ATH-koulutus THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1
|
|
- Tuomas Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ATH-koulutus THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1
2 Sisältö Otanta-asetelma Ositus ja 75 vuotta täyttäneiden ylipoiminta Painokertoimet Tulosten esittäminen: mallivakiointi Esimerkit SAS/SUDAAN Stata/R SPSS Keskustelu ATH-koulutus / Tommi Härkänen 2
3 Ositus ja otoskoot Tutkimusalueet Koko Manner-Suomi, otoskoko Alueet (Turku, Kainuu ja osia Pohjois-Pohjanmaasta) Alueet jaettiin vielä pienempiin ositteisiin: Turku 9 ositetta, otoskoot Kainuu 3 ositetta, otoskoot Pohjois-Pohjanmaa 2 ositetta, otoskoot HUOMIO! Jos analysoidaan koko aineisto, eli em. 4 tutkimusaluetta, niin tulokset eivät edusta koko maata, koska alueositteet painottuvat liikaa: Koko maan tulokset saadaan käyttämällä pelkästään koko maan otosta! Jokaisessa alueositteessa ikä ja sukupuoliositus: Ikäluokat ja 75-99, jälkimmäisestä ylipoiminta Sukupuoli ATH-koulutus / Tommi Härkänen 3
4 Osituksen vaikutuksia Alueiden vertailu on helpompaa, koska eri alueilla perusjoukon koko vaihtelee Otos on joissakin ositteissa huomattavan suuri suhteessa perusjoukon kokoon Esim. Ylä-Kainuussa 75-vuotta täyttäneistä miehistä otokseen poimittiin n. 48 % perusjoukosta Manner-Suomen otoksessa poimittiin vain n. 0,1 % Suorat keskiarvot ovat virheellisiä yhdistettäessä ositteita Painokertoimet Vaikutuksia varianssiestimaattiin p-arvot pienempiä ja luottamusvälit kapeampia Äärellisen populaation korjaus ATH-koulutus / Tommi Härkänen 4
5 Äärellisen populaation korjaus (FPC) Miksi populaation rajallisuus vaikuttaa tulosten tarkkuuteen? Jos koko perusjoukko tutkittaisiin, niin saisimme tarkan tiedon väestön senhetkisestä tilasta, koska otannasta johtuvaa vaihtelua ei olisi esim. keskiarvon luottamusvälin leveys olisi nolla Jos otoksen osuus perusjoukosta olisi suuri, niin tutkimatta jääneiden vaikutus väestökeskiarvoon olisi pieni Jos otos on vain pieni osa perusjoukosta, niin kyseessä on likimain tavallinen yksinkertainen satunnaisotanta (SRS), eikä FPC:ta tarvita ATH-koulutus / Tommi Härkänen 5
6 Painokertoimien taustaa: otos Yksilöillä erilaiset poimintatodennäköisyydet 75-vuotta täyttäneillä suurempi poimintatodennäköisyys Esim. suora keskiarvo havainnoista antaa liian suuren painoarvon 75 vuotta täyttäneille Poimintatodennäköisyydet vaihtelevat alueittain Alueita yhdistettäessä alueositteet, joista on poimittu otokseen suurempi osuus, saisivat liian suuren painoarvon ATH-koulutus / Tommi Härkänen 6
7 Painokertoimien taustaa: kato Yksilöiden osallistumisaktiivisuus vaihtelee Jos aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät havaitaan sekä osallistuneista että katotapauksista, erot voidaan korjata hyvin (esim. rekisteritiedot ikä, sukupuoli ja koulutus) oletus havaittujen ja katotapausten samankaltaisuudesta vain osallistuneista, erojen huomioiminen on vaikeaa (esim. terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tekijät) vahvoja oletuksia kadon luonteesta ATH-koulutus / Tommi Härkänen 7
8 Osallistumisasteita (%) Ikäryhmä Miehet Naiset ATH-koulutus / Tommi Härkänen 8
9 Osallistumisasteita (%) Koulutus Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Osallistuneita ATH-koulutus / Tommi Härkänen 9
10 Osallistumisasteita (%) Avioliitossa Osallistuneita Kieli Osallistuneita Kyllä 54 Suomi 48 Ei 42 Ruotsi 47 Englanti 40 Venäjä ATH-koulutus / Tommi Härkänen 10
11 Osallistumisasteita (%) Alue Osall. Alue Osall Suomi 46 Turun keskusta 48 Kajaanin seutu 51 Hirvensalo-Kakskerta 41 Kuhmo, Sotkamo 51 Skanssi-Uittamo 52 Ylä-Kainuu 54 Varissuo-Lauste 45 Oulun Eteläinen 47 Nummi-Halinen 44 Oulun seutu 45 Runosmäki-Raunistula 49 Länsikeskus 52 Pansio-Jyrkkälä 39 Maaria-Paattinen ATH-koulutus / Tommi Härkänen 11
12 Painokertoimien taustaa: menetelmä Painokertoimet on muodostettu käyttämällä logistiseen regressiomalliin perustuvaa käänteistodennäköisyyspainotusta (IPW) ATH painokertoimissa huomioitu Otanta Alkuperäinen poimintatodennäköisyys (perusjoukon koko / otoskoko) Kato Tutkimusalue Ikäluokka ja sukupuoli Avioliittostatus Tutkinto Kieliryhmä ATH-koulutus / Tommi Härkänen 12
13 Painokertoimien tulkinta Painokertoimen arvo voi olla erilainen jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle yksilölle Mitä suurempi painokertoimen arvo, sitä suurempi vaikutus lopputuloksiin Kadon huomioimisessa esim. 25% osallistumisasteella painokertoimen arvoksi tulisi 4, joka tarkoittaa, että yksi tutkimukseen osallistunut edustaa neljää otokseen poimittua Analyyseissä painokertoimet skaalataan siten, että painokertoimien summa vastaa osallistuneiden lukumäärää käytettäessä survey-ohjelmistoja skaalaus tapahtuu automaattisesti ATH-koulutus / Tommi Härkänen 13
14 Painotuksen ja osituksen vaikutuksia Tarkastellaan esimerkkejä, joissa keskiarvoja estimoidaan painotuksella tai ilman, ja huomioimalla ositus ja äärellinen populaatio, tai ei Keskiarvoesimerkkien tuloksia voidaan nähdä myös monimutkaisemmissa analyyseissä ATH-koulutus / Tommi Härkänen 14
15 Esimerkkiaineiston analyysimuuttujat Rekisteritiedot: Suuralue rg_geo_area: Kainuu (1), P-Pohjanmaa (2), Turku (3) Sukupuoli rg_gender: mies (1), nainen (2) Ikä rg_age_2 (vuosina) Koulutus rg_educ: perus- (1), keski- (2), korkea-aste (3) Kyselytiedot: Painoindeksi ath_bmi = paino / pituus 2 (kg / m 2 ) Dikotominen painoindeksi Ath_bmi_2: <25 (0), 25+ (1) Kolmiluokkainen painoindeksi Ath_bmi_3: <25 (1), 25-<30 (2), 30+ (3) ATH-koulutus / Tommi Härkänen 15
16 Otanta-asetelman kuvaavat muuttujat Osite w_strata alue-, ikä- ja sukupuoliositteille (14 x 2 x 2 = 56 eri arvoa) Analyysipaino w_analysis huomioi erilaiset poimintatodennäköisyydet Väkiluku ositteessa w_n äärellisen populaation korjausta varten ATH-koulutus / Tommi Härkänen 16
17 Otanta-asetelman vaikutus: erilaiset poimintatodennäköisyydet Mean rg_age_ Koko otoksen keskiarvo rg_age_ Painotettu, väestöä edustava keskiarvo Analyysimuuttujana ikä Ero johtuu erityisesti 75 vuotta täyttäneiden ylipoiminnasta Lisäksi alueittaiset poimintatodennäköisyydet vaihtelevat ATH-koulutus / Tommi Härkänen 17
18 Painotuksen vaikutus: kato Mean ath_bmi Ei painoja ath_bmi Painotus Vasteena BMI Painottaminen laskee BMI-keskiarvoja Osallistumisaktiivisuus on pienin nuorilla (erityisesti miehillä), joilla on myös vähemmän ylipainoa ATH-koulutus / Tommi Härkänen 18
19 Painotuksen vaikutus: kato Osajoukko: Turku vuotiaat, koulutusryhmittäin Over Ei painoja Painot ath_bmi basic middle high Vasteena BMI Painottaminen laskee BMI-keskiarvoja, myös palvelualueittain ja sukupuolittain Painotus pienentää Keski-ikäisten, avioliitossa olevien ja suomen- ja ruotsinkielisten painoarvoa ATH-koulutus / Tommi Härkänen 19
20 Otanta-asetelman vaikutus Ositus ja äärellisen populaation korjaus Mean Std. Err. [95% Conf. Interval] Pelkät painokertoimet: ath_bmi Painokertoimet, ositus ja äärellisen populaation korjaus: ath_bmi Vasteena BMI Äärellisen populaation korjaus pienentää BMI-keskiarvon keskivirhettä kapeammat luottamusvälit, pienemmät p-arvot Ero on pieni, koska mukana on useita alueita, joilta on poimittu vain pieni osa perusjoukosta ATH-koulutus / Tommi Härkänen 20
21 Ositus ja äärellisen populaation korjaus Osajoukko: Kainuu vuotiaat, koulutusryhmittäin Vasteena BMI Pelkät painot Painot, ositus ja äärell. pop. korj. Over Mean Std. Err. Std. Err ath_bmi basic middle high Äärellisen populaation korjaus laskee BMI-keskiarvon keskivirhettä kapeammat luottamusvälit, pienemmät p-arvot ATH-koulutus / Tommi Härkänen 21
22 Ositus ja äärellisen populaation korjaus Osajoukko: Kainuu 75+ vuotiaat, koulutusryhmittäin Vasteena BMI Pelkät painot Painot, ositus ja äärell. pop. korj. Over Mean Std. Err. Std. Err ath_bmi basic middle high Äärellisen populaation korjaus (FPC) laskee BMI-keskiarvon keskivirhettä kapeammat luottamusvälit, pienemmät p-arvot FPC vaikuttaa erityisesti 75-vuotta täyttäneillä ja alueilla, joista on poimittu suuri osa väestöstä otokseen ATH-koulutus / Tommi Härkänen 22
23 Ositus ja äärellisen populaation korjaus Robust Linearized ath_bmi Coef. Std. Err. P> t Std. Err. P> t rg_geo_area rg_gender rg_age_ _cons Lineaarinen regressiomalli, vasteena BMI Äärellisen populaation korjauksella (FPC) vaikuttaa vastaavalla tavalla kuin kuvailevilla tunnusluvuilla, ts. keskivirheet pienenevät ATH-koulutus / Tommi Härkänen 23
24 Mallivakiointi Sekoittavien tekijöiden vaikutuksen huomioiminen Ryhmien välisen eron arviointia vaikeuttavat sekoittavat tekijät, esim. usein ikä Regressiokertoimien (erit. Odds Ration ym.) suora tulkinta voi olla hankalaa vasteen alkuperäisellä skaalalla tai vertailu havaittuihin keskiarvoihin tai esiintyvyyksiin Apuvälineenä voi käyttää predictive margins * mallivakiointimenetelmää, joka on käytettävissä jo useissa tilastollisissa ohjelmistoissa (Stata ja Sudaan, SAS-makro) * Graubard ja Korn (1999). Biometrics ATH-koulutus / Tommi Härkänen 24
25 Mallivakiointi Sekoittavien tekijöiden vaikutuksen huomioiminen 1. Mallivakioinnissa käytetään regressiomallitusta sekoittavien tekijöiden vaikutuksen huomioimiseksi 2. Regressiomallin tuottamien estimaattien avulla lasketaan jokaiselle yksilölle ennustearvot asettamalla yksilöt vuoronperään yhteen vertailtavista ryhmistä 3. Yksilöllisten ennustearvojen keskiarvo kuvaa (hypoteettista) tilannetta, jossa kaikki yksilöt kuuluisivat samaan ryhmään 4. Tuloksena saatavat ryhmäkohtaiset keskiarvot ovat vakioituja regressiomallissa olevien sekoittavien tekijöiden suhteen ATH-koulutus / Tommi Härkänen 25
26 Mallivakiointi Esimerkki: Ylipainon yleisyys (BMI>25) Halutaan verrata ylipainon esiintyvyyttä koulutus- ja sukupuoliryhmittäin Logistinen regressiomalli: ikä * sukupuoli * koulutus Mallivakiointi laskee peruskoulutettujen ja nostaa keskiasteen koulutuksen saaneiden esiintyvyyksiä Havaitut Mallivakioidut Mean Std. Err. Margin Std. Err rg_educ# rg_gender basic male basic female middle male middle female high male high female ATH-koulutus / Tommi Härkänen 26
27 Mallivakiointi Ylipainoisuus assosioituu ikään Vanhoissa ikäluokissa koulutustaso matalampi Ikä Mean Std. Err. [95% Conf. Interval] basic middle high BMI > 25 Mean Std. Err. [95% Conf. Interval] rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = rg_age10 = ATH-koulutus / Tommi Härkänen 27
28 Lopuksi Painokertoimien käyttäminen on välttämätöntä otannan (ja kadon) huomioimiseksi Äärellisen populaation korjaus (FPC) huomioi suuren poimintasuhteen vaikutuksen ja tuottaa tarkemmat tulokset Mallivakioinnilla voi kuvata ryhmien välisiä eroja, kun sekoittavien tekijöiden (kuten iän) erilaisten ryhmäkohtaisten jakaumien vaikutus on vakioitu ATH-koulutus / Tommi Härkänen 28
ATH-koulutus: Stata 11 THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1
ATH-koulutus: Stata 11 THL 16.2.2011 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 Sisältö Otanta-asetelman kuvaaminen Stata 11:llä Perustunnusluvut Regressioanalyysit Mallivakiointi 16. 2. 2011 ATH-koulutus
LisätiedotTommi Härkänen, Teppo Juntunen, Eero Lilja Analyysiohjeita Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusaineiston käsittelemiseksi.
Tommi Härkänen, Teppo Juntunen, Eero Lilja Analyysiohjeita Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusaineiston käsittelemiseksi Taustaa Otoksen ositus kunnittain ja maahanmuuttajaryhmittäin Katso
LisätiedotATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL 16.2.2011. 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1
ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL 16.2.2011 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 Sisältö Otanta-asetelman kuvaaminen R:llä ja survey-kirjastolla Perustunnusluvut Regressioanalyysit 16. 2. 2011
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
Lisätiedot1 Aineiston rakenne ja erikoisvaatimukset
TH, PK 13.01.2005 Tilastollisten ohjelmistojen käyttö Terveys 2000 tutkimuksen yhteydessä 1 Aineiston rakenne ja erikoisvaatimukset Aineiston keräämiskustannusten pienentämiseksi havaintoyksilöt poimittiin
Lisätiedot54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):
Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Lappeenranta 20.3.2013 1 Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston valmistelema ja toteuttama
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
Lisätiedot806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2013
Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen 1 Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ 2 -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotHarjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus 7.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen vertaaminen
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotPylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45.
Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 8.8% 8.9%.%.% 9.7%.7% Etelä Länsi Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Länsi Etelä Itä Oulu Lappi Ahvenanmaa Läänien
LisätiedotIsien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014
Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014
LisätiedotMaahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016
Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2010
Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon
LisätiedotOHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3
OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotLuentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012
Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
LisätiedotMielipiteet ydinvoimasta
Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02
Lisätiedot(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa
Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö/tilastotiede 805306A JOHDATUS MONIMUUTTUJAMENETELMIIN, sl 2017 (Jari Päkkilä) Harjoitus 3, viikko 47 (19.20.11.): kotitehtävät Ratkaisuja 1. Floridan
LisätiedotLiite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
LisätiedotEstimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio
17.11.2015/1 MTTTP5, luento 17.11.2015 Luku 5 Parametrien estimointi 5.1 Piste-estimointi Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotLuottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan
Luottamusvälit Normaalijakauma johnkin kohtaan Perusjoukko ja otanta Jos halutaan tutkia esimerkiksi Suomessa elävien naarashirvien painoa, se voidaan (periaatteessa) tehdä kahdella tavalla: 1. tutkimalla
LisätiedotOtanta ilman takaisinpanoa
Otanta ilman takaisinpanoa Populaatio, jossa N alkiota (palloa, ihmistä tms.), kahdenlaisia ( valkoinen, musta ) Poimitaan umpimähkään (= symmetrisesti) n-osajoukko eli otos Merkitään tapahtuma A k = otoksessa
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät
LisätiedotTUTKIMUSOPAS. SPSS-opas
TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotEstimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2012
Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas MUITA HAJONNAN TUNNUSLUKUJA Varianssi, variance (s 2, σ 2 ) Keskihajonnan neliö Käyttöä enemmän osana erilaisia menetelmiä (mm. varianssianalyysi),
Lisätiedot805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Sisältö Varianssianalyysi Varianssianalyysi on kahden riippumattoman otoksen t testin yleistys. Varianssianalyysissä perusjoukko koostuu kahdesta tai useammasta
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotOtanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita
Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2009
Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli
Lisätiedot805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Logistinen regressioanalyysi Vastemuuttuja Y on luokiteltu muuttuja Pyritään mallittamaan havaintoyksikön todennäköisyyttä kuulua
LisätiedotATH-aineiston tilastolliset analyysit SPSS/PASW SPSS analyysit / Risto Sippola 1
ATH-aineiston tilastolliset analyysit SPSS/PASW 16.2.2011 SPSS analyysit / Risto Sippola 1 Aineiston avaaminen Aineisto on saatu SPSS-muotoon ja tallennettu koneelle sijaintiin, josta sitä voidaan käyttää
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
LisätiedotKöyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä
Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät
LisätiedotTeema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit
Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit Todennäköisyyslaskennan perusteet (Teemat 6 ja 7) antavat hyvän pohjan siirtyä kurssin viimeiseen laajempaan kokonaisuuteen, nimittäin tilastolliseen päättelyyn.
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman
LisätiedotYleistetyistä lineaarisista malleista
Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit
LisätiedotVäestön koulutusrakenne 2015
Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotMitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto
Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen
LisätiedotTuhat Suomalaista -tutkimus Apteekkariliitto, Lääkäriliitto ja Lääketietokeskus Syyskuu 2017
Tuhat suomalaista /1 Tuhat Suomalaista -tutkimus Apteekkariliitto, Lääkäriliitto ja Lääketietokeskus Syyskuu 1 SFS ISO Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /1 IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista
LisätiedotLuottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
5.10.2017/1 MTTTP1, luento 5.10.2017 KERTAUSTA Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla todennäköisyydellä,
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotOtanta-aineistojen analyysi
Helsingin yliopisto Otanta-aineistojen analyysi Kevät 2010 Periodi III Risto Lehtonen Teema 2 Estimaattoreiden varianssien estimointi Survey-analyysin lähestymistavat Kuvaileva survey Descriptive survey
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1
Tilastotieteen kertaus Kuusinen/Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla reaalimaailman ilmiöistä voidaan tehdä johtopäätöksiä tilanteissa, joissa
Lisätiedot1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia
TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 5 RATKAISUEHDOTUKSET 232215 1 Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia Y i = β + β 1 X 1,i + β 2 X 2,i + u i (a) Kirjoita regressiomalli muodossa
LisätiedotTilastollinen aineisto Luottamusväli
Tilastollinen aineisto Luottamusväli Keijo Ruotsalainen Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Matematiikan jaos Tilastollinen aineisto p.1/20 Johdanto Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittavien suureiden
LisätiedotReplicaX työkalu avointen datakopioiden luomiseen
ReplicaX työkalu avointen datakopioiden luomiseen Juha Karvanen ReplicaX on R-koodina toteutettu menetelmä avoimien datakopioiden tuottamiseen terveystiedosta ja muusta datasta, jota ei sellaisenaan voi
Lisätiedot1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotLuottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.
6.10.2015/1 MTTTP1, luento 6.10.2015 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
Lisätiedot