ja Vapaaehtoistoiminnan messut. Näkyvyyskampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksellisyydestä sekä innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Kampanjaa varten on haettu euron erillisrahoitusta. Mikäli erillisrahoitus myönnetään, vuoden 2016 vapaaehtoistoiminnan kampanjat voidaan toteuttaa laajempina kuin mitä on mahdollista Kansalaisareenan perusrahoituksen avulla. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Liikuta minua -kampanja Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Vapaaehtoistoiminnan messut 7

8 Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Metsähallituksen luontopalveluiden, Valon, Allianssin, Palloliiton, Kepan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Mediaviestintä Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkojulkaisu, sosiaalinen media) Kotisivu-uudistus Tavoiteltavat tulokset Liikuta minua -tapahtumia järjestetään yli 40 eri paikkakunnalla Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median sekä sosiaalisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella 2-3 VerkkoAreenaa ilmestyy Blogilla ilmestyy vuoden aikana juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan FB-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu Viestintä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän aseman ylläpitäminen ja vahvistaminen vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Jotta asiantuntemusta pystytään kasvattamaan, tarvitaan myös vapaaehtoistoiminnan sisällön kehittämistä ja uusia kehittämishankkeita. Sisällön kehittämisen uusia hankkeita on käsitelty luvuissa 3 ja 4. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta ja sivuja ylläpidetään ja kehitetään osana Valikon Ak-toimintaa, jolle haetaan rahoitusta vuodesta 2016 lähtien (tarkemmin ks. luku 3) Sähköpostilistoilla (verkosto, hankkeet, toiminnot) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Hankkeiden ja toimintojen FB-sivut ovat toimiva viestinnän väline koordinaattoreille ja muille vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille (esim. ) 8

9 Hankkeissa ja toiminnoissa jalkaudutaan systemaattisesti ja hanke- ja toimintasuunnitelmien mukaisesti tapaamaan alueellisia ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Sähköpostilistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut uudistuvat ja päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenassa ( ) käsitellään aiempaa enemmän myös vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta Tavoiteltavat tulokset Kansalaisareenan uudistuvat internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille sekä hankkeiden ja toimintojen verkostoille Sähköpostilistoille (verkostot, hankkeet, toiminnot) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja, ja valtakunnallisella verkostolistalla on vuoden 2016 lopussa 2000 toimivaa kumppania Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 3. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on eri toimijoiden yhteiskuntavastuun vahvistuminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Kansalaisareena toteutti yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kanssa ajalla kyselyn kuntien ja kolmannen sektorin välisestä kumppanuudesta ( Kyselyyn vastasi 141 kunta-alan hallinnollista johtajaa ympäri maata. Vastanneet edustivat monia toimialoja ja sektoreita; yleisiä työnimikkeitä olivat muun muassa sosiaalijohtaja, hallintojohtaja sekä sivistysjohtaja. Vastanneiden henkilöiden edustamat kunnat vaihtelivat kokonsa puolesta merkittävästi ja mukana oli sekä kuntia alle 1000 että yli asukkaan väkiluvuilla. Suomen kuntien ollessa valtaosin pienehköjä oli aineisto painottunut verrattain suuriin kuntiin. Aineiston ollessa kuitenkin ensisijassa laadullinen on se riittävän edustava kuvailevaan analyysiin kansalaisyhteiskuntayhteistyöstä suomalaisissa kunnissa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten kuntien hallinnossa toimivat henkilöt näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa kehittyvän tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, millä aloilla ja menetelmillä yhteistyötä tehdään nyt ja millä aloilla sitä voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella yhteistyölle ja vapaaehtoisten panokselle on tilausta, ja toimintaa kaivataan etenkin täydentämään kuntien omaa palvelutuotantoa. Todennäköistä ei kuitenkaan ole, että kunnat merkittävästi lisäisivät järjestöjen taloudellista tukemista lähitulevaisuudessa. Avoimissa vastauksissa korostui etenkin puhtaasti vapaaehtoispohjalta tehtävän työn tarve. Lisää kolmannen sektorin toimintaa kaivataan eniten sosiaalialalle ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Sekä 9

