Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 477/2011 vp Ravitsemisalan ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkojen säilyttäminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opetusja kulttuuriministeriö esittää suuria leikkauksia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamääriin. Suurimmat vähennykset koskevat Keski-Pohjanmaan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaitoksille antamassa palautteessa todetaan, että kolmen pohjalaisen ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja tulisi vähentää yhteensä noin 330:lla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta vähennyksen tulisi olla 120 paikkaa. Useita koulutusohjelmia ollaan lakkauttamassa kokonaan, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu halutaan keskittää pelkästään Seinäjoelle ja lopettaa mm. Kauhajoella toimiva ravitsemis- ja talousalan toimipiste. Ministeriön palautteessa esitetään, että Seinäjoelta lakkautetaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus (40 aloituspaikkaa), kulttuurialalta muotoilun koulutus (50 aloituspaikkaa) ja luonnonvara-alalta metsätalouden koulutus (15 aloituspaikkaa). Lisäksi tekniikan ja liikenteen alan koulutusta tulisi vähentää (15 aloituspaikkaa). Ministeriön palautteessa on rajuja leikkauksia myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimintaan. Keski-Pohjanmaalla vähennystarve on suurin, jopa 160 aloituspaikkaa. Ministeriön palautteen mukaan Vaasasta tulisi lakkauttaa matkailualan koulutusohjelmat kokonaan. Matkailualalla on Vaasassa 51 aloituspaikkaa ja opiskelijoita tällä hetkellä kolmisensataa. Koko Suomessa ammattikorkeakouluista vähennetään 9 % eli noin aloituspaikkaa. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat kulttuurialalle sekä matkailu- ja ravitsemisalalle. Matkailu- ja ravitsemisalan koulutus esitetään lopetettavaksi koko Pohjanmaan suuralueelta. Hallitusohjelman mukaan "matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tarve on aloittajaa nykyistä pienempi; vähennys kohdentuu pääasiassa ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen matkailualaan ja ammatillisen peruskoulutuksen majoitus- ja ravitsemisalaan". Ravitsemisalan ammattikorkeakouluopetuksen lopettaminen Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen toimipisteestä ei ole siis hallitusohjelman mukainen, koska kyseessä ei ole peruskoulutus eikä matkailualan koulutus. Sydänliiton liittohallitus pitää kansanterveyden kannalta huolestuttavana suunnitelmaa vähentää ravitsemusosaamiseen panostavista ammattikorkeakouluista ruokapalvelualan restonomien aloituspaikkoja. Koulutuspolitiikan tulee ennemminkin turvata asiantuntevan ravitsemusopetuksen jatkuvuus ruokapalvelualan ammattilaisten koulutuksessa. Agronomiliiton mukaan maatalouden ja elintarvikealan osaaminen on vaarassa, jos koulutusverkkoa karsitaan rajulla kädellä. Agronomiliitto vastustaa opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluverkon karsimissuunnitelmia, koska suunnitelmat paitsi rapauttavat maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusalan osaamista myös alan opettajien työllisyyttä. Restonomien noin 92,5 %:n (vuonna 2009) työllistyminen koulutuksen jälkeen ei puolla Versio 2.0

2 koulutuspaikkojen vähentämistä eikä myöskään se, että Etelä-Pohjanmaalla, ruokamaakunnassa, tuotetaan 15 % maamme elintarvikkeista. Alueella toimii mm. Atria, jossa restonomeja työskentelee vaativissa tuotekehitystehtävissä. Ravintola-alalla on myös jatkuva työvoimapula ammattitaitoisista kokeista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen restonomiopiskelijoiden opiskelumahdollisuudet sekä ammattitaitoisten ravitsemisalan osaajien saatavuuden niin Kauhajoella kuin muuallakin Suomessa? Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012 Reijo Hongisto /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 477/2011 vp Reijo Hongisto /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 477/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen restonomiopiskelijoiden opiskelumahdollisuudet sekä ammattitaitoisten ravitsemisalan osaajien saatavuuden niin Kauhajoella kuin muuallakin Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Avainasemassa on osaamisen vahvistaminen. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tavoitteena on mitoittaa koulutustarjonta kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Koulutuksen ennakoinnin avulla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä ja määrällistä tarjontaa. Alueellisesti kattava koulutusverkko on tulevaisuudessakin suomalaisen osaamisen perusta. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää lähivuosina menosäästöjä kaikilta sektoreilta. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksessa edellytetään vuoteen miljoonan euron säästöjä, mikä merkitsee yli 120 miljoonan euron säästöjä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksessa. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikkaamalla on tarkoitus kattaa huomattava osa määrärahasäästöistä. Valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymän vuosien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille mukaan aloituspaikkaleikkaukset kohdistuvat ammattikorkeakouluissa erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemisalalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Ammattikorkeakoulut ovat tehneet rakenteellista uudistamista ja työ jatkuu. Laadun kohottamiseksi ja toiminnan entistä parempien kehittämisedellytysten turvaamiseksi korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa on koottava riittävän laajoiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän syyskuussa 2011 linjaaman kannanoton mukaan erityisesti kulttuuri- sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutustarjonnan suuri vähennystarve aiheuttaa sen, että kyseisten koulutusalojen koulutus tulee keskittymään jatkossa aiempaa harvempaan, elinvoimaiseen yksikköön. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen yksikköön on hakijoita alle yksi aloituspaikkaa kohden. Se on valtakunnalliselta vetovoimaltaan ravitsemisalan heikoin. Lisäksi yksikkö toimii irrallaan muusta korkeakouluyhteisöstä, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden mahdollisuuksia saada opiskelijapalveluita ja mahdollisuuksia laajapohjaisiin sivuaineopintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lokakuussa 2011 korkeakouluille kirjallisen palautteen, jossa Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta todettiin mm, että "ammattikorkeakoulun on tarkoituksenmukaista lakkauttaa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus (40 aloituspaikkaa) ja että "ammattikorkeakoulun tulee vakavasti harkita, onko sillä voimavarojen pienentyessä mahdollisuutta jatkaa toimintaansa usealla paikkakunnalla." 3

4 Ministerin vastaus Ministeriö pyysi ammattikorkeakouluilta perustellut näkemykset tehtyyn ehdotukseen mennessä. Ammattikorkeakoulujen vastaukset käydään ministeriössä huolellisesti läpi ja tehdään analyysi onko syksyn 2011 palautteessa tehtyihin ehdotuksiin tarkoituksenmukaista tehdä koulutusalakohtaisia muutoksia. Ravitsemisalan volyymiltaan laaja koulutustarjonta turvaa alan osaajien saatavuuden ennakointiin pohjautuvien aloituspaikkavähennysten jälkeenkin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun lakkauttaessa tutkintoon johtavan koulutuksen Kauhajoella se tullee pohtimaan keinoja, joilla se voi lisätä alueellista läsnäoloa ja vastata alueen osaamistarpeisiin jatkossakin. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimiluvissa säädetään ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä, joilla koulutustarjontaa voidaan paremmin suunnata työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi. Tässä yhteydessä tulee tarkasteluun myös ammattikorkeakoulujen majoitus-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen koulutustarjonta maan eri osissa. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 477/2011 vp Reijo Hongisto /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 477/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Hongisto /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att säkerställa studiemöjligheter för restonomstuderande och tillgången till professionellt yrkesfolk inom kosthållsbranschen såväl i Kauhajoki som på annat håll i Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet främjar regeringen det finländska arbetets och företagandets konkurrenskraft på världsmarknaden. En stärkt kompetens intar här en nyckelposition. Regeringen har som mål att göra finländarna till världens kunnigaste folk fram till Regeringen eftersträvar att dimensionera utbudet av utbildning utifrån nationens bildningsbehov och arbetsmarknadens långsiktiga behov.genom framförhållning i utbildningen styrs strukturerna, innehållet och det kvantitativa utbudet när det gäller utbildning och examina.också i framtiden ligger grunden för det finländska kunnandet i ett täckande nät av läroanstalter. Den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott förutsätter utgiftsbesparningar inom alla sektorer de närmaste åren. I den statliga finansieringen av yrkeshögskolorna krävs det inbesparningar på 51 miljoner euro fram till 2015, vilket innebär inbesparningar på över 120 miljoner euro i yrkeshögskolornas totala finansiering. Avsikten är att en betydande del av anslagsinbesparningarna ska täckas genom minskningar i antalet nybörjarplatser vid yrkeshögskolorna. Enligt utvecklingsplanen Utbildning och forskning som statsrådet antog i december 2011ska minskningarna i yrkeshögskolorna riktas i synnerhet till kulturbranschen, turismoch kosthållsbranschen samt till teknik och kommunikation. Yrkeshögskolorna har förnyat sina strukturer och arbetet fortgår. För att höja kvaliteten och säkerställa allt bättre utvecklingsförutsättningar bör högskolornas nuvarande nät av verksamhetsställen sammanföras till tillräckligt stora och innovativa kompetensmiljöer. Enligt ett ställningstagande som den bildningspolitiska ministergruppen stakade ut i september 2011 medför det stora behovet av minskningar i utbudet av utbildning särskilt inom kultur- samt turism-, kosthålls- och ekonomibranschenatt utbildningen i de berörda utbildningsområdena framdeles kommer att koncentreras till allt färre livskraftiga enheter. När det gäller till exempel Seinäjoki yrkeshögskolas enhet i Kauhajoki finns det färre än en sökande per nybörjarplats. Enheten har den svagaste landsomfattande attraktionskraften i kosthållsbranschen. Vidare verkar enheten separat från den övriga högskolegemenskapen, vilket gör det svårare för studerandena att få studerandeservice och möjligheter till bredbasiga biämnesstudier. Undervisnings- och kulturministeriet gav i oktober 2011 skriftlig respons till högskolorna där det avseende Seinäjoki yrkeshögskola bland annat konstaterades att "det vore ändamålsenligt för yrkeshögskolan att lägga ned utbildningen inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen (40 nybörjarplatser)" och att"yrkeshögskolan allvarligt bör överväga, huruvida den vid minskande resurser har möjligheter att fortsätta med verksamhet på flera orter." 5

6 Ministerns svar Ministeriet bad yrkeshögskolorna komma in med motiverade synpunkter angående förslagettill den 17 februari Ministeriet går noggrant igenom yrkeshögskolornas svar och gör en analys över ändamålsenligheten i eventuella ändringar avseende utbildningsområdena i de förslag som framfördes i responsen hösten Det volymmässigt omfattande utbudet på utbildning inom kosthållsbranschen tryggar tillgången till yrkesfolk i branschen även efter de minskningar i antalet nybörjarplatser som bygger påprognoser. När Seinäjoki yrkeshögskola lägger ned den examensinriktade utbildningen i Kauhajoki torde högskolan överväga olika sätt att öka den regionala närvaron och svara mot kompetensbehoven i regionen även framöver. Yrkeshögskolornas koncessioner kommer att förnyas från ingången av I koncessionerna fastställs yrkeshögskolornas utbildningsansvar och andra verksamhetsförutsättningarsom ska rikta om utbudet av utbildning så att det bättre svarar mot arbetslivets behov. I det här sammanhanget kommer också yrkeshögskolornas utbud på utbildning inom inkvarterings-, kosthålls- och ekonomibranschen i de olika delarna av landet att ses över. Helsingfors den 9 februari 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6