Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2011 vp Ammattikorkeakoulujen aluekehittämistehtävän ja sivutoimipisteiden tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoululain 1 luvun 4 :ssä säädetään ammattikorkeakoulujen tehtävät. Kolmantena tehtävänä mainitaan erikseen, että ammattikorkeakoulujen tulee harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ja ammattikorkeakoululain 5 :n mukaan ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muidenkin oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet paikkansa erinomaisina alueidensa kehittämisen moottoreina yhdessä muiden työelämän ja elinkeinotoiminnan kehittämistahojen kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat kanavoineet oman osaamisensa lisäksi myös muiden korkeakoulujen ja kansanvälisten tahojen osaamista alueidensa kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut ovat monissa maakunnissa maakuntakorkeakoulu-konseptin vetäjinä. Osaamista ja tietotaitoa on levitetty maakunnissa myös niiden reuna-alueille. Nyt kuitenkin hallituksen talousarvioesityksessä esitetään ammattikorkeakoulutukseen 51 milj. euron leikkausta ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, ja sitä myötä on pelättävissä, että kuntien rahoitus ammattikorkeakouluille on vähenemässä noin 70 milj. euroa, koska se on sidottu valtion antaman rahoituksen määrään. Leikkausten myötä on vaarassa hävitä työelämää ja aluekehitystä tukeva, koko maakuntaa palveleva ja alueensa erityispiirteet huomioiva tutkimus- ja kehitystyö. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen ammattikorkeakoulujen työelämää ja aluekehitystä tukevan tutkimus- ja kehitystyön jatkumisen myös ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteiden vaikutusalueella, esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten, Virtain ja Mäntän toimipisteiden lähialueilla? Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2011 Arto Pirttilahti /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Pirttilahden /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 143/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen ammattikorkeakoulujen työelämää ja aluekehitystä tukevan tutkimus- ja kehitystyön jatkumisen myös ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteiden vaikutusalueella, esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten, Virtain ja Mäntän toimipisteiden lähialueilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tavoitteena on mitoittaa koulutustarjonta kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi hallitus varmistaa työvoiman saatavuuden erityisesti keskeisissä koulutus-, hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä ja määrällistä tarjontaa. Alueellisesti kattava koulutusverkko on jatkossakin suomalaisen osaamisen perusta. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää lähivuosina menosäästöjä kaikilta sektoreilta. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksessa edellytetään vuoteen milj. euron säästöjä, mikä merkitsee runsaan 120 milj. euron säästöjä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksessa. Edellä esitetyt näkökohdat huomioiden olisi vastuutonta politiikkaa, mikäli määrärahavähennykset toteutettaisiin vähentämällä aloituspaikkoja tasaisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa, kun meillä samanaikaisesti on tieto siitä, että erityisesti kulttuurialalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla on runsasta koulutuksen ylitarjontaa. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän tekemien linjausten mukaisesti vähennykset kohdennetaan niin, että ne suuntaavat valtakunnallista koulutustarjontaa ennakointien mukaisesti, koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen koulutustarjonta turvataan korkeakouluverkon tiivistyessä ja eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon koulutuksen mitoituksessa. Kirjallisessa palautteessaan syksyllä 2011 ministeriö totesi Tampereen ammattikorkeakoululle seuraavaa: "Ammattikorkeakoulun tulee arvioida matkailualan ja viestinnän koulutuksen tarpeellisuus sivutoimipisteissä ottaen huomioon, että aloilla on valtakunnallisesti katsoen huomattavaa ylitarjontaa." Ministeriö on pyytänyt Tampereen ammattikorkeakoululta mennessä näkemystä esitetyistä aloituspaikkojen vähentämisestä. Tässä yhteydessä ammattikorkeakoulu tullee harkitsemaan myös toimipisteverkkonsa tarkoituksenmukaisuutta suhteessa strategisiin tavoitteisiinsa. Alueet kilpailevat yhä enemmän globaaleilla markkinoilla, jolloin korkeakoulutuksen ja tkitoiminnan korkea laatu on niin alueiden kuin korkeakoulujen keskeinen menestystekijä. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että korkea- 2

3 Ministerin vastaus KK 143/2011 vp Arto Pirttilahti /kesk koulujen laadukkaampaa osaamista saadaan levitettyä entistä paremmin alueelle. Eräissä ammattikorkeakouluissa toimipisteverkkoa on karsittu ja löydetty uudenlaisia keinoja osaamisen vahvistamiselle nuorten koulutuksen päättyessä jollain paikkakunnalla. Esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu on toteuttanut opintojen loppuvaiheessa toimintamallia, joka palvelee erityisesti Raahen alueen elinkeinoelämän tarpeita. Joissain tapauksissa esimerkiksi maakuntakorkeakoulu-konseptin alla on ansiokkaasti kehitetty alueen tarpeita täydentävää aikuiskoulutusta ja työelämän erityistarpeisiin räätälöityä tki-toimintaa. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on saada korkeakoulujen voimavarat tehokkaampaan käyttöön, jotta ne palvelisivat aiempaa paremmin koko korkeakoulun vaikutusaluetta niin koulutuksen, tki-toiminnan kuin myöskin aluekehitystehtävän osalta. Kokemukset osoittavat, että toiminnan uudelleen järjestelyjen myötä korkeakoulut ja alueet pystyvät innovoimaan uudenlaisia toimintamalleja alueen ja työelämän tarpeita vastaavasti. Usein näiden alueen lähtökohdista räätälöityjen ratkaisujen on nähty palvelevan paremmin seutukuntien tarpeita kuin pelkkä nuorten tutkintoon johtava koulutus paikkakunnalla. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 143/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Pirttilahti /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga kontinuiteten i yrkeshögskolornas forsknings- och utvecklingsarbete, som stöder arbetsliv och regionutveckling, även inom influensområdet för yrkeshögskolornas filialer, exempelvis inom närområdena för Tammerfors yrkeshögskolas filialer i Ikalis, Virdois och Mänttä? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet främjar regeringen det finländska arbetets och företagandets konkurrenskraft på världsmarknaden. En stärkt kompetens och skapandet av en lockande och fungerande miljö för företag intar här en nyckelposition. Regeringens mål är att göra Finland till världens mest kunniga nation före år Regeringen har som mål att dimensionera utbudet av utbildning utifrån nationens bildningsbehov och arbetsmarknadens långsiktiga behov. I syfte att trygga välfärdstjänsterna säkerställer regeringen tillgången till arbetskraft särskilt inom de centrala utbildnings-, hälsovårds- och välfärdstjänsterna. Strukturerna, innehållet och det kvantitativa utbudet när det gäller utbildning och examina styrs genom framförhållning i utbildningen. Ett regionalt heltäckande utbildningsnätverk utgör även i fortsättningen grunden för finländskt kunnande. Den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott förutsätter utgiftsbesparingar inom alla sektorer under de närmaste åren. I fråga om den statliga finansieringen av yrkeshögskolor förutsätts inbesparingar på 51 miljoner euro före år 2015, vilket innebär inbesparingar på drygt 120 miljoner euro i den totala finansieringen av yrkeshögskolorna. Med beaktande av de synpunkter som har framförts ovan skulle det vara ansvarslös politik om anslagsminskningarna utförs genom nedskärningar av antalet intagningsplatser jämnt fördelat på alla yrkeshögskolor, då vi samtidigt känner till att det finns ett stort överutbud på utbildning särskilt inom kultur-, turism-, kosthålls- och ekonomibranschen samt inom teknik och kommunikation. I enlighet med de riktlinjer som den kulturpolitiska ministerarbetsgruppen drog upp den 29 september riktas nedskärningarna så, att de styr det riksomfattande utbildningsutbudet i enlighet med prognoserna, garanterar tillgången till utbildning och det regionala utbildningsutbudet då högskolnätverket blir tätare och beaktar olika språkgruppers behov vid dimensioneringen av utbildningen. I sin skriftliga respons hösten 2011 konstaterar ministeriet till Tammerfors yrkeshögskola att yrkeshögskolan bör bedöma hur nödvändig utbildning inom turism och kommunikation är vid filialerna, med beaktande av att det nationellt sett finns ett stort överutbud inom dessa branscher. Ministeriet har begärt Tammerfors yrkeshögskolas ståndpunkt före den 17 februari 2012 angående de föreslagna nedskärningarna av intagningsplatser. I detta sammanhang torde yrkeshögskolan även överväga hur ändamålsenligt 4

5 Ministerns svar KK 143/2011 vp Arto Pirttilahti /kesk skolans nät av filialer är i relation till dess strategiska mål. Regionerna konkurrerar alltmer på de globala marknaderna där hög kvalitet på högskoleutbildningen och verksamheten för forskning, utveckling och innovation (FUI) är en viktig framgångsfaktor för både regionerna och högskolorna. Samtidigt är det dock viktigt att se till att högskolornas högkvalitativa kunnande kan spridas bättre än tidigare inom regionen. Vid vissa yrkeshögskolor har man minskat antalet filialer och hittat nya sätt att stärka kunnandet då utbildning för unga har lagts ned på någon ort. Exempelvis Oulun seudun ammattikorkeakoulu har genomfört en verksamhetsmodell under studiernas slutskede som särskilt betjänar näringslivets behov inom Brahestads område. I vissa fall, exempelvis inom konceptet för landskapshögskolor, har man framgångsrikt utvecklat vuxenutbildning som kompletterar regionens behov och FUI-verksamhet som är skräddarsydd för specifika behov inom arbetslivet. Ett viktigt mål för den strukturella utvecklingen är en effektivare användning av högskolornas resurser så att de bättre kan betjäna högskolans hela influensområde när det gäller såväl utbildning och FUIverksamhet som regionutvecklingen. Erfarenheterna visar att högskolorna och regionerna till följd av en omorganisering av verksamheten kan skapa nya verksamhetsmodeller som motsvarar regionens och arbetslivets behov. Ofta har sådana specifika lösningar, som utgår från regionens villkor, varit till större nytta med tanke på regionernas behov än enbart en utbildning för ungdomar som leder till en examen. Helsingfors den 27 oktober 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5