Vuosikertomus Laatija: Kirsti Lahti. Kannen kuvat: Kirsti Lahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2014. Laatija: Kirsti Lahti. Kannen kuvat: Kirsti Lahti"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Vuosikertomus 2014 Laatija: Kirsti Lahti Kannen kuvat: Kirsti Lahti

3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Yhdistyksen jäsenistö Hallinto Yhdistyksen kokoukset Hallitus Tilintarkastajat Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Vantaanjoki neuvottelukunta Henkilökunta ja toimisto Vesistötutkimukset Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Muut toimeksiannot Jätevesitutkimukset Jätevesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Lietetutkimukset Pohjavesipalvelut Projektit Vantaanjoen eroosion vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuus Ravinnehuuhtoumien hallinta hanke, RaHa Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla HUMAUS hanke Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO) Haja asutuksen vesihuolto Kiinteistökohtainen hajajätevesineuvonta Räätälöityjä tehostamistoimia puhdistamoilla Haitta aineet lietteissä Hulevesiprojekti Hulevesien haitta aineet Keidas Life+11 projekti Jokitalkkari Vantaanjoelle Pohjavesien yhteistarkkailun edistäminen Yhteisillä vesillä Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella esitteet ja melontareittien viitoitus VHVSY 2015

4 8 Vesiensuojelun yleinen edistäminen Lausunnot ja asiantuntijatoiminta Valistus, tiedotus ja koulutus Valistus ja tiedotustoiminta Seminaarit ja koulutuspäivät Julkaisutoiminta Osallistuminen koulutukseen Toiminta Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ssä Tilinpäätös LIITTEET VHVSY

5 1 Yhteenveto Vantaanjoen vesistö on yli miljoonan ihmisen lähivirkistysalue ja pääkaupunkiseudun raakavesilähde poikkeustilanteissa. Joki on paikoin yhteydessä pohjavesiesiintymiin, joista otetaan talousvettä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keski Uudellamaalla. Vantaanjoen vesiensuojeluun on panostettu vuosikymmeniä ja erityisesti yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien johtaminen tehokkaasti toimiville puhdistamoille on parantanut vedenlaatua merkittävästi. Vantaanjoen vuosikeskivirtaama Oulunkylässä oli vain 11,2 m3/s, mikä on noin 71 % pitkäajan keskivirtaamasta. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskella jokiveden fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 84 µg/l ja typpipitoisuuden mediaani 2300 µg/l. Vantaanjoki kuljetti mereen 41 tn fosforia ja 845 tn typpeä. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden osuus joen mereen kuljettamista ravinteista oli fosforista lähes 7 % ja typestä 18,5 %. Lumipeitteen vähäisyys ja kuiva syksy näkyivät myös jätevesien määrässä, mutta vähemmän kuin joen virtaamassa. Jätevesiohituksia oli edellisvuosia vähemmän ja ne liittyivät pääosin paikallisiin heinä ja elokuun rankkasateisiin. Säät suosivat Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraustöitä vuonna Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen on edelleen yhdistyksen päätavoitteita ja olimme aktiivisesti mukana RaHa, Humaus ja Aineisto hankkeissa. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) ja Huuhtoumien hallinta maataloudessa (Humaus) hankkeissa viljelijöiden toimet pelloilla ja veden laadun seuranta jatkuvatoimisesti yhdistettiin, jolloin oli mahdollista osoittaa eri toimenpiteiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Alus ja kerääjäkasvien sekä talviaikaisen kasvipeitteisyyden eroosio ja fosforikuormitusta vähentävä vaikutus saatiin esiin. Myös luonnonhuuhtouman suuruudesta metsävaluma alueelta saimme mitattua tietoa. Yhteistyö viljelijöiden, tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY keskuksen kanssa jatkuu, sillä ympäristöministeriön rahoituksella valmistelimme Aineisto hankkeessa uutta lohkon ominaispiirteet huomioivaa ravinnekuormitusmallinnushanketta (LOHKO), jossa ovat mukana myös MTK, Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi instituutti. Haja asutuksen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tuusulassa, Nurmijärvellä, Riihimäellä ja Espoossa valtionavun ja kuntarahoituksen turvin. Neuvojat tekivät yhteensä 400 kiinteistökäyntiä kesän aikana ja opastus tavoitti yli 90 % kiinteistön omistajista. Hajajätevesineuvonnan vaikuttavuutta selvitettiin seurantakyselyllä, joka lähettiin vuosien neuvontakiinteistöille, joiden järjestelmät edellyttivät kunnostustoimenpiteitä. Vastausten perusteella vain harva kiinteistönomistaja oli uusinut järjestelmää, mutta neuvontaan ja huolto ja hoito ohjeisiin vastanneet olivat hyvin tyytyväisiä. Jokitalkkari Vantaanjoelle hanke käynnistyi ja sai vuoden aikana paljon positiivista julkisuutta. Kalastuksen valvonta, onkipaikan rakentaminen, kutusoraikkojen ja kalaportaiden huolto sekä melonta ja polkureittien kunnostus koettiin hyvin tarpeelliseksi koko valuma alueella ja monia eri tahoja lähti mukaan yhteistyöhön. Yhdistys laati pohjavesien suojelusuunnitelmat kolmelle pohjavesialueelle Riihimäellä ja Vantaalla. Haitallisten yhdisteiden esiintymistä pääkaupunkiseudun pohjavesissä, Vantaanjoen valuma alueen kuntien hulevesissä ja jätevedenpuhdistamoiden lietteissä tutkittiin yhdistyksen eri hankkeissa. VHVSY

