I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4"

Transkriptio

1 Hallitus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen 4 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 5 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi 6 Viestintä, kampanjat, tapahtumat 6 Viestintä ammattilaisille ja aktiiveille valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa 7 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 8 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 8 Vapaaehtoiskortti 9 Muut hankkeet Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 11 Verkostojen tukeminen ja VALIKKO-toiminta 11 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 11 1

2 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit 12 III Resurssit Verkostot ja jäsenistö 13 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 13 Hallitus 14 Henkilöstö 14 Talous 15 2

3 I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E= Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Ja jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä ja toimintaa mahdollistava lainsäädäntö laatia, tarvitaan yhdenmukaisia tukimekanismeja ja sektorirajat ylittäen toimivia organisaatiorakenteita. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kysely lähetettiin koko Kansalaisareenan laajalle verkostolle (N=1600) ja vastauksia saatiin 128. Mitä Kansalaisareena on? Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaan Kansalaisareena on vapaaehtoistyön puolestapuhuja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, joka ajaa vapaaehtoisten etua ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I Vaikuttaminen ja edunvalvonta II Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen III Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen IV Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö 3

4 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Se mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus on yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt asettavat tällä hetkellä huomattavan paljon rajoja vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle ja kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä; esimerkkinä vaikkapa verottajan kannanotto aikapankkeihin, joiden toiminta ei verottajan mukaan ole vapaaehtoistoimintaa. Aikapankit kuitenkin ovat jo 80-luvulla Amerikassa kehitetty ja 2000-luvulla laajasti Euroopassa levinnyt vapaaehtoistyön perusmuoto, joka kumpuaa suoraan ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta. Yhteistyö Eduskunnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Toimintavuosi on vaalivuosi ja se vaikuttaa myös tukiryhmän toimintaan ja aiheuttaa tarpeen uudelleen järjestäytymiseen. Yhteistyölle Eduskunnan tukiryhmän ja verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V. E) linjausten kanssa: On 4

5 aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (= vapaaehtoiskeskusten toimintamalli) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. 2. Vaikutetaan hallitusohjelmaan tavoitteiden ja vapaaehtoistyön lainsäädännön eteenpäin viemiseksi 3. Toimitaan aktiivisesti, jotta vapaaehtoistyölle löytyy vastuutaho valtionhallinnossa 4. Muodostetaan eduskuntaan uusi vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä vaalien jälkeen 5. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein 6. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman P:A:V:E = Policy Agenda for Volunteering in Europe konkreettisia tavoitteita ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät 5

6 suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa 7. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä 8. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (esim. European Volunteer Center CEV, International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen alatyöryhmä, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, Self-help Experts -verkosto, Kansalaisyhteiskunta - lehden toimitusneuvosto, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 9. Pyritään tiivistämään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä vaikuttamistyötä kunnallisella tasolla. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää ohjaa vuonna 2014 tehty viestintästrategia yhdessä 2014 valmistuneen Kansalaisareenan järjestöstrategian kanssa. Viestintä, kampanjat, tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on kuitenkin oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Kansalaisareena tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. 6

7 Viestintä on jatkuvaa viestimistä Kansalaisareenan järjestämistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista eri kanavissa. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, Sharewood, Blogit ja mahdollisuuksien mukaan muut some-kanavat). Uusien varainhankintamallien mukaisesti varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Verkkoviestinnän kehittäminen ja varainhankintakampanjan käynnistäminen on keskeistä vuoden 2015 aikana. Kansalaisareenan kotisivu-uudistus jatkuu ja Kansalaisareenan blogilla jatketaan yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa (ks. luku 4. Oppilaitosyhteistyö). Vuonna 2015 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Liikuta minua -kampanja toukokuussa; Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syysjoulukuussa, Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut sekä Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Avita kaveria -hankkeeseen liittyy viestintä- ja varainhankintakampanja, jota käsitellään luvussa 3. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Liikuta minua -kampanja Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Metsähallituksen, Valon ja Allianssin kanssa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän Päivä vapaaehtoisena -kampanja Mediaviestintä Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkolehti, Sosiaalinen media) Kotisivu-uudistus Varainhankintakampanja Tavoitellut tulokset Liikuta minua -tapahtumia järjestetään yli 30 eri paikkakunnalla Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella Päivä vapaaehtoisena -kampanjan medianäkyvyys kasvaa edellisestä kerrasta 2-3 VerkkoAreenaa ilmestyy Blogilla ilmestyy vuoden aikana juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan Fb-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu 7

8 Varainhankintakampanja käynnistyy Viestintä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän maineen vahvistaminen entisestään vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Tavoitteena on vahvistaa käsitystä, että Kansalaisareena on johtava vapaaehtoistoiminnan asiantuntijataho Suomessa. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta Sähköpostilistoilla (valikko, verkosto) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Suunnittelija jalkautuu kerran kuussa tapaamaan alueellisia Valikko-ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Valikkojen Fb-sivut ovat toimiva viestinnän väline koordinaattoreille Sähköpostilistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut uudistuvat ja päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenassa käsitellään aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta Tavoitellut tulokset Valikkojen uudet internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille Sähköpostilistoille (valikko, verkosto) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Avita kaveria - ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke ( ) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria -hanke perustuu 8

9 Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivottiin yhteisiä vapaaehtoisille tarkoitettuja vertaisohjaajakoulutuksia eri puolille Suomea. Toiseksi eniten toivottiin paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivottiin paikallisia työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisten kumppanuusverkostojen kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutus, toiminnan ohjaus ja yhteinen paikallinen markkinointi. Hanke käynnistyy kouluttajakoulutuksella ja siihen liittyvällä vertaistoiminnan ohjaajien jatkokoulutuksella seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea (Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Tampereen seutu, Uusimaa, Kokkola, Oulu ja Etelä-Savo). Kolmen vuoden aikana koulutetaan kaikkiaan noin 80 vertaisohjaajien kouluttajaa ja jatkokoulutuksena noin 30 vertaistoiminnan ohjaajaa. Jatkokoulutetuilla on työnohjauksellisia valmiuksia ohjata vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimintaa. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8 18 vertaisohjaajaa ja kolmen vuoden aikana tuetaan vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa vertaistoimijaa. Hankkeeseen liittyy Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Avita kaveria - vertaistuella on merkitystä -asenne- ja media/varainhankintakampanja. Viestintäkampanjoilla haetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Varainhankintakampanjaa varten käynnistetään keräys ja haetaan lisärahoitusta hankkeen toteutukseen. Hanke käynnistyi kouluttajakoulutuksilla ja verkostojen kokoamisella keväällä 2014 Kuopion ympäristössä ja Kaakkois-Suomessa. Syksyllä 2014 vuorossa ovat Tampere ja Uusimaa (Järvenpää koulutuspaikkakuntana). Vuonna 2015 vuorossa ovat Kokkola ja Mikkeli. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena tavoittaa noin vertaistoimijaa, kouluttaa 100 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja tavoittaa mediakampanjoilla vertaistuesta ja sen tukemisesta kiinnostunutta. Hankkeelle on saatu rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksestä. Hankkeelle haetaan korotusta ohjeelliseen suunnitelmaan, jotta projektinvetäjän ja kouluttajien avuksi voidaan rekrytoida projektiassistentti ja kouluttajien ja vertaisohjaajien lisäksi kouluttaa 30 vertaistoiminnan ohjaajaa, joilla on työnohjauksellisia valmiuksia. Vapaaehtoiskortti Vapaaehtoiskorttiin on haettu RAY:lta projektirahoitusta vuosille Jos projekti toteutuu, siihen palkataan projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelevät Kansalaisareenan toimistolla. Projektissa kehitetään vapaaehtoistoiminnan kortti eli virtuaalinen portfolio (tietokanta), jonka avulla vapaaehtoistyöhön osallistunut voi dokumentoida ja todentaa vapaaehtoistyössä opitun osaamisen, suoritetut tehtävät sekä vapaaehtoiset koulutukset. Korttiin 9

10 liitetään myös yleinen tieto-osuus vapaaehtoistoiminnasta eli esimerkiksi tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lainsäädännöstä. Kortin tavoitteena on lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja ymmärrystä sekä edistää tiettyjen erityisryhmien, kuten vammaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Kortin avulla esimerkiksi vapaaehtoistöitä tehnyt kehitysvammainen voisi todistaa vapaaehtoistyössä hankitun osaamisensa ja siten työllistyä palkkatöihin. Projektin ensimmäisen toimintavuoden eli vuoden 2015 aikana selvitetään, miten kortti parhaiten palvelee vapaaehtoistoiminnan kenttää. Keskeisinä kysymyksinä tulevat olemaan mm: 1) Miten eri vapaaehtoistoimintaa tarjoavien tahojen mielestä vapaaehtoistoiminnan kortti voisi toimia heidän toimintakentällään ja millainen kortin on tällöin oltava? 2) Minkälaisia valmiuksia eri organisaatioissa toimiville vapaaehtoisille kehittyy? Kartoituksen tulosten perusteella virtuaalista tietokantaa varten ryhdytään luomaan sisältöä. Ensimmäisenä suunnitellaan niin sanottu vapaaehtoistoiminnan perusosa eli korttiin liitettävä vapaaehtoistoiminnan tieto-osuus. Myös virtuaalisen portfolion sisältöä eli sitä, miten vapaaehtoishistoria tietokannassa näkyy, ryhdytään suunnittelemaan ensimmäisenä toimintavuonna. Projektille avataan ensimmäisenä toimintavuonna myös internet-sivut ja tietoisuutta rakenteilla olevasta kortista ja sen hyödyistä aletaan kasvattaa. Internet-sivujen ohella viestintää tehdään mm. sosiaalisessa mediassa ja Kansalaisareenan ja projektin yhteistyökumppanien (Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry, Nuorten Keskus, NMKY Liitto ja Sosiaalipedagogiikan säätiö) sähköpostilistojen ja internet-sivujen avulla. Kansalaisareenan niin sanotulla verkostolistalla on yli 1500 järjestötoimijaa. Muut hankkeet Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kanssa liittyen hankkeeseen Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä! Hankkeessa on kysymys Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vapaaehtoisohjelman ja -toiminnan kehittämisestä maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kansalaisareena osallistuu Vapaaehtoistoiminnan koordinointi -valmennusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä Vapaaehtoisena toimiminen - valmennusohjelman suunnitteluun ja kahden pilottimaakunnan kanssa toteutettavan valmennusohjelman toteutukseen ja mallintamiseen. Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-projektiin Projektin tavoitteena on vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mallien jatkokehittäminen Vekkari, vertaisesta kaveri -projektin tulosten perusteella. Kohtaamispaikkaseminaari järjestetään vuoden 2015 maaliskuussa Seinäjoella; seminaari järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Kohtaamispaikkaseminaarit ovat tärkeitä erityisesti vertaistuen saamisen ja kokemusten vaihdon kannalta. Kansalaisareenalta odotetaan sidosryhmäkyselyn mukaan nykyistä vahvempaa roolia kohtaamispaikkojen tukemisessa. Vuonna 2015 valmistellaan hanketta kohtaamispaikkojen tukemiseksi ja jatketaan nykyisten toimintamuotojen ja kohtaamispaikkarekisterin ylläpitämistä. 10

11 4. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on yhteiskuntavastuun vahvistaminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Tavoitteena on sellaisten uusien innovatiivisten yhteistyömallien kehittyminen ja juurtuminen, jotka mahdollistavat monimuotoisen uuden horisontaalisen vapaaehtoistyön jatkuvan kehittämisen ja myös järjestöjen rahoituksen vahvistumisen. Verkostojen tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-toiminta Kansalaisareena ylläpitää ja tukee ruohonjuuritason vertaistuen verkostoja, vapaaehtoistoiminnan aktiivien verkostoja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostoja. Toimintavuonna keskitytään vertaistuen verkostojen tukemiseen Avita kaveria -hankkeen avulla, VALIKKO-verkostojen tukemiseen jalkautumalla aiempaa enemmän fyysisesti kentälle, kohtaamispaikkojen tukemiseen hankevalmistelulla sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen ja rajapintojen tutkimiseen. Kansalaisareena on aloitteellinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseksi ja erityisesti johtamiskoulutuksen aikaansaamiseksi. Marika Aron 2012 Kansalaisareenan tilauksesta tekemän opinnäytetyön Kansalaisareenoilla vapaaehtoistoimintaa johtamassa mukaan koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden johtamiskoulutusta on tuon jälkeen alettu kehittää eri oppilaitoksissa (erityisesti Humak) ja tekeillä on verkostoyhteistyönä myös Huomisen vapaaehtoisjohtaja -koulutuksen aikaansaaminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kaksipäiväinen perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään syksyllä Vuoden 2015 teemaksi on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta koordinaattoreille tehdyn kyselyn perusteella. Edellä mainittu kysely valikkotoiminnan kehittämisestä toteutettiin keväällä Kyselyn mukaan koordinaattorit haluavat Kansalaisareenalta eniten tukea tiedottamiseen ja markkinointiin, vaikuttamistyön/vapaaehtoistoiminnan edunvalvonnan kehittämiseen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Kyselyä hyödynnetään sekä valikkotyön käytännön kehittämisessä että rahoitusta haettaessa. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vuonna 2015 jatketaan viestintäyhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. Vapaaehtoisjohtamisen arkea -blogisarjaa jatketaan säännöllisesti, mikäli koulutusta järjestetään vuoden aikana. Jos koulutusta ei järjestetä, blogisarjaa pyritään jatkamaan linjalta valmistuneiden vapaaehtoisten toimin. Viestintäyhteistyötä Humakin kanssa pyritään tekemään myös Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan tiimoilta. 11

12 Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, joita ne voivat tarjota opiskelijoilleen. Tarkoituksena on, että opiskelija tekee opinnäytetyönsä yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa niin, että sen tuloksia voidaan hyödyntää Kansalaisareenan toiminnassa. Oppilaitosyhteistyötä pyritään tekemään myös eri tapahtumissa. Opiskelijoita hankitaan vapaaehtoisiksi esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan messuille. Taloustutkimuksen kanssa tehdään keväällä 2015 selvitys vapaaehtoistoiminnan yleisyydestä. Tutkimus tulee olemaan vertailukelpoinen Kansalaisareenan vuonna 2010 Taloustutkimuksella teettämän selvityksen kanssa ja tuloksia voidaan myös verrata Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 tekemän Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimusta varten hankitaan yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistoiminnan ajankohtais- ja tulevaisuusseminaarit järjestetään yhdessä Eduskunnan tukiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomesta puuttuu kansainvälisen vertailun kestävä vapaaehtoistoiminnan osaamista kehittävä taho, ja kotimainen tutkimus on hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan lehdessä VerkkoAreenassa. Kansalaisareena toimii aktiivisesti, jotta tutkimukseen liittyviin tiedon kokoamisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa kouluttaja- ja työnohjaajapankkia päivitetään ja uudistetaan. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna liitytään Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon sekä selvitetään mahdollista kansainvälistä hanketta. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta-oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010, kun TEKES rahoitti Kansalaisareenan esiselvitystä vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista kunta-, yritys ja kolmannen sektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa innovaatiohankkeessa. Keväällä 2014 Kansalaisareena teetti Taloustutkimuksella yhdessä Suomen Palloliiton ja HelsinkiMission kanssa selvityksen pk-yritysten tuen suuntautumisesta. Vanhukset, taide ja mielenterveystyö saavat tällä hetkellä vähiten pk-yritysten tukea ja urheilu eniten. Kyselyssä ei 12

13 erotettu vastikkeellista ja vastikkeetonta tukea. Toimintavuonna selvitetään muun muassa kyselyä hyödyntäen kaksisuuntaisen yritysyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja kehitetään varainhankinnan uusia toimintamalleja. Valikkotoiminnassa keskitytään toimintavuonna paitsi vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arviointiin, myös erityisesti julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. Avita kaveria -hankkeessa pyritään ohjaamaan resursseja myös julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen vertaistuen alueella. Kansalaisareena hyödyntää työssään myös aiheesta yhteistyössä syntyneitä opinnäytetöitä. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu ulospäin järjestöstä. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Vuonna 2014 käyttöönotettujen omien vapaaehtoisten ohjausprosessien käyttöä kehitetään edelleen. Loppukeväästä järjestetään omille vapaaehtoisille yhteinen kehittämistilaisuus, jossa vapaaehtoiset saavat tukea ja pääsevät mukaan ideoimaan Kansalaisareenan toimintaa. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 13

14 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi -hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla Tavoitellut tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90-prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus Vuosien aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2015 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uutena ohjausvälineenä käytetään vuonna 2014 valmistunutta järjestöstrategiaa vuosille Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien hoitamiseen. Hankkeiden lisääntymisen myötä myös yleisavustuksella katettujen tukitoimintojen välttämättömyys korostuu. Toimintavuonna jatketaan vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisön kehittämisprosessia. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa verkostotyöstä (mm. kv-verkostot ja tutkimusverkostot), kehittämistyöstä, viestinnästä ja hallinnosta ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Valikko-verkostot, osa kehittämistyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja kampanjoista ovat suunnittelijan toimenkuvassa. Viestintäsuunnittelijan toimenkuvassa painottuvat viestintä, kampanjat ja varainhankinta. Uusien hankkeiden valmistelu kuuluu toiminnanjohtajan ja suunnittelijan toimenkuvaan. Tasokorotusta yleisavustukseen haetaan määräaikaisen suunnittelijan tehtävän vakinaistamiseksi kokoaikaisena viestintä/mediasuunnittelijana sekä järjestöassistentin palkkaamiseen erityisesti projektien myötä kasvavien hallinnollisten rutiiniluonteisten tehtävien hoitoon. Avita kaveria -hankkeeseen (RAY Ck) haetaan korotusta, jotta voidaan palkata lisää työvoimaa nykyisen 1,6 henkilötyövuoden sijaan 2,0 henkilötyövuotta (projektinvetäjä+ projektiassistentti). Kouluttajapanosta ostetaan myös ostopalveluna. Vertaisohjaajien kouluttajakoulutuksen lisäksi on tarpeen toteuttaa kouluttajakoulutuksen jatkokoulutuksena vertaistoiminnan ohjaajien koulutus. Vertaistoiminnan ohjaajakoulutus antaa kouluttajille alue- ja paikallistasolla työnohjauksellisia valmiuksia vertaisohjaajien tukemiseen. Koulutusmalli kehitetään hankkeessa. 14

15 Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta projektipäällikön ja projektisuunnittelijan tehtäviin. Talous Yleisavustuksen piirissä ovat järjestön ydintehtävät. Ydintehtävien toteuttamiseen haetaan tasokorotusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevasta eurosta euroon. Toiminnan laajenemisen ja paikallistasolle ulottuvien hankkeiden myötä Kansalaisareenan hallinnolliset tehtävät ovat kasvaneet. Tasokorotuksella palkataan uutena työntekijänä järjestöassistentti sekä vakinaistetaan määräaikaisen suunnittelijan toimi nykyisen 0,9 henkilötyövuoden sijaan kokoaikaisena. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan euron rahoitusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevan euron sijaan. Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta euroa. Kaupunkien järjestöavustusta haetaan syyskuussa Helsingistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen Helsingissä. Mahdollisiin EU-hankkeisiin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista. Kansalaisareena on liittynyt Sharewood.org-sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Tuotot näistä ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Kansalaisareena suuntaa vuonna 2015 resursseja varainhankintakampanjan käynnistämiseen. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi vahvistetaan uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua mahdollisimman laajasti. 15

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015. Kansalaisareena 2016

Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015. Kansalaisareena 2016 Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015 Kansalaisareena 2016 Kevätkokous 2016 7.4.2016 klo 16-18 Kokouksen avaus (pj Markku Vaittinen) Uudet jäsenet kertovat toiminnastaan: Uskontojen Uhrien tuki ry Joni

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Silvia Lehtinen, Kaisu Tapiovaara 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - FM, suunnittelijat, kouluttajat 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Hallituksen esitys vuosikokoukselle 2.11.2016 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2017 4 1. Kansalaisareena

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Ilka Haarni 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTT, dosentti, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä/konsultti 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Muun

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2986 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2986 CONSTRAINTS OF VOLUNTEERING 2014

KYSELYLOMAKE: FSD2986 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2986 CONSTRAINTS OF VOLUNTEERING 2014 KYSELYLOMAKE: FSD2986 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2986 CONSTRAINTS OF VOLUNTEERING 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaisareenan henkilöjäsenkysely 2015

Kansalaisareenan henkilöjäsenkysely 2015 Kansalaisareenan henkilöjäsenkysely 2015 Kansalaisareena 2016 Katja Reinikainen 1 HENKILÖJÄSENKYSELYN TOTEUTTAMINEN Kansalaisareenalla oli 73 henkilöjäsentä vuonna 2015. Henkilöjäsenkyselyyn vastasi yhteensä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Hallitus 16.9.2013, liite 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS Sivu I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2014 2 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois-

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 5.5.2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Vimma

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Vimma Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 29.9.2009 Vimma Kansalaisareena yhteistyössä Turun alueen VALIKKO-ryhmän kanssa Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot