I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Hallituksen esitys vuosikokoukselle SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen 5 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 6 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tunnetuksi 7 Viestintä, kampanjat ja tapahtumat 7 Viestintä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille 9 3. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 10 Verkostoyhteistyö 10 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 11 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, kaksisuuntainen yritysyhteistyö ja varainhankinnan uudet mallit 12 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä (RAY Ak) 12 1

2 4. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 14 Kansalaisareena vertaisuuden tukena 14 Avita Kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 16 Jeesaan nuori vapaaehtoistoiminnassa 16 III Resurssit 17 Verkostot ja jäsenistö 17 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 18 Hallitus 18 Henkilöstö 19 Talous 20 2

3 I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtoistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa, parantaa elämänlaatua ja lisää terveitä elinvuosia. Vapaaehtoistoiminta on yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Sektorirajat ylittävä valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan toiminnan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaisesti Kansalaisareena on vapaaehtoistyön ja vertaistuen puolestapuhuja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, joka tekee työtä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan missiona on olla johtava vapaaehtoistyön edunvalvoja ja verkosto-osaaja, joka ajaa vapaaehtoisten ja vertaisten etuja ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisareenan visio on, että Kansalaisareenan tekemän työn tuloksena Suomi on kansainvälisesti tunnettu maana, jossa välittäminen, toisista huolehtiminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat korkealla tasolla ja jossa lainsäädäntö ja toimintakäytännöt tukevat kansalaisten keskinäistä ja organisoitua vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Kansalaisareenan arvoja ovat avoimuus, innovatiivisuus, innostavuus ja vastuullisuus. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I II III IV Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen 3

4 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2017 Vuonna 2017 Kansalaisareena juhlii 100-vuotiasta Suomea ja tammikuussa vuotta täyttävää Kansalaisareena teemalla Vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden juhlaa. Kansalaisareenan toimintaa ohjaa hallituksen laatima ja syyskokouksen 2014 hyväksymä järjestöstrategia vuosille ( Vuoden 2017 aikana valmistuu uusi viestintä- ja varainhankintastrategia. Uuden viestintä- ja varainhankintastrategian pohjaksi rakennetaan Kansalaisareena tarina. Arvolupaus 2017: Kansalaisareena tarjoaa vapaaehtoistoiminnan kentälle motivoivia vapaaehtoistehtäviä, työskentelee vapaaehtois- ja vertaistoiminnan arvostuksen lisäämiseksi, toimintaedellytysten ja näkyvyyden parantamiseksi sekä laadun kehittämiseksi vaikuttamistoiminnan, viestinnän, yhdessä tekemisen, kehittämishankkeiden ja koulutuksen avulla. Kansalaisareena tarjoaa jäsenilleen ja kumppaneilleen mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä parantaa toiminnan laatua. Kansalaisareenan yhteisössä rakennetaan aktiivista kansalaisuutta ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Kansalaisareena tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille valtakunnallista, alueellista ja paikallista tukitoimintaa sekä näyttäviä valtakunnallisia tapahtumia. Toimimme avoimesti, vastuullisesti ja ketterästi innostaen, innovatiivisesti kokeilukulttuurin hengessä, yhdenvertaisuutta vahvistaen. 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on edistää hyviä yhteiskunnallisia edellytyksiä ja olosuhteita vapaaehtois- ja vertaistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara, joka mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti verrattuna vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuustekijöitä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. 4

5 Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntöön ja viranomaiskäytäntöihin liittyvät epäselvyydet ennaltaehkäisevät isoa osaa vapaaehtoistoiminnasta ja asettavat merkittäviä rajoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot ja heikoimmin pärjäävät väestöryhmät, kuten työttömät, kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä. Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Yhteistyölle Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja muiden verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V.E.) linjausten kanssa: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalan kynnyksen osallistuminen vapaaehtois- ja vertaistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (esim. vapaaehtoiskeskusten toimintamallin kehittäminen vaikkapa kohtaamispaikkoihin) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle (valikkotoiminta, kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen, vertaiskoulutusten ja -toiminnan kehittäminen) 5

6 Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen kanssa sekä erityisesti vuonna 2016 tukiryhmälle perustetun järjestöverkoston kanssa. 2. Toimitaan tiiviisti yhdessä oikeusministeriön demokratiayksikön kanssa, joka on nimetty vastaamaan vapaaehtoistyön kehittämisen koordinaatiosta kansallisella tasolla. 3. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein ja viedään systemaattisesti vapaaehtoistyön lainsäädäntöä eteenpäin: huolehditaan yhdessä KANEn ja kumppanuusverkoston kanssa siitä, että hallitusohjelmassa olevia tavoitteita osallisuuden tukemisesta ja järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottamisesta normeja purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla, viedään systemaattisesti eteenpäin. 4. Huomioidaan kevään kuntavaalit ja sote-uudistuksen vaikutukset vapaaehtoistoimintaan Kansalaisareenan vaikuttamistoiminnassa. 5. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) konkreettisia tavoitteita ja käydään edelleen vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa. 6. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä. 7. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (European Volunteer Center CEV; International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres; Self-help Experts -verkosto; CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä; Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan toimikunta; MaaVa-verkosto; Vapaaehtoistoiminnan opinnallistamista kehittävä Verkkovirta-hanke, jossa ovat mukana muun muassa ammattikorkeakoulut Metropolia ja Haaga-Helia, Pääkaupunkiseudun kunnat ja Opintokeskus Sivis). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 8. Tiivistetään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä lisätään vaikuttamistyötä alueellisella/paikallisella tasolla erityisesti ottaen huomioon sote-uudistuksen tuomat muutokset. Huomioidaan toiminnassa kuntavaalit keväällä

7 9. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen ajankohtais- ja tulevaisuusseminaareja järjestetään yhdessä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän, yhteistyökumppaneiden ja järjestöverkoston kanssa. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää on ohjannut viestintästrategia sekä järjestöstrategia Vuonna 2017 valmistuu uusi viestintä- ja varainhankintastrategia ja rakennetaan Kansalaisareena tarina. Viestintä, kampanjat ja tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä paitsi vapaaehtois- ja vertaistoiminnan niin myös Kansalaisareenan näkyvyyttä valtakunnallisessa ja paikallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Kansalaisareena tekee vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tunnetuksi yhdessä valikko- ja muun kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoiskeskusten, Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Viestintä on jatkuvaa viestimistä eri kanavissa Kansalaisareenan ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä vapaaehtoistoiminnan keskeisistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista sekä vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ilmiöistä sekä tutkimus- ja kehittämistuloksista. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä, verkosto- ja uutiskirjeissä, VerkkoAreenassa, kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, blogit, Twitter jne). Kansalaisareenan kotisivu-uudistus toteutettiin vuonna Kansalaisareenan blogi jatkaa yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. VerkkoAreena uudistettiin syksyllä 2016 ja vuonna 2017 VerkkoAreenan toimintaa kehitetään edelleen syksyllä 2016 tehdyn lukijakyselyn pohjalta. Vuonna 2017 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Vuoden vapaaehtoinen kampanja syys-joulukuussa ja Vapaaehtoistoiminnan messut ja Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Kampanjoille haetaan Suomi 100 -tunnusta kattoteemalla Sata vuotta suomalaista vapaaehtoisuutta. Vapaaehtoinen kampanja toteutetaan Kaskas Median ja Visit Helsingin kumppanina osana Suomi 100 -juhlavuotta. Tässä kampanjassa Kansalaisareena järjestää kirjoitus- ja audioviestinnällisen kilpailun, jossa kerätään erilaisilta kohderyhmiltä puheenvuoroja siitä, millaista vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea kirjoittajat Suomessa arvostavat ja se voisi olla tulevaisuudessa. Sarjoina ovat alle 18-vuotiaat, 7

8 aikuisväestö ja maahanmuuttajat ja kielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Tekstit voi kirjoittaa itse, sanella tai esittää videolla, mikä mahdollistaa myös muunkielisten osallistumisen. Kohtaamispaikkapäivillä toukokuussa 2017 järjestetään työpaja, jossa annetaan eväitä vertaistuellisten työpajojen järjestämiseen aiheesta kohtaamispaikoissa. Vapaaehtoinen kilpailuun ja -kampanjaan kytketään näkökulma vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistuesta turvallisuuden lisääjänä ja sille haetaan kampanjarahoitusta rikoksentorjuntaneuvostolta. Toimintavuonna käynnistetään vertaistoiminnan ja varainhankinnan kampanja Vertainen tarvitsee vertaista. Kampanjalla juhlistetaan myös sitä, että Kansalaisareena täyttää 25 vuotta vuoden 2018 alussa. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Vapaaehtoinen kampanja Kaskas Median ja Visit Helsingin kumppanina Vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden juhlaa kampanja (Suomi 100 ja Kansalaisareena 25 vuotta) Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Vapaaehtoistoiminnan messut Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Opintokeskus Siviksen, Valon, Allianssin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Vuoden Vertaiskummin valinta ja kansainvälinen vertaistuen päivä Vertainen tarvitsee vertaista -varainhankinta- ja viestintäkampanja Mediaviestintä Uutiskirjeet/Verkostokirjeet Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkojulkaisu, sosiaalinen media) Kotisivut Tavoiteltavat tulokset Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median sekä sosiaalisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella VerkkoAreena ilmestyy uudella alustalla 3 6 kertaa ja levikki kasvaa 30 % Blogissa julkaistaan vuoden aikana juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan FB-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Valtakunnallista verkostokirjettä lähetetään 7 9 kertaa ja levikki kasvaa 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu Kansalaisareenan näkyvyys valtakunnallisessa mediassa lisääntyy 25 % Kansainvälinen vertaistuen päivä näkyy valtakunnallisessa, paikallisessa ja alueellisessa sekä sosiaalisessa mediassa Vuonna 2017 valitaan ensimmäiset 1 3 vertaiskummia 8

9 Viestintä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän aseman ylläpitäminen ja vahvistaminen vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Jotta asiantuntemusta pystytään kasvattamaan, tarvitaan myös vapaaehtoistoiminnan sisällön kehittämistä ja uusia kehittämishankkeita. Sisällön kehittämisen uusia hankkeita on käsitelty luvussa 4. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta ja sivuja ylläpidetään ja kehitetään osana vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-toimintaa (ks. luku 3) Kaikki valikkoverkostojen kehittämistoiminnassa järjestetyt seminaarit toteutetaan ison (noin 100 henkilöä) osallistujamäärän mahdollistavissa tiloissa ja seminaarien sisältö jaetaan mahdollisimman laajasti vapaaehtoistoiminnan kentälle, seminaarien seuraaminen verkon välityksellä pyritään mahdollistamaan Uutiskirjeillä (verkosto, hankkeet, toiminnot) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Hankkeiden ja toimintojen FB-sivut ja -ryhmät ovat toimiva viestinnän ja yhteisen kehittämisen väline koordinaattoreille ja muille vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille Hankkeissa ja toiminnoissa jalkaudutaan systemaattisesti tapaamaan alueellisia ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Uutiskirjelistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenan ( ) sisältöä kehitetään niin toimituksen sisällä kuin uuden toimitusneuvoston voimin Vuoden vapaaehtoinen -kampanjassa vietetään Suomi 100 -juhlavuotta Viestinnän seurantaa ja tuloksien mitattavuutta tarkastellaan muun muassa käytössä olevien analytiikkatyökalujen, kyselyiden, tutkimusten ja mediaseurannan keinoin. Tavoiteltavat tulokset Kansalaisareenan uudet internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille, kohtaamispaikoille, vertaistoiminnan ammattilaisille, opiskelijoille, tutkijoille, hankkeiden ja toimintojen verkostoille sekä suurelle yleisölle Uutiskirjelistoille (verkostot, hankkeet, toiminnot) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja, ja valtakunnallisella verkostolistalla on vuoden 2017 lopussa 2400 tilaajaa Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 9

10 Tehokkaan viestinnän ansiosta valikkoverkostojen kehittämistoiminnan tulokset hyödyttävät laajasti vapaaehtoistoiminnan kenttää Vuoden vapaaehtoinen -kampanja lisää vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä, arvostusta ja vapaaehtoistoimintaa kohtaan koettua kiinnostusta Suomessa 3. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on eri toimijoiden yhteiskuntavastuun vahvistuminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Verkostoyhteistyö Kansalaisareena on sektorirajat ylittävä toimija, joka edistää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena toimii suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkoston edustajana eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä, European Self- Help Experts -verkostossa sekä Global Network of National Volunteer Centers -verkostossa. Kansalaisareena fasilitoi valtakunnallista ja alueellista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostoa sekä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ja vertaistuen aktiivien verkostoja. Valikkotoiminnasta on enemmän sivulla 12 ja vertaistoiminnasta sivulla 14. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä ylläpidetään ilmoitusten perusteella Kansalaisareenan kotisivuilla osoitteessa Valtakunnalliset Kohtaamispaikkapäivät järjestetään Luostolla Punkaharjulla teemalla Yhdessä on enemmän osana Suomi 100 -juhlavuotta. Paikallinen järjestelyvastuu on Savonlinnan Seudun Kolomosen ylläpitämällä KultRinki kulttuuri- ja liikuntaluotsihankkeella. Kansalaisareena toteutti yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kanssa keväällä 2015 kyselyn kuntien ja kolmannen sektorin välisestä kumppanuudesta ( Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten kuntien hallinnossa toimivat henkilöt näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa kehittyvän tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, millä aloilla ja menetelmillä yhteistyötä tehdään nyt ja millä aloilla sitä voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella yhteistyölle ja vapaaehtoisten panokselle on tilausta, ja toimintaa kaivattiin etenkin täydentämään kuntien omaa palvelutuotantoa. Todennäköistä ei tuolloin ollut, että kunnat merkittävästi lisäisivät järjestöjen taloudellista tukemista lähitulevaisuudessa. Kuntatoimijoiden silmissä suurimmat haasteet liittyvät järjestöjen resursseihin. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit nähtiin jarruksi kasvun tiellä. Vastaajista noin 70 % katsoi järjestöjen toiminnan rahoituksen epävarmuuden ainakin jossain määrin esteeksi. Kolmatta sektoria kaivattiin erityisesti matalan kynnyksen toiminnan osaksi ja pakollisten julkisten palvelujen rinnalle. Vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille ja kunnille jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Järjestöille elintärkeiden kunta-avustusten kohtalo on auki. Järjestöavustukset sijoittuvat joko osaksi maakuntien yleishyödyllistä järjestötoimintaa tai osaksi kuntien väestön hyvinvointia edistävää toimintaa. 10

11 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vapaaehtoistoiminnan tutkimus on Suomessa hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan verkkojulkaisussa VerkkoAreenassa. Keväällä 2015 Kansalaisareena selvitti yhteistyössä Taloustutkimuksen, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen kanssa vapaaehtoistyön tekemistä Suomessa. Tutkimusta varten haastateltiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 1026 Suomen asukasta. Otos edustaa Suomen vuoden ikäistä aikuisväestöä. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä ja suurelta osin samoilla kysymyksillä kuin vastaavana aikana Kansalaisareenan Taloustutkimuksella teettämä selvitys vuonna Vuonna 2015 joka kolmas (32,7 prosenttia) suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä keskimäärin 18,09 tuntia. Viidessä vuodessa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että hiukan harvempi tekee vapaaehtoistyötä mutta ne jotka tekevät, tekevät entistä enemmän ja vapaaehtoistyön kokonaismäärä on lisääntynyt. Vapaaehtoistyötä tekevien osuus oli pienin ikäryhmässä vuotiaat (18,6 %) ja suurin vuotiaissa (38,3 %) sekä vuotiaissa (37,8 %). Halukkuus vapaaehtoistyöhön on suurin ikäryhmässä vuotiaat (yli 75 prosenttia joko tekee tai haluaisi tehdä). Aineistosta valmistuu edelleen opinnäytetöitä ja aineisto annetaan vuonna 2017 avoimeen käyttöön. Vuonna 2017 jatketaan yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun vapaaehtoisjohtamiseen liittyvien opintojen kanssa ja vuonna 2015 käynnistynyt yhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu ja monipuolistuu edelleen. Seurataan ja edistetään korkeakoulujen tutkintoopiskeluun liittyvien vapaaehtoistyön opintojaksojen kehittämistä sekä siihen liittyvää yhteistyötä korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden vapaaehtoistyön järjestäjien välillä. Viestintä- ja varainhankintastrategiaprosessi toteutetaan Hankenin yhteiskunnallisen markkinoinnin apulaisprofessorin ja graduntekijöiden kanssa. Yhteistyössä Laurean, Varian sekä Sotungin ja Tikkurilan lukioiden kanssa käynnistetään kolmivuotinen Jeesaan nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke, jota käsitellään luvussa 4. Kansalaisareena on mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun, SAMK:n, Turun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston hankeyhteistyössä Työsuojelu vapaaehtoistyössä. Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, jotta saadaan vapaaehtoisja vertaistoimintaan tutkimusta, jota voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Myös systemaattista tapahtumayhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään. 11

12 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, kaksisuuntainen yritysyhteistyö ja varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa. Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen työssäkäyvistä suomalaisista jopa 80 prosenttia olisi valmis kokeilemaan vapaaehtoistyötä työaikana, mikäli työnantaja antaisi kokeilla luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna selvitetään liittymistä Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta -oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010 TEKES-rahoituksella. Vuoden 2017 aikana Kansalaisareenalle rakennetaan yritysyhteistyön aktiiviset toimintamallit. Toimintamallit pitävät sisällään työkalut, joilla ylläpidetään tietämystä siitä mitä tarjottavaa Kansalaisareenalla on yrityksille, miten Kansalaisareena hyötyy yhteistyöstä sekä miten järjestö kykenee löytämään yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset. Kansalaisareenan varainhankinnassa painopiste on avustustoiminnassa ja päärahoittaja on Rahaautomaattiyhdistyksen seuraaja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Varainhankinnan kehittämiseksi Kansalaisareenan varainhankinnan ohjausryhmä suunnittelee varainhankintaa tavoitteena Kansalaisareenan siirtyminen analyyttiseen, määrätietoiseen, järjestelmälliseen ja vastuulliseen varainhankintakulttuuriin. Päämääränä on lisätä ja monipuolistaa varainhankinnan kanavia. Viestintä- ja varainhankintastrategia päivitetään vuonna 2017 huomioiden viestinnän ja sosiaalisen median mahdollisuudet varainhankinnan tukena, verkkolahjoitukset, testamenttilahjoitukset, yritysyhteistyö ja lahjoittajarekisterin hyödyntäminen tulevien keräysten kohdistamisessa. Varainhankintakampanjoita kehitetään kokeilemalla kehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä (RAY Ak) Valikkoverkostot ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden alueellisia verkostoja. Avustusta haetaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä verkostojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Valikkoverkostoja on tällä hetkellä Espoossa, Helsingissä, Huittisissa, Hyvinkäällä, Joensuussa (Pohjois-Karjalan alueella), Jyväskylässä, Kaakonkulmassa (Hamina-Miehikkälä-alueella), Kajaanissa, Kemi-Tornion alueella (Meri-Lapin alueella), Keski-Uudellamaalla, Kokkolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Oulussa (Pohjois-Pohjanmaalla), Pirkkalassa, Porissa, Raumalla, Rovaniemellä, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vammalassa. Näistä vuoden 2016 aikana on perustettu seuraavat ryhmät: Huittinen, Kotka, Lohja, Pirkkala ja Vammala. 12

13 12 verkostoa eli Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jyväskylä Meri-Lappi, Keski-Uusimaa, Kokkola, Lahti Pori, Salo, Tampere ja Turku ovat mukana vuoden 2016 alussa käynnistyneessä kehittämistyössä eli perusmuotoista laajemmassa valikkotoiminnassa. Ak-avustusta haetaan erityisesti kehittämistoiminnalle, mutta myös perusmuotoisessa toiminnassa mukana olevat verkostot hyötyvät kehittämistoiminnasta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakonkulman verkostot liittyvät uusina mukaan kehittämistoimintaan vuoden 2017 alusta. Todennäköisesti 1 2 verkostoa vielä lisää on myös tulossa mukaan kehittämistoimintaan, mutta nämä verkostot pystyvät varmistamaan osallistumisensa vasta syksyn 2016 aikana. Perusmuotoinen valikkotoiminta jatkuu niiden verkostojen osalta, jotka eivät ole liittyneet mukaan kehittämistoimintaan. Perusmuotoinen toiminta tarkoittaa ryhmän keskinäisiä kokouksia noin kerran kuussa. Osa kokouksista on teemakokouksia, joissa ryhmä keskittyy tietyn vapaaehtoistoiminnan koordinointiin liittyvän teeman pohtimiseen. Kehittämistoiminnassa mukana olevat verkostot ovat määrittäneet ryhmän kehittämispainopisteet eli asiat, joista ryhmä pyrkii hankkimaan lisää osaamista ja jakamaan sitä eteenpäin. Valikkotoiminnan suunnittelija Kansalaisareenassa tekee tiivistä yhteistyötä kehittämistoiminnassa mukana olevien verkostojen kanssa. Sekä perusmuotoisessa että kehittämistoiminnassa olevien verkostojen koordinaattoreille tarkoitettuja yhteisiä toimintoja ovat valikkotoiminnan internet-sivut ja sähköposti-/uutiskirjelista, tiedon jakamiseen ja ongelmienratkaisuun tähtäävä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien Facebook-ryhmä sekä osallistuminen kehittämistoiminnassa järjestettäviin seminaareihin. Seminaarit pyritään järjestämään niin isossa tilassa, että osallistuminen on mahdollista myös muille kuin kehittämistoiminnassa mukana olevien verkostojen jäsenille. Päätavoitteena kehittämistoiminnassa on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti kehittämällä valikkoverkostojen osaamista ja verkostojen välistä yhteistyötä. Alatavoitteet ovat seuraavat: vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ammatillisen osaamisen syventäminen yhteisen ymmärryksen kehittäminen siitä, mitä on laadukas vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin ja kuntien yhteistyön kehittäminen alueellisella tasolla sekä vapaaehtoistoiminnan paikallisen ja valtakunnallisen viestinnän tehostuminen ja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvu. Vuoden 2016 aikana toteutuu kuusi seminaaria, joita on ollut järjestämässä yhteensä kahdeksan valikkoverkostoa. Seminaarien määrä tulee olemaan korkeampi vuonna Seminaareja järjestetään ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Kemissä (Meri-Lapin valikko), Salossa, Tampereella ja Turussa. Varmistuneita aiheita ovat Vuorovaikutteisuus ja dialogisuus vapaaehtoistyössä, Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö, Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus ja monimuotoisuus, Vapaaehtoistyö verkossa ja Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Ryhmien kehittämispainopisteet määrittävät seminaarien sisältöjä. Espoon verkosto järjestää verkostokehittämispäivän ja vapaaehtoistoiminnan messut. Lopullinen seminaarien määrä varmistuu alkuvuonna Vuonna 2017 jatketaan valikkoverkostojen internet-sivujen kehittämistä. Sivuille rakennetaan muun muassa asiantuntijapankki, jotta verkostot sekä yksittäiset koordinaattorit pystyvät 13

14 konsultoimaan toisiaan nykyistä paremmin. Asiantuntijapankista on löydettävissä kouluttaja tai asiaan perehtynyt tai sitä kehittänyt henkilö. Asiantuntijapankki palvelee ryhmien ja koordinaattoreiden välistä verkostoitumista ja osaamisen jakamista. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa mainittu verkkopohjainen yhteiskehittäminen tehdään valikkoverkoston Facebook-ryhmässä erillisen verkkoalustan sijasta. Verkostot toivovat, että hyödynnetään jo käytössä olevaa ja toimivaa alustaa uuden alustan kehittämisen sijasta. Materiaalien jakamisessa ja niistä tiedottamisessa tehdään vahvaa yhteistyötä olemassa olevien verkkosivustojen (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki jne.) kanssa. Materiaalien muokkaamisesta ja viemisestä valikkoverkostojen internet-sivuille vastaavat Kansalaisareenassa valikkotoiminnan suunnittelija sekä viestintäsuunnittelija. Vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä edistävä Vuoden vapaaehtoinen -kampanja järjestetään valikkotoiminnan puitteissa myös vuonna Kampanjan toteuttamisesta vastaa valikkotoiminnan suunnittelija. Valikkotoiminnan suunnittelijan toimenkuvassa painottuvat vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja neuvontatyö, koulutus, viestintä, arviointi ja raportointi, hallinto, verkostotyö ja kampanjat valikkotoimintaan liittyen. Avustukseen haetaan tasokorostusta niin, että kehittämistoiminnan laajentuessa käytettävissä oleva raha verkostoa kohden pystytään pitämään vuoden 2016 tasolla sekä toimintoon voidaan palkata välttämättä tarvittava assistentti avustamaan eri puolilla Suomea tapahtuvien tapahtumien, kampanjoiden ja koulutusten sekä viestinnän, seurannan ja arvioinnin käytännön järjestelyissä. 4. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Kansalaisareena vertaisuuden tukena (RAY Ak, Uusi) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Vuosina toteutetun Avita Kaveria -hankkeen (C 22) tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta vertaistuen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja vahvistaa vertaistuen saatavuutta paikallisissa yhteisöissä. Näihin tavoitteisiin hanke vastasi kouluttamalla 80 vertaisohjaajien kouluttajaa kolmen vuoden aikana kuudella alueella (Kuopio, Lappeenranta, Järvenpää, Tampere, Kokkola ja Oulu). Lisäksi hankkeessa järjestettiin vertaistoiminnan työnohjauksen tukemiseen suunnattua koulutusta Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Näkyvyyden lisäämiseksi hanke on järjestänyt Helsingissä pop up -tyyppisen #VERTAISHÄSSÄKKÄtapahtuman, Vuoden vertaiskuva kilpailun, Vertaiskuvanäyttely-kiertueen ja ensimmäistä kertaa Kansainvälisen vertaistuen päivän tapahtumana miniseminaarin. Keskustelutilaisuuden järjestäminen SuomiAreena-tapahtumassa kesällä 2016 toi vertaistoiminnalle laajasti näkyvyyttä niin paikan päällä kuin sosiaalisen median kautta ympäri Suomea. 14

15 Kansalaisareena hakee RAY:ltä kohdennettua avustusta valtakunnalliselle Kansalaisareena vertaisuuden tukena -toiminnalle. Toiminnalla lisätään vertaistoiminnan näkyvyyttä, pidetään yllä keskustelua vertais- ja kokemustoiminnan rajapinnasta, kehitetään uusia vertaistoiminnan toiminta- ja koulutusmalleja, mutta ennen kaikkea tuetaan vertaistoiminnan ruohonjuuritasolla toimivia aktiiveja. Toiminnassa myös jaetaan vertaistoiminnan materiaaleja sekä edistetään vertaistoiminnan tutkimusta. Toiminnan tavoitteet: 1. Tukea ja kehittää vertaistoimintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, erityisesti ennaltaehkäisevän vertaistoiminnan alueella 2. Vaikuttaa vertaistoiminnan toimintaedellytysten lisäämiseen ja kehittämiseen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 3. Tehdä vertaisuuden kirjoa näkyväksi ja osallistua proaktiivisesti vertaistoiminnan valtakunnalliseen keskusteluun 4. Tarjota vertaistukea vertaistoimintaa organisoiville rakentamalla vertaistoimintaa tukevia ryhmiä ja verkostoja alueellisella ja valtakunnallisella tasolla 5. Olla aktiivisena toimijana mukana kansainvälisissä vertaistoiminnan verkostoissa Toimintamuotoina ovat koulutusten järjestäminen, verkostojen ylläpito ja uusien verkostojen rakentamien; toiminnan kehittäminen; Avita Kaveria -hankkeessa kehitettyjen toiminta- ja tapahtumamallien toteuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä uusien kehittäminen; vertaisuuteen liittyvien tutkijoiden verkoston luominen; tutkimustiedon jakaminen sekä kansainvälisen toiminnan aloittaminen. Rahoituspäätöksen jälkeen tehdään tarkempi toiminta- ja viestintäsuunnitelma. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Käynnistetään keskustelu vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan ammattilaisten kesken kokemus- ja vertaistoiminnan rajapinnan kysymyksistä ja yhteistyöstä. Tavoitteena on perustaa verkosto, jossa keskustellaan ja sovitaan vertaisuuden/kokemusasiantuntijuuden termistön sisällöistä sekä kummankin alueen koulutusrakenteista ja niiden yhteensopivuudesta Toteutetaan kehittävä arviointi- ja ARTSI-arviointikoulutusta eri alueille tukemaan erityisesti pieniä vertaistoiminnan organisaatioita tai paikallisosastoja, jotka sijaitsevat kaukana keskusliitoista tai toimivat rahoituksen ulkopuolella Toteutetaan vuosittain vähintään yksi alueellinen vertaisohjaajien kouluttajien peruskoulutus Suunnitellaan vertaisohjaajakouluttajien valtakunnallinen verkkoperuskoulutus ja aloitetaan pilotointi Järjestetään tarpeen mukaan yksittäisiä jatkokoulutuspäiviä tukemaan alueellisen vertaistoiminnan laadun kehittämistä sekä takaamaan vertaistoimijoiden tuen saanti paikallisesti 15

16 Toteutetaan Vertaistoiminnan kesäpäivät yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tuomaan tutkimustyötä ja käytännön kenttätyötä lähemmäs toisiaan Valitaan Vuoden vertaiskummi edustamaan vertaistoimintaa laaja-alaisesti Toteutetaan Kansainvälisen vertaistuen päivän juhla vertaistoimijoille ja kokemusasiantuntijoille Osallistutaan kansainväliseen vertaistoiminnan keskusteluun ja verkostoihin, joissa päästään vaihtamaan vertaistoiminnan hyviä käytäntöjä/kokemuksia sekä edelleen jakaa tietoja ja kokemuksia suomalaisille vertaistoimijoille Tavoiteltavat tulokset vuonna 2017 Vertaistoiminnan ja kokemustoiminnan ammattilaisten verkosto/työryhmä käynnistyy ja aloittaa toimintansa Tuetaan etupäässä pieniä vertaistoiminnan toimijoita (2 3 alueella) kehittämään omaa toimintaansa sekä verkostoitumaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten/vapaaehtoisten tukiverkosto käynnistyy (toimii verkossa) Vertaistoimintaa tuodaan näkyväksi sekä paikallisesti että valtakunnallisesti järjestämällä vähintään 1 tapahtuma ja 1 kampanja Kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi henkilöstö osallistuu 14th European Experts Meeting on Self-Help Support -tapahtumaan Englannissa Avita Kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke (C22) Alkuvuonna 2017 valmistuu Avita Kaveria -hankkeen loppuraportti ja sisäinen raportti. Projektin tuotoksia ja tuloksia levitetään. Tuotokset ja hankkeen aikana kerätty tietotaito siirretään Kansalaisareena vertaisuuden tukena Ak-toiminnan käyttöön. Suunnitellaan ja päätetään Avita Kaveria -brändin, Avita Kaveria -vertaisohjaajien koulutusten ja tapahtumakonseptien (#VERTAISHÄSSÄKKÄ, Vuoden vertaiskuva -valokuvakilpailu/-näyttely, Vertaisuuden päivä, We Move on Peer Power) jatkuvuus. Suunnitellaan ja päätetään hankkeen yhteistyöverkostojen tulevaisuus. Ratkaistaan myös se, miten hankkeen aikana kehitetty vertaistoiminnan osaaminen ja tietotaito (myös hiljainen tieto) hyödynnetään Kansalaisareenassa jatkossa. Viestinnässä ja koulutuksissa käytettyjen Facebook-, Twitter-, Instagram-sivujen sekä Moodle-alustan sisältöjen jatkokäyttö ratkaistaan hankkeen jälkeen. Jeesaan Nuori vapaaehtoistoiminnassa (RAY Ck ) Kansalaisareenan yhdessä Kuntaliiton ja KANEn kanssa keväällä 2015 kuntien toimialajohtajille tekemässä selvityksessä 70 % johtajista katsoi järjestöväen ikääntymisen ja nuorten toimijoiden puutteen vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin kehittymisen toiminnan jarruksi. 16

17 Kansalaisareena teki vuonna 2015 yhteisöjäsenilleen kyselyn vapaaehtoisten tukemisesta. Kyselyyn vastasi 47 % jäsenistä. Jäsenistön vapaaehtoisista alle 17-vuotiaita on 1 prosentti ja alle 29-vuotiaitakin vain 6 prosenttia. Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen 2015 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on alhaisempaa kuin muiden ikäryhmien ja viimeisten viiden vuoden aikana nuorten osuus on vain laskenut. Nuorten motivaatio vapaaehtoistoimintaan on kuitenkin suuri. Vain 18 prosenttia niistä nuorista, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä, eivät myöskään olisi halukkaita tekemään. Nuorista 80 % on kiinnostunut tekemään vapaaehtoistyötä osana opiskelua. Hankkeen tavoitteena on Lisätä nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumista ja vahvistaa sukupolvien välittämisen ketjua Suomessa Alatavoitteina on: 1) Kehittää korkeakouluille, oppilaitoksille, järjestöille ja yhteisöille menetelmiä lisätä nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Mallinnetaan pilotissa yhteistyön menetelmiä toisaalta erilaisille oppilaitoksille ja toisaalta kolmannelle sektorille ja kunnille 2) Vahvistetaan ja selkiytetään ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintaa nuorten vapaaehtoistoiminnassa 3) Kehitetään korkeakouluille, oppilaitoksille, järjestöille ja yhteisöille menetelmiä kehittää sukupolvien välistä vuorovaikutusta vapaaehtoistoiminnassa. Pilotoidaan malleja ja hyödynnetään osallistavaa toiminnan/palvelun kehittämisen mallia 4) Levitetään pilotin tuloksia valtakunnallisesti Kansalaisareenan sidosryhmien, viestintävälineiden ja erityisesti syksyyn 2019 sijoittuvan viestintäkampanjan avulla. Hankkeen pilotti toteutetaan Vantaalla. Pilottikunnaksi valikoitui Vantaa, koska 1) Kansalaisareenan kotipaikkaa lähellä olevista kunnista Vantaa tarjoaa monipuolisesti erilaisia toimijoita, resursseja ja alueita pilotin toteuttamiseen 2) Vantaalla on selkeä tahtotila nuorten vapaaehtoistoiminnan edistämiseen ja ennestään sopivasti sekä järjestöillä että oppilaitoksilla on kokemuksia, joita pilotissa ja yhteistyön mallintamisessa voidaan tehokkaasti hyödyntää 3) Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen ja THL:n vuonna 1987 syntyneiden hyvinvointia ja syrjäytymisen riskitekijöitä selvittävän tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten hyvinvointierot ovat kasvaneet alueellisesti ja sosiaaliset ongelmat kasautuneet suuriin kaupunkeihin. Parhaiten nuorilla menee suurista kaupungeista Turussa ja heikoiten Vantaalla. Ehkäisevien toimenpiteiden ja osallistumisen vahvistamisen tarve näyttäisi siis olevan Vantaalla Suomen suurin. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä 17

18 vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Tärkeitä kumppaneita ovat ruohonjuuritason vertaistoimijat ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoryhmät, joita Kansalaisareena on aktiivisesti perustanut eri puolille Suomea. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä toimijoilta jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle kampanjoiden, tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Toimintavuonna hyödynnetään vuonna 2015 tehtyjen jäsenkyselyjen tuloksia. Kokeilukulttuurin hengessä Kansalaisareena jakaa jäsenjärjestöille 8-10 kpl maksimissaan 500 euron mikroavustuksia käytettäväksi hakemuksen perusteella työpajoihin ja tapahtumiin Vapaaehtoinen kampanjaan ja 100 vuotta suomalaista vapaaehtoisuutta -kampanjaan liittyen. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Vapaaehtoistehtäviä tarjotaan hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille ja ne sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Kansalaisareenan omien vapaaehtoisten ohjausprosesseja kehitetään edelleen. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä ja niitä päivitetään (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla sekä uusilla rekrykanavilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi-hakukoneessa, vapaaehtoistyo.fi-sivulla ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla. Tavoiteltavat tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90 prosenttia Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteista on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä 18

19 Hallitus Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Ohjausvälineenä on käytössä järjestöstrategia ja viestintästrategia Hallitus valmistelee uuden viestintä- ja varainhankintastrategian Hallitus kokoontuu 6 8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa hallintoa, osa verkostotyöstä, osa kehittämistyöstä ja osa viestinnästä ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Järjestöassistentin tehtäväkuvassa painottuvat jäsentoiminnan ja Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen; hallinnollinen toiminta, kuten laskutus, jäsenrekisteri ja päivitykset; varainhankinnan kehittämiseen osallistuminen ja operatiiviset tehtävät; viestintään, kampanjoihin ja kansainväliseen toimintaan osallistuminen; Vapaaehtoistoiminnan messujen koordinaatiosta vastaaminen sekä muut ajankohtaiset tehtävät. Viestintäsuunnittelijan tehtäviin kuuluu viestintästrategian ja vuosisuunnitelman laadinta ja toteuttaminen, viestinnän organisointi ja kehittäminen (sisältö, kanavat, mittaaminen, arviointi), kampanjat, konsultointi ja koulutus. Toimenkuvaan kuuluu VerkkoAreenan toimitussihteerinä toimiminen, Kansalaisareenan kotisivujen päivittäminen ja kehittäminen, ulkoisen viestinnän ja viestintäsuhteiden hoitaminen, vuosikertomusprosessista vastaaminen, erilaisten julkaisujen ja verkkojulkaisujen toimittaminen, kampanjoiden kehittäminen ja toteuttaminen tiimissä, Kansalaisareenan sometyö (Facebook, Twitter, Sharewood jne.) sekä osallistuminen kansainväliseen toimintaan. Valikkotoiminnan suunnittelijan toimenkuvassa painottuvat vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja neuvontatyö, koulutus, viestintä, arviointi ja raportointi, hallinto, verkostotyö ja kampanjat valikkotoimintaan liittyen. Valikkotoimintaan on välttämätöntä saada palkattua assistentti avustamaan eri puolilla Suomea tapahtuvien tapahtumien, kampanjoiden ja koulutusten sekä viestinnän, seurannan ja arvioinnin käytännön järjestelyissä. Kansalaisareena vertaisuuden tukena -toimintoon palkataan kehittämiskoordinaattori ja suunnittelija. Kehittämiskoordinaattorin tehtävänkuvaan kuuluvat vertaisohjaajien kouluttajakoulutusten suunnittelu ja toteutus; koulutusten markkinointi ja tiedottaminen yhteistyössä suunnittelijan kanssa; koulutusmateriaalien tuottaminen ja opinto-ohjaus sekä arviointi; jatkokoulutusten ja seminaarien suunnittelu yhteistyössä ulkopuolisten kouluttajien kanssa; vertaistoiminnan asiantuntijana neuvonta ja verkostojen kehittäminen; vertaisuuden verkostotoiminnan kehittäminen ja koordinointi; tapahtumien suunnittelu ja koordinointi yhteistyössä vertaistoiminnan suunnittelijan kanssa; kansainvälisen vertaistoiminnan yhteistyön luominen ja ylläpito; toiminnan ostot ja toiminnan ja talouden raportointi. 19