10 vanhustenhoidossa, että nuoriso- ja lapsiasioissa kaivataan lisää matalan kynnyksen toimijoita. Esimerkiksi ystävätoiminnalle ja vanhusten seuraksi ulkoiluun tarvittaisiin lisää vapaaehtoisia. Vanhusten hoidon ja nuorten tukemisen ohella kolmatta sektoria kaivataan apuun myös esimerkiksi liikunnan ohjaukseen ja kulttuuritoimintaan. Myös tekniselle puolelle esimerkiksi ympäristön hoitoon toivotaan vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten panosta olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän vanhus-, vammais- kulttuuri- ja liikuntapalveluissa, asuinalueiden hoitoa koskevissa tehtävissä, ympäristönhoidossa, kerhotoiminnassa, lasten ja nuorten liikunnassa, vapaa-aikatoiminnassa ja nuorten tukitoiminnassa, nuorten aktivoinnissa ja harrastustoiminnassa, perheiden tuessa, matalan kynnyksen vapaa-aikapalveluiden tuottajana, aktiivisuuden herättäjinä (kulttuuri- ja liikuntaharrastusporukoiden vetämisessä ja keskustelutilaisuuksien järjestämisessä), kotiseudun identiteetin vahvistamisessa (kotiseutukohteiden ja ilmiöiden esiin nostaminen, retket, tapahtumat, siivouspäivät; museoiden avoinna pito ja pitopalvelut), maahanmuuttajien palveluissa, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisessä, nuorisotyössä, sosiaalisessa toiminnassa ja ystävätoiminnassa, puistojen ja viheralueiden hoidossa, yksinäisyyden torjunnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja hyvinvointia edistävissä ryhmissä, oman terveyden vaalimisessa, ennaltaehkäisevissä palveluissa jne. Keskushallintopalvelut taitaa olla ainut, johon en löydä muuta (vapaaehtois)yhteyttä kuin tuon jo mainitsemani kehittämistehtävän ja talous- ja toimintasuunnittelun, sanoo eräs vastaaja. Kuntatoimijoiden silmissä suurimmat haasteet liittyvät järjestöjen resursseihin. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit nähdään jarruksi kasvun tiellä. Vastaajista noin 70 % katsoo järjestöjen toiminnan rahoituksen epävarmuuden ainakin jossain määrin esteeksi. Yhtä suuri osa katsoo myös järjestöväen ikääntymisen ja nuorten toimijoiden puutteen jarruksi. Järjestöjen osaamisen taso herättää myös merkittävässä osassa vastaajista epävarmuutta. Kolmatta sektoria kaivataan nimenomaan matalan kynnyksen toiminnan osaksi ja pakollisten julkisten palvelujen rinnalle, ei niiden tilalle. Merkittävä osa vastaajista katsoo, etteivät järjestöt pysty houkuttelemaan riittävästi osaavaa työvoimaa. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että myös lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa. Yhteistyön jatkumisen ja lisäämisen näkökulmasta on hyvin positiivista, että vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että kunnat tarvitsevat järjestöjen tuottamia palveluita. Vain alle 4 % vastaajista katsoi, että kunta pystyy itse vastaamaan palvelujen tuottamisesta. Yleisesti voidaan sanoa, että kuntasektorin näkökulmasta tulevaisuuden yhteistyö perustuu kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Järjestöjen palveluita tarvitaan nimenomaisesti kuntien omien palveluiden rinnalle palvelutasoa parantaviksi palveluiksi. Myös sopimusperustaisuus on lisääntymässä ja täydentäviä palveluja tuotetaan usein yhteistyösopimusten puitteissa. Vähenevien resurssien oloissa ei esimerkiksi rahallisten avustusten kasvuun uskota ja vaikuttaakin siltä, että järjestöt joutuvat hankkimaan rahoitustaan yhä enenevissä määrin muista lähteistä. Kyselyyn vastanneet vaikuttavat kuitenkin toisaalta tietävän sen, kuinka ahtaalla järjestöt ovat rahoituksen kanssa. Rahoituksen kiristyminen ei siis todennäköisesti kieli suhtautumisesta järjestöihin, vaan pikemminkin yleisestä kuntatalouden tilasta. Ostopalveluita kolmannelta sektorilta käytetään etenkin sosiaali- ja terveyspuolella, mutta uusia yhteistyön kohteita kysyttäessä painotus on vapaaehtoisvoimin tehtävän työn kysynnässä. 10

11 Kansalaisareenan kehittämistoiminnan ytimenä on synnyttää uutta laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Kansalaisareena hakee rahoitusta erityisesti kahdelle toiminnolle/hankkeelle, joiden tavoitteena on tuottaa uutta vapaaehtoistoimintaa kuntien ja kolmannen sektorin kumppanuudelle: I Valikkoverkostot vapaaehtoistyötä varten yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä (RAY Ak, uusi) Valikkoverkostot ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden omia, alueellisia verkostoja. Valikkoverkostoja tai valikkoverkostojen kaltaisia ryhmiä on tällä hetkellä Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kemi-Tornion alueella, Keski-Uudellamaalla, Kokkolassa, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Raumalla, Salossa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Uusia verkostoja on perustettu tai perusteilla vuonna 2015 Lahteen, Lappeenrantaan, Rovaniemelle ja Hyvinkäälle. Ensimmäinen valikkoverkosto on perustettu vuonna 2002 Helsinkiin. Avustusta haetaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä verkostojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Päätavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti kehittämällä valikkoverkostojen osaamista ja verkostojen välistä yhteistyötä. Alatavoitteet ovat seuraavat: vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ammatillisen osaamisen syventäminen yhteisen ymmärryksen kehittäminen siitä, mitä on laadukas vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin ja kuntien yhteistyön kehittäminen alueellisella tasolla sekä vapaaehtoistoiminnan paikallisen ja valtakunnallisen viestinnän tehostuminen ja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvu. Kansalaisareena on ylläpitänyt valikkoverkostojen sähköpostilistoja ja internet-sivuja, jakanut tietoa listojen ja sosiaalisen median avulla, viestinyt suoraan alueellisissa verkostoissa toimivien kanssa, järjestänyt koulutuksellisia miniseminaareja (vuonna 2015 Miniseminaari vapaaehtoistoiminnan trendeistä ja uusista tuulista sekä Miniseminaari vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta) sekä järjestänyt vuosittaisen valtakunnallisen seminaarin yhdessä alueellisten valikkoverkostojen kanssa (vuonna Tampereella). Valikkotyön kehittäminen edellyttää verkostojen välisen yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä sekä tuki- ja kehittämistoiminnan jalkauttamista. Suurin hyöty valikkotoiminnasta saadaan, kun alueelliset verkostot erikoistuvat omien vahvuusalueidensa kehittämiseen ja verkostot keskenään jakavat tietoa ja tekevät päätöksiä hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista. Ak-rahoituksen avulla tällainen jalkautettu ruohonjuuritason verkostokehittäminen tulee mahdolliseksi. Kaikki valikkotoiminnassa kehitetty osaaminen ja tieto jaetaan koko vapaaehtoistoiminnan kentälle. Toiminta toteutetaan koulutustilaisuuksin, seminaarein, oppimisympäristö Moodlessa tai vastaavassa (esim. Innokylä) ja internetin keinoin tietoa jakamalla. Kehittämistavoitteet aihealueittain vuosille ovat seuraavat: vapaaehtoisten peruskoulutus: Helsingin valikkoverkosto vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arviointi: Helsingin, Lahden, Meri-Lapin, Kokkolan, Hyvinkään ja Espoon valikkoverkosto 11

12 vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin prosessit: Helsingin, Tampereen, Salon, Turun, Kokkolan, Jyväskylän, Hyvinkään ja Keski-Uudenmaan valikkoverkosto kuntayhteistyö: Keski-Uudenmaan, Turun, Lahden ja Hyvinkään valikkoverkosto ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinta: Helsingin, Tampereen ja Porin valikkoverkosto vapaaehtoistyön yhteiset pelisäännöt, riskien hallinta: Espoon ja Kokkolan valikkoverkosto yritysyhteistyö: Helsingin, Meri-Lapin, Porin, Espoon ja Hyvinkään valikkoverkosto työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta: Meri-Lapin ja Kokkolan valikkoverkosto vapaaehtoistoiminnan varainhankinta: Turun ja Keski-Uudenmaan valikkoverkosto oppilaitosyhteistyö ja vapaaehtoistyön opinnollistaminen: Salon, Espoon ja Lahden valikkoverkosto vapaaehtoistoiminnan tiedotus ja markkinointi: Keski-Uudenmaan, Salon ja Lahden valikkoverkosto valikkotoiminnan yleinen kehittäminen, verkostokehittäminen: Tampereen valikkoverkosto vapaaehtoisten identiteetin kehittäminen, vapaaehtoisen itsensä johtamisen kehittäminen: Jyväskylän valikkoverkosto Toimintoon palkataan koordinaattori, osa-aikainen viestinnän ja tapahtumatuotannon asiantuntija sekä osa-aikainen arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija. II Vapaaehtoiskeskukset voimavaraksi kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä (RAY Ck, ) Kansalaisareena hakee Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta kolmivuotiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat seuraavat: Turku Turun kaupunki yhteistyössä Raision ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun seudun valikkoverkoston ja Avustajakeskuksen kanssa Tampere Tampereen kaupunki/museopalvelut/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Kokkola Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Kolmonen Meri-Lappi Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Jyväskylä Jyväskylän kaupunki, Vapari Järvenpää Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry Vantaa Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Hankkeen hyötyinä vapaaehtoistoiminnan laatu paranee ja monipuolistuu sekä saatavuus, laadukkuus ja turvallisuus lisääntyvät. Vapaaehtoistyön ja ammattityön rajapinnat selkiytyvät ja päällekkäisyydet vähenevät. Alueellisen yhteistyön lisääntyminen muun muassa vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamistyössä tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Hankkeen osatavoitteet ovat: 12

13 1) Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista mallia 2) Tiivistetään vapaaehtoiskeskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta 3) Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö vapaaehtoiskeskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö sekä kaksi koordinaattoria, joista toinen on vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija, toinen vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Keväällä 2015 Kansalaisareena selvitti yhteistyössä Taloustutkimuksen, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen kanssa vapaaehtoistyön tekemistä Suomessa. Tutkimusta varten haastateltiin helmi-maaliskuussa henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 1026 Suomen asukasta. Otos edustaa Suomen vuoden ikäistä aikuisväestöä. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä ja suurelta osin samoilla kysymyksillä kuin vastaavana aikana Kansalaisareenan Taloustutkimuksella teettämä selvitys vuonna Vuonna 2015 joka kolmas (32,7 prosenttia) suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä keskimäärin 18,09 tuntia. Vuonna 2010 hiukan useampi (34,4 prosenttia) ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä, mutta tuntimääräksi arvioitiin tuolloin keskimäärin 13,35. Viidessä vuodessa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että hiukan harvempi tekee vapaaehtoistyötä mutta ne jotka tekevät, tekevät entistä enemmän ja vapaaehtoistyön kokonaismäärä on lisääntynyt. Vapaaehtoistyötä tekevien osuus oli pienin ikäryhmässä vuotiaat (18,6 %) ja suurin vuotiaissa (38,3 %) ja vuotiaissa (37,8 %). Halukkuus vapaaehtoistyöhön on suurin ikäryhmässä vuotiaat (yli 75 prosenttia joko tekee tai haluaisi tehdä). Suomalaisista 71 prosenttia on edellä mainitun tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että Lapsia ja nuoria pitäisi kasvattaa vapaaehtoistyöhön osana koulujärjestelmää. Opiskelijoista jopa 92 prosenttia olisi valmis kokeilemaan vapaaehtoistyötä opiskeluaikana, mikäli oppilaitos sen mahdollistaisi. Aineistosta valmistetaan opinnäytetöitä. Tutkimuksen keskeisimpiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa Vuonna 2016 jatketaan yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun vapaaehtoisjohtamiseen liittyvien opintojen kanssa ja vuonna 2015 käynnistynyt yhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu. Seurataan ja edistetään korkeakoulujen tutkinto-opiskeluun liittyvien vapaaehtoistyön opintojaksojen kehittämistä sekä siihen liittyvää yhteistyötä korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden vapaaehtoistyön järjestäjien välillä. Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on muun muassa tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, jotta saadaan 13

14 vapaaehtoistoimintaan tutkimusta, jota voidaan hyödyntää kansallisessa Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan kehittämistyössä. Systemaattista tapahtumayhteistyötä kehitetään. Vapaaehtoistoiminnan ajankohtais- ja tulevaisuusseminaarit järjestetään yhdessä Eduskunnan tukiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomesta puuttuu kansainvälisen vertailun kestävä vapaaehtoistoiminnan osaamista kehittävä taho, ja kotimainen tutkimus on hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan verkkojulkaisussa - VerkkoAreenassa. Kansalaisareena toimii aktiivisesti, jotta tutkimukseen liittyviin tiedon kokoamisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa kouluttaja- ja työnohjaajapankkia päivitetään ja uudistetaan. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa. Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen työssäkäyvistä suomalaisista jopa 80 prosenttia olisi valmis kokeilemaan vapaaehtoistyötä työaikana, mikäli työnantaja antaisi kokeilla luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna selvitetään liittymistä Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta -oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010 TEKES-rahoituksella. Vapaaehtoiskeskus-hankkeessa, Ak-valikkotoiminnassa ja Avita kaveria -hankkeessa keskitytään julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. Kansalaisareena hyödyntää aiheesta yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa syntyneitä opinnäytetöitä, kuten Nora Aholan Arcadaan 2015 tekemää opinnäytetyötä: Arbetstagarnas frivilligarbete som del av företagens samhällsansvar och dess inverkan på anställdas välbefinnande. 4. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Uusia innovaatioita syntyy edellisessä luvussa 14

15 käsitellyissä uusissa kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvissa valikko- ja vapaaehtoiskeskushankkeissa sekä kolmivuotisessa Avita kaveria -hankkeessa. Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke (RAY Ck ) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria -hanke perustuu Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivottiin yhteisiä vapaaehtoisille tarkoitettuja vertaisohjaajakoulutuksia eri puolille Suomea. Toiseksi eniten toivottiin paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivottiin paikallisia työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisten kumppanuusverkostojen kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutus, toiminnan ohjaus ja yhteinen paikallinen markkinointi. Hanke käynnistyi kouluttajakoulutuksella ja siihen liittyvällä vertaistoiminnan ohjaajien jatkokoulutuksella kuudella paikkakunnalla eri puolilla Suomea (Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Tampereen seutu, Uusimaa, Kokkola ja Oulu). Kolmen vuoden aikana koulutetaan kaikkiaan noin 80 vertaisohjaajien kouluttajaa ja jatkokoulutuksena noin 30 vertaistoiminnanohjaajaa. Jatkokoulutetuilla vertaistoiminnanohjaajilla on työnohjauksellisia valmiuksia kouluttaa, ohjata ja tukea vapaaehtoisia vertaisohjaajia. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8 18 vertaisohjaajaa ja kolmen vuoden aikana tuetaan vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa vertaistoimijaa projektin aikana. Hankkeeseen liittyy Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Avita kaveria vertaistuella on merkitystä -näkyvyys- ja varainhankintakampanja. Näkyvyyskampanjoilla haetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Varainhankintakampanjaa varten käynnistetään vuonna 2016 keräys. Yhteistyössä usean eri toimijan kanssa toteutettavaan Vertaisuus näkyväksi -kampanjaan on haettu rahoitusta Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ( euroa). Toimintavuonna 2016 painottuu jatkokoulutuksen toteuttamiseen sekä projektin toiminnan arviointiin ja projektin Avita Kaveri vertaistuella on merkitystä -näkyvyyskampanjaan. Vuoden 2016 alussa valmistuu hankkeen väliraportti. Syksyllä 2016 valmistellaan projektin lopputuotokset, jotka valmistuvat tammikuuhun 2017 mennessä. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, 15

16 oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Tärkeitä kumppaneita ovat ruohonjuuritason vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoryhmät, joita Kansalaisareena on ollut aktiivisesti perustamassa eri puolille Suomea. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu ulospäin järjestöstä. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Toimintavuonna hyödynnetään vuonna 2015 tehdyn jäsenkyselyn tuloksia. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Vapaaehtoistehtäviä tarjotaan hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille ja ne sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Kansalaisareenan omien vapaaehtoisten ohjausprosesseja kehitetään edelleen. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla sekä uusilla rekrykanavilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi-hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla. Tavoitellut tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90 prosenttia Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteista on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus 16

17 Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uutena ohjausvälineenä on käytössä järjestöstrategia ja viestintästrategia Hallitus kokoontuu 6-8 kertaa ja kokoontumisista 1-2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa hallintoa, osa verkostotyöstä (mm. kv-verkostot ja tutkimusverkostot), osa kehittämistyöstä ja osa viestinnästä ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Yleistoimintaan palkatun viestintäsuunnittelijan toimenkuvassa painottuvat viestintä ja kampanjat (VerkkoAreena, sosiaalinen media, kotisivut, Liikuta minua, Vapaaehtoistoiminnan messut, Vuoden vapaaehtoinen, Vapaaehtoisten päivä). Yleistoiminnan suunnittelijan toimenkuvassa painottuvat kehittäminen, arviointi, osa viestintää ja kampanjoita, osa hallintoa, osa verkostotyötä ja jäsentoiminnan kehittäminen. Järjestöassistentin toimenkuvassa painottuvat laskutus, jäsenrekisteri, verkostolistojen päivitykset, tapahtumissa avustaminen ja muut yleistoiminnan avustavat tehtävät. Vapaaehtoistyön sisällöllisten ydin- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi haetaan RAY:n Akavustusta valikkoverkostojen toiminnan tukemiseksi ja siihen liittyvän kehittämis-, tapahtuma- ja kampanjatyön toteuttamiseksi. Toimintoon palkataan tiimi, jossa on koordinaattori, osa-aikainen viestinnän ja tapahtumatuotannon asiantuntija sekä osa-aikainen vapaaehtoistoiminnan arvioinnin ja kehittämisen asiantuntija. Avita kaveria -hankkeessa (RAY Ck) toimii projektinvetäjä. Projektiassistentti jatkaa, mikäli RAY:n ohjeellisessa suunnitelmassa olevaan avustukseen saadaan korotusta tai rahoitus saadaan muuten järjestymään. Vuosina projektiassistentin palkkaukseen on saatu palkkatukea. RAY:n avustuksen lisäksi haetaan erillisrahoitusta Antti Wihurin säätiöltä vertaistuen näkyvyyskampanjaan (päätös tulee marraskuussa 2015). Vapaaehtoiskeskukset voimavaraksi -hankkeeseen (RAY Ck) haetaan rahoitusta projektipäällikön ja kahden koordinaattorin palkkaamiseen. Koordinaattoreista toinen on vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija ja toinen vapaaehtoistoiminnan ja viestinnän asiantuntija. Vapaaehtoiskeskus-hankkeessa kunnat ja alueelliset toimijat ohjaavat hankkeeseen henkilöresursseja. Vuonna 2016/2017 käynnistetään valmistelut uuden toiminnanjohtajan rekrytoimiseksi, nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle vuoden 2017 loppupuolella. Talous Yleisavustuksen piirissä on Kansalaisareenan yleistoiminta ja hallinto sekä hankkeiden yleiskulut. Hankkeiden lisääntymisen myötä aiempaa suurempi osa yleisavustuksesta kohdentuu projektien (talous)hallinnon hoitamiseen. Kansalaisareenan talous kriisiytyi keväällä 2015, kun tilinpäätös 17

18 osoitti, että aiemmilta vuosilta siirtyvät avustukset oli käytetty edellisenä toimintavuonna. Suurimpana syynä talouden kriisiytymiseen oli se, että vuonna 2014 käynnistyi Avita kaveria - hanke, johon liittyvä yleistoiminta piti kattaa yleisavustuksella, vaikka yleistoimintaan ei saatu vastaavaa korotusta. Vuonna 2015 leikattiin kuluja antamalla osa henkilöstön lomarahoista vapaana, rajoittamalla matkustamista, hallituksen kokousten lukumäärää sekä työterveydenhuoltoa ja siirtämällä Vuoden vapaaehtoinen -kilpailu järjestettäväksi seuraavan kerran vasta vuonna Edellä mainituista syistä yleisavustukseen vuodelle 2016 haetaan euroa. Avustustaso mahdollistaa myös mahdollisesti osin palkkatuetun järjestöassistentin palkkaamisen. Kansalaisareena hakee euroa (RAY Ak) vapaaehtoistoiminnan sisällöllisten ydintoimintojen kehittämiseksi yhteistyössä Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkostojen kanssa. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan euron RAY Ck-rahoitusta (ohjeellisessa suunnitelmassa euroa). Avita kaveria -hanketta toteutetaan kaikkiaan kuudella eri suuralueella ja noin 21 kunnassa. Toimintavuosi on hankkeen viimeinen vuosi. Silloin keskitytään erityisesti kouluttajakoulutuksen jatkokoulutuksen (työnohjaukselliset valmiudet) järjestämiseen ja vertaistoiminnan näkyvyyteen. Vuodelta 2014 jäänyt siirtyvä avustus on käytetty vuonna 2015 ja tärkeätä on, että vuodelta 2016 jää siirtyvää avustusta, jotta projektin päätöstoimenpiteet saadaan valmisteltua keväällä Projektin vetäjällä on määräaikainen työsopimus helmikuun 2017 loppuun. Kolmivuotiseen Vapaaehtoiskeskus-hankkeeseen haetaan Ck-rahoitusta euroa vuodelle Kaupunkien järjestöavustusta haetaan syyskuussa Helsingistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen Helsingissä 8000 euroa. Erillisrahoitusta haetaan Antti Wihurin säätiöltä Avita kaveria -hankkeen vertaistuen näkyvyyskampanjaan euroa ja Kansalaisareenan yleistoimintaan vapaaehtoistoiminnan näkyvyyskampanjaan euroa. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi vahvistetaan uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua mahdollisimman laajasti. Rahoituspohjan laajentamiseksi tehdään edelleen työtä. 18