VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI
|
|
- Timo-Pekka Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta: Alueellinen: Turku, Pori, Kankaanpää, Kokkola, Savonlinna, Meri- Lappi, Vantaa ja Jyväskylä (?) Projektin alkamis- ja päättymisajankohta:
2 2 Sisällys 1. Projektin perustelu 2. Projektin tavoitteet 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten ja alueellisten sektorirajat ylittävien verkostojen yhteistyötä ja kumppanuutta 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista mallia Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta Tavoite 3: Kehitetään dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät 5.2 Projektin muut resurssit LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti tarpeesta ja kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio
3 3 1. Projektin perustelu 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö (10/03/2008), että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa vuodelta 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee vahvasti esille myös KANEn Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa. Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia. Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja. Kansalaisareena pitää näistä kohtaamispaikoista valtakunnallista rekisteriä ( > Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain kohtaamispaikkaseminaari. Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on kuitenkin monesti sattumanvaraista ja yhteiset kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat että heiltä puuttuu valtakunnallinen tuki. Tämä tuli erityisen hyvin esille Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella toteuttamassa esiselvityksessä vuosina TEKES -hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta vapaaehtoiskeskusten kehittämiseen haettiin RAY-rahoitusta vuonna 2011 (Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi -hankesuunnitelma RAY:lle 2011;). Rahoitusta ei kuitenkaan tuolloin myönnetty. Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö kokettiin tärkeänä, ja yhteistyön kehittämistä pidettiin tarpeellisena. Tuloksissa ilmeni, että yhteistyön asteessa on selviä eroja eri keskusten välillä. Toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyö nähtiin tärkeänä. Kansalaistoiminnan keskusten vetäjien (henkilöiden ja vetäjäorganisaatioiden edustajien) keskuudessa pidettiin tärkeänä keskinäisen valtakunnallisen yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s ). Tämä hankesuunnitelma perustuu sekä useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin kehittämistarpeista että erityisesti hankesuunnitelmaa varten huhtikuussa 2015 tehtyyn kartoitukseen ja kumppanihakuun. Kumppanihaun pohjalta hankerahoitusta kolmivuotiseen hankkeeseen haetaan toteutettavaksi hanketta Turussa, Porissa, Kankaanpäässä, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Meri-Lapissa ja Vantaalla. Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat: Turku Turun kaupungin kulttuuritoimi (?), Turun Seudun lihastautiyhdistys/avustajakeskus Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva
4 4 Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Kokkola Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Kolmonen Meri Lappi Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Vantaa Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Jyväskylä Jyväskylän kaupunki, Vapaaehtoistoiminta (?) 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset. Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen. Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä, että kehitetään laadukasta vapaaehtoistoimintaa ja sen vaatimia rakenteita. Tämä tavoite on myös Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjausten mukainen, ja avustettavia teemoja ovat niin erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja - mahdollisuudet kuin vapaaehtoistoiminta ja siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi sekä kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö, minkä kehittäminen tässä hankkeessa on keskeistä. 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmä 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten ja alueellisten sektorirajat ylittävien verkostojen yhteistyötä ja kumppanuutta 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet ja niiden toteuttaminen Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista mallia Toteuttaminen: Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot, niiden nykyiset toiminnot ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet Määritellään keskusten tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen kehittämistarpeet
5 5 Sovitaan eri alueilla toimivien keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen liittyvästä vertaisarvioinnista Määritellään ja kuvataan keskuksen toimintamalli sekä työtekijöiden osaamistarpeet ja tehtäväkuvaukset Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta Mahdollistetaan alueellisten toimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien yhteiskehittäminen Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta Toteuttaminen: Sovitaan alueellisten keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan alueelliset kehittämissuunnitelmat Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako ja vastuut Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja kehittäminen Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Toteuttaminen: Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu keskusten toiminnan kehittämiseksi Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden tarkasteluun Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen yhteistyöprosessi Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen suunnitelmallisena yhteistyönä Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt (pilotointi) Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta Viestitään yhteistyöstä ja tuloksista 2.3. Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset: tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus lisääntyy.
6 6 Muut projektista hyötyvät kohderyhmät: Vapaaehtoistoiminnan keskusten toimijat alueilla eri puolilla Suomea: alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin saatavilla. Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella elävänä ja uusiutuvana. Verkostoilla ja yhteisöillä on hyvä valmius vastata vapaaehtoistoiminnan muutostarpeisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin vapaaehtoistoiminnan kautta voidaan vaikuttaa 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy; 1) tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta 2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta sekä keskuksen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä käyttäjätyytyväisyyden seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukeva arviointityökalun kehittämisen seuranta 5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan tietoisuuden lisääntymistä vapaaehtoistoiminnan keskuksista kansalaisten keskuudessa. Suomalaisista vuotiaista 32 prosenttia oli sekä maaliskuussa 2015 että huhtikuussa 2010 sitä mieltä, että tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueella olisi heille tarpeellinen. Lähes sata prosenttia suomalaisista oli maaliskuussa 2015 sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia hyvin. Niistä, jotka eivät tuolloin tehneet vapaaehtoistyötä, 53 prosenttia ilmoitti, että tekisi jos pyydettäisiin. (Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2015: Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus ja Taloustutkimus; Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2010: Kansalaisareena ja Taloustutkimus). 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen kehittämisessä mukana olemiseen. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä. Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun käyttö ja tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä sekä selvitetään vapaaehtoiskeskusten asemaa. 3.2 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli Pääkumppanit ovat vapaaehtoiskeskuksia, jotka omilla alueillaan sitoutuvat vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen työhön. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään kunkin keskuksen osalta erikseen rahoituspäätösten selvittyä. Rahoitusten erilaisuuksista johtuen kokonaisuus määritellään siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen.
7 7 Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat: Turku Turun kaupungin kulttuuritoimi(?) ja Turun Seudun Lihastautiyhdistys/Avustajakeskus Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Kokkola Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Kolmonen Meri Lappi Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Vantaa Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Jyväskylä Jyväskylän kaupunki, Vapaaehtoistoiminta (?) 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivusto Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen kautta Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko hankkeen ajan säännöllisenä, suunnitelmallisena ja jatkuvana prosessina. Arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa prosessin aikaisten, tarvittavat korjausliikkeiden ennakoimisen. Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa. Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia. Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii viestintäkäytännöistä tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhde hallintoon ja vastuut hankkeessa määritellään selkeästi 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2016 Kaikilla alueilla on vähintään 1-2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta, joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit eri alueilla, verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden ja vapaaehtoisten tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan, työsuunnitelmat
8 8 toimintojen kehittämiseksi valmiita, arviointialueet on määritelty ja kriteeristö toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit Vuosi 2017 Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 4 (vertailu, arviointi, kehittäminen), osa tapaamisesta toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun kokeilukäyttö jatkuu, 5-10 verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (esittelymateriaalia, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä. Gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistoimintamahdollisuuksista paikkakunnalla. Vuosi 2018 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; uusitaan tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa; 5-15 lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun käyttö osoittaa, että keskusten toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista. Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 50 % alueista. Toteutetaan 2. (katu)gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kysellyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan
9 9 Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut; vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus kasvanut Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat uusien keskusten perustamista ja olemassa olevien keskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen edelleen kehittymistä Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista Hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina. Hankkeeseen palkattava kehittämisasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tapaamisista pidetään muistiota ja osallistujilta pyydetään palautteet jälkikäteen. 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkostot jatkavat yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, osa-aikainen kehittämisen asiantuntija sekä 1-2 kehittämistä tukevaa koordinaattoria. Projektipäällikkö Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden raameissa pysymisestä Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta
10 10 Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa sen toteutumisesta Osa-aikainen kehittämisen asiantuntija Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä. Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa Koordinaattorit (1-2 hlöä) Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja toimenpiteistään siten, että kaikkien maantieteellisten alueiden on mahdollista pysyä kehittämisyhteistyössä mukana Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä 5.2 Projektin muut resurssit Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla % / htv / alue valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. LÄHTEET Avustustoiminnan linjaukset vuosille ( 2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20- %20Avustustoiminnan%20linjaukset% pdf ) Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset työryhmä ja Kansalaisareena ry: Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet. Raportti kyselystä ajalta ( ) Koskela T (2012). Kehittämishankkeiden arvioinnin tila. Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaalija terveysalan järjestöissä. Avustustoiminnan raportteja 28. Raha-automaattiyhdistys. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: itteet_ pdf
11 11 Kuntoutussäätiö: Artsi-hanke Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007 Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.) Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE) RAY:n avustama vapaaehtoistoiminta. Ohje Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry, arviointisuunnitelma, Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry. Järjestöarviointi, SOSTE: Järjestöbarometri 2014 erityisteema: Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi, RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry ( Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä Suomen aikuisväestöä edustava seurantatutkimus (edellinen vuodelta 2010). Alkuperäinen julkaisematon aineisto maaliskuulta Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa Kansalaisareena ja Taloustutkimus huhtikuu Vapaaehtoistyön adressi eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueille: allekirjoitettu1.pdf Vaikuttavaa järjestötyön tulokset näkyviin. Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä. RAY %A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Itsearviointiopas.pdf
12 12 Valliluoto Sari: Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 4/ LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio
Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus
1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 18.3.2015 Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus Käynnistysprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen toukokuu 2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
Lisätiedot- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Tomi Oravasaari 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - TM, tutkija 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta,
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 5.5.2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen toukokuu 2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotVAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus
LisätiedotVapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.
Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotJOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.
JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti
LisätiedotTavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa
Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning
LisätiedotVapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana
Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 5.5.2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotTurun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009
Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotEtelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia
Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotOPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016
Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotSuomen Changemakerin säännöt
Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali
LisätiedotInnovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi
Innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoistyön koordinaattorien valtakunnallinen Syysseminaari, Helsinki 27.-28.10.2016 Lapinlahden Lähde, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki 2pv/80, 1pv/60,
LisätiedotVertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa
Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
LisätiedotYlitalo Arto Kuntayhtymän johtaja
Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotJÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN
JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotKokkola ja nuorisopalvelut
Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf 2 (7) Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on poliittisesti
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotVapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
LisätiedotKokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri
LisätiedotAikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen
Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
LisätiedotPROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1
OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4
LisätiedotVapaaehtoisena vaikutat
Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden
Lisätiedot8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019
Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen
LisätiedotVapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus
Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto
Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto MUISTIO EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Ke 8.9.2010 klo 14:30-15:50 Pikkuparlamentti, Vaahtera-kabinetti Eduskunnasta: Sanna Lauslahti, pj. (Kok)
LisätiedotELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla
ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa
LisätiedotHANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014
HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotArvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana
Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta
LisätiedotKuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1
8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotRural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotKohti tulevaa - arvioinnin seuraavat askeleet. Maria Salenius, erityisasiantuntija, kuntakehitys ja tutkimus
Kohti tulevaa - arvioinnin seuraavat askeleet Maria Salenius, erityisasiantuntija, kuntakehitys ja tutkimus Arviointi vahvistaa tiedolla johtamista Toiminnan ja tavoitteiden arviointi on keskeinen osa
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotSivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto
Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi
Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotTervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!
Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä
LisätiedotKoulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen
Lisätiedotosallisuushanke Salli
osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 9.6.2014 Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Sallin tavoitteena on Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotVapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti
Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2
Lisätiedot1. Jäsenhankinta ja järjestämistyö. (Menetelmät ja työkalut, Järjestöyhteistyö, Liiton aseman vahvistaminen järjestämisaloilla)
JHL Satakunnan alueryhmän toimintasuunnitelma 2019 1 JHL Satakunnan alueen toimintasuunnitelma 2019 1. Jäsenhankinta ja järjestämistyö. (Menetelmät ja työkalut, Järjestöyhteistyö, Liiton aseman vahvistaminen
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotKJY tänään ammatilliseen malliin. 25.11.2009 Sampo Suihko, Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry.
KJY tänään ammatilliseen malliin 25.11.2009 Sampo Suihko, Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. 2 Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. 3 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotVapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke
Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke Kaisu Lähteenmäki Projektinvetäjä 2014 Projektin käynnistyspalaveri 24.3.2014 Osallistujat Projektin esittely, taustaa ja missä nyt mennään Projektin
LisätiedotYleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
LisätiedotValtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon
LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
Lisätiedot