I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4"

Transkriptio

1 Hallitus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen 4 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 5 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi 6 Viestintä, kampanjat, tapahtumat 6 Viestintä ammattilaisille ja aktiiveille valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa 7 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 8 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 8 Vapaaehtoiskortti 9 Muut hankkeet Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 11 Verkostojen tukeminen ja VALIKKO-toiminta 11 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 11 1

2 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit 12 III Resurssit Verkostot ja jäsenistö 13 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 13 Hallitus 14 Henkilöstö 14 Talous 15 2

3 I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E= Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Ja jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä ja toimintaa mahdollistava lainsäädäntö laatia, tarvitaan yhdenmukaisia tukimekanismeja ja sektorirajat ylittäen toimivia organisaatiorakenteita. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kysely lähetettiin koko Kansalaisareenan laajalle verkostolle (N=1600) ja vastauksia saatiin 128. Mitä Kansalaisareena on? Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaan Kansalaisareena on vapaaehtoistyön puolestapuhuja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, joka ajaa vapaaehtoisten etua ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I Vaikuttaminen ja edunvalvonta II Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen III Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen IV Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö 3

4 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Se mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus on yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt asettavat tällä hetkellä huomattavan paljon rajoja vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle ja kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä; esimerkkinä vaikkapa verottajan kannanotto aikapankkeihin, joiden toiminta ei verottajan mukaan ole vapaaehtoistoimintaa. Aikapankit kuitenkin ovat jo 80-luvulla Amerikassa kehitetty ja 2000-luvulla laajasti Euroopassa levinnyt vapaaehtoistyön perusmuoto, joka kumpuaa suoraan ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta. Yhteistyö Eduskunnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Toimintavuosi on vaalivuosi ja se vaikuttaa myös tukiryhmän toimintaan ja aiheuttaa tarpeen uudelleen järjestäytymiseen. Yhteistyölle Eduskunnan tukiryhmän ja verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V. E) linjausten kanssa: On 4

5 aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (= vapaaehtoiskeskusten toimintamalli) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. 2. Vaikutetaan hallitusohjelmaan tavoitteiden ja vapaaehtoistyön lainsäädännön eteenpäin viemiseksi 3. Toimitaan aktiivisesti, jotta vapaaehtoistyölle löytyy vastuutaho valtionhallinnossa 4. Muodostetaan eduskuntaan uusi vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä vaalien jälkeen 5. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein 6. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman P:A:V:E = Policy Agenda for Volunteering in Europe konkreettisia tavoitteita ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät 5

6 suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa 7. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä 8. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (esim. European Volunteer Center CEV, International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen alatyöryhmä, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, Self-help Experts -verkosto, Kansalaisyhteiskunta - lehden toimitusneuvosto, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 9. Pyritään tiivistämään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä vaikuttamistyötä kunnallisella tasolla. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää ohjaa vuonna 2014 tehty viestintästrategia yhdessä 2014 valmistuneen Kansalaisareenan järjestöstrategian kanssa. Viestintä, kampanjat, tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on kuitenkin oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Kansalaisareena tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. 6

7 Viestintä on jatkuvaa viestimistä Kansalaisareenan järjestämistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista eri kanavissa. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, Sharewood, Blogit ja mahdollisuuksien mukaan muut some-kanavat). Uusien varainhankintamallien mukaisesti varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Verkkoviestinnän kehittäminen ja varainhankintakampanjan käynnistäminen on keskeistä vuoden 2015 aikana. Kansalaisareenan kotisivu-uudistus jatkuu ja Kansalaisareenan blogilla jatketaan yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa (ks. luku 4. Oppilaitosyhteistyö). Vuonna 2015 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Liikuta minua -kampanja toukokuussa; Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syysjoulukuussa, Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut sekä Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Avita kaveria -hankkeeseen liittyy viestintä- ja varainhankintakampanja, jota käsitellään luvussa 3. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Liikuta minua -kampanja Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Metsähallituksen, Valon ja Allianssin kanssa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän Päivä vapaaehtoisena -kampanja Mediaviestintä Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkolehti, Sosiaalinen media) Kotisivu-uudistus Varainhankintakampanja Tavoitellut tulokset Liikuta minua -tapahtumia järjestetään yli 30 eri paikkakunnalla Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella Päivä vapaaehtoisena -kampanjan medianäkyvyys kasvaa edellisestä kerrasta 2-3 VerkkoAreenaa ilmestyy Blogilla ilmestyy vuoden aikana juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan Fb-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu 7

8 Varainhankintakampanja käynnistyy Viestintä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän maineen vahvistaminen entisestään vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Tavoitteena on vahvistaa käsitystä, että Kansalaisareena on johtava vapaaehtoistoiminnan asiantuntijataho Suomessa. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta Sähköpostilistoilla (valikko, verkosto) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Suunnittelija jalkautuu kerran kuussa tapaamaan alueellisia Valikko-ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Valikkojen Fb-sivut ovat toimiva viestinnän väline koordinaattoreille Sähköpostilistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut uudistuvat ja päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenassa käsitellään aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta Tavoitellut tulokset Valikkojen uudet internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille Sähköpostilistoille (valikko, verkosto) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Avita kaveria - ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke ( ) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria -hanke perustuu 8

9 Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivottiin yhteisiä vapaaehtoisille tarkoitettuja vertaisohjaajakoulutuksia eri puolille Suomea. Toiseksi eniten toivottiin paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivottiin paikallisia työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisten kumppanuusverkostojen kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutus, toiminnan ohjaus ja yhteinen paikallinen markkinointi. Hanke käynnistyy kouluttajakoulutuksella ja siihen liittyvällä vertaistoiminnan ohjaajien jatkokoulutuksella seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea (Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Tampereen seutu, Uusimaa, Kokkola, Oulu ja Etelä-Savo). Kolmen vuoden aikana koulutetaan kaikkiaan noin 80 vertaisohjaajien kouluttajaa ja jatkokoulutuksena noin 30 vertaistoiminnan ohjaajaa. Jatkokoulutetuilla on työnohjauksellisia valmiuksia ohjata vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimintaa. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8 18 vertaisohjaajaa ja kolmen vuoden aikana tuetaan vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa vertaistoimijaa. Hankkeeseen liittyy Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Avita kaveria - vertaistuella on merkitystä -asenne- ja media/varainhankintakampanja. Viestintäkampanjoilla haetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Varainhankintakampanjaa varten käynnistetään keräys ja haetaan lisärahoitusta hankkeen toteutukseen. Hanke käynnistyi kouluttajakoulutuksilla ja verkostojen kokoamisella keväällä 2014 Kuopion ympäristössä ja Kaakkois-Suomessa. Syksyllä 2014 vuorossa ovat Tampere ja Uusimaa (Järvenpää koulutuspaikkakuntana). Vuonna 2015 vuorossa ovat Kokkola ja Mikkeli. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena tavoittaa noin vertaistoimijaa, kouluttaa 100 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja tavoittaa mediakampanjoilla vertaistuesta ja sen tukemisesta kiinnostunutta. Hankkeelle on saatu rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksestä. Hankkeelle haetaan korotusta ohjeelliseen suunnitelmaan, jotta projektinvetäjän ja kouluttajien avuksi voidaan rekrytoida projektiassistentti ja kouluttajien ja vertaisohjaajien lisäksi kouluttaa 30 vertaistoiminnan ohjaajaa, joilla on työnohjauksellisia valmiuksia. Vapaaehtoiskortti Vapaaehtoiskorttiin on haettu RAY:lta projektirahoitusta vuosille Jos projekti toteutuu, siihen palkataan projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelevät Kansalaisareenan toimistolla. Projektissa kehitetään vapaaehtoistoiminnan kortti eli virtuaalinen portfolio (tietokanta), jonka avulla vapaaehtoistyöhön osallistunut voi dokumentoida ja todentaa vapaaehtoistyössä opitun osaamisen, suoritetut tehtävät sekä vapaaehtoiset koulutukset. Korttiin 9

10 liitetään myös yleinen tieto-osuus vapaaehtoistoiminnasta eli esimerkiksi tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lainsäädännöstä. Kortin tavoitteena on lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja ymmärrystä sekä edistää tiettyjen erityisryhmien, kuten vammaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Kortin avulla esimerkiksi vapaaehtoistöitä tehnyt kehitysvammainen voisi todistaa vapaaehtoistyössä hankitun osaamisensa ja siten työllistyä palkkatöihin. Projektin ensimmäisen toimintavuoden eli vuoden 2015 aikana selvitetään, miten kortti parhaiten palvelee vapaaehtoistoiminnan kenttää. Keskeisinä kysymyksinä tulevat olemaan mm: 1) Miten eri vapaaehtoistoimintaa tarjoavien tahojen mielestä vapaaehtoistoiminnan kortti voisi toimia heidän toimintakentällään ja millainen kortin on tällöin oltava? 2) Minkälaisia valmiuksia eri organisaatioissa toimiville vapaaehtoisille kehittyy? Kartoituksen tulosten perusteella virtuaalista tietokantaa varten ryhdytään luomaan sisältöä. Ensimmäisenä suunnitellaan niin sanottu vapaaehtoistoiminnan perusosa eli korttiin liitettävä vapaaehtoistoiminnan tieto-osuus. Myös virtuaalisen portfolion sisältöä eli sitä, miten vapaaehtoishistoria tietokannassa näkyy, ryhdytään suunnittelemaan ensimmäisenä toimintavuonna. Projektille avataan ensimmäisenä toimintavuonna myös internet-sivut ja tietoisuutta rakenteilla olevasta kortista ja sen hyödyistä aletaan kasvattaa. Internet-sivujen ohella viestintää tehdään mm. sosiaalisessa mediassa ja Kansalaisareenan ja projektin yhteistyökumppanien (Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry, Nuorten Keskus, NMKY Liitto ja Sosiaalipedagogiikan säätiö) sähköpostilistojen ja internet-sivujen avulla. Kansalaisareenan niin sanotulla verkostolistalla on yli 1500 järjestötoimijaa. Muut hankkeet Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kanssa liittyen hankkeeseen Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä! Hankkeessa on kysymys Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vapaaehtoisohjelman ja -toiminnan kehittämisestä maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kansalaisareena osallistuu Vapaaehtoistoiminnan koordinointi -valmennusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä Vapaaehtoisena toimiminen - valmennusohjelman suunnitteluun ja kahden pilottimaakunnan kanssa toteutettavan valmennusohjelman toteutukseen ja mallintamiseen. Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-projektiin Projektin tavoitteena on vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mallien jatkokehittäminen Vekkari, vertaisesta kaveri -projektin tulosten perusteella. Kohtaamispaikkaseminaari järjestetään vuoden 2015 maaliskuussa Seinäjoella; seminaari järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Kohtaamispaikkaseminaarit ovat tärkeitä erityisesti vertaistuen saamisen ja kokemusten vaihdon kannalta. Kansalaisareenalta odotetaan sidosryhmäkyselyn mukaan nykyistä vahvempaa roolia kohtaamispaikkojen tukemisessa. Vuonna 2015 valmistellaan hanketta kohtaamispaikkojen tukemiseksi ja jatketaan nykyisten toimintamuotojen ja kohtaamispaikkarekisterin ylläpitämistä. 10

11 4. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on yhteiskuntavastuun vahvistaminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Tavoitteena on sellaisten uusien innovatiivisten yhteistyömallien kehittyminen ja juurtuminen, jotka mahdollistavat monimuotoisen uuden horisontaalisen vapaaehtoistyön jatkuvan kehittämisen ja myös järjestöjen rahoituksen vahvistumisen. Verkostojen tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-toiminta Kansalaisareena ylläpitää ja tukee ruohonjuuritason vertaistuen verkostoja, vapaaehtoistoiminnan aktiivien verkostoja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostoja. Toimintavuonna keskitytään vertaistuen verkostojen tukemiseen Avita kaveria -hankkeen avulla, VALIKKO-verkostojen tukemiseen jalkautumalla aiempaa enemmän fyysisesti kentälle, kohtaamispaikkojen tukemiseen hankevalmistelulla sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen ja rajapintojen tutkimiseen. Kansalaisareena on aloitteellinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseksi ja erityisesti johtamiskoulutuksen aikaansaamiseksi. Marika Aron 2012 Kansalaisareenan tilauksesta tekemän opinnäytetyön Kansalaisareenoilla vapaaehtoistoimintaa johtamassa mukaan koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden johtamiskoulutusta on tuon jälkeen alettu kehittää eri oppilaitoksissa (erityisesti Humak) ja tekeillä on verkostoyhteistyönä myös Huomisen vapaaehtoisjohtaja -koulutuksen aikaansaaminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kaksipäiväinen perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään syksyllä Vuoden 2015 teemaksi on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta koordinaattoreille tehdyn kyselyn perusteella. Edellä mainittu kysely valikkotoiminnan kehittämisestä toteutettiin keväällä Kyselyn mukaan koordinaattorit haluavat Kansalaisareenalta eniten tukea tiedottamiseen ja markkinointiin, vaikuttamistyön/vapaaehtoistoiminnan edunvalvonnan kehittämiseen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Kyselyä hyödynnetään sekä valikkotyön käytännön kehittämisessä että rahoitusta haettaessa. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vuonna 2015 jatketaan viestintäyhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. Vapaaehtoisjohtamisen arkea -blogisarjaa jatketaan säännöllisesti, mikäli koulutusta järjestetään vuoden aikana. Jos koulutusta ei järjestetä, blogisarjaa pyritään jatkamaan linjalta valmistuneiden vapaaehtoisten toimin. Viestintäyhteistyötä Humakin kanssa pyritään tekemään myös Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan tiimoilta. 11

12 Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, joita ne voivat tarjota opiskelijoilleen. Tarkoituksena on, että opiskelija tekee opinnäytetyönsä yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa niin, että sen tuloksia voidaan hyödyntää Kansalaisareenan toiminnassa. Oppilaitosyhteistyötä pyritään tekemään myös eri tapahtumissa. Opiskelijoita hankitaan vapaaehtoisiksi esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan messuille. Taloustutkimuksen kanssa tehdään keväällä 2015 selvitys vapaaehtoistoiminnan yleisyydestä. Tutkimus tulee olemaan vertailukelpoinen Kansalaisareenan vuonna 2010 Taloustutkimuksella teettämän selvityksen kanssa ja tuloksia voidaan myös verrata Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 tekemän Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimusta varten hankitaan yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistoiminnan ajankohtais- ja tulevaisuusseminaarit järjestetään yhdessä Eduskunnan tukiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomesta puuttuu kansainvälisen vertailun kestävä vapaaehtoistoiminnan osaamista kehittävä taho, ja kotimainen tutkimus on hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan lehdessä VerkkoAreenassa. Kansalaisareena toimii aktiivisesti, jotta tutkimukseen liittyviin tiedon kokoamisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa kouluttaja- ja työnohjaajapankkia päivitetään ja uudistetaan. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna liitytään Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon sekä selvitetään mahdollista kansainvälistä hanketta. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta-oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010, kun TEKES rahoitti Kansalaisareenan esiselvitystä vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista kunta-, yritys ja kolmannen sektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa innovaatiohankkeessa. Keväällä 2014 Kansalaisareena teetti Taloustutkimuksella yhdessä Suomen Palloliiton ja HelsinkiMission kanssa selvityksen pk-yritysten tuen suuntautumisesta. Vanhukset, taide ja mielenterveystyö saavat tällä hetkellä vähiten pk-yritysten tukea ja urheilu eniten. Kyselyssä ei 12

13 erotettu vastikkeellista ja vastikkeetonta tukea. Toimintavuonna selvitetään muun muassa kyselyä hyödyntäen kaksisuuntaisen yritysyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja kehitetään varainhankinnan uusia toimintamalleja. Valikkotoiminnassa keskitytään toimintavuonna paitsi vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arviointiin, myös erityisesti julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. Avita kaveria -hankkeessa pyritään ohjaamaan resursseja myös julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen vertaistuen alueella. Kansalaisareena hyödyntää työssään myös aiheesta yhteistyössä syntyneitä opinnäytetöitä. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu ulospäin järjestöstä. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Vuonna 2014 käyttöönotettujen omien vapaaehtoisten ohjausprosessien käyttöä kehitetään edelleen. Loppukeväästä järjestetään omille vapaaehtoisille yhteinen kehittämistilaisuus, jossa vapaaehtoiset saavat tukea ja pääsevät mukaan ideoimaan Kansalaisareenan toimintaa. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 13

14 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi -hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla Tavoitellut tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90-prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus Vuosien aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2015 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uutena ohjausvälineenä käytetään vuonna 2014 valmistunutta järjestöstrategiaa vuosille Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien hoitamiseen. Hankkeiden lisääntymisen myötä myös yleisavustuksella katettujen tukitoimintojen välttämättömyys korostuu. Toimintavuonna jatketaan vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisön kehittämisprosessia. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa verkostotyöstä (mm. kv-verkostot ja tutkimusverkostot), kehittämistyöstä, viestinnästä ja hallinnosta ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Valikko-verkostot, osa kehittämistyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja kampanjoista ovat suunnittelijan toimenkuvassa. Viestintäsuunnittelijan toimenkuvassa painottuvat viestintä, kampanjat ja varainhankinta. Uusien hankkeiden valmistelu kuuluu toiminnanjohtajan ja suunnittelijan toimenkuvaan. Tasokorotusta yleisavustukseen haetaan määräaikaisen suunnittelijan tehtävän vakinaistamiseksi kokoaikaisena viestintä/mediasuunnittelijana sekä järjestöassistentin palkkaamiseen erityisesti projektien myötä kasvavien hallinnollisten rutiiniluonteisten tehtävien hoitoon. Avita kaveria -hankkeeseen (RAY Ck) haetaan korotusta, jotta voidaan palkata lisää työvoimaa nykyisen 1,6 henkilötyövuoden sijaan 2,0 henkilötyövuotta (projektinvetäjä+ projektiassistentti). Kouluttajapanosta ostetaan myös ostopalveluna. Vertaisohjaajien kouluttajakoulutuksen lisäksi on tarpeen toteuttaa kouluttajakoulutuksen jatkokoulutuksena vertaistoiminnan ohjaajien koulutus. Vertaistoiminnan ohjaajakoulutus antaa kouluttajille alue- ja paikallistasolla työnohjauksellisia valmiuksia vertaisohjaajien tukemiseen. Koulutusmalli kehitetään hankkeessa. 14

15 Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta projektipäällikön ja projektisuunnittelijan tehtäviin. Talous Yleisavustuksen piirissä ovat järjestön ydintehtävät. Ydintehtävien toteuttamiseen haetaan tasokorotusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevasta eurosta euroon. Toiminnan laajenemisen ja paikallistasolle ulottuvien hankkeiden myötä Kansalaisareenan hallinnolliset tehtävät ovat kasvaneet. Tasokorotuksella palkataan uutena työntekijänä järjestöassistentti sekä vakinaistetaan määräaikaisen suunnittelijan toimi nykyisen 0,9 henkilötyövuoden sijaan kokoaikaisena. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan euron rahoitusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevan euron sijaan. Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta euroa. Kaupunkien järjestöavustusta haetaan syyskuussa Helsingistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen Helsingissä. Mahdollisiin EU-hankkeisiin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista. Kansalaisareena on liittynyt Sharewood.org-sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Tuotot näistä ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Kansalaisareena suuntaa vuonna 2015 resursseja varainhankintakampanjan käynnistämiseen. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi vahvistetaan uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua mahdollisimman laajasti. 15

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 4

I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SISÄLLYS Hallitus 9.9.2015 Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 4 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015. Kansalaisareena 2016

Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015. Kansalaisareena 2016 Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015 Kansalaisareena 2016 Kevätkokous 2016 7.4.2016 klo 16-18 Kokouksen avaus (pj Markku Vaittinen) Uudet jäsenet kertovat toiminnastaan: Uskontojen Uhrien tuki ry Joni

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä

VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen toukokuu 2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009 Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Vapaaehtoisten perehdytysmateriaali

Vapaaehtoisten perehdytysmateriaali Vapaaehtoisten perehdytysmateriaali Hei uusi vapaaehtoinen! Tervetuloa Kansalaisareenan vapaaehtoiseksi! On hienoa, että tulet mukaan toimintaamme. Kansalaisareenan vapaaehtoisena pääset toteuttamaan itseäsi

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa

Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Vertaistoiminta Saksassa ja Itävallassa Jokke Reimers 11.1.2016 Kansalaisareena 2016 Vertaistoiminta Suomessa Vertaistoiminnan toimintaedellytyksissä on parantamisen varaa.» 1. Mitä meiltä puuttuu?» 2.

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

FSD2986. Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014. Koodikirja

FSD2986. Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014. Koodikirja FSD2986 Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus 2009 Monenlaisia sektorirajoja Toiminta: Sosiaali ja terveys, nuoriso, kulttuuri, liikunta, asukastoiminta,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11. YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.30 MontEri-hanke Ajalla 1.1.2012 31.12.2014 (käynnistyi toukokuussa)

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke

Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke Vapaaehtoistyöllä on merkitystä Avita kaveria -hanke Kaisu Lähteenmäki Projektinvetäjä 2014 Projektin käynnistyspalaveri 24.3.2014 Osallistujat Projektin esittely, taustaa ja missä nyt mennään Projektin

Lisätiedot