Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

Transkriptio

1 Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? Kirsti Lahti, toiminnanjohtaja

2 Mitä vesienhoitotoimenpiteitä Vantaanjoella? EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) - > laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja asetuksia vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma 2009 Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 1/ Vantaanjoen tila 2. Ongelmat 3. Toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet joelle 4. Mihin toimiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on ryhtynyt

3 Uudenmaan pintavesien ekologinen tila

4 Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Uusi ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.-kemilliseen laatuun Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 2015 vaatii toimenpiteitä -> 2021

5 Nimi Pohjaeläimet Kalat Ekologinen luokka Muu arvio tilasta Vesistöaluetunnus Muodostuman pituus, km Muodostuman tyyppi Päällyslevät Fysikaaliskemiallinen tila _y01 Vantaan alaosa 41,54 Ssa T T T T T _y01 Vantaan 41,15 Ksa T V Hy T T keskiosa _001 Vantaan yläosa 23,53 Ksa T V Hy T T _001 Kytäjoki 8,65 Ksa Hy Hy _001 Lepsämänjoen 15,04 Ksa T T T T alaosa _001 Lepsämänjoen 10,10 Psa T V T keskiosa _001 Lepsämänjoen 16,31 Psa T E T T yläosa _001 Lakistonjoki- 8,58 Pk Raasillanoja _001 Härkälänjoki 19,22 Psa V V _001 Luhtajoki 24,92 Ksa T T Hy V T _001 Kyläjoki 6,28 Psa V V _y01 Keihäsjoki 21,36 Psa Hy Hy _y01 Palojoki 36,36 Psa T E V T _001 Tuusulanjoki 15,34 Ksa T T _001 Keravanjoen 41,26 Ksa T T V V T alaosa _y01 Keravanjoen 25,96 Ksa Hy T Hy Hy Hy yläosa _001 Ohkolanjoki 21,71 Psa T T _001 Marjomäenoja 5,74 Psa E E

6 Vantaanjoki Fosforin pistekuormitus on laskenut reippaasti ja myös kokonaisfosforipitoisuus on laskussa Fosforikuorma t/v P, µg/l jv-kuorma P (Vantaanjoki) Typen pistekuormitus on laskenut, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuuden lasku on vähäisempää Typpikuorma t/v Vantaanjoki N, µg/l jv-kuorma N (Vantaanjoki)

7 Keskivirtaama Oulunkylässä Virtaama, m3/s Fosfori, tonnia/v Typpi, tonnia /v Vantaanjoen keskivirtaama vaihtelee voimakkaasti Vantaanjoen fosfori- ja typpikuorma mereen korreloi virtaaman kanssa Hajakuormitusta alas! P-kuorma N-kuorma

8 MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ RATKAISEVASSA ROOLISSA

9 TOIMENPITEIDEN KOHTEET VANTAANJOELLA Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen -> toimenpiteet pelloilla Haja-asutuksen jätevesiratkaisut Taajamien hulevedet Poikkeukselliset päästöt puhdistamoilta ja pumppaamoilta Liikenne

10 Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Vantaanjoen valuma-alueella savikkoa 38 % ja peltoa 25 % pinta-alasta Kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia sekä liukoista fosforia ja typpeä mereen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät riitä, toimia on tehtävä pellolla Toimenpiteiden kohdentaminen: kaltevien peltojen ohella tulvapellot merkittäviä kuormituslähteitä Talviaikainen kasvipeitteisyys Maassa jo olevat ravinteet käyttöön (kipsi, kalkitus) Ravinnetaseet ja lannoitus Tilakohtaisia ratkaisuja tarkempaa hajakuormituksen seurantaa-> jatkuvatoimiset mittaukset Lepsämänjoen yläosan fosforikuorma kuukausittain Phosphorus load (kg/month) April May June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February

11 RAVINNEHUUHTOUMIEN HALLINTAHANKE, RaHa ( Viherlannoitusta, viljelykiertoa Alus- ja kerääjäkasveja Biohiilen vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen Luonnonmukainen kuivatushanke Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa viljelijöille sopivia kokeita omilla lohkoilla -> yli 30 viljelijää

12 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Kotitalouden jätevesikuormituksen muodostuminen Taajamamainen asutus viemäriverkoston piiriin Vesiosuuskunnat Haja-asutuksen kiinteistöissä käymäläja pesuvesien erottelu ensisijainen ratkaisu

13 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on järkevää: Virtsa ja ulosteet -> kuivakäymälät ja vähävetiset wc-istuimet (0,2-0,5 l) alipainekäymälät -> kompostointi tai umpisäiliö -> Edullinen, huoleton ja tehokas ratkaisu, pienemmät vesimäärät, vähemmän tyhjennyksiä, ravinteet kiertoon tai yhdyskuntapuhdistamolle Pesuvesille maaperäkäsittely tai harmaavesisuodin -> fosfaatittomat pesuaineet

14 Pistekuormituksen vähentäminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen rankkasateet, talvitulvat Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen -> vuodot kuriin, saneeraus Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet pois jätevesiverkostosta -> hulevesien hallintaan Pitkät siirtoviemärit pumppaamoineen -> varoaltaita, tekniikka pettänyt uusissa pumppaamoissa, huoltotoimia, varavoimaa Hyvääkin tulosta on varaa parantaa! Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi 1. vertaistukea alueen muilta puhdistamoilta 2. tehostettua käyttötarkkailua 3. työn arvostuksen kohottaminen ja tietotaidon siirtäminen

15 Vantaanjoen kevättulva 2010 Lumen nopea sulaminen -> kylmää vettä paljon, ei pidättävää kasvillisuutta, biologinen aktiivisuus vähäistä Aktiivilietteen mikrobisto hyytyy puhdistamoilla, huuhtoutuu pois, ammoniumin hapetus häiriintyy -> vaatii viikkoja kasvaakseen, taudinaiheuttajia vesistöihin, jätevedet laimenevat-> ammonium ja E. coli koholla alapuolisessa vesistössä

16 Kevään 2010 jätevesimäärät puhdistamoilla Riihimäki ja Hyvinkään Kalteva Käsitelty jätevesi (m3/d) Ohitettu jätevesi (m3/d) Hyvinkää, Kalteva jv Riihimäen jv Riihimäen ohitukset 0 Käsitelty Ohitus (esikäsittely) Ohitus (verkosto) Kalteva

17 Mitä eroja Riihimäellä ja Kaltevassa? Riihimäellä on sekaviemäröityä verkostoa 70 km, Hyvinkäällä 25 km, Helsingissä 250 km, Vantaalla 0 km, Nurmijärvellä 0 km viemäriverkoston kunto vuotoja on kaikilla kuivatusvesiä ja kattovesiä jätevesiverkostoon laitoksen mitoitus Riihimäen jätevesiviemäriverkoston koko pituus 184 km, sadevesiverkostoa 105 km saneeratut ja uudet jätevesi- ja hulevesiviemärit v kustannukset 1 milj., yht. noin 5 km

18 VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMÄT PINNAT, TIIVIS RAKENTAMINEN PINTAVALUNNAT KASVAVAT -> SUURET VIRTAAMAVAIHTELUT OJISSA JA SIVUJOISSA -> UOMAEROOSIO KIIHTYY, HAITALLISIA AINEITA, HYGIENIA

19 HULEVESIOHJELMAT HULEVESIEN IMEYTTÄMINEN SYNTYPAIKALLAAN HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN LUONNONMUKAINEN HULEVESIEN HALLINTA-> KOSTEIKOT, PAINANTEET, UOMIEN ENNALLISTAMINEN VALUMA-ALUELÄHTÖISYYS - KAAVOITUS Pohjaveden muodostuminen varmistettava PUROT POIS PUTKISTA!

20 MITÄ VESIENHOITORINTAMALLA JATKOSSA? 1. VESIENHOIDON TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISOHJELMA TEKEILLÄ 2. TOTEUTUNEET TOIMET REKISTERIIN 3. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KERÄTÄÄN