Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Transkriptio

1 Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä vapautuu myös maaperän orgaanisesta aineesta, jota pyritään lisäämän muun muassa viherlannoituksen avulla. Typpilannoitustarpeen arviointi on vaikeaa. Kasvit ottavat maasta tarvitsemansa typen ammonium- ja nitraattityppenä (NH 4 ja NO 3 ). Typpi on helppoliukoista ja pelloilla typpivarojen käytettävyyteen vaikuttavat mm. sääolot, veden saatavuus, esikasvivaikutus ja kasvitaudit. Rankkasade kevään kylvöjen jälkeen tai kasvien tarpeeseen nähden liian suuri lannoitus voi lisätä typen huuhtoutumista. Yleinen reitti typen huuhtoutumiselle on maaprofiilissa alaspäin ja edelleen salaojiin, pohjavesialueilla myös pohjavesiin. Typpeä voi karata myös ilmakehään maan muokkauksen aikana tai liian tiiviiltä mailta typpioksiduulina, mikä on erittäin paha kasvihuonekaasu. Vesistöissä typpi on fosforin ohella pääkasviravinne, jota levät ja kasvit käyttävät kasvuunsa. Puro- ja ojavesissä rehevöityminen näkyy kasvillisuuden runsastumisena ja yksipuolistumisena uomassa ja rantavyöhykkeellä. Typensuosijakasvien on todettu yleistyneen maatalousympäristöissä. Pelto-ojien ja maatalousvaltaisten alueiden purojen vesissä typpipitoisuudet ovat usein korkeita (kuva). 70 Nitraattipitoisuus (mg/l) nitraattipitois uus (m g/l) lumen s ulaminen sade 28 mm sade 20 mm Kuva. Peltovaltaisen alueen halki virtaavan pienen joen vedessä havaittiin korkeita nitraattipitoisuuksia alkukesän sadejaksolla. Ennen sateita pitoisuudet olivat noin 3 mg/l. 1

2 Salaojavesien laadun tutkiminen on haasteellista. Kun vettä on liikkeellä paljon, monen salaojaputken pää jää purkuojassa veden pinnan alapuolelle. Usein on epäselvää myös miltä alueelta salaojaan kertyvä vesi on peräisin. Kun Nurmijärvellä ja Vihdissä on selvitetty salaojavesien laatua, korkeita nitraattipitoisuuksia on havaittu mm. kesäkuun ja loppusyksyn sadejaksoilla. Nitrtaattipitois uus (mg/l) KE VÄT SYKSY Kuva. Nitraattipitoisuudet vaihtelivat paljon erään Nurmijärveläisen viljelijän viljapellon salaojavedessä yhden mittauskevään ja syksyn aikana. Karkaako sinun pelloltasi typpeä ryhdy RaHa tutkijaksi! Peltoviljelyn ammattilaisena Sinä tiedät, mitä kautta pelloltasi typpi voi karata vesistöön. Kun olet löytänyt esim. epäilyttävän salaojakaivon tai putken pään, ryhdy hommiin. RaHa hankkeessa olemme asettaneet tavoitteeksi seurata oja- ja salaojavesien nitraattityppipitoisuuksia. Ojavesien nitraattityppipitoisuutta tullaan tutkimaan jatkuvatoimisilla mitta-antureilla kevään ja syksyn ylivirtaamajaksoilla. Sinun toivomme keräävän tietoa salaojavesien nitraattipitoisuuksista. Kun mittauskauden lopulla yhdistämme kaikki tiedot, ravinnehuuhtouman hallinta voi olla jo helpompaa. Monille tiloille on hankittu typpisalkku, jonka avulla on tutkittu keväällä peltomaan ammoniumtyppi- ja nitraattityppivaroja, ja sen perusteella säädetty lannoitustasoa. Valumaveden typpipitoisuuden mittaamiseksi kokeilemiskelpoinen väline voi olla salkusta tuttu Merckoquant nitraattiliuska. RaHa hanke voi toimittaa sen myös sinulle. Liuskalla voidaan tutkia helposti veden nitraattipitoisuuksia, kun pitoisuudet ovat yli 10 mg/l eli typpeä on silloin 2,3 mg/l. 2

3 OHJE salaojavesien nitraattimittaukseen Mittausajankohdat Tavoitteena on seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja kerätä havaintoja eri ajankohtina, eri olosuhteista. Edellytys on kuitenkin, että salaojassasi virtaa vesi. Hyviä mittausajankohtia voivat olla ainakin: - roudan sulamisaika keväällä - maan muokkausta, lannoitusta tai kylvöä seuraava sadejakso - kesän rankkasadejakso - syksyllä sadonkorjuun jälkeen - Lannan levityksen jälkeen - loppusyksyllä pakkasten päätettyä kasvukauden - kiinnostavan mittaustuloksen voit saada myös kiinteistösi jätevesijärjestelmän purkualueelta Jos pellollasi on viljelyn vertailulohkoja, molempien lohkojen salaojavesiä kannattaa tutkia! Tarvittavat välineet - puhdas, kuiva pullo, pakasterasia tms. - Merckoquant nitraattiliuskat, joita säilytetään jääkaapissa - ämpäri tai muu mitta-astia tilavuusmitoin varustettuna - kello sekuntitarkkaan mittaukseen - muistiinpanovälineet / näytelomake - Näytteenotto ja virtaaman mittaus Vesinäyte nitraattimittaukseen otetaan salaojaputken päästä suoraan näytepulloon, turhaa sekoittelua välttäen. Tämän jälkeen virtaama mitataan ämpärillä. Kuormituksen arvioimisen kannalta veden laadun ohella tieto virtaamasta on tärkeä. Sen voit mitata nk. astiamittauksena. Siinä mitataan, missä ajassa kertyy esim. 5 litraa vettä ämpäriin. Jos aikaa kului 25 sekuntia, saadaan virtaamaksi 0,2 l/s (5 l : 25 s = 0,2 l/s). Mitattavan määrän ja mittausajan voit valita itse, mutta tarkkuus paranee määrän ja ajan kasvaessa. Tarkistusmittaus kannattaa aina tehdä! 3

4 Nitraattimittaus Nitraatin mittaus onnistuu vedestä parhaiten, kun veden lämpötila on o C. Jos vesi on kovin kylmää, värireaktio liuskassa hidastuu. Näytteen voi antaa tarvittaessa lämmetä hetken sisällä ennen mittausta. Useiden tuntien säilyttämistä on silti syytä välttää. Näin mittaat: 1) Kasta liuska tutkittavaan veteen noin sekunniksi, siten että molemmat näyteruudut kastuvat. 2) Voit ravistaa liuskan kevyesti valuvan veden poistamiseksi. 3) Minuutin kuluessa näyteruutu liuskan päässä punertuu näytteen nitraattipitoisuutta osoittaen. Mittaustulos luetaan värivertailuna liuskapurkin kyljessä olevalta asteikolta. Jos typpisalkustasi löytyy vertailuun taulukko, missä väriasteikko on tarkempi, voit käyttää myös sitä. Jos mittausliuskassa myös ylempi mittaruutu muuttuu punaiseksi, vedessä esiintyy nitriittiä. Tällöin nitraattimittaus on epäluotettava. 4) Merkitse tulos muistiin tulostaulukkoon. Tulosten kirjaus Ohessa on esimerkki taulukosta, johon mittaustulokset voit kirjata. Ensimmäinen kirjattava tieto on näytepaikka. Näytepaikan tietona on hyvä kertoa millaisen pellon (maalaji, viljelykasvi) salaojasta on kyse, ja jos sen valuma-alueen koosta on tietoa, oikein hyvä. Tilan nimi saa olla ja paikkakunta tarvitaan. Jokaisesta salaojasta täytetään siis oma tuloslomake. Varsinaisten mittaustulosten kirjaus aloitetaan päivämäärän kirjauksella. Sen jälkeen kirjataan nitraattipitoisuuden mittaustulos ja tiedot virtaamamittauksesta. Tulosten tulkinnan kannalta mittausolosuhteiden kuvaus on tärkeä. Siinä voit kertoa peltotöiden vaiheita, sääoloja tai muita kenttähavaintoja. 4

5 Tulosten toimittaminen Salaojavesien nitraattimittausten tulokset ovat ensisijaisesti tarkoitettu Sinun omaan käyttöösi. Jos haluat jakaa tietosi muiden RaHa-hankkeen viljelijöiden kanssa, lähetä tulostaulukko RaHa hankkeen koordinaattori Kari Koppelmäelle viimeistään vuoden 2010 lopussa. Tulokset kootaan hankkeen omalle kotisivulle. Lisätietoja: Kari Koppelmäki, ELY-keskus / RaHa hanke p Heli Vahtera, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, p