Jäteverotus. Elokuu 2015

Transkriptio

1 Valmisteverotuksen ohje 11 Jäteverotus Elokuu 2015 Jäteverotus Jäteverolain soveltamisala Kaatopaikoille toimitetuista jätteistä on suoritettava jäteveroa. Veroa kannetaan jäteverolain (1126/2010) nojalla. Jäteverolakia ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuihin vaarallisiin jätteisiin. Veron kantamisesta ja valvonnasta huolehtii Tulli. Kaatopaikka Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu vain jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jätteiden veronalaisena loppusijoittamisena pidetään toimintaa, joka edellyttää ympäristölainsäädännön mukaista kaatopaikkaa koskevaa ympäristölupaa. Jäteverolakia sovelletaan sekä yleisiin että yksityisiin kaatopaikkoihin. Lain soveltamisalueen ulkopuolelle rajatut alueet Jäteverotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa jää veron ulkopuolelle. Myös kaatopaikkojen yhteydessä samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevat muihin toimintoihin kuin loppusijoitukseen käytettävät alueet ovat jäteverottomia. Tällaisia samalla jätteenkäsittelyalueella sijaitsevia muita alueita kuin loppusijoitusalueita ovat esimerkiksi: Maankaatopaikka eli alue, jolle sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia. Alueelle voidaan verottomasti sijoittaa esimerkiksi teollisuuden sivukiviä, hiekkaa ja kivipölyä ja muita vastaavia aineksia. Kompostointialue eli alue, jossa yksinomaan kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä. Mikäli alueelle tuodaan muuta kuin edellä tarkoitettua jätettä, sitä voidaan pitää jäteverolaissa tarkoitettuna kaatopaikkana. Välivarastointialue eli alue, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen muualla tapahtuvaa käsittelyä tai hyödyntämistä. Välivarastoitavan jätteen tuleva hyödyntämis- tai käsittelytarkoitus on oltava tiedossa jo jätettä alueelle tuotaessa. Kolmen vuoden enimmäisaika koskee yksittäistä jäte-erää. Säilytysajan toteamiseen sovelletaan niin sanottua FIFO-periaatetta (first in-first out) eli samanlajinen jäte katsotaan poistetuksi alueelta siinä järjestyksessä, jossa se on alueelle toimitettu. Jos enimmäisaika ylittyy yhdenkin jäte-erän osalta, niin alueen katsotaan olevan jäteverolaissa tarkoitettu kaatopaikka, ja kaiken siellä olevan jätteen veronalaista.

2 2 (7) Jätteiden hyödyntämisalue eli muualla kuin kaatopaikalla sijaitseva alue, jossa jätettä hyödynnetään. Arvioitaessa sitä, onko kyse jätteen verottomasta hyödyntämisestä, nojaudutaan kohteen ympäristölupaan. Jätteen on kuitenkin aina oltava lajiltaan ja laadultaan sellaista, että sitä voidaan kyseessä olevassa kohteessa hyödyntää. Lisäksi jätteen hyödyntäjän on osoitettava, että hyödyntäminen on luonteeltaan sellaista, että sillä korvataan ensikäytössä olevaa raaka-ainetta. Edellä tarkoitettujen muiden alueiden tulee olla selkeästi erotettu jätepenkereestä eli jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta. Erottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi maisemoinnin, aidan tai tien avulla. Alueiden toisistaan erottomista auttaa, jos koko jätehuoltoalueesta on laadittu kartta, jossa eri tarkoituksiin osoitetut alueet on selkeästi erotettu. Kartta ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan alueiden on erotuttava myös maastossa. Eri tarkoituksiin käytettyjen alueiden erottamisen tulee tapahtua niin, ettei eri alueilla sijaitsevien jätteiden osalta ole sekaantumisen mahdollisuutta. Verotettavat jätteet Veronalaisiksi on säädetty ne jätelainsäädännön mukaiset jätteet, joiden hyödyntämiselle on olemassa teknisiä ja ympäristöllisiä perusteita. Veronalaiset jätteet luetellaan jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun asetuksen sekä Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön nimikeryhmiä. VEROTAULUKKO Jäteryhmä >2 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvistä jätteistä: maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan nimikkeen pesu- ja puhdistuslietteet hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta) 3 Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvistä jätteistä: puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen valmistuksessa syntyvät jätteet Massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan nimikkeen soodasakka (joka syntyy keittolipeän hyödyntämisessä 4 Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet nahka- ja turkisteollisuuden jätteet tekstiiliteollisuuden jätteet 5 Öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet öljynjalostuksen jätteet hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet maakaasun puhdistuksessa ja kuljetuksessa syntyvät jätteet

3 3 (7) 7 Orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet >07 03 orgaanisten väriaineiden ja pigmenttien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 06 11) orgaanisten kasvinsuojeluaineiden (lukuun ottamatta nimikkeitä ja ), puunsuojakemikaalien (lukuun ottamatta nimikeryhmää 03 02) ja muiden biosidien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet lääkkeiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet rasvojen, voiteiden, saippuoiden, pesu- ja puhdistusaineiden, desinfiointiaineiden ja kosmeettisten aineiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet hienokemikaalien ja kemikaalien, joita ei ole mainittu muualla, valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet 8 Pinnoitteiden (maalien, lakkojen ja lasimaisten emalien), liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet maalien ja lakkojen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa syntyvät jätteet muiden pinnoitteiden (keraamiset materiaalit mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet liimojen ja tiivistysmassojen (vedenpitävät aineet mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla nimikeryhmässä 08 9 Valokuvateollisuuden jätteet valokuvateollisuuden jätteet 10 Termisissä prosesseissa syntyvistä jätteistä: Voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 19), ei kuitenkaan nimikkeen savukaasujen rikinpoistossa syntyvät lietemäiset kalsiumpohjaiset reaktiojätteet nimikkeen muut kuin nimikkeessä mainitut, jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet Rauta- ja terästeollisuudessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan nimikkeen kuonan käsittelyssä syntyvät jätteet nimikkeen muut kuin nimikkeessä mainitut kaasujen käsittelyssä syntyvät lietteet ja suodatuskakut 11 Metallien ja muiden materiaalien kemiallisessa pintakäsittelyssä ja pinnoittamisessa sekä ei-rautametallien hydrometallurgiassa syntyvistä jätteistä: kuumaupotuksessa syntyvät jätteet 12 Metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet jätteet, jotka syntyvät vedellä ja höyryllä tapahtuvassa rasvanpoistossa (lukuun ottamatta nimikeryhmää 11) 15 Pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, joita ei ole mainittu muualla pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte) absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet 16 Jätteistä, joita ei ole mainittu muualla luettelossa: romuajoneuvot eri liikennemuodoista (liikkuvat työkoneet mukaan luettuina) ja romuajoneuvojen purkamisessa ja ajoneuvojen huollossa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 13, 14, ja 16 08) sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja muiden laitteiden jätteet epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet painepakkauksissa ja -säiliöissä olevat kaasut ja käytöstä poistetut kemikaalit paristot ja akut

4 4 (7) kuljetussäiliöiden, varastosäiliöiden ja tynnyrien puhdistuksessa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 05 ja 13) käytetyt katalyytit (katalysaattorit mukaan luet-tuina) vesipitoiset nestemäiset jätteet, jotka on tarkoitus käsitellä muualla kuin toimipaikassa 17 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvistä jätteistä (pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina): betoni, tiilet, laatat ja keramiikka puu, lasi ja muovit bitumiseokset, kivihiiliterva ja -tervatuotteet metallit, niiden seokset (lejeeringit) mukaan luettuina muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet 18 Ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta keittiö- ja ravintolajätteitä, jotka eivät ole syntyneet välittömässä hoitotoiminnassa) synnytyslaitoksissa, taudinmäärityksessä, sairaanhoidossa tai sairauksien ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet eläinten tautien tutkimuksessa, taudinmäärityksessä sekä tautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet 19 Jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdista-moissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä (mukaan luettuina krominpoisto, syanidinpoisto ja neutralointi) syntyvät jätteet stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet lasitetut jätteet ja lasituksessa syntyvät jätteet kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet kaatopaikan suotovedet jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet metallia sisältävien jätteiden paloituksessa syntyvät jätteet öljyn regeneroinnissa syntyvät jätteet jätteiden mekaanisessa käsittelyssä (kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletoinnissa) syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa syntyvät jätteet 20 Yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01) puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina muut yhdyskuntajätteet

5 Verottomat jätteet 5 (7) Kaatopaikalla hyödynnettävä jäte Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Verottomasti on mahdollista hyödyntää esimerkiksi asfalttijätettä kaatopaikkateissä, tiilimurskaa kaatopaikan pintarakenteissa sekä ensisijaisen käyttötarkoituksen kannalta huonolaatuista roskaista kompostituotetta kaatopaikan verhoilussa. Hyödynnettävän jätteen verottomuus ei kuitenkaan koske lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä. Jätteen veroton hyödyntäminen kaatopaikalla on mahdollista, jos kaatopaikkaa koskeva ympäristölupa tai kaatopaikkaa valvovan viranomaisen hyödyntämistä koskeva kannanotto ja sen laadulliset ja määrälliset rajaukset mahdollistavat kyseessä olevan jätteen hyödyntämisen. Verottomaksi hyväksyttävän hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista eli jätteen hyödyntämiskohde on tiedettävä jo jätettä kaatopaikalle toimitettaessa. Jätteen tulee myös ominaisuuksiensa puolesta soveltua käytettävään kohteeseen. Siistausjäte Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta keräyspaperin siistauslietteestä (jätenimike ). Siistausliete on verotonta kuitenkin vasta Euroopan komission verottomuuden hyväksyvää kannanottoa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Verovelvollinen Velvollinen suorittamaan veroa on kaatopaikan pitäjä eli esimerkiksi kaatopaikkaa ylläpitävä kuntayhtymä, kuntien yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiömuotoinen jätelaitosyhtiö, yksityinen jätealan yritys taikka tuotantolaitos, joka ylläpitää kaatopaikkaa oman tuotantotoimintansa jätteitä varten. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai, jos ympäristöluvan hakeminen olisi laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen. Verotettavat määrät Veroa on suorittava 55 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Vero määrätään kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokausia ovat tammi-maaliskuu, huhti kesäkuu, heinä syyskuu ja loka joulukuu. Mikäli välivarastointialueena pidetyn alueen katsotaan varastointiajan pituuden johdosta olevan veronalainen kaatopaikka, kaiken alueella olevan jätteen katsotaan olevan veronalaista. Veroa määrättäessä kaikki alueella oleva jäte katsotaan toimitetuksi kaatopaikalle sinä päivänä, jona kolmen vuoden määräaika täyttyi. Veroa määrättäessä kyseessä oleviin jätteisiin sovelletaan mitä jäteverolaissa on säädetty.

6 Vähennykset Verovelvollisella on oikeus vähentää verokaudelta suoritettavasta verosta kaatopaikalta asianomaisen verokauden aikana poisviedystä jätteestä suoritettu tai suoritettava vero. Vähennys voidaan tehdä sellaisesta jätteestä, jonka kaatopaikan pitäjä osoittaa siirtäneensä pois kaatopaikalta ja vain sellaisesta jätteestä, joka on kaatopaikalle toimitettaessa ollut verollista. Jos edellä mainittua vähennystä ei verokaudelta suoritettavaa veroa laskettaessa voida tehdä täysimääräisenä, verovelvollinen saa vähentää vähentämättä jääneen määrän kuluvan vuoden seuraavilta verokausilta tai seuraavan kalenterivuoden verokausilta tehtävissä veroilmoituksissa. Jos vähennysoikeutta ei ole voitu käyttää täysimääräisenä vähennyksen tekemiselle säädetyssä määräajassa, verovelvollisella on oikeus hakemuksesta saada vähentämättä jäänyttä suoritettua veroa vastaava palautus. Määräaika palautuksen hakemiselle on kolme vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus vähennyksen tekemiseen syntyi. Huom! Oikeutta palautukseen ei ole, jos oikeus vähennyksen tekemiseen on syntynyt ennen vuotta Esimerkki: Jos vuoden 2014 tammi-maaliskuun verokaudella jätettä on toimitettu pois kaatopaikalta, eikä tältä verokaudelta, kuluvan vuoden seuraavilta, tai seuraavan kalenterivuoden verokausilta ole voinut vähennystä tehdä täysimääräisenä (vähennyksen määrä ylittää suoritettavaksi tulevan veron), voi verovelvollinen sen jälkeen hakea vähentämättä jääneen veron palauttamista. Esimerkin tapauksessa palautushakemus voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2016 ja aikaa palautuksen hakemiselle on vuoden 2017 loppuun asti. 6 (7) Verovelvollisen velvollisuudet Rekisteröitymisvelvollisuus Kaatopaikan pitäjän on tehtävä ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus Tullille verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Rekisteröinnin jälkeen verovelvollinen saa veroilmoitustunnuksen, jota käyttäen ilmoitus pääsääntöisesti annetaan Tullin järjestelmässä, nettiveivissä. Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus tulliviranomaiselle. Kaatopaikka on poistettu käytöstä, kun sille ei enää toimiteta veronalaisia jätteitä joko verollisina sijoitettaviksi tai verottomasti hyödynnettäviksi. Velvollisuus antaa veroilmoitus ja tilastoilmoitus Verovelvollisen on annettava Tullille veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä. Veroilmoitus on annettava erikseen kustakin kaatopaikasta. Verovelvollisen on lisäksi annettava Tullille erillinen tilastoilmoitus niistä kunakin verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätelain 5 :n 1 momentissa tarkoitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia. Tilastoilmoitus on annettava erikseen kustakin kaatopaikasta viimeistään verokautta seuraavan kuukauden 18. päivänä. Myös tilastoilmoitus annetaan pääsääntöisesti edellä mainitussa nettiveivissä. Tilastoilmoitus on annettava, vaikka kyseisen verokauden aikana ei kaatopaikalle olisi toimitettu lainkaan ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös välivarastointialueina aikaisemmin pidettyjen mutta välivarastoinnin keston vuoksi kaatopaikkoina kohdeltavien alueiden ylläpitäjiä. Alueen pitäjän on annettava veroilmoitus heti, kun kolmen vuoden määräaika on umpeutunut. Tämän jälkeen kaatopaikan pitäjä tekee normaalisti veroilmoituksen jäteverolain 10 :n mukaisesti. Jos oma-aloitteinen ilmoitus on laiminlyöty, toimitetaan jälkiverotus veronkorotuksineen.

7 7 (7) Lisätietoja ilmoitusvelvollisuudesta löytyy Tullin asiakasohjeesta nro 16. Kirjanpitovelvollisuus Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta käy selville kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä sekä muut verotuksen toimittamista ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Välivarastointialuetta ylläpitävän on pidettävä kirjanpitoa, josta käy selville alueelle toimitetun jätteen laji, määrä ja säilytysaika. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä tarkastusta varten tulliviranomaiselle. Tarkastuksen, tietojenantovelvollisuuden ja haltuunoton sekä salassapitovelvollisuuden osalta välivarastointialueeseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kaatopaikkaan. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään neljä kalenterivuotta verokauden päättymisestä. Välivarastointialueen osalta kirjanpitoaineistoa on säilytettävä neljä kalenterivuotta kunkin jäte-erän säilytysajan päättymisestä. Valmisteverotusmenettelyä koskevien säännösten soveltaminen Jäteverotuksessa noudatetaan monilta osin valmisteverotusmenettelyä. Verovelvollisten rekisteristä, ilmoitusvelvollisuudesta, verotuksen toimittamisesta, veron maksamisesta ja veronkannosta, tarkastuksesta, tietojenantovelvollisuudesta ja haltuunotosta, oikeussuojakeinoista, salassapitovelvollisuudesta sekä rangaistuksista on soveltuvin osin voimassa mitä valmisteverotuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Jäteverovelvolliseen sovelletaan tällöin valmisteverotuslain verokausiilmoittajaa koskevia säännöksiä. Lisätietoja Tämän ohjeen lisäksi Tulli on julkaissut muun muassa seuraavan valmisteverotusta koskevan asiakasohjeen: Valmisteverotus (nro 16) >> Tullin asiakasohjeet löytyvät Tullin verkkosivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Asiakasohjeet >> Jäteverotusta koskevat veroilmoituslomake (tullilomake 484) ja rekisteröintilomake (tullilomake 483) löytyvät > Yrityksille > Sähköinen asiointi > Lomakkeet. Lomakkeiden paperiversioita voi tiedustella Tullin toimipisteistä. >> Valmisteveroneuvonta yrityksille: p (9 15) / jäte- ja energiaverot valmisteveroneuvonta@tulli.fi