I Kansalaisareena: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena on arvostettu vapaaehtois- ja vertaistoiminnan edunvalvoja Kansalaisareenan vaikuttamistyö, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 7 2. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on tunnustettua, tunnettua ja laadukasta Viestintä, kampanjat ja tapahtumat Viestintä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille 9 3. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on sujuvaa Verkostoyhteistyö Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, kaksisuuntainen yritysyhteistyö ja varainhankinnan uudet mallit Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot 13 1

2 4. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen innovatiiviset käytännöt juurtuvat Kansalaiset vertaisina -verkostotoiminta Vertaistuen ja kokemuksellisen asiantuntijuuden opintokokonaisuus Kansalaisareena vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan resurssikeskuksena: Vertaisuudesta voimaa -hanke Jeesaan nuori vapaaehtoistoiminnassa 17 III Resurssit 18 Verkostot ja jäsenistö 18 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 18 Hallitus 19 Henkilöstö ja työhyvinvointitoiminta 19 Talous 20 2

3 I Kansalaisareena: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta ovat elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskunnan luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtoistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa, parantaa elämänlaatua ja lisää terveitä elinvuosia. Vapaaehtoistoiminta on yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Vuonna 1993 perustetun Kansalaisareenan toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen aikana käytiin vilkasta keskustelua omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan suhteista. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, tuo keskustelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Nyt keskustellaan vapaaehtoisuudesta, omaehtoisuudesta, vertaisuudesta ja kokemuksellisuudesta (Rissanen, Puumalainen: Kokemuksen kautta osaamiseen: Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus, Kuntoutus 1/2016; Jakonen: Vastatieto tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1/2017). Kansalaisten oma-apuisessa toiminnassa organisaatio ei määritä toiminnan sisältöä eikä värvää valmiiseen tehtävään, vaan tarjoaa toiminnalle puitteet ja mahdollisuuden. Kansalaisareenan perustajajäsenen, Marianne Nylundin, tutkimuksessa suomalaisten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan organisoitumisesta näkyy, että osassa järjestöjä ovat erotettavissa auttajat ja autetut, kun taas toisissa nämä ryhmät sulautuvat ja limittyvät (Varieties of Mutual Support. A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers. The Finnish Federation for Social Welfare and Health, 2000). Kansalaisareenan toiminnassa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot kokoavat ammatilliset vapaaehtoistoiminnan koordinoijat kehittämään työnsä laatua. Kansalaisareenan perustajien ja Kansalaisareenan monien hankkeiden, kuten Avita Kaveria -hankkeen, perintö liputtaa puolestaan omaehtoisuuden ja vertaistuen puolesta. Vertaistoiminta on vapaaehtoistoiminnan erityinen muoto. Laajasti määriteltynä vertaistuki tarkoittaa kaikkea inhimillistä vuorovaikutusta, jossa yksilöt keskustelevat omasta elämäntilanteestaan. Varsinaisesti vertaistuki määritellään organisoiduksi toiminnaksi, jossa samanlaisissa tilanteissa olevat tai samantyyppisiä ongelmia tai saman sairauden omaavat jakavat kokemuksiaan (Marianne Nylund: Suomalaisia oma-apuryhmiä. Teoksessa Matthies A-L, Kotakari U, Nylund M (toim.) Välittävät verkostot. Vastapaino, Tampere, 1996.) Vertaisuuteen liittyy kiinteästi taito ymmärtää toisia kokemuksellisuuden kautta. Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen voivat tarkoittaa myös tunnetta siitä, ettei ole yksin, sillä toisetkin ovat kokeneet jotain samankaltaista. Vapaaehtoistyön vetovoiman vähentymisestä on keskusteltu 2000-luvun alusta alkaen, jolloin Putnam (2000) esitti, että nuorempi sukupolvi ei sitoudu vapaaehtoistyöhön niin innokkaasti kuin vanhempi sukupolvi. Kiinnostus järjestöjen jäsenyyteen voi olla vähenemässä, mutta ei välttämättä kiinnostus järjestöjen ulkopuolella tapahtuvaan tai järjestöihin löyhästi liittyvään lyhytaikaiseen vapaaehtoistyöhön. Macduff (2005) on tuonut lyhytaikaisen vapaaehtoistyön tilalle käsitteen episodinen vapaaehtoistyö, joka kuvaa ilmiötä hyvin, koska kyseessä voi olla säännöllisestikin toistuva mutta lyhytaikainen vapaaehtoistyö. Suomessa eletään vuonna 2018 vuosikymmeniin suurimman sosiaali- ja terveyspoliittisen uudistuksen aikaa. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa 3

4 (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Kansalaisareena on työskennellyt systemaattisesti vuodesta 2009 saakka yhdessä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja kumppanuusverkoston kanssa sektorirajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan koordinaation kehittämiseksi. Työ saa palkintonsa, kun valtioneuvosto on 2016 nimennyt oikeusministeriön demokratiayksikön valtioneuvoston tasolla kehittämään vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota. Valtakunnallinen ja kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vaikuttamistyö ja kehittäminen ovat Kansalaisareenan toiminnan ydintä. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Uutena haasteena ovat odotukset Kansalaisareenasta kansallisena resurssikeskuksena, joka edistää paitsi alueellisten ja paikallisten vapaaehtoiskeskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa myös oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyötä Service Learning (vapaaehtoisuudesta oppimaan) -toimintamallin hengessä. Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaisesti Kansalaisareena on vapaaehtoistyön ja vertaistuen puolestapuhuja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, joka tekee työtä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan missiona on olla johtava vapaaehtoistyön edunvalvoja ja verkosto-osaaja, joka ajaa vapaaehtoisten ja vertaisten etuja ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisareenan visio on, että Kansalaisareenan tekemän työn tuloksena Suomi on kansainvälisesti tunnettu maana, jossa välittäminen, toisista huolehtiminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat korkealla tasolla ja jossa lainsäädäntö ja toimintakäytännöt tukevat kansalaisten keskinäistä ja organisoitua vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Kansalaisareenan arvoja ovat avoimuus, innovatiivisuus, innostavuus ja vastuullisuus. Strategisina tavoitteina ovat: I II III IV Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen 4

5 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2018 Vuonna 2018 Kansalaisareena juhlii 25-vuotista toimintaansa teemalla: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen. Kansalaisareenan toimintaa ohjaa hallituksen laatima ja syyskokouksen 2014 hyväksymä järjestöstrategia vuosille ( Kevään ja kesän 2018 aikana valmistuu syyskokoukselle hyväksyttäväksi uusi järjestöstrategia sekä sen pohjalta uusi viestinnän, vaikuttamistoiminnan ja varainhankinnan strategia vuosille Strategiassa hyödynnetään Kansalaisareenan tarinaa: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen. Arvolupaus Kansalaisareena työskentelee vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan arvostuksen lisäämiseksi, toimintaedellytysten ja näkyvyyden parantamiseksi sekä vapaaehtoistyön ja vertaispalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseksi vaikuttamistoiminnan, viestinnän, yhdessä tekemisen, kehittämishankkeiden ja koulutuksen avulla. Kansalaisareena tarjoaa jäsenilleen, kumppaneilleen ja vapaaehtoisilleen mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä kansalaisten osallisuuteen rakentamalla yhdessä aktiivista kansalaisuutta ja luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Kansalaisareena tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille valtakunnallista ja alueellista tukitoimintaa sekä näyttäviä valtakunnallisia ja alueellisia tapahtumia: yhdenvertaisuutta vahvistaen, avoimesti, vastuullisesti, innovatiivisesti ja innostaen. 1. Kansalaisareena on arvostettu vapaaehtois- ja vertaistoiminnan edunvalvoja Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on edistää hyviä yhteiskunnallisia edellytyksiä ja olosuhteita vapaaehtois- ja vertaistoiminnalle Kansalaisareenan vaikuttamistyö, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara, joka mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti verrattuna vapaaehtoistyö on Suomessa erittäin hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen yhteisöllinen luottamus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuustekijöitä, joille on erittäin vahva tilaus globaalissa maailmassa. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat edelleen monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluvat ammattilaisille. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. 5

6 Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntöön ja viranomaiskäytäntöihin liittyvät epäselvyydet ennaltaehkäisevät isoa osaa vapaaehtoistoiminnasta ja asettavat merkittäviä rajoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot ja heikoimmin pärjäävät väestöryhmät, kuten työttömät, kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän, koordinoivien viranomaisten ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Yhteistyölle Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja kumppanuusverkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V.E.) linjausten kanssa: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen edistettävä kansalaistoiminnan ja oppilaitosten yhteistyötä ja Service Learning (vapaaehtoisuudesta oppimaan) -toimintamallia oppilaitoksissa mahdollistettava kansalaisten matalan kynnyksen osallistuminen vapaaehtoistyöhön ja vertaistoimintaan edistämällä koko maan kattavan tunnetun sähköisen vapaaehtoisten välityspalvelun kehittämistä ja face to face -kohtaamisia (vapaaehtoiskeskusten toimintamallin edelleen kehittäminen) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle (vapaaehtoiskeskusten yhteistyö, valikkotoiminta, kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen, vertaiskoulutusten ja -toiminnan kehittäminen) 6

7 1.3. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen kanssa sekä erityisesti vuonna 2016 tukiryhmän tueksi perustetun järjestöverkoston (Kansalaisareena, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Allianssi, Olympiakomitea, Opintokeskus Sivis ja Kansalaisfoorumi) kanssa. 2. Toimitaan tiiviisti yhdessä oikeusministeriön demokratiayksikön kanssa, joka on nimetty vastaamaan vapaaehtoistyön kehittämisen koordinaatiosta valtioneuvoston tasolla. 3. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein ja viedään systemaattisesti vapaaehtoistyön lainsäädäntöä eteenpäin: huolehditaan yhdessä Eduskunnan tukiryhmän, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvoston (KANE) ja kumppanuusverkoston kanssa siitä, että hallitusohjelmassa olevia tavoitteita osallisuuden tukemisesta ja järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottamisesta normeja purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla, viedään systemaattisesti eteenpäin. 4. Seurataan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan sekä huomioidaan muutokset proaktiivisesti vaikuttamistoiminnassa. 5. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman (P.A.V.E. = Policy Agenda for Volunteering in Europe) 2017 päivitettyjä tavoitteita. Tärkeimmät suosituksista on huomioitu edellä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja kumppanuusverkoston yhteisissä tavoitteissa. 6. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä. 7. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (European Volunteer Center CEV; International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres; Self-help Experts -verkosto; Opetus- ja kulttuuriministeriön Kansalaisten Eurooppa - ohjelman ohjausryhmä; KANE, Maaseutuneuvottelukunnan kansalaistoiminta ja hyvinvointiverkostohanke). Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 8. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen ajankohtais- ja tulevaisuusseminaareja järjestetään yhdessä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän, yhteistyökumppaneiden ja järjestöverkoston kanssa. 2. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on tunnustettua ja tunnettua Kansalaisareenan viestinnän päämääränä on vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää on ohjannut viestintästrategia 7

8 sekä järjestöstrategia Toimintavuonna valmistuu uusi järjestöstrategia sekä uusi viestinnän, vaikuttamistoiminnan ja varainhankinnan strategia vuosille Viestintä, kampanjat ja tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan sekä Kansalaisareenan näkyvyyttä valtakunnallisissa ja alueellisissa medioissa. Päämääränä on, että vapaaehtoistoiminta tunnistetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen näkyväksi tekemisessä painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä ja yhteiskunnallisen markkinoinnin kampanjat, mutta myös vaikuttamistoiminta ja varainhankinta. Vaikuttamistoiminnan ja varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Kansalaisareena tekee vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tunnetuksi yhdessä valikko- ja muun kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoiskeskusten, Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Viestintä on jatkuvaa viestimistä eri kanavissa epäkohdista ja kehittämisen kohteista, Kansalaisareenan ja yhteistyökumppaneiden järjestämistä vapaaehtoistoiminnan keskeisistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista, vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ilmiöistä sekä tutkimus- ja kehittämistuloksista. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä, verkosto- ja uutiskirjeissä, VerkkoAreenassa, NätArenanissa ja WebArenassa, kotisivuilla sekä enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, blogit, Twitter jne.). Vuonna 2017 VerkkoAreenan osaksi siirretty blogi jatkaa yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. VerkkoAreenan, NätArenanin ja WebArenan sisällön ja markkinoinnin kehittäminen jatkuu vuonna Yhteistyötä pyritään kehittämään erityisesti maahanmuuttajajärjestöjen kanssa WebArenaan liittyen sekä jatkamaan 2017 käynnistynyttä keskustelua ruotsinkielisen verkoston, Svenska studieförbundetin, kanssa NätArenaniin liittyen. Vuonna 2018 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Kansalaisareena 25 vuotta -kampanja: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen, Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syys-joulukuussa, Kansainvälinen vertaistuen päivä lokakuussa sekä Vapaaehtoistoiminnan messut ja Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Kansalaisareena 25 vuotta -kampanjassa Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen hyödynnetään muun muassa Kansalaisareenan 2017 toteuttaman kirjoituskilpailun Yhdessä välittävä tulevaisuus satoa, hyödynnetään Taloustutkimuksen kanssa tehtävän selvityksen Vapaaehtoistyö ja vertaistuki Suomessa tuloksia sekä järjestetään Pohjoismainen symposiumi Vertaistuki Pohjoismaissa Peer Support in the Nordic Countries. Tavoiteltavia tuloksia Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen sekä sosiaalisen median 8

9 Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella VerkkoAreenan, WebArenan ja NätArenanin lukijamäärät kasvavat 30 % Kehitetään VerkkoAreena-sovellus (app) älypuhelinten käyttäjille Blogitekstejä julkaistaan vuoden aikana Kotisivuja ja Kansalaisareenan FB-sivuja kehitetään suuren yleisön, vaikuttamistoiminnan ja varainhankinnan näkökulmista Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Valtakunnallista uutiskirjettä lähetetään 7 9 kertaa ja kirjeen levikki kasvaa 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä nousee 30 % edellisestä vuodesta Kansalaisareenan näkyvyys valtakunnallisessa mediassa lisääntyy Kansalaisareenan juhlavuoden kampanja Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen näkyy valtakunnallisessa, alueellisessa sekä sosiaalisessa mediassa Kansainvälinen vertaistuen päivä näkyy valtakunnallisessa, alueellisessa sekä sosiaalisessa mediassa Kampanjaviestintää kehitetään vahvistamalla yhteistyötä yhteiskunnallisen markkinoinnin osaajien ja palveluja tarjoavien kanssa sekä kouluttamalla edelleen henkilökuntaa Viestinnän seurantaa ja tuloksien mitattavuutta tarkastellaan muun muassa käytössä olevien analytiikkatyökalujen, kyselyiden, tutkimusten ja mediaseurannan keinoin Viestintä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Aseman ylläpitäminen ja vahvistaminen vaativat onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Jotta asiantuntemusta pystytään kasvattamaan, tarvitaan myös vapaaehtoistoiminnan sisällön kehittämistä ja uusia kehittämishankkeita. Sisällön kehittämistä on käsitelty luvuissa 3 ja 4. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta ja sivuja ylläpidetään ja kehitetään osana vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-toimintaa (ks. luku 3) Kaikki valikkoverkostojen kehittämistoiminnassa järjestetyt seminaarit toteutetaan ison (noin 100 henkilöä) osallistujamäärän mahdollistavissa tiloissa ja seminaarien sisältö jaetaan mahdollisimman laajasti vapaaehtoistoiminnan kentälle, seminaarien seuraaminen verkon välityksellä pyritään mahdollistamaan Uutiskirjeillä (verkosto, hankkeet, toiminnot) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Hankkeiden ja toimintojen FB-sivut ja -ryhmät ovat toimiva viestinnän ja yhteisen kehittämisen väline koordinaattoreille ja muille vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille 9

10 Hankkeissa ja toiminnoissa jalkaudutaan systemaattisesti tapaamaan alueellisia ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Uutiskirjelistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenan, WebArenan ja NätArenanin ( ) sisältöjä kehitetään kentän toiveiden mukaan palvelemaan myös vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen ammattilaisia Viestinnän seurantaa ja tuloksien mitattavuutta tarkastellaan muun muassa käytössä olevien analytiikkatyökalujen, kyselyiden, tutkimusten ja mediaseurannan keinoin. Tavoiteltavia tuloksia Kansalaisareenan kotisivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille, kohtaamispaikoille, vertaistoiminnan ammattilaisille, opiskelijoille, tutkijoille, hankkeiden ja toimintojen verkostoille, päättäjille sekä suurelle yleisölle Uutiskirjelistoille (verkostot, hankkeet, toiminnot) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja, ja valtakunnallisella verkostolistalla on vuoden 2018 lopussa 2500 tilaajaa Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä sekä selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät Tehokkaan viestinnän ansiosta valikkoverkostojen kehittämistoiminnan tulokset hyödyttävät laajasti vapaaehtoistoiminnan kenttää Vuoden vapaaehtoinen -kampanja lisää vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä, arvostusta ja vapaaehtoistoimintaa kohtaan koettua kiinnostusta Suomessa Kansainvälinen vertaistuen päivä lisää vertaistuen näkyvyyttä, arvostusta ja vertaistukeen liittyvää kiinnostusta Suomessa 3. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on sujuvaa Strategisena tavoitteena on eri toimijoiden yhteiskuntavastuun vahvistuminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista Verkostoyhteistyö Kansalaisareena on sektorirajat ylittävä toimija, joka edistää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena toimii suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkoston edustajana eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV, European Self-Help Experts -verkostossa, Global Network of National Volunteer Centers -verkostossa sekä International Association for Volunteer Effort IAVE:ssa. 10

11 Kansalaisareena fasilitoi valtakunnallista ja alueellista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostoa sekä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ja vertaistuen aktiivien verkostoja. Valikkotoiminnasta on enemmän sivuilla ja vertaistoiminnasta sivuilla Vuonna 2018 käynnistetään yhteistyö pohjoismaisen vertaistuen toimijoiden verkoston aktivoimiseksi ja järjestetään pohjoismainen symposiumi Peer Support in the Nordic Countries kansainvälisen vertaistuen päivän yhteydessä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä on ylläpidetty ilmoitusten perusteella Kansalaisareenan kotisivuilla osoitteessa Kohtaamispaikkarekisteri uudistetaan vuonna Valtakunnalliset Kohtaamispaikkapäivät järjestetään Tampereella. Paikallisena vastuullisena järjestäjänä on Kumppanuustalo Artteli. Kansalaisareena toteutti yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kanssa keväällä 2015 kyselyn kuntien ja kolmannen sektorin välisestä kumppanuudesta ( Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten kuntien hallinnossa toimivat henkilöt näkevät yhteistyön kolmannen sektorin kanssa kehittyvän tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, millä aloilla ja menetelmillä yhteistyötä tehdään nyt ja millä aloilla sitä voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Vastausten perusteella yhteistyölle ja vapaaehtoisten panokselle on tilausta, ja toimintaa kaivattiin etenkin täydentämään kuntien omaa palvelutuotantoa. Todennäköisenä ei nähty, että kunnat merkittävästi lisäisivät järjestöjen taloudellista tukemista. Kuntatoimijoiden silmissä suurimmat haasteet liittyivät järjestöjen resursseihin. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit nähtiin jarruksi kasvun tiellä. Vastaajista noin 70 prosenttia katsoi järjestöjen toiminnan rahoituksen epävarmuuden ainakin jossain määrin esteeksi. Kolmatta sektoria kaivattiin erityisesti matalan kynnyksen toiminnan osaksi ja pakollisten julkisten palvelujen rinnalle: vertaistuelle ja vapaaehtoistoiminnalle nähtiin tässä suuri tilaus. Vuoden 2020 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille ja kunnille jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Järjestöille elintärkeiden kunta-avustusten säilyminen on varmistettava. Osana maakuntien yleishyödyllistä järjestötoimintaa tarveharkintaiset järjestöavustukset ovat mahdollisia. Tilannetta on seurattava myös Kansalaisareenassa yhdessä kumppanuusverkoston kanssa Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vapaaehtoistoiminnan tutkimus on Suomessa hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidettiin tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan verkkojulkaisussa, VerkkoAreenassa. Keväällä 2015 Kansalaisareena selvitti yhteistyössä Taloustutkimuksen, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen kanssa vapaaehtoistyön tekemistä Suomessa. Tutkimusta varten haastateltiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 1026 Suomen asukasta. Otos edustaa Suomen vuoden ikäistä aikuisväestöä. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä ja suurelta osin samoilla kysymyksillä kuin vastaavana aikana Kansalaisareenan Taloustutkimuksella teettämä selvitys vuonna Keväällä 2018 tehdään vastaava selvitys yhdessä Taloustutkimuksen kanssa. 11

12 Tutkimukseen lisätään erityisesti vertaistukeen liittyviä kysymyksiä. Tuloksia hyödynnetään loppuvuodesta järjestettävässä pohjoismaisessa symposiumissa Peer Support in the Nordic Countries. Vuonna 2015 joka kolmas suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä keskimäärin 18 tuntia. Viidessä vuodessa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että hiukan harvempi tekee vapaaehtoistyötä mutta ne jotka tekevät, tekevät entistä enemmän ja vapaaehtoistyön kokonaismäärä on lisääntynyt. Vapaaehtoistyötä tekevien osuus oli pienin ikäryhmässä vuotiaat (18,6 %) ja suurin vuotiaissa (38,3 %) sekä vuotiaissa (37,8 %). Halukkuus vapaaehtoistyöhön on suurin ikäryhmässä vuotiaat (yli 75 prosenttia joko tekee tai haluaisi tehdä). Vuonna 2018 jatketaan yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun vapaaehtoisjohtamiseen liittyvien opintojen kanssa ja vuonna 2015 käynnistynyt yhteistyö Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu ja monipuolistuu edelleen. Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa edistetään korkeakoulujen tutkinto-opiskeluun liittyvien vapaaehtoistyön opintojaksojen kehittämistä sekä siihen liittyvää yhteistyötä korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden vapaaehtoistyön järjestäjien välillä Service Learning -pedagogiikan ja yhteistyömallin edistämiseksi. Yhteistyötä Kansalaisareenan harjoittaman yhteiskunnallisen markkinoinnin kehittämiseksi jatketaan muun muassa Hankenin kanssa. Yhteistyössä ammattikorkeakoulu Laurean, ammattiopisto Varian sekä Sotungin ja Tikkurilan lukioiden kanssa käynnistettyä kolmivuotista STEAn tuella toteutettavaa Jeesaan nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanketta käsitellään luvussa 4. Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista ja systemaattista tapahtumayhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, kaksisuuntainen yritysyhteistyö ja varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa. Kansalaisareenan kumppaneineen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä suomalaisista jopa 80 prosenttia olisi valmis kokeilemaan vapaaehtoistyötä työaikana, mikäli työnantaja antaisi kokeilla luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna selvitetään edelleen 12

13 liittymistä Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta -oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010 TEKES-hankkeessa. Vuonna 2016 uudelleen käynnistynyttä työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan välitystoimintaa jatketaan vuonna Työyhteisöjä vastaanottaviksi tahoiksi Kansalaisareena valitsee jäsenjärjestönsä sekä julkiset toimijat. Rahankeräyslainsäädännön uudistamista seurataan tiiviisti ja siihen vaikuttamista jatketaan. Kansalaisareenan varainhankinnassa painopiste on avustustoiminnassa ja päärahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Kansalaisareenan varainhankinnan ohjausryhmä päivittää Kansalaisareenan viestintä-, vaikuttamis- ja varainhankintastrategiaa uuden rahankeräyslainsäädännön vahvistuttua. Päämääränä on lisätä ja monipuolistaa Kansalaisareenan varainhankinnan kanavia erityisesti sen jälkeen, kun uusi rahankeräyslaki mahdollistaa myös episodisen ja pop up -tyyppisen varainkeruun. Lainsäädäntömuutosten lisäksi huomioidaan viestinnän ja sosiaalisen median mahdollisuudet varainhankinnan tukena, verkkolahjoitukset, testamenttilahjoitukset, yritysyhteistyö ja lahjoittajarekisterin hyödyntäminen tulevien keräysten kohdistamisessa. Mahdollisia varainhankintakampanjoita toteutetaan kokeilukulttuurin menetelmiä hyödyntäen Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä (STEA Ak) Valikkoverkostot ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden alueellisia verkostoja. Avustusta haetaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä verkostojen välisen yhteistyön vahvistamiseen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamisen kehittämiseen. Valikkoverkostoja on tällä hetkellä Espoossa, Etelä- Savossa, Helsingissä, Huittisissa, Hyvinkäällä, Joensuussa (Pohjois-Karjalan alueella), Jyväskylässä, Kaakonkulmassa (Hamina-Miehikkälä-alueella), Kajaanissa, Kemi-Tornion alueella (Meri-Lapin alueella), Keski-Uudellamaalla, Kokkolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Oulussa (Pohjois-Pohjanmaalla), Pirkkalassa, Porissa, Raumalla, Salossa, Tampereella, Turussa, Vantaalla ja Vammalassa. Vuoden 2017 aikana on perustettu Etelä-Savon sekä Vantaan ryhmät. Vuonna 2018 uusia valikkoryhmiä perustettaessa pyritään erityisesti huomioimaan ruotsinkieliset järjestöt sekä maahanmuuttajajärjestöt. 16 verkostoa eli Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jyväskylä, Kaakonkulma, Kajaani, Kemi-Tornio (Meri- Lappi), Keski-Uusimaa, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Salo, Tampere ja Turku ovat mukana vuoden 2016 alussa käynnistyneessä kehittämistyössä eli perusmuotoista laajemmassa valikkotoiminnassa (Kaakonkulma, Kajaani, Kuopio ja Oulu liittyivät kehittämistoimintaan vuonna 2017). Ak-avustusta haetaan erityisesti kehittämistoiminnalle, mutta myös perusmuotoisessa toiminnassa mukana olevat verkostot hyötyvät kehittämistoiminnasta. Perusmuotoinen valikkotoiminta jatkuu niiden verkostojen osalta, jotka eivät ole liittyneet mukaan kehittämistoimintaan. Perusmuotoinen toiminta tarkoittaa ryhmän keskinäisiä kokouksia noin kerran kuussa. Osa kokouksista on teemakokouksia, joissa ryhmä keskittyy tietyn vapaaehtoistoiminnan koordinointiin liittyvän teeman pohtimiseen. Kaikki toiminnossa järjestetyt seminaarit, kirjoitetut oppaat, jaetut materiaalit jne. ovat myös perusmuotoisessa toiminnassa mukana olevien koordinaattorien saatavissa. Kokonaisuudessaan toiminta hyödyttää noin 600:aa 13

14 vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria ja kehittäjää Suomessa. Käytännössä määrä on vielä suurempi, koska esimerkiksi valikkoverkoston Facebook-ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka toimivat muun muassa järjestöpäällikköinä tai vertaistukipalveluiden suunnittelijoina ts. eivät ole välittömässä vapaaehtoistoiminnan koordinaatiovastuussa (eli he eivät virallisesti kuulu valikkoverkostoon, mutta hyötyvät siitä silti). Kehittämistoiminnassa mukana olevat verkostot ovat määrittäneet ryhmän kehittämispainopisteet eli asiat, joista ryhmä pyrkii hankkimaan lisää osaamista ja jakamaan sitä eteenpäin. Valikkotoiminnan suunnittelija Kansalaisareenassa tekee tiivistä yhteistyötä kehittämistoiminnassa mukana olevien verkostojen kanssa. Sekä perusmuotoisessa että kehittämistoiminnassa olevien verkostojen koordinaattoreille tarkoitettuja yhteisiä toimintoja ovat valikkotoiminnan internet-sivut ja sähköposti-/uutiskirjelista, tiedon jakamiseen ja ongelmienratkaisuun tähtäävä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien Facebook-ryhmä sekä osallistuminen kehittämistoiminnassa järjestettäviin seminaareihin. Seminaarit pyritään järjestämään niin isossa tilassa, että osallistuminen on mahdollista myös muille kuin kehittämistoiminnassa mukana olevien verkostojen jäsenille. Toiminnassa pyritään myös tulevina vuosina työstämään 1 2 verkko-opasta vuodessa. Oppaat ovat kehittämistyön tuotoksia. Ensimmäinen opas valmistui 2017 Tuetusta vapaaehtoistoiminnasta. Päätavoitteena kehittämistoiminnassa on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta alueellisesti ja valtakunnallisesti kehittämällä valikkoverkostojen osaamista ja verkostojen välistä yhteistyötä. Alatavoitteet ovat seuraavat: vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ammatillisen osaamisen syventäminen yhteisen ymmärryksen kehittäminen siitä, mitä on laadukas vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin ja kuntien yhteistyön kehittäminen alueellisella tasolla sekä vapaaehtoistoiminnan paikallisen ja valtakunnallisen viestinnän tehostuminen ja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvu. Vuoden 2017 aikana järjestettiin/järjestetään 11 seminaaria seuraavissa kaupungeissa/verkostojen kanssa yhteistyössä: Kevät: Salo, Jyväskylä, Lahti, Tampere. Syksy: Järvenpää (Keski-Uudenmaan valikkoverkosto), Lahti, Kemi, Oulu, Turku, Kuopio. Seminaarien teemat olivat Vapaaehtoistoiminnan johtaminen, Tuettu vapaaehtoistoiminta, Vuorovaikutus vapaaehtoistoiminnassa, Sosiaalinen media vapaaehtoistoiminnassa, Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö, Vapaaehtoistoiminnan tiedotus ja markkinointi, Hyvinvointia ja elinvoimaa järjestöistä, Monipuolinen yhteistyö vapaaehtoistoiminnassa, Perinteinen syysseminaari ja Hyvät käytännöt vapaaehtoistyössä. Vuodelle 2018 on suunniteltu alustavasti kahdeksaa seminaaria. Seminaareja järjestetään ainakin Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kajaanissa ja Tampereella. Varmistuneita teemoja ovat maahanmuuttajataustaisten/turvapaikanhakijoiden tekemä vapaaehtoistyö (Helsinki), yrityksissä tapahtuva vapaaehtoistyö (Jyväskylä) sekä monikanavainen viestintä vapaaehtoistyössä (Tampere). Loput paikkakunnat ja teemat varmistuvat alkuvuoteen 2018 mennessä. Järjestämispaikkakunnissa tavoitellaan alueellista edustavuutta. 14

15 Vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä edistävä Vuoden vapaaehtoinen -kampanja järjestetään valikkotoiminnan puitteissa myös vuonna Kampanjan toteuttamisesta vastaa valikkotoiminnan suunnittelija. Valikkotoiminnan suunnittelijan toimenkuvassa painottuvat vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja neuvontatyö, koulutus, viestintä, arviointi ja raportointi, hallinto, verkostotyö ja kampanjat valikkotoimintaan liittyen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostojen toimintaan haetaan tasokorostusta ja yhteensä euroa (ohjeellisessa suunnitelmassa euroa) vuodelle Valikkotoiminta on laajentunut ja toimintoon on välttämätöntä saada lisäresursseja. 4. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen innovatiiviset käytännöt juurtuvat Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa Kansalaiset vertaisina -verkostotoiminta Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Vuosina Rahaautomaattiyhdistyksen tuella toteutetun Avita Kaveria -hankkeen tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta vertaistuen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja vahvistaa vertaistuen saatavuutta paikallisissa yhteisöissä. Näihin tavoitteisiin hanke vastasi kouluttamalla 80 vertaisohjaajien kouluttajaa kolmen vuoden aikana kuudella alueella (Kuopio, Lappeenranta, Järvenpää, Tampere, Kokkola ja Oulu). Lisäksi hankkeessa järjestettiin vertaistoiminnan työnohjauksen tukemiseen suunnattua koulutusta Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa sekä laaja viestintäkampanja. Kansalaisareena selvittää mahdollisuuksia saada erillisrahoitusta Kansalaiset vertaisina - verkostotoiminnalle. Toiminnalla lisätään vertaistoiminnan näkyvyyttä, selkeytetään vertaistuen ja kokemustoiminnan rajapintaa, kehitetään uusia vertaistoiminnan toiminta- ja koulutusmalleja ja levitetään hyviä käytäntöjä sekä kootaan kansainvälisiä, valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja ja tuetaan vertaistoiminnan ruohonjuuritasolla toimivia aktiiveja ja vertaistoiminnan ammattilaisia. Toiminnossa hyödynnetään Kansalaisareenan Taloustutkimuksen kanssa yhteistyössä keväällä 2018 tehtävää valtakunnallisesti edustavaa Omnibus-haastattelututkimusta vapaaehtoistyöstä ja vertaistoiminnasta Suomessa. Toiminnan tavoitteet vuonna : 1. Tukea ja kehittää vertaistoiminnan verkostoyhteistyötä ruohonjuuritason toimijoiden kanssa, erityisesti ennaltaehkäisevän vertaistoiminnan alueella 2. Vaikuttaa vertaistoiminnan toimintaedellytysten lisäämiseen ja kehittämiseen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 3. Tehdä vertaisuuden kirjoa näkyväksi ja osallistua vertaistoiminnan valtakunnalliseen ja kansainväliseen keskusteluun 15

16 4. Tarjota vertaistukea vertaistoimintaa organisoiville rakentamalla vertaistoimintaa tukevia ryhmiä ja verkostoja alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla 5. Koordinoida käytännön toimijoiden ja vertaistoiminnan tutkijoiden vuoropuhelua 6. Levittää hyviä käytäntöjä 7. Seurata ja arvioida vertaistoiminnan ja vertaistuen kehitystä Suomessa Tavoiteltavia tuloksia 2018 Valtakunnallisesti edustava tutkimus Vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta Suomessa yhdessä Taloustutkimuksen kanssa Käynnistetään Pohjoismainen vertaistoiminnan tutkijoiden ja ammattilaisten verkosto Järjestään Vertaistuki Pohjoismaissa Symposiumi Peer Support in the Nordic Countries kansainvälisen vertaistuen päivän yhteydessä lokakuussa Tehdään hakemus toiminnan erillisrahoituksesta vuosille Vertaistuen ja kokemuksellisen asiantuntijuuden opintokokonaisuus Vuonna 2018 toteutetaan yhdessä Laurean ja Espoon järjestöjen yhteisön kanssa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää yhteinen koulutusmalli ja opintokokonaisuus kokemusasiantuntijoiden, kokemustoimijoiden, vertaistukijoiden ja vertaisten koulutukseen. Opintokokonaisuus koostuu seuraavista moduuleista: I II III IV V VI VII Oma kokemus Miten minä jaksan, mistä saan voimaa Minä vertaistukijana Vertaisryhmänohjaaja Kokemuskouluttaja Jaettu asiantuntijuus Kouluttajakoulutus Kansalaisareenalla on päävastuu vertaisryhmänohjaajamoduulin ja kouluttajamoduulin kehittämisestä ja toteutuksesta, tehtävänä myös vertaisuuden asiantuntijana toimiminen, verkostojen koordinointi yhteiseen kehittämiseen sekä viestintä ja vaikuttamistyö Kansalaisareena vapaaehtoisen toiminnan ja vertaistoiminnan resurssikeskuksena: Vertaisuudesta voimaa -hanke Kansalaisareena haki keväällä 2015 RAY-rahoitusta laajasti valmistellulle hankkeelle Vapaaehtoiskeskukset voimavaraksi kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Hankevalmistelussa olivat mukana Turku ympäristökuntineen, Tampere, Pori, Kankaanpää, Kokkola, Meri-Lappi, Savonlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Vantaa. Rahoitusta ei tuolloin kuitenkaan myönnetty. Kansalaisareena on 2017 tehnyt aiesopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ja Tampereen Kumppanuusyhdistys Arttelin kanssa alueellisten vapaaehtoistoiminnan 16

17 resurssikeskusten verkoston kehittämisestä, osaamisen jakamisesta, vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja yhteistyön prosessien kehittämisestä ja vaikuttamistyöstä kansalaistoiminnan käytänteiden helpottamiseksi. Perinteisesti Kansalaisareenan sidosryhmät odottavat, että Kansalaisareena toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tukijana. Kansalaisareena on myös aktiivisesti mukana käynnistyneessä kansallisessa verkostokehittämisessä Service Learning -konseptin levittämiseksi osaksi korkeakoulujen toimintaa. Sivistys ja kansalaisuus ovat korkeakouluopetuksen keskiössä ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen osana opintoja on keskeisessä asemassa kansalaisyhteiskunnan ja korkeakoulujen yhteistyön edistämisessä. Tavoiteltavia tuloksia 2018 Tehdään valtakunnallinen avustushakemus ja hankesuunnitelma STEAlle keväällä 2018 Vertaisuudesta voimaa -hanketta varten. Hankkeen tavoitteena on tukea matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa sekä kohtaamispaikkojen ja vapaaehtoiskeskusten keskinäistä verkostoyhteistyötä sekä yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistäen verkostoyhteistyön avulla hankkeeseen valituilla koulutustasoilla vapaaehtoisuudesta oppimista Service Learning -mallin linjaamalla tavalla Jeesaan Nuori vapaaehtoistoiminnassa Kansalaisareenan Jeesaan Nuori Vapaaehtoistoiminnassa -hanke tuo yhteistyökumppanikouluille vuoden 2018 aikana vapaaehtoistoiminnan räätälöityjä kurssimalleja kokeiltavaksi. Malleja pilotoidaan Vantaalla kevään 2018 aikana ja valtakunnallinen levittäminen aloitetaan kesän/syksyn 2018 aikana (SuomiAreena/festarit?). Yhteistyöorganisaatiot tarjoavat oppilaille vapaaehtoistehtäviä, joiden kautta opiskelijat voivat kartuttaa osaamistaan ja tutustua erilaisiin toimialoihin. Kurssien sisällöstä tuotetaan kurssimateriaalia toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Samalla aloitetaan Jeesaan-hankkeen opasmateriaalin tuottaminen. Lisäksi tuotetaan järjestöille vapaaehtoistoiminnan ja osaamisen tunnistamisen malli, mikä helpottaa oppilaitosyhteistyötä ja edistää opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Hankkeen päätavoitteena vuodelle 2018 on saada Vantaan ammattiopisto Varian, Tikkurilan ja Sotungin lukion opiskelijat osallistumaan vapaaehtoistoimintaan osana opintojaan. Alatavoitteet vuodelle 2018: 1. Lisätään hankkeen tunnettavuutta tuottamalla monipuolista viestintämateriaalia eri kohderyhmille. 2. Innostetaan nuoria tekemään vapaaehtoistyötä ja autetaan heitä löytämään itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. 3. Tuetaan vapaaehtoistoimintaa tarjoavia organisaatioita suunnittelemaan ja tarjoamaan nuoria kiinnostavaa vapaaehtoistoimintaa. 4. Pilotoidaan toimintamalleja/järjestelmiä tarjota vapaaehtoistoiminnan tehtäviä opiskelijoille. 5. Kehitetään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista oppilaitosyhteistyössä osana vapaaehtoistoiminnan kursseja. 17

18 Toimenpiteet vuodelle 2018: 1. Järjestetään julkaisutyöpaja alkuvuonna Tuotetaan monipuolista viestintämateriaalia nuorten vapaaehtoistoiminnasta 3. Järjestetään vapaaehtoistoiminnan kursseja Vantaan ammattiopisto Variassa, Tikkurilan sekä Sotungin lukioissa 4. Järjestetään vapaaehtoistoimintaa tarjoaville organisaatioille seminaari/pajapäiviä nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 5. Tiivis yhteistyö muiden nuorten vapaaehtoistoiminnan hankkeiden kanssa III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Tärkeitä kumppaneita ovat ruohonjuuritason vertaistoimijat ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoryhmät, joita Kansalaisareena on aktiivisesti perustanut eri puolille Suomea. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä toimijoilta jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös nuoriso- ja kulttuurisektoreilla ja liikunnassa. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle kampanjoiden, tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään resurssien mukaan. Kansalaisareenan jäsenet ja potentiaaliset jäsenet voivat hakea Kansalaisareenan tukemalle seminaarimatkalle CEV:n seminaareihin keväisin ja syksyisin. Paikkaa tarjotaan hakemusten perusteella 1 2 osallistujalle/seminaari. Osallistujat sitoutetaan viestimään seminaarissa käsitellyistä asioista etukäteen sovitulla tavalla, esimerkiksi blogikirjoituksella. Osallistujat valitaan etukäteen määritellyin kriteerein ja tasaveroiset hakijat arvalla. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä, vaikuttamisesta ja sisällöntuotannosta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Vapaaehtoistehtäviä tarjotaan hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille ja ne sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Kansalaisareenan omien vapaaehtoisten ohjausprosesseja kehitetään systemaattisesti. Vapaaehtoisten osaamistarpeisiin sekä osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 18

19 Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä ja niitä päivitetään (uusi vapaaehtoisten opas julkaistaan vuonna 2018). 3) Vapaaehtoisille järjestetään heidän kiinnostuksensa mukaan koulutusta kirjoittamisesta, kuvallisesta viestinnästä tai kokemusasiantuntijana toimimisesta. 4) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 5) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja. 6) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla sekä käytettävissä olevilla rekrytointikanavilla. Tavoiteltavat tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90 prosenttia Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteista on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uusi toiminnanjohtaja vie hallituksen kanssa läpi uuden järjestöstrategian ja viestinnän, vaikuttamistoiminnan ja varainhankinnan strategian prosessit. Uudet alustavat strategiat ovat käytettävissä kesällä 2018 toimintasuunnitelmaa 2019 laadittaessa. Hallitus kokoontuu 7 8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö ja työhyvinvointitoiminta Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä henkilöresursseja. Toiminnanjohtajan vastuulla on strateginen johtaminen yhdessä hallituksen kanssa ja toiminnan operatiivinen johtaminen: vaikuttamistoiminta, hallinto ja talous, verkostotyö, kansainvälinen toiminta, kehittämistoiminta ja viestintä. Toimintavuonna perustetaan viestintä- ja/tai talous- ja/tai järjestö- ja/tai kehittämispäällikön vakanssi aluksi prosentin työajalla. Toimenkuva määritellään sopeuttaen tehtäväkuva yleistoiminnan ja hankkeiden vaatimuksiin ja uuden järjestöstrategian painopisteisiin. Järjestöassistentin/järjestösuunnittelijan tehtäväkuvassa painottuvat jäsentoiminnan ja Kansalaisareenan oman vapaaehtoistoiminnan kehittäminen; hallinnolliset avustavat tehtävät, kuten laskutus, jäsenrekisterin ylläpito sekä rekisterien ja kotisivujen päivitykset; operatiiviset ajankohtaiset tehtävät; viestintään ja kampanjoihin osallistuminen; Vapaaehtoistoiminnan messujen koordinaatiosta vastaaminen sekä muut ajankohtaiset tehtävät. 19