6 2 Yhdistyksen jäsenistö Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle vuosi 2014 oli 51. toimintavuosi. Vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmäärä oli 27, joista kuntajäseniä oli 8, teollisuuslaitoksia 7 ja muita jäseniä 12. Yhteenlaskettu äänimäärä ja perusmaksuyksiköiden lukumäärä oli 917. Vuonna 2014 yhdistykseen kuuluivat seuraavat jäsenet: Kunnat Perusmaksuyksiköt Helsingin kaupunki 330 Hyvinkään kaupunki 60 Järvenpään kaupunki 45 Keravan kaupunki 45 Nurmijärven kunta 45 Riihimäen kaupunki 45 Tuusulan kunta 45 Vantaan kaupunki Teollisuuslaitokset Perusmaksuyksiköt Altia Oyj 5 Oy Karl Fazer Ab 3 Finnair Oy 5 Tikkurila Oy 3 Tuusulan Lihansavustamo Oy 3 Vapo Oy 3 Versowood Oy, Riihimäen yksikkö 5 27 Muut yhteisöt Perusmaksuyksiköt Espoon seurakuntayhtymä 5 Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry 1 Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema 5 Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY 80 Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä 3 Kiertokapula Oy 5 MetropoliLab Oy 3 MTK Uusimaa 1 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 3 Rinnekoti Säätiö 5 Uudenmaan liitto 3 Vantaanjoen kalastusalue YHTEENSÄ 917 VHVSY

7 3 Hallinto 3.1 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingin ympäristökeskuksessa Viikissä. Ennen kokouksen alkua apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toivotti kokousvieraat tervetulleeksi. Yhdistyksen kokouksessa oli edustettuna 10 jäsentä äänimäärällä 776. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 19 henkilöä. Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2013 ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin tili ja vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa päätettiin myös talousarvion suuntaviivoista vuosille Kevätkokouksen jälkeen osastonjohtaja Tommi Fred HSY:stä kertoi jätevesilietteiden kompostoinnista ja lietetuotteiden valmistuksesta. Syyskokous pidettiin Hyvinkään kaupungin Tekniikka ja ympäristösalissa Hyvinkään kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi vs. toimialajohtaja Jouni Mattsson. Syyskokouksessa oli edustettuina 12 jäsentä, joiden yhteinen äänimäärä oli 822. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 21 henkilöä. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle maksun perusmaksuyksikkö säilyy 190 eurossa. Lisäksi valittiin hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2015 sekä tilintarkastajat varamiehineen ja päätettiin heidän palkkioistaan. Syyskokouksen jälkeen yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitosta kertoi hulevesien hallinnan muuttuneesta lainsäädännöstä ja uudesta vastuunjaosta hulevesiasioissa kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Esitelmä herätti hyvin vilkasta keskustelua. 3.2 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, Helsinki, puheenjohtaja Riikka Åberg, ympäristöterveyspäällikkö, Helsinki Päivi Kippo Edlund, ympäristötutkimuspäällikkö, Helsinki Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, Helsinki Mika Lavia, ympäristötoimen johtaja, Hyvinkää Kari Korhonen, vesihuoltojohtaja, Hyvinkää Antti Nikkanen, projektipäällikkö, Järvenpää Simo Karhunkoski, rakennuttajainsinööri, Järvenpää Johanna Sahlstedt, vesilaitoksen johtaja, Nurmijärvi Kimmo Rintamäki, käyttöpäällikkö, Nurmijärvi Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja, Riihimäki Jarmo Rämö, vesihuoltolaitoksen johtaja, Riihimäki VHVSY

8 Pentti Mattila, luottamushenkilö, Tuusula Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, Tuusula Stefan Skog, ympäristöjohtaja, Vantaa Päivi Jäntti Hasa, ympäristötarkastaja, Vantaa Ulla Maija Rimpiläinen, suunnitteluinsinööri, Vantaa Marika Orava, vesihuollon suunnittelupäällikkö, Vantaa Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Kerava Tapio Helenius, vesihuoltopäällikkö, Kerava Marjo Rasila/Milja Karhu, ympäristöasiantuntija, Altia Oyj Ville Pekka Pusa, ympäristöpäällikkö, Finnair Technical Services Saila Arola, ympäristöpäällikkö, Versowood Oy, varapj. Nina Elomaa, johtaja, Oy Karl Fazer Ab Tommi Fred, osastonjohtaja, HSY Veli Pekka Vuorilehto, osastonjohtaja, HSY Riitta Murto Laitinen, johtaja, Uudenmaan liitto Petri Wegelius, kiinteistöjohtaja, Rinnekoti Säätiö Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Markku Tiusanen, luottamushenkilö, Vantaanjoen kalastusalue Kallepekka Toivonen, luottamushenkilö, MTK Uusimaa Hannu Routio, piirin puheenjohtaja, Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Pekka Kansasen Helsingin ympäristökeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi ympäristöpäällikkö Saila Arolan Versowood Oy:ltä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa ja kokouksiin osallistui 16 jäsenestä tai varajäsenestä 13, 12, 10 ja 13. Hallituksen kokouksissa sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Hallituksen kokoukset pidettiin yhtä lukuun ottamatta Mikon kabinetissa Insinöörien ja Ekonomien talossa Itä Pasilassa. Vuoden viimeinen hallituksen kokous oli Svenska Klubbenilla. Hallituksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. yhdistyksen projektien ja tutkimusrahoituksen tilannetta, nimettiin Vantaanjoki neuvottelukunta toimikaudelle , keskusteltiin Sisävesi Life IP hankkeeseen osallistumisesta ja suunniteltiin yhdistyksen kehittämispäivää. Myös eräiden yhdistyksen työntekijöiden palkkausta tarkistettiin ja keskusteltiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton roolista ja tulevaisuudesta. Joulukuun hallituksen kokous oli viimeinen pitkäaikaiselle hallituksen puheenjohtaja Pekka Kansaselle ja hallituksen jäsenelle Stefan Skogille. Hallitus ja toiminnanjohtaja kiittivät heitä merkittävästä panoksesta yhdistyksen toiminnan kehittämisessä yli 20 vuoden ajan. VHVSY

9 3.3 Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat KHT Miika Karkulahti ja KHT Marjut Uotila ja heidän varamiehinään KHT Susanna Saarnikari (Miika Karkulahden varamies) ja KPMG tilintarkastusyhteisö (Marjut Uotilan varamies). 3.4 Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Pekka Kansanen, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja Saila Arola, Versowood Oy Kari Korhonen, Hyvinkään Vesi Tapio Reijonen, Kerava Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana. Yleissuunnittelu ja jätevesijaostojen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Yleissuunnittelujaosto Lasse Rekola puheenjohtaja Uudenmaan liitto Mauri Pekkarinen varapj. Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Elina Mäenpää jäsen Riihimäen kaupunki Marita Honkasalo jäsen Hyvinkään Vesi Jari Pekka Pääkkönen jäsen Helsingin kaupunki Kimmo Rintamäki jäsen Nurmijärven Vesi Antti Auvinen jäsen Vantaan kaupunki Eija Lehtinen jäsen HSY Anu Tyni jäsen Keski Uudenmaan ympäristökeskus Sirpa Penttilä jäsen Uudenmaan ELY keskus Jätevesijaosto Jari Hynönen puheenjohtaja Hyvinkään Vesi Jukka Sahlakari jäsen Tuusulan kunta Marjo Rasila/Milja Karhu jäsen Altia Oyj Tiina Oksanen jäsen Riihimäen Vesi Samuli Niemi jäsen Nurmijärven Vesi Päivi Jäntti Hasa jäsen Vantaan kaupunki Mari Heinonen jäsen HSY Sini Pilvi Saarnio jäsen Helsingin kaupunki Ari Kangas jäsen Uudenmaan ELY keskus Yleissuunnittelujaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Yleissuunnittelujaoston huhtikuun kokouksessa Paula Nurmi kertoi Helsingin hulevesien seurantatuloksista ja toisena aiheena oli yhdistyksen hulevesien haitta aineprojektin suunnittelu. Jaoston toukokuun koko VHVSY

10 uksessa tarkastettiin Vantaanjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailun raporttia vuosilta ja kerrottiin kesäajan jatkuvatoimisten vedenlaadun seuranta asemien sijoittamisesta. Myös hulevesien haitta aineet projektin suunnittelu eteni alueiden valintaan. Elokuun lopun ja marraskuun yleissuunnittelujaoston kokouksissa kerrottiin Hyvinkään hulevesiseurannan haitta ainetuloksista ja jatkettiin yhdistyksen hulevesiprojektin suunnittelua ja hyväksyttiin projektisuunnitelma. Kokouksissa suunniteltiin myös Vantaan valtuustosalissa marraskuussa pidetyn hulevesiseminaarin sisältöä ja tutustuttiin seminaarin hulevesiretkikohteisiin maastossa. Jätevesijaosto kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Kaikissa jätevesijaoston kokouksissa keskusteltiin puhdistamojen ajankohtaisista asioista. Maaliskuun kokouksessa esiteltiin vesienhoidon toimenpide esityksiä Uudenmaan vesihuollolle ja VVY:n koordinoiman jätevesien haitta ainetutkimuksen tuloksia. Kesäkuun kokouksessa esiteltiin suunnitelma haitta aineiden tutkimiseksi lietteistä yhdistyksen toiminta alueen laitoksilla. Hankkeessa ovat mukana Envieno Ky ja Valonia. Muita aiheita olivat jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta ja ilmoitusjärjestelmä ohituksista sekä puhdistamonhoitajien koulutuspäivien ohjelma. Syyskuun lopulla Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt esitteli Nurmijärven Veden toimintaa ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmatyötä, joka oli parhaillaan menossa. Kokouksessa keskusteltiin kesän sinileväesiintymistä ja niiden mahdollisista syistä sekä Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksesta ja sen vaikutuksista jokiveden laatuun. Anturimittaukset osoittivat uusien ilmastusaltaiden parantavan jokiveden happitilaa. Jätevesijaoston joululounaskokous oli Yleissuunnittelujaoston kokouksiin yhdistyksestä osallistuivat limnologi Heli Vahtera (sihteeri) ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti sekä jätevesijaoston kokouksiin ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti (sihteeri). 3.5 Vantaanjoki neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä alueen eri toimijoiden välillä vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja vedenhankintaa koskevissa projekteissa ja toimenpiteiden yhteensovittamista vesistöalueella. Neuvottelukunnan tekemät ehdotukset käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Uuden Vantaanjoki neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Lasse Rekola, puheenjohtaja, Uudenmaan liitto Silja Aalto, Uudenmaan liitto Mauri Karonen, Uudenmaan ELY keskus Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY keskus Markku Marttinen, Uudenmaan ELY keskus/kalatalous Esme Manns, Uudenmaan ELY keskus/ maaseutu VHVSY

11 Markku Tiusanen, Vantaanjoen kalastusalue Sampo Vainio, Vantaanjoen kalastusalue Mauri Pekkarinen, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Harri Mäkelä, Hämeen ELY keskus Heikki Pusa, Hämeen liitto Jari Pekka Pääkkönen, Helsingin kaupunki Ina Liljeström, Helsingin kaupunki Signe Jauhiainen, Hyvinkään kaupunki Minna Sulander, Vihdin kunta Sinikka Rantalainen, Vantaan kaupunki Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki Kallepekka Toivonen, Nurmijärven kunta Kai Samanen, Nurmijärven kunta Tapio Reijonen, KUUMA kunnat Mia Vaittinen, KUUMA kunnat Seppo Itkonen, Riihimäen kaupunki Jenni Lehtonen, Riihimäen kaupunki Juha Viinikka, Lopen kunta Jukka Relander, Pro Vantaanjoki yhdistys Markku Hirn, Keravan Latu Keijo West, Nurmijärven Latu Esa Heikkilä, MTK Uusimaa Jaakko Holsti, MTK Uusimaa Marjo Rasila/Milja Karhu, Altia Oyj Päivi Rikalainen, Vapo Oy Veli Pekka Vuorilehto, HSY Tommi Fred, HSY Yrjö Ala Paavola, SLL, Uudenmaan piiri ry Tapani Veistola, SLL, Uudenmaan piiri ry Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistys ry Jouni Simola, Virtavesien hoitoyhdistys ry VHVSY

12 Vesiensuojeluyhdistyksestä neuvottelukunnan työhön osallistuivat Kirsti Lahti varapuheenjohtajana ja Velimatti Leinonen sihteerinä Asko Särkelän vuorotteluvapaan aikana. Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä kokouksessa Mikko Tiira Metsähallituksesta esitteli Life IP hankesuunnitelmaa ja toivoi Vantaanjoen toimijoita ja yhdistystä mukaan hankkeeseen. Velimatti Leinonen kertoi uudesta Jokitalkkarihankkeesta ja sen etenemistä seurattiin kaikissa neuvottelukunnan kokouksissa. Ensimmäisen kokouksen teemana oli myös vuoden toiminnan suunnittelu. Vantaanjoki neuvottelukunnan kesäkuun kokous pidettiin monitoimitalo Vernissassa Tikkurilassa. Markku Tiusanen esitteli Tikkurilan kalatien ja Keravanjoen koskien ajankohtaisia suunnitelmia joen virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Syyskuun kokouksessa Uudenmaan liitossa käytiin läpi Life IP hankkeen tilannetta, Jokitalkkari hanketta, Vantaanjoen kesän sinileväkukintaa ja ideoitiin Vantaanjoki portaalin sisältöä ja sosiaalisen median hyötykäyttöä. Neuvottelukunnan marraskuun kokouksessa Uudenmaan ELY keskuksen tiloissa Mauri Karonen kertoi lausunnolla olevasta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja Uudenmaan toimenpideohjelmaluonnoksesta vuosille Merja Suomalainen Hämeen ELY keskuksesta esitteli neuvottelukunnalle Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Muissa asioissa käytiin läpi jokivarren toimijoiden ajankohtaisia asioita. 3.6 Henkilökunta ja toimisto Yhdistyksen henkilöstö vuonna 2014 oli seuraava: Kirsti Lahti Anna Liisa Kivimäki Jari Männynsalo Asko Särkelä Pirjo Toivanen Heli Vahtera Pasi Valkama toiminnanjohtaja pohjavesiasiantuntija ympäristöasiantuntija ympäristöasiantuntija, vuorotteluvapaalla asti toimistosihteeri limnologi tutkija Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja yhdistyksen sopimuksen perusteella pohjavesiasiantuntija Anna Liisa Kivimäki teki 15 % työpanoksestaan Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:lle. Hankevastaava, iktyonomi Velimatti Leinonen toimi Särkelän vuorotteluvapaasijaisena Jokitalkkari hankkeessa. Yhdistyksen hajajätevesineuvojina toimivat kemiantekniikan insinööri Teemu Haapala, FM Sanna Laakso ja tekniikan ylioppilas Larissa Rimpiläinen. Ympäristönhoitaja Olli Piekkari oli töissä yhdistyksessä avustamassa eri hankkeissa. Päivi Mörsky suoritti Hyrian ympäristönhoitajatutkintoon kuuluvan työssäoppimisjakson yhdistyksessä VHVSY

13 Yhdistyksen osoite on Asemapäällikönkatu 12 B 7 krs, Helsinki. Yhdistyksen puhelinnumero on (09) ja sähköpostiosoite Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta ja 4 Vesistötutkimukset Vesistötutkimusten tavoitteena on täyttää viranomaisten kuormittajille antamat tarkkailuvelvoitteet sekä kerätä vesien tilaa koskevaa perustietoa, arvioida vesien käyttökelpoisuutta niin raakavetenä kuin virkistyskäyttöönkin sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Vesistön tilan kehittymisen arviointi perustuu pitkäaikaisen seurantatiedon hyväksikäyttöön. Tällaisen tiedon hyödyntäminen on ajankohtaista ja tarpeen vesienhoitolain toteuttamisessa sekä ilmaston lämpenemisen vaikutusten havaitsemisessa. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde ja lähes miljoonan ihmisen lähivirkistysalue, joten ajantasainen tieto joen tilasta on jatkuvasti tarpeen. 4.1 Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Yhteistarkkailuun osallistuvat ympäristölupien velvoittamana seuraavat jäsenet: Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi ja Metsä Tuomelan jäteasema, Versowood Oy Riihimäen yksikkö, Altia Oyj, Rinnekoti Säätiö ja Riihimäen Vesi. Vesistön raakavesi ja virkistyskäyttöön liittyvään yhteistarkkailuun osallistuivat Tuusulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Keravan kaupunki, HSY ja Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Vuonna 2014 Vantaanjoen vesistön jokien vedenlaatua ja käyttökelpoisuutta tutkittiin yhteistarkkailuohjelman Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma veden laatu ja piilevät (Vahtera ja Lahti ) mukaisesti. Veden laadun yhteistarkkailusta yhdistyksessä vastaa limnologi Heli Vahtera ja työtä ohjaa yleissuunnittelujaosto. Vesinäytteet analysoitiin tarjouskilpailun perusteella MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Vuoden 2014 keväällä valmistui laaja yhteenvetoraportti: Vahtera, H., J. Männynsalo ja K. Lahti Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina Julkaisu 72/2014. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisussa on esitetty myös haitallisten aineiden tarkkailutulokset ja kooste biologisista seurannoista. Yhteistarkkailun jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa oli havaintopaikoilla V84, V64 ja L32 kesällä sekä V84 asemalla syyskuun Myös sääasemat Riihimäen ja Klaukkalan puhdistamoilla olivat käytössä. Vedestä mitattiin puolen tunnin välein sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja veden lämpötila sekä pinnankorkeus. Mittaustulokset tulivat lähes reaaliaikaisesti www sivuille: Jatkuvatoimisen seurannan kustannuksiin käytettiin myös Rotarien lahjoitusvaroja ja Riihimäen Vesi maksoi puolet syyskuun seurannasta. VHVSY

14 4.1.1 Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vuosi Vantaanjoella Kolmen lumitalven jälkeen talvi 2014 alkoi lauhana ja sateisena. Tammikuun kireiden pakkasten jälkeen lopputalvi oli lauha. Pidempiaikaista pysyvää lumipeitettä ei muodostunut missään vaiheessa. Vesistöissä jääkannet jäivät heikoiksi ja jääpeitteinen aika lyhyeksi. Sulamisvesien vähäisyyden ja vähäsateisen huhtikuun seurauksena kevään ylimmät virtaamat jäivät vain neljännekseen keskiylivirtaamasta. Kesä oli lämmin ja ensimmäiset hellepäivät jo toukokuussa. Yhteensä hellepäiviä kertyi yli 40, mikä on ennätystasoa. Muutamia voimakkaita ukkossateita saatiin esim. Tuusulassa ja Vantaalla 29. heinäkuuta, mutta pääosin rankkasateita oli vähän. Syksy oli hyvin lauha ja etenkin loka marraskuu vähäsateinen. Joulukuussa satoi vettä ja lunta ja kuun puolivälissä lauha jakso nosti virtaamat vuoden korkeimmalle tasolle, 51 m 3 /s. Vantaanjoen Oulunkylässä vuoden keskivirtaama, 11,2 m 3 /s, jäi noin kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi. Keravanjoen Hanalassa keskivirtaama oli 1,9 m 3 /s eli kuution keskimääräistä vähemmän. Kesän aikana jokeen johdettiin lisävettä 3 milj. m 3, mikä nosti joen aliveden korkeutta ja lisäsi virtausta. Vuoden alimmat virtaamat mitattiin Vantaanjoessa elokuussa ja Keravanjoessa syyskuussa. Vuoden sateisin kuukausi oli elokuu. Myös touko ja joulukuussa oli tavanomaista sateisempaa. Koko vuoden sademäärä, 604 mm, oli 89 % vertailujakson sademäärästä. Vuoden keskilämpötila, 6,7 o C, oli1,4 astetta vertailujaksoa korkeampi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, useissa maissa mittaushistorian lämpimin. Ravinnekuormat Vantaanjoki kuljetti vuoden 2014 aikana Suomenlahteen 41 tonnia fosforia ja 845 tonnia typpeä. Kiintoainesta mereen kulkeutui 20 milj. kilogrammaa. Kuormat on laskettu Vantaanjoen yhteistarkkailutulosten ja Uudenmaan ELY keskuksen seuranta aineistojen perusteella. Kokonaiskuormat olivat edellisvuotta selvästi pienempiä ja 2000 luvun toiseksi matalimpia. Suurin osa vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormasta on lähtöisin pelloilta ja haja asutuksesta (kuva 1). Yhdyskuntapuhdistamoilta vesistöön kohdistuvan fosforikuorman osuus oli lähes 7 % ja typpikuorman 18,5 % joen mereen kuljettamasta ravinnekuormasta. VHVSY

15 Kuva 1. Suomen ympäristökeskuksen Vemala mallilla laskettu arvio fosforikuormituksen suuruudesta ja lähteistä Vantaanjoen vesistöalueella vuonna Tiedot: Syke, vesistömallit. Pistekuormitus nosti ravinnepitoisuuksia ja lisäsi happivajetta Vantaanjoen alajuoksulla jokiveden kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 85 µg/l ja kokonaistypen 2300 µg/l eli samaa tasoa kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Keravanjoen alajuoksulla fosforipitoisuus oli Vantaanjoen alajuoksua vastaava, Luhtajoen alajuoksulla hieman korkeampi. Fosforipitoisuus ylitti selvästi tavoitetason 60 µg/l, joka on saavutettu jo muutamina vuosina ylivirtaamakausien ulkopuolella. Kesällä 2014 alivirtaamakaudet olivat niin pitkiä, että jokeen tulevan kuormituksen laimeneminen oli keskimääräistä heikompaa (kuva 2). Vedet olivat myös hieman tavanomaista sameampia. Pienempien valuntojen seurauksena hajakuormitus jäi keskimääräistä vähäisemmäksi, mikä näkyi etenkin typpipitoisuuksien laskuna. Keravanjoessa ja Luhtajoen sekä Lepsämänjoen voimakkaasti hajakuormitetuilla alueilla typpipitoisuudet jäivät Vantaanjokea matalammiksi. Vesistöalueen korkeimmat ravinnepitoisuudet esiintyivät pistekuormituksen vaikutusalueella, selvimmin Riihimäen Arolamminkoskessa, missä jätevesien osuus virtaamasta on suuri. VHVSY

16 Virtaama, m 3 /s Fosfori, µg/l Virtaama Fosforipitoisuus Kuva 2. Vantaanjoen vuorokausikeskivirtaama (m 3 /s) Helsingin Oulunkylässä ja alajuoksulta otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus vuonna Vantaanjoen yhteistarkkailun tulosten mukaan pistekuormitetuilla jokialueilla esiintyi ajoittain selvää happivajetta. Heikoin tilanne oli kesällä, jolloin vettä oli vähän ja se oli lämmintä. Kesän 2014 jatkuvatoiminen vedenlaatuseuranta Vantaanjoen Arolamminkoskessa (V84), Pajakoskessa (V64) ja Luhtajoen alajuoksulla (L32) antoi tarkempaa tietoa happipitoisuuden vaihtelusta (kuva 3). Voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla happipitoisuudet laskivat matalalle, mutta täydellistä happikatoa ei todettu. Happitilanne oli aikaisempiin kesiin verrattuna hieman heikompi sekä Vantaanjoen Arolamminkoskessa että Luhtajoen alajuoksulla (kuva 4 ja 5). Hyvinkään Vanhanmyllynkoskella havaittiin touko kesäkuun vaihteessa kuolleita kirjolohia, jotka oli istutettu aiemmin viikolla. Syy kirjolohien kuolemaan ei selvinnyt. Alueen pumppaamot toimivat normaalisti eikä viemärivuotoja todettu. Myöskään vesinäytteissä ei todettu poikkeavaa. Samaan aikaan Nukarinkoskelle istutetut kirjolohet eivät kuolleet. VHVSY

17 Kuva 3. Kesän 2014 hellejaksolla Luhtajoessa ja Vantaanjoessa happipitoisuudet laskivat mataliksi. Arolamminkoskessa oli heikkohappinen jakso myös syyskuun alussa, jolloin joen virtaama oli pieni. Riihimäen puhdistamolta ei tuolloin lähtenyt lainkaan jätevettä jokeen uusien altaiden käyttöönoton vuoksi. Kuva 4. Kesällä 2014 Vantaanjoen Arolamminkoskessa jokiveden happipitoisuus oli 1,8 8,9 mg/l, keskipitoisuus 5,4 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä syyskuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,3 mg/l (kuvassa laatikon sisällä on 50 % havainnoista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. VHVSY

18 Kuva 5. Kesällä 2014 Luhtajoen alajuoksulla (L32) jokiveden happipitoisuus oli 2,5 8,8 mg/l, keskipitoisuus 5,5 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä elokuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,2 mg/l (kuvan laatikon sisällä 50 % tuloksista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. Hellejaksolla voimakasta levätuotantoa Kesällä 2014 Vantaanjoen keski ja alajuoksun havaintopaikoilla (V55 V0) todettiin hapen ylikyllästystä ja ph arvojen kohoamista (kuva 6). Ne olivat merkki voimistuneesta levätuotannosta. Jokisuulta määritetyt klorofylli a pitoisuudet, µg/l, olivat korkeita. Kesäkuun lopussa Helsingissä, varsinkin Pikkukosken uimarannalla, todettiin sinilevien eli syanobakteerien massaesiintymä. Helsingin ympäristökeskuksen mikroskopointitulosten mukaan levä oli Planktothrix agardhii, ja esiintymä oli maksatoksinen eli tuotti mikrokystiiniä. Edellisestä syanobakteerien massaesiintymisestä Vantaanjoessa on kymmeniä vuosia. Nyt poikkeuksellisen suotuisat kasvuolosuhteet, niin sääoloiltaan kuin ravinteisuudeltaan, saivat ilmeisesti aikaan levien runsastumisen. Leville käyttökelpoisen liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat kesällä korkeita kuormitetuilla alueilla sekä Vantaanjoessa että Luhtajoessa (kuva 6 ja 7). Vantaanjoessa, Nukarinkosken alapuolella, missä leveämmässä jokiuomassa virtausnopeus hidastuu ja valaistusolosuhteet paranevat, on havaittu näytteenotossa ajoittain leväsamennusta. Kesällä 2014 liukoisen fosfaatin saatavuus ei rajoittanut missään vaiheessa leväkasvua joessa (kuva 6). Tämän ansiosta syanobakteerit saivat kilpailuedun muihin leväryhmiin verrattuna. VHVSY

19 Kuva 6. Leville käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Vantaanjoessa korkeita. Vain joen yläja alajuoksulla alimmat pitoisuudet olivat alle 10 µg/l. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista Luhtajoki, fosfaattifosfori µg/l L57 n=6 L55 n=6 L37 n=6 L32 n=8 LE28 n=8 Le33 n=12 Kuva 7. Luhtajoessa (L32) liukoisen fosfaatin pitoisuudet nousivat selvästi jätevesien vaikutuksesta. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat kesään. Kohonneita pitoisuuksia todettiin myös Vantaanjokeen laskevassa Luhtaanmäenjoessa (Le28), mutta ei siihen laskevassa Lepsämänjoessa (Le33), johon pistekuormaa ei johdeta. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista. VHVSY

20 4.2 Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Vantaanjoen vesistöalueen kuormittajilla on velvoite tarkkailla vesistön kalataloudellista tilaa ja pohjaeläimistöä. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailut on tehty vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimana yhteistarkkailuna kaikkien tarkkailuvelvollisten kesken. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailuun osallistuivat Riihimäen Vesi, Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi, Versowood Oy Riihimäki ja Ilmailulaitos Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema. Tarkkailuohjelma uudistettiin vuoden 2013 lopulla ja yhdistys lähetti sen Uudenmaan ja Hämeen ELY keskuksille hyväksyttäväksi luvanhaltijoiden valtuuttamana. Ohjelma hyväksyttiin pienin muutoksin. Yhdistys kilpailutti kala ja pohjaeläintarkkailun uuden ohjelman: Haikonen, A. & J. Helminen Vantaanjoen vesistön kalatalous ja pohjaeläintarkkailuohjelma 2014 alkaen. Kala ja vesimonisteita nro 125. Kala ja vesitutkimus Oy. 51 s. mukaisesti vuosille Tarkkailu päätettiin tilata Kala ja vesitutkimus Oy:ltä. Vuoden 2014 ohjelmassa olivat sähkökoekalastukset, kalojen maku ja hajuvirheiden arviointi, kalaelohopeamääritykset, koeravustukset ja pohjaeläinseuranta sekä istutusten raportointi. Tarkkailun tulokset raportoidaan lupakalastajille tehdyn kalastustiedustelun jälkeen keväällä Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta vesiensuojeluyhdistys on seurannut Hyvinkään pintavesien tilaa vuodesta 2005 ja seurantaohjelman viimeisin päivitys on tehty vuonna Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa Hyvinkään vesistöjen tilasta niin kuntalaisille kuin viranomaisillekin. Seurantaverkosto toimii yhteistyössä naapurikuntien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Vuoden 2014 seurannan kohteita olivat Keravanjärvi, Sykäri ja Märkiö. Leudon talven vuoksi talvinäytteitä ei saatu. Hyvinkään aiempien pintavesiseurantojen tuloksia ja kuvia yhdistys vei syksyllä 2014 Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwiki palveluun Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Hyvinkään kaupunki tilasi vuonna 2010 yhdistykseltä Hyvinkään hulevesien laadun seurantaohjelman vuosille Hulevesiseurantaa tehtiin vuonna 2014 Sahamäen teollisuusalueen, Kravunarkun ja Vehkojan asuntoalueilla hulevesinäytteenotoin. Ylimääräisenä seurannassa oli myös Tehtaansuon hulevesien seuranta. Seurannalla selvitetään hulevesien laatua ja pitoisuuksien vaihtelua erityyppisillä valuma alueilla. Hulevesiseurannan tulokset vuosilta 2011 VHVSY

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013

Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013 Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013 Kannen kuva: Suojeltu Kurkisuo (Kirsti Lahti) SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 1 2. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ 3 3. HALLINTO 4 3.1 Yhdistyksen kokoukset 4 3.2 Hallitus 4 3.3 Tilintarkastajat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus Valtion tuet - vesihuoltoavustukset Määrärahat vuodelle 2015-1 250 000 - Hakemuksia 18 kpl Esitys jaosta hyväksyttäneen Y:n johtoryhmän

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) - > laki vesienhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014

Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Pöytäkirja Uusimaa 11.6.2014 Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Aika: Maanantai 9.6.2014 klo 9.30-15.00 Paikka: Läsnä: Fortum Power and Heat Oy. Kerhohuone Ullakko. Aleksanterinkatu

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Jakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.

Jakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. 1 Jakelussa mainituille 6.4.2016 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 5.4.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Videoneuvottelu

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen

Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen 1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2011 Aika: Maanantai 10.10.2011

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke Pohjavesiyhteistarkkailujen kehittäminen Anna-Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 11.10.2016 Raaseporin kaupungintalo 1 Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin Uusimaa 1,5 miljoonaa

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 1 (6) 5 Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu-, kalatalous- ja pohjaeläintarkkailut vuonna 2012 HEL 2013-010593 T 11 00 02 Päätösehdotus Esittelijä päättänee merkitä

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI seminaari, 24. Technopolis Kuopio Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005)

Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005) Muistio 29.9.2005 Dnro UUS 2005 R 13 56 Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005) Aika: 26.8.2005 klo 9.30 11.30 Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Helsinki Läsnä: Liite

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.

1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Muistio Kyyvesi kuntoon hankkeen toimintaryhmän kokouksesta Aika: 23.03.2011klo 13.00 alkaen Paikka: Sanomalehti Länsi-Savon kokoustila, Teollisuuskatu 2-6 Mikkeli (2.krs) Asialista 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot