Vuosikertomus Laatija: Kirsti Lahti. Kannen kuvat: Kirsti Lahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2014. Laatija: Kirsti Lahti. Kannen kuvat: Kirsti Lahti"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Vuosikertomus 2014 Laatija: Kirsti Lahti Kannen kuvat: Kirsti Lahti

3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Yhdistyksen jäsenistö Hallinto Yhdistyksen kokoukset Hallitus Tilintarkastajat Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Vantaanjoki neuvottelukunta Henkilökunta ja toimisto Vesistötutkimukset Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Muut toimeksiannot Jätevesitutkimukset Jätevesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Lietetutkimukset Pohjavesipalvelut Projektit Vantaanjoen eroosion vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikuttavuus Ravinnehuuhtoumien hallinta hanke, RaHa Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla HUMAUS hanke Aineiston hankinta lohkon ominaispiirteet huomioivaan ravinnekuormitusmallinnukseen (AINEISTO) Haja asutuksen vesihuolto Kiinteistökohtainen hajajätevesineuvonta Räätälöityjä tehostamistoimia puhdistamoilla Haitta aineet lietteissä Hulevesiprojekti Hulevesien haitta aineet Keidas Life+11 projekti Jokitalkkari Vantaanjoelle Pohjavesien yhteistarkkailun edistäminen Yhteisillä vesillä Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella esitteet ja melontareittien viitoitus VHVSY 2015

4 8 Vesiensuojelun yleinen edistäminen Lausunnot ja asiantuntijatoiminta Valistus, tiedotus ja koulutus Valistus ja tiedotustoiminta Seminaarit ja koulutuspäivät Julkaisutoiminta Osallistuminen koulutukseen Toiminta Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ssä Tilinpäätös LIITTEET VHVSY

5 1 Yhteenveto Vantaanjoen vesistö on yli miljoonan ihmisen lähivirkistysalue ja pääkaupunkiseudun raakavesilähde poikkeustilanteissa. Joki on paikoin yhteydessä pohjavesiesiintymiin, joista otetaan talousvettä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keski Uudellamaalla. Vantaanjoen vesiensuojeluun on panostettu vuosikymmeniä ja erityisesti yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien johtaminen tehokkaasti toimiville puhdistamoille on parantanut vedenlaatua merkittävästi. Vantaanjoen vuosikeskivirtaama Oulunkylässä oli vain 11,2 m3/s, mikä on noin 71 % pitkäajan keskivirtaamasta. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskella jokiveden fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 84 µg/l ja typpipitoisuuden mediaani 2300 µg/l. Vantaanjoki kuljetti mereen 41 tn fosforia ja 845 tn typpeä. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden osuus joen mereen kuljettamista ravinteista oli fosforista lähes 7 % ja typestä 18,5 %. Lumipeitteen vähäisyys ja kuiva syksy näkyivät myös jätevesien määrässä, mutta vähemmän kuin joen virtaamassa. Jätevesiohituksia oli edellisvuosia vähemmän ja ne liittyivät pääosin paikallisiin heinä ja elokuun rankkasateisiin. Säät suosivat Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraustöitä vuonna Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen on edelleen yhdistyksen päätavoitteita ja olimme aktiivisesti mukana RaHa, Humaus ja Aineisto hankkeissa. Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) ja Huuhtoumien hallinta maataloudessa (Humaus) hankkeissa viljelijöiden toimet pelloilla ja veden laadun seuranta jatkuvatoimisesti yhdistettiin, jolloin oli mahdollista osoittaa eri toimenpiteiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Alus ja kerääjäkasvien sekä talviaikaisen kasvipeitteisyyden eroosio ja fosforikuormitusta vähentävä vaikutus saatiin esiin. Myös luonnonhuuhtouman suuruudesta metsävaluma alueelta saimme mitattua tietoa. Yhteistyö viljelijöiden, tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY keskuksen kanssa jatkuu, sillä ympäristöministeriön rahoituksella valmistelimme Aineisto hankkeessa uutta lohkon ominaispiirteet huomioivaa ravinnekuormitusmallinnushanketta (LOHKO), jossa ovat mukana myös MTK, Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi instituutti. Haja asutuksen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tuusulassa, Nurmijärvellä, Riihimäellä ja Espoossa valtionavun ja kuntarahoituksen turvin. Neuvojat tekivät yhteensä 400 kiinteistökäyntiä kesän aikana ja opastus tavoitti yli 90 % kiinteistön omistajista. Hajajätevesineuvonnan vaikuttavuutta selvitettiin seurantakyselyllä, joka lähettiin vuosien neuvontakiinteistöille, joiden järjestelmät edellyttivät kunnostustoimenpiteitä. Vastausten perusteella vain harva kiinteistönomistaja oli uusinut järjestelmää, mutta neuvontaan ja huolto ja hoito ohjeisiin vastanneet olivat hyvin tyytyväisiä. Jokitalkkari Vantaanjoelle hanke käynnistyi ja sai vuoden aikana paljon positiivista julkisuutta. Kalastuksen valvonta, onkipaikan rakentaminen, kutusoraikkojen ja kalaportaiden huolto sekä melonta ja polkureittien kunnostus koettiin hyvin tarpeelliseksi koko valuma alueella ja monia eri tahoja lähti mukaan yhteistyöhön. Yhdistys laati pohjavesien suojelusuunnitelmat kolmelle pohjavesialueelle Riihimäellä ja Vantaalla. Haitallisten yhdisteiden esiintymistä pääkaupunkiseudun pohjavesissä, Vantaanjoen valuma alueen kuntien hulevesissä ja jätevedenpuhdistamoiden lietteissä tutkittiin yhdistyksen eri hankkeissa. VHVSY

6 2 Yhdistyksen jäsenistö Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle vuosi 2014 oli 51. toimintavuosi. Vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmäärä oli 27, joista kuntajäseniä oli 8, teollisuuslaitoksia 7 ja muita jäseniä 12. Yhteenlaskettu äänimäärä ja perusmaksuyksiköiden lukumäärä oli 917. Vuonna 2014 yhdistykseen kuuluivat seuraavat jäsenet: Kunnat Perusmaksuyksiköt Helsingin kaupunki 330 Hyvinkään kaupunki 60 Järvenpään kaupunki 45 Keravan kaupunki 45 Nurmijärven kunta 45 Riihimäen kaupunki 45 Tuusulan kunta 45 Vantaan kaupunki Teollisuuslaitokset Perusmaksuyksiköt Altia Oyj 5 Oy Karl Fazer Ab 3 Finnair Oy 5 Tikkurila Oy 3 Tuusulan Lihansavustamo Oy 3 Vapo Oy 3 Versowood Oy, Riihimäen yksikkö 5 27 Muut yhteisöt Perusmaksuyksiköt Espoon seurakuntayhtymä 5 Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry 1 Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema 5 Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY 80 Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä 3 Kiertokapula Oy 5 MetropoliLab Oy 3 MTK Uusimaa 1 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 3 Rinnekoti Säätiö 5 Uudenmaan liitto 3 Vantaanjoen kalastusalue YHTEENSÄ 917 VHVSY

7 3 Hallinto 3.1 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingin ympäristökeskuksessa Viikissä. Ennen kokouksen alkua apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri toivotti kokousvieraat tervetulleeksi. Yhdistyksen kokouksessa oli edustettuna 10 jäsentä äänimäärällä 776. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 19 henkilöä. Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2013 ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin tili ja vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa päätettiin myös talousarvion suuntaviivoista vuosille Kevätkokouksen jälkeen osastonjohtaja Tommi Fred HSY:stä kertoi jätevesilietteiden kompostoinnista ja lietetuotteiden valmistuksesta. Syyskokous pidettiin Hyvinkään kaupungin Tekniikka ja ympäristösalissa Hyvinkään kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi vs. toimialajohtaja Jouni Mattsson. Syyskokouksessa oli edustettuina 12 jäsentä, joiden yhteinen äänimäärä oli 822. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 21 henkilöä. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle maksun perusmaksuyksikkö säilyy 190 eurossa. Lisäksi valittiin hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2015 sekä tilintarkastajat varamiehineen ja päätettiin heidän palkkioistaan. Syyskokouksen jälkeen yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitosta kertoi hulevesien hallinnan muuttuneesta lainsäädännöstä ja uudesta vastuunjaosta hulevesiasioissa kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Esitelmä herätti hyvin vilkasta keskustelua. 3.2 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, Helsinki, puheenjohtaja Riikka Åberg, ympäristöterveyspäällikkö, Helsinki Päivi Kippo Edlund, ympäristötutkimuspäällikkö, Helsinki Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, Helsinki Mika Lavia, ympäristötoimen johtaja, Hyvinkää Kari Korhonen, vesihuoltojohtaja, Hyvinkää Antti Nikkanen, projektipäällikkö, Järvenpää Simo Karhunkoski, rakennuttajainsinööri, Järvenpää Johanna Sahlstedt, vesilaitoksen johtaja, Nurmijärvi Kimmo Rintamäki, käyttöpäällikkö, Nurmijärvi Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja, Riihimäki Jarmo Rämö, vesihuoltolaitoksen johtaja, Riihimäki VHVSY

8 Pentti Mattila, luottamushenkilö, Tuusula Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, Tuusula Stefan Skog, ympäristöjohtaja, Vantaa Päivi Jäntti Hasa, ympäristötarkastaja, Vantaa Ulla Maija Rimpiläinen, suunnitteluinsinööri, Vantaa Marika Orava, vesihuollon suunnittelupäällikkö, Vantaa Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Kerava Tapio Helenius, vesihuoltopäällikkö, Kerava Marjo Rasila/Milja Karhu, ympäristöasiantuntija, Altia Oyj Ville Pekka Pusa, ympäristöpäällikkö, Finnair Technical Services Saila Arola, ympäristöpäällikkö, Versowood Oy, varapj. Nina Elomaa, johtaja, Oy Karl Fazer Ab Tommi Fred, osastonjohtaja, HSY Veli Pekka Vuorilehto, osastonjohtaja, HSY Riitta Murto Laitinen, johtaja, Uudenmaan liitto Petri Wegelius, kiinteistöjohtaja, Rinnekoti Säätiö Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Markku Tiusanen, luottamushenkilö, Vantaanjoen kalastusalue Kallepekka Toivonen, luottamushenkilö, MTK Uusimaa Hannu Routio, piirin puheenjohtaja, Etelä Suomen vapaa ajankalastajapiiri ry Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Pekka Kansasen Helsingin ympäristökeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi ympäristöpäällikkö Saila Arolan Versowood Oy:ltä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa ja kokouksiin osallistui 16 jäsenestä tai varajäsenestä 13, 12, 10 ja 13. Hallituksen kokouksissa sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Hallituksen kokoukset pidettiin yhtä lukuun ottamatta Mikon kabinetissa Insinöörien ja Ekonomien talossa Itä Pasilassa. Vuoden viimeinen hallituksen kokous oli Svenska Klubbenilla. Hallituksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. yhdistyksen projektien ja tutkimusrahoituksen tilannetta, nimettiin Vantaanjoki neuvottelukunta toimikaudelle , keskusteltiin Sisävesi Life IP hankkeeseen osallistumisesta ja suunniteltiin yhdistyksen kehittämispäivää. Myös eräiden yhdistyksen työntekijöiden palkkausta tarkistettiin ja keskusteltiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton roolista ja tulevaisuudesta. Joulukuun hallituksen kokous oli viimeinen pitkäaikaiselle hallituksen puheenjohtaja Pekka Kansaselle ja hallituksen jäsenelle Stefan Skogille. Hallitus ja toiminnanjohtaja kiittivät heitä merkittävästä panoksesta yhdistyksen toiminnan kehittämisessä yli 20 vuoden ajan. VHVSY

9 3.3 Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat KHT Miika Karkulahti ja KHT Marjut Uotila ja heidän varamiehinään KHT Susanna Saarnikari (Miika Karkulahden varamies) ja KPMG tilintarkastusyhteisö (Marjut Uotilan varamies). 3.4 Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Pekka Kansanen, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja Saila Arola, Versowood Oy Kari Korhonen, Hyvinkään Vesi Tapio Reijonen, Kerava Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana. Yleissuunnittelu ja jätevesijaostojen kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Yleissuunnittelujaosto Lasse Rekola puheenjohtaja Uudenmaan liitto Mauri Pekkarinen varapj. Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Elina Mäenpää jäsen Riihimäen kaupunki Marita Honkasalo jäsen Hyvinkään Vesi Jari Pekka Pääkkönen jäsen Helsingin kaupunki Kimmo Rintamäki jäsen Nurmijärven Vesi Antti Auvinen jäsen Vantaan kaupunki Eija Lehtinen jäsen HSY Anu Tyni jäsen Keski Uudenmaan ympäristökeskus Sirpa Penttilä jäsen Uudenmaan ELY keskus Jätevesijaosto Jari Hynönen puheenjohtaja Hyvinkään Vesi Jukka Sahlakari jäsen Tuusulan kunta Marjo Rasila/Milja Karhu jäsen Altia Oyj Tiina Oksanen jäsen Riihimäen Vesi Samuli Niemi jäsen Nurmijärven Vesi Päivi Jäntti Hasa jäsen Vantaan kaupunki Mari Heinonen jäsen HSY Sini Pilvi Saarnio jäsen Helsingin kaupunki Ari Kangas jäsen Uudenmaan ELY keskus Yleissuunnittelujaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Yleissuunnittelujaoston huhtikuun kokouksessa Paula Nurmi kertoi Helsingin hulevesien seurantatuloksista ja toisena aiheena oli yhdistyksen hulevesien haitta aineprojektin suunnittelu. Jaoston toukokuun koko VHVSY

10 uksessa tarkastettiin Vantaanjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailun raporttia vuosilta ja kerrottiin kesäajan jatkuvatoimisten vedenlaadun seuranta asemien sijoittamisesta. Myös hulevesien haitta aineet projektin suunnittelu eteni alueiden valintaan. Elokuun lopun ja marraskuun yleissuunnittelujaoston kokouksissa kerrottiin Hyvinkään hulevesiseurannan haitta ainetuloksista ja jatkettiin yhdistyksen hulevesiprojektin suunnittelua ja hyväksyttiin projektisuunnitelma. Kokouksissa suunniteltiin myös Vantaan valtuustosalissa marraskuussa pidetyn hulevesiseminaarin sisältöä ja tutustuttiin seminaarin hulevesiretkikohteisiin maastossa. Jätevesijaosto kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Kaikissa jätevesijaoston kokouksissa keskusteltiin puhdistamojen ajankohtaisista asioista. Maaliskuun kokouksessa esiteltiin vesienhoidon toimenpide esityksiä Uudenmaan vesihuollolle ja VVY:n koordinoiman jätevesien haitta ainetutkimuksen tuloksia. Kesäkuun kokouksessa esiteltiin suunnitelma haitta aineiden tutkimiseksi lietteistä yhdistyksen toiminta alueen laitoksilla. Hankkeessa ovat mukana Envieno Ky ja Valonia. Muita aiheita olivat jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta ja ilmoitusjärjestelmä ohituksista sekä puhdistamonhoitajien koulutuspäivien ohjelma. Syyskuun lopulla Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt esitteli Nurmijärven Veden toimintaa ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmatyötä, joka oli parhaillaan menossa. Kokouksessa keskusteltiin kesän sinileväesiintymistä ja niiden mahdollisista syistä sekä Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksesta ja sen vaikutuksista jokiveden laatuun. Anturimittaukset osoittivat uusien ilmastusaltaiden parantavan jokiveden happitilaa. Jätevesijaoston joululounaskokous oli Yleissuunnittelujaoston kokouksiin yhdistyksestä osallistuivat limnologi Heli Vahtera (sihteeri) ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti sekä jätevesijaoston kokouksiin ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti (sihteeri). 3.5 Vantaanjoki neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä alueen eri toimijoiden välillä vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja vedenhankintaa koskevissa projekteissa ja toimenpiteiden yhteensovittamista vesistöalueella. Neuvottelukunnan tekemät ehdotukset käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Uuden Vantaanjoki neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2014 oli seuraava: Lasse Rekola, puheenjohtaja, Uudenmaan liitto Silja Aalto, Uudenmaan liitto Mauri Karonen, Uudenmaan ELY keskus Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY keskus Markku Marttinen, Uudenmaan ELY keskus/kalatalous Esme Manns, Uudenmaan ELY keskus/ maaseutu VHVSY

11 Markku Tiusanen, Vantaanjoen kalastusalue Sampo Vainio, Vantaanjoen kalastusalue Mauri Pekkarinen, Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitosky Harri Mäkelä, Hämeen ELY keskus Heikki Pusa, Hämeen liitto Jari Pekka Pääkkönen, Helsingin kaupunki Ina Liljeström, Helsingin kaupunki Signe Jauhiainen, Hyvinkään kaupunki Minna Sulander, Vihdin kunta Sinikka Rantalainen, Vantaan kaupunki Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki Kallepekka Toivonen, Nurmijärven kunta Kai Samanen, Nurmijärven kunta Tapio Reijonen, KUUMA kunnat Mia Vaittinen, KUUMA kunnat Seppo Itkonen, Riihimäen kaupunki Jenni Lehtonen, Riihimäen kaupunki Juha Viinikka, Lopen kunta Jukka Relander, Pro Vantaanjoki yhdistys Markku Hirn, Keravan Latu Keijo West, Nurmijärven Latu Esa Heikkilä, MTK Uusimaa Jaakko Holsti, MTK Uusimaa Marjo Rasila/Milja Karhu, Altia Oyj Päivi Rikalainen, Vapo Oy Veli Pekka Vuorilehto, HSY Tommi Fred, HSY Yrjö Ala Paavola, SLL, Uudenmaan piiri ry Tapani Veistola, SLL, Uudenmaan piiri ry Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistys ry Jouni Simola, Virtavesien hoitoyhdistys ry VHVSY

12 Vesiensuojeluyhdistyksestä neuvottelukunnan työhön osallistuivat Kirsti Lahti varapuheenjohtajana ja Velimatti Leinonen sihteerinä Asko Särkelän vuorotteluvapaan aikana. Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä kokouksessa Mikko Tiira Metsähallituksesta esitteli Life IP hankesuunnitelmaa ja toivoi Vantaanjoen toimijoita ja yhdistystä mukaan hankkeeseen. Velimatti Leinonen kertoi uudesta Jokitalkkarihankkeesta ja sen etenemistä seurattiin kaikissa neuvottelukunnan kokouksissa. Ensimmäisen kokouksen teemana oli myös vuoden toiminnan suunnittelu. Vantaanjoki neuvottelukunnan kesäkuun kokous pidettiin monitoimitalo Vernissassa Tikkurilassa. Markku Tiusanen esitteli Tikkurilan kalatien ja Keravanjoen koskien ajankohtaisia suunnitelmia joen virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Syyskuun kokouksessa Uudenmaan liitossa käytiin läpi Life IP hankkeen tilannetta, Jokitalkkari hanketta, Vantaanjoen kesän sinileväkukintaa ja ideoitiin Vantaanjoki portaalin sisältöä ja sosiaalisen median hyötykäyttöä. Neuvottelukunnan marraskuun kokouksessa Uudenmaan ELY keskuksen tiloissa Mauri Karonen kertoi lausunnolla olevasta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja Uudenmaan toimenpideohjelmaluonnoksesta vuosille Merja Suomalainen Hämeen ELY keskuksesta esitteli neuvottelukunnalle Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Muissa asioissa käytiin läpi jokivarren toimijoiden ajankohtaisia asioita. 3.6 Henkilökunta ja toimisto Yhdistyksen henkilöstö vuonna 2014 oli seuraava: Kirsti Lahti Anna Liisa Kivimäki Jari Männynsalo Asko Särkelä Pirjo Toivanen Heli Vahtera Pasi Valkama toiminnanjohtaja pohjavesiasiantuntija ympäristöasiantuntija ympäristöasiantuntija, vuorotteluvapaalla asti toimistosihteeri limnologi tutkija Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja yhdistyksen sopimuksen perusteella pohjavesiasiantuntija Anna Liisa Kivimäki teki 15 % työpanoksestaan Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:lle. Hankevastaava, iktyonomi Velimatti Leinonen toimi Särkelän vuorotteluvapaasijaisena Jokitalkkari hankkeessa. Yhdistyksen hajajätevesineuvojina toimivat kemiantekniikan insinööri Teemu Haapala, FM Sanna Laakso ja tekniikan ylioppilas Larissa Rimpiläinen. Ympäristönhoitaja Olli Piekkari oli töissä yhdistyksessä avustamassa eri hankkeissa. Päivi Mörsky suoritti Hyrian ympäristönhoitajatutkintoon kuuluvan työssäoppimisjakson yhdistyksessä VHVSY

13 Yhdistyksen osoite on Asemapäällikönkatu 12 B 7 krs, Helsinki. Yhdistyksen puhelinnumero on (09) ja sähköpostiosoite Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta ja 4 Vesistötutkimukset Vesistötutkimusten tavoitteena on täyttää viranomaisten kuormittajille antamat tarkkailuvelvoitteet sekä kerätä vesien tilaa koskevaa perustietoa, arvioida vesien käyttökelpoisuutta niin raakavetenä kuin virkistyskäyttöönkin sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Vesistön tilan kehittymisen arviointi perustuu pitkäaikaisen seurantatiedon hyväksikäyttöön. Tällaisen tiedon hyödyntäminen on ajankohtaista ja tarpeen vesienhoitolain toteuttamisessa sekä ilmaston lämpenemisen vaikutusten havaitsemisessa. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde ja lähes miljoonan ihmisen lähivirkistysalue, joten ajantasainen tieto joen tilasta on jatkuvasti tarpeen. 4.1 Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Yhteistarkkailuun osallistuvat ympäristölupien velvoittamana seuraavat jäsenet: Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi ja Metsä Tuomelan jäteasema, Versowood Oy Riihimäen yksikkö, Altia Oyj, Rinnekoti Säätiö ja Riihimäen Vesi. Vesistön raakavesi ja virkistyskäyttöön liittyvään yhteistarkkailuun osallistuivat Tuusulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Keravan kaupunki, HSY ja Keski Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Vuonna 2014 Vantaanjoen vesistön jokien vedenlaatua ja käyttökelpoisuutta tutkittiin yhteistarkkailuohjelman Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma veden laatu ja piilevät (Vahtera ja Lahti ) mukaisesti. Veden laadun yhteistarkkailusta yhdistyksessä vastaa limnologi Heli Vahtera ja työtä ohjaa yleissuunnittelujaosto. Vesinäytteet analysoitiin tarjouskilpailun perusteella MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Vuoden 2014 keväällä valmistui laaja yhteenvetoraportti: Vahtera, H., J. Männynsalo ja K. Lahti Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina Julkaisu 72/2014. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisussa on esitetty myös haitallisten aineiden tarkkailutulokset ja kooste biologisista seurannoista. Yhteistarkkailun jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa oli havaintopaikoilla V84, V64 ja L32 kesällä sekä V84 asemalla syyskuun Myös sääasemat Riihimäen ja Klaukkalan puhdistamoilla olivat käytössä. Vedestä mitattiin puolen tunnin välein sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja veden lämpötila sekä pinnankorkeus. Mittaustulokset tulivat lähes reaaliaikaisesti www sivuille: Jatkuvatoimisen seurannan kustannuksiin käytettiin myös Rotarien lahjoitusvaroja ja Riihimäen Vesi maksoi puolet syyskuun seurannasta. VHVSY

14 4.1.1 Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vuosi Vantaanjoella Kolmen lumitalven jälkeen talvi 2014 alkoi lauhana ja sateisena. Tammikuun kireiden pakkasten jälkeen lopputalvi oli lauha. Pidempiaikaista pysyvää lumipeitettä ei muodostunut missään vaiheessa. Vesistöissä jääkannet jäivät heikoiksi ja jääpeitteinen aika lyhyeksi. Sulamisvesien vähäisyyden ja vähäsateisen huhtikuun seurauksena kevään ylimmät virtaamat jäivät vain neljännekseen keskiylivirtaamasta. Kesä oli lämmin ja ensimmäiset hellepäivät jo toukokuussa. Yhteensä hellepäiviä kertyi yli 40, mikä on ennätystasoa. Muutamia voimakkaita ukkossateita saatiin esim. Tuusulassa ja Vantaalla 29. heinäkuuta, mutta pääosin rankkasateita oli vähän. Syksy oli hyvin lauha ja etenkin loka marraskuu vähäsateinen. Joulukuussa satoi vettä ja lunta ja kuun puolivälissä lauha jakso nosti virtaamat vuoden korkeimmalle tasolle, 51 m 3 /s. Vantaanjoen Oulunkylässä vuoden keskivirtaama, 11,2 m 3 /s, jäi noin kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi. Keravanjoen Hanalassa keskivirtaama oli 1,9 m 3 /s eli kuution keskimääräistä vähemmän. Kesän aikana jokeen johdettiin lisävettä 3 milj. m 3, mikä nosti joen aliveden korkeutta ja lisäsi virtausta. Vuoden alimmat virtaamat mitattiin Vantaanjoessa elokuussa ja Keravanjoessa syyskuussa. Vuoden sateisin kuukausi oli elokuu. Myös touko ja joulukuussa oli tavanomaista sateisempaa. Koko vuoden sademäärä, 604 mm, oli 89 % vertailujakson sademäärästä. Vuoden keskilämpötila, 6,7 o C, oli1,4 astetta vertailujaksoa korkeampi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, useissa maissa mittaushistorian lämpimin. Ravinnekuormat Vantaanjoki kuljetti vuoden 2014 aikana Suomenlahteen 41 tonnia fosforia ja 845 tonnia typpeä. Kiintoainesta mereen kulkeutui 20 milj. kilogrammaa. Kuormat on laskettu Vantaanjoen yhteistarkkailutulosten ja Uudenmaan ELY keskuksen seuranta aineistojen perusteella. Kokonaiskuormat olivat edellisvuotta selvästi pienempiä ja 2000 luvun toiseksi matalimpia. Suurin osa vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormasta on lähtöisin pelloilta ja haja asutuksesta (kuva 1). Yhdyskuntapuhdistamoilta vesistöön kohdistuvan fosforikuorman osuus oli lähes 7 % ja typpikuorman 18,5 % joen mereen kuljettamasta ravinnekuormasta. VHVSY

15 Kuva 1. Suomen ympäristökeskuksen Vemala mallilla laskettu arvio fosforikuormituksen suuruudesta ja lähteistä Vantaanjoen vesistöalueella vuonna Tiedot: Syke, vesistömallit. Pistekuormitus nosti ravinnepitoisuuksia ja lisäsi happivajetta Vantaanjoen alajuoksulla jokiveden kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 85 µg/l ja kokonaistypen 2300 µg/l eli samaa tasoa kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Keravanjoen alajuoksulla fosforipitoisuus oli Vantaanjoen alajuoksua vastaava, Luhtajoen alajuoksulla hieman korkeampi. Fosforipitoisuus ylitti selvästi tavoitetason 60 µg/l, joka on saavutettu jo muutamina vuosina ylivirtaamakausien ulkopuolella. Kesällä 2014 alivirtaamakaudet olivat niin pitkiä, että jokeen tulevan kuormituksen laimeneminen oli keskimääräistä heikompaa (kuva 2). Vedet olivat myös hieman tavanomaista sameampia. Pienempien valuntojen seurauksena hajakuormitus jäi keskimääräistä vähäisemmäksi, mikä näkyi etenkin typpipitoisuuksien laskuna. Keravanjoessa ja Luhtajoen sekä Lepsämänjoen voimakkaasti hajakuormitetuilla alueilla typpipitoisuudet jäivät Vantaanjokea matalammiksi. Vesistöalueen korkeimmat ravinnepitoisuudet esiintyivät pistekuormituksen vaikutusalueella, selvimmin Riihimäen Arolamminkoskessa, missä jätevesien osuus virtaamasta on suuri. VHVSY

16 Virtaama, m 3 /s Fosfori, µg/l Virtaama Fosforipitoisuus Kuva 2. Vantaanjoen vuorokausikeskivirtaama (m 3 /s) Helsingin Oulunkylässä ja alajuoksulta otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus vuonna Vantaanjoen yhteistarkkailun tulosten mukaan pistekuormitetuilla jokialueilla esiintyi ajoittain selvää happivajetta. Heikoin tilanne oli kesällä, jolloin vettä oli vähän ja se oli lämmintä. Kesän 2014 jatkuvatoiminen vedenlaatuseuranta Vantaanjoen Arolamminkoskessa (V84), Pajakoskessa (V64) ja Luhtajoen alajuoksulla (L32) antoi tarkempaa tietoa happipitoisuuden vaihtelusta (kuva 3). Voimakkaasti pistekuormitetuilla alueilla happipitoisuudet laskivat matalalle, mutta täydellistä happikatoa ei todettu. Happitilanne oli aikaisempiin kesiin verrattuna hieman heikompi sekä Vantaanjoen Arolamminkoskessa että Luhtajoen alajuoksulla (kuva 4 ja 5). Hyvinkään Vanhanmyllynkoskella havaittiin touko kesäkuun vaihteessa kuolleita kirjolohia, jotka oli istutettu aiemmin viikolla. Syy kirjolohien kuolemaan ei selvinnyt. Alueen pumppaamot toimivat normaalisti eikä viemärivuotoja todettu. Myöskään vesinäytteissä ei todettu poikkeavaa. Samaan aikaan Nukarinkoskelle istutetut kirjolohet eivät kuolleet. VHVSY

17 Kuva 3. Kesän 2014 hellejaksolla Luhtajoessa ja Vantaanjoessa happipitoisuudet laskivat mataliksi. Arolamminkoskessa oli heikkohappinen jakso myös syyskuun alussa, jolloin joen virtaama oli pieni. Riihimäen puhdistamolta ei tuolloin lähtenyt lainkaan jätevettä jokeen uusien altaiden käyttöönoton vuoksi. Kuva 4. Kesällä 2014 Vantaanjoen Arolamminkoskessa jokiveden happipitoisuus oli 1,8 8,9 mg/l, keskipitoisuus 5,4 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä syyskuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,3 mg/l (kuvassa laatikon sisällä on 50 % havainnoista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. VHVSY

18 Kuva 5. Kesällä 2014 Luhtajoen alajuoksulla (L32) jokiveden happipitoisuus oli 2,5 8,8 mg/l, keskipitoisuus 5,5 mg/l (punainen viiva). Puolen tunnin välein kesä elokuussa mitatussa aineistossa neljännes tuloksista oli alle 4,2 mg/l (kuvan laatikon sisällä 50 % tuloksista). Edellisinä kesinä tilanne oli parempi. Hellejaksolla voimakasta levätuotantoa Kesällä 2014 Vantaanjoen keski ja alajuoksun havaintopaikoilla (V55 V0) todettiin hapen ylikyllästystä ja ph arvojen kohoamista (kuva 6). Ne olivat merkki voimistuneesta levätuotannosta. Jokisuulta määritetyt klorofylli a pitoisuudet, µg/l, olivat korkeita. Kesäkuun lopussa Helsingissä, varsinkin Pikkukosken uimarannalla, todettiin sinilevien eli syanobakteerien massaesiintymä. Helsingin ympäristökeskuksen mikroskopointitulosten mukaan levä oli Planktothrix agardhii, ja esiintymä oli maksatoksinen eli tuotti mikrokystiiniä. Edellisestä syanobakteerien massaesiintymisestä Vantaanjoessa on kymmeniä vuosia. Nyt poikkeuksellisen suotuisat kasvuolosuhteet, niin sääoloiltaan kuin ravinteisuudeltaan, saivat ilmeisesti aikaan levien runsastumisen. Leville käyttökelpoisen liukoisen fosfaatin pitoisuudet olivat kesällä korkeita kuormitetuilla alueilla sekä Vantaanjoessa että Luhtajoessa (kuva 6 ja 7). Vantaanjoessa, Nukarinkosken alapuolella, missä leveämmässä jokiuomassa virtausnopeus hidastuu ja valaistusolosuhteet paranevat, on havaittu näytteenotossa ajoittain leväsamennusta. Kesällä 2014 liukoisen fosfaatin saatavuus ei rajoittanut missään vaiheessa leväkasvua joessa (kuva 6). Tämän ansiosta syanobakteerit saivat kilpailuedun muihin leväryhmiin verrattuna. VHVSY

19 Kuva 6. Leville käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Vantaanjoessa korkeita. Vain joen yläja alajuoksulla alimmat pitoisuudet olivat alle 10 µg/l. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista Luhtajoki, fosfaattifosfori µg/l L57 n=6 L55 n=6 L37 n=6 L32 n=8 LE28 n=8 Le33 n=12 Kuva 7. Luhtajoessa (L32) liukoisen fosfaatin pitoisuudet nousivat selvästi jätevesien vaikutuksesta. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat kesään. Kohonneita pitoisuuksia todettiin myös Vantaanjokeen laskevassa Luhtaanmäenjoessa (Le28), mutta ei siihen laskevassa Lepsämänjoessa (Le33), johon pistekuormaa ei johdeta. Keskipitoisuus on kuvassa sinisellä ja laatikon sisällä on 50 % havainnoista. VHVSY

20 4.2 Vantaanjoen kalatalous ja pohjaeläintarkkailu Vantaanjoen vesistöalueen kuormittajilla on velvoite tarkkailla vesistön kalataloudellista tilaa ja pohjaeläimistöä. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailut on tehty vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimana yhteistarkkailuna kaikkien tarkkailuvelvollisten kesken. Kalatalous ja pohjaeläintarkkailuun osallistuivat Riihimäen Vesi, Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi, Versowood Oy Riihimäki ja Ilmailulaitos Finavia/Helsinki Vantaan lentoasema. Tarkkailuohjelma uudistettiin vuoden 2013 lopulla ja yhdistys lähetti sen Uudenmaan ja Hämeen ELY keskuksille hyväksyttäväksi luvanhaltijoiden valtuuttamana. Ohjelma hyväksyttiin pienin muutoksin. Yhdistys kilpailutti kala ja pohjaeläintarkkailun uuden ohjelman: Haikonen, A. & J. Helminen Vantaanjoen vesistön kalatalous ja pohjaeläintarkkailuohjelma 2014 alkaen. Kala ja vesimonisteita nro 125. Kala ja vesitutkimus Oy. 51 s. mukaisesti vuosille Tarkkailu päätettiin tilata Kala ja vesitutkimus Oy:ltä. Vuoden 2014 ohjelmassa olivat sähkökoekalastukset, kalojen maku ja hajuvirheiden arviointi, kalaelohopeamääritykset, koeravustukset ja pohjaeläinseuranta sekä istutusten raportointi. Tarkkailun tulokset raportoidaan lupakalastajille tehdyn kalastustiedustelun jälkeen keväällä Muut vesistö ja hulevesitarkkailut Hyvinkään pintavesien seuranta Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta vesiensuojeluyhdistys on seurannut Hyvinkään pintavesien tilaa vuodesta 2005 ja seurantaohjelman viimeisin päivitys on tehty vuonna Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa Hyvinkään vesistöjen tilasta niin kuntalaisille kuin viranomaisillekin. Seurantaverkosto toimii yhteistyössä naapurikuntien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Vuoden 2014 seurannan kohteita olivat Keravanjärvi, Sykäri ja Märkiö. Leudon talven vuoksi talvinäytteitä ei saatu. Hyvinkään aiempien pintavesiseurantojen tuloksia ja kuvia yhdistys vei syksyllä 2014 Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwiki palveluun Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Hyvinkään kaupunki tilasi vuonna 2010 yhdistykseltä Hyvinkään hulevesien laadun seurantaohjelman vuosille Hulevesiseurantaa tehtiin vuonna 2014 Sahamäen teollisuusalueen, Kravunarkun ja Vehkojan asuntoalueilla hulevesinäytteenotoin. Ylimääräisenä seurannassa oli myös Tehtaansuon hulevesien seuranta. Seurannalla selvitetään hulevesien laatua ja pitoisuuksien vaihtelua erityyppisillä valuma alueilla. Hulevesiseurannan tulokset vuosilta 2011 VHVSY

Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013

Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013 Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013 Kannen kuva: Suojeltu Kurkisuo (Kirsti Lahti) SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 1 2. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ 3 3. HALLINTO 4 3.1 Yhdistyksen kokoukset 4 3.2 Hallitus 4 3.3 Tilintarkastajat

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013 Helsinki 2014

Vuosikertomus 2013 Helsinki 2014 Vuosikertomus 2013 Helsinki 2014 Kannen kuva Vappu Ormion suunnittelema yhdistyksen juhlajuliste. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO...3 2. YHDISTYKSEN.JÄSENISTÖ...4 3. HALLINTO...5 3.1 Yhdistyksen kokoukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 2014

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 2014 Julkaisu 74/2015 Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 2014 Heli Vahtera Jari Männynsalo Julkaisu 74/2015 Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 2014 22.5.2015 Laatijat: Heli Vahtera ja

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina 211-213 Julkaisu 72/214 Heli Vahtera, Jari Männysalo ja Kirs Lah Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina 211 213 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 211 Julkaisu 67/212 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirs Lah Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna 211 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 25.3.2013 klo 14.30-16.15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina 2005-2009

Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina 2005-2009 Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuosina 25-29 Heli Vahtera, Jari Männynsalo ja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Julkaisu 64 / 21 ISSN 357-6671 Kannen kuvat:

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren tilanteeseen,

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla (HUMAUS) (toim.) Helena Pakkanen ProAgria Etelä-suomi ry.

Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla (HUMAUS) (toim.) Helena Pakkanen ProAgria Etelä-suomi ry. 1 Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla (HUMAUS) Loppuraportti 31.12.2014 (toim.) Helena Pakkanen ProAgria Etelä-suomi ry. 2 Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla (HUMAUS) Sisällys

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Esitys on tehty alla olevassa kutsussa esitettyyn tilaisuuteen. VANTAANJOEN VIRTAVESIKUNNOSTUKSET JA JÄTEVESIYLIVUOTOJEN VÄHENTÄMINEN Tilaisuuden tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJA 1(3) 20.03.2013 TaLVI ry Sääntömääräinen kevätkokous Aika 20.03.2013 klo 18.25-18.55 Paikka ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere Läsnä Osallistujaluettolo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot