Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Helsinki 2013

2 Kannen kuva: Suojeltu Kurkisuo (Kirsti Lahti)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 1 2. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ 3 3. HALLINTO Yhdistyksen kokoukset Hallitus Tilintarkastajat Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Vantaanjoki-neuvottelukunta Henkilökunta ja toimisto VESISTÖTUTKIMUKSET Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vantaanjoen pohjan piilevien tarkkailu Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu Muut vesistö- ja hulevesitarkkailut Hyvinkään ja Riihimäen pintavesien seuranta Satunnaispäästöjen tarkkailu Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Muut toimeksiannot JÄTEVESITUTKIMUKSET Jätevesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Lietetutkimukset POHJAVESIPALVELUT PROJEKTIT Vantaanjoen eroosion vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen - 19 jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Kipsikäsittelyn vaikutus vesistökuormitukseen Trap-hanke Maatalouden vesienhoitotoimien vaikuttavuus Ravinnehuuhtoumien hallinta hanke, RaHa Huuhtouman hallinta maataloudessa Uudellamaalla HUMAUS-hanke Haja-asutuksen vesihuolto HAIKU-hanke Hajajätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö Kiinteistökohtainen hajajätevesineuvonta Räätälöityjä tehostamistoimia puhdistamoilla Vapomix-pohjavesihanke Hulevesiprojekti Keidas Life+11 projekti Virkisty Vantaanjoella ja Keravanjoella esitteet ja melontareittien viitoitus VESIENSUOJELUN YLEINEN EDISTÄMINEN Lausunnot ja asiantuntijatoiminta Valistus, tiedotus ja koulutus Valistus- ja tiedotustoiminta Seminaarit ja koulutuspäivät Julkaisutoiminta OSALLISTUMINEN KOULUTUKSEEN TOIMINTA SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY:SSÄ TILINPÄÄTÖS 36 LIITE 1 TULOSLASKELMA 38 LIITE 2 TASE 39 LIITE 3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 40 LIITE 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 42 LIITE 5 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 43 LIITE 6 TILINTARKASTUSKERTOMUS 44

4 LIITE 7 VANTAANJOEN VALUMA-ALUEEN KARTTA 45

5 1. YHTEENVETO Vantaanjoen vesistö on yli miljoonan ihmisen lähivirkistysalue ja pääkaupunkiseudun raakavesilähde poikkeustilanteissa. Joki on paikoin yhteydessä pohjavesiesiintymiin, joista otetaan talousvettä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keski-Uudellamaalla. Vantaanjoen vesiensuojeluun on panostettu vuosikymmeniä ja erityisesti yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien johtaminen tehokkaasti toimiville puhdistamoille on parantanut vedenlaatua merkittävästi. Vantaanjoen yhteistarkkailuohjelmassa oli vuonna 2012 vuorossa laajin tarkkailu, sillä näytteitä haettiin 51 näytepaikalta. Lisäksi haitallisia aineita tarkkailtiin neljästä pisteestä kuusi kertaa vuoden aikana. Myös jätevedenpuhdistamoilla päästötarkkailussa oli haitallisia aineita. Kesäaikana oli jatkuvatoiminen veden happipitoisuuden seuranta kahden kuukauden ajan Vantaanjoen pääuomassa yläjuoksulla ja Luhtajoella. Pohjan piilevien, kalaston ja pohjaeläinten tarkkailut olivat myös ohjelmassa. Vuoden keskivirtaama Oulunkylässä oli 23,5 m 3 /s, mikä on koko 2000-luvun korkein. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskella jokiveden fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 89 µg/l ja typpipitoisuuden mediaani 2100 µg/l. Vantaanjoki kuljetti mereen 110 tn fosforia ja 1850 tn typpeä. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden osuus joen mereen kuljettamista ravinteista oli fosforista vain 3 % ja typestä 10 %. Tähän päästiin, vaikka jätevesiohituksilta ei kokonaan vältytty keväällä paksun lumipeitteen sulaessa ja toisaalta syys - lokakuussa runsaiden vesisateiden vuoksi. Puhdistamoille jätevettä tuli 20 % enemmän kuin vuonna Konkreettisiin toimiin jätevesiylivuotojen vähentämiseksi ja kustannustehokkaimpien vähentämistoimenpiteiden löytämiseksi käynnistyi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) johdolla yhteishanke, johon osallistuvat kaikki Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitokset, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä ja yhdistys. Yhteishanke sai rahoitusta Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahoista. Hämeen ELY-keskus puolestaan myönsi rahoituksen Riihimäen, Lopen ja Hausjärven vastaavalle hankkeelle. Uudenmaan kansanedustajia avustajineen tutustui Vantaanjokeen ja sen haasteisiin kevätretken merkeissä toukokuun lopulla. Retken ohjelmasta vastasivat Vantaanjokineuvottelukunta, yhdistys ja Uudenmaan liitto. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta puolestaan halusi kuulla yhdistyksen maatalouden vesiensuojeluhankkeista toukokuun alun retkellä Vantaalla. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen yhdistys osallistui aktiivisena kumppanina Trap-, RaHa- ja Humaus- hankkeissa. Pelloille levitetyn kipsin eroosio- ja fosforikuormitusta vähentävä vaikutus oli merkittävä vielä kolme vuotta kipsilevityksen jälkeen Lepsämän pelto-ojan valuma-alueella. Ravinnehuuhtoumien hallintahankkeessa (RaHa) Uudellamaalla on mukana jo yli 140 viljelijää, jotka saavat kokemuksia mm. alus- ja kerääjäkasvien hyödyistä peltomaan rakenteelle ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisessä. Humaus-hankkeessa laaditaan tiloille vesiensuojelusuunnitelmia yhdessä Pro Agrian ja Nylands Svenska Landbrukssällskap rf:n kanssa. Haja-asutuksen jätevesiasioissa yhdistys jatkoi käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyn edistämistä lausunnoin ja tutkimustuloksia julkaisemalla. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tuusulassa, Nurmijärvellä, Vantaalla ja Espoossa valtionavun ja kuntarahoituksen turvin. Neuvojat opastivat noin 600 kiinteistönhaltijaa jätevesiasioissa kesän aikana

6 Pinta- ja pohjavesien välisiä yhteyksiä Vantaanjoella ja sen sivujoissa jatkettiin Vapomixhankkeessa virtaama- ja vedenlaatututkimuksin yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Vuoden lopulla käynnistyi HSY:n tilaama selvitys pääkaupunkiseudun pohjavesialueiden käyttömahdollisuuksista ja suojelutoimenpiteistä kriisiajan vedenhankintaa varten. Hulevesien luonnonmukaisiin hallintakeinoihin tutustuttiin Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella ja hulevesien laatua tutkittiin kevätsulannan aikoihin Kylmäojan itähaarassa ja Vihdin Nummelassa jatkuvatoimisin mittauksin. Life+11 Keidas-hanke, sai EUrahoituksen vuosille , ja sen puitteissa välitetään tietoa vesiympäristöä suojelevista ja vesien laatua parantavista maisemarakenteista. Hankkeen aikana seurataan vuoden ympäri Nummelan taajamakosteikon vedenlaatua ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä erilaista eliöstöä. Kuva 1. Uudenmaan kansanedustajia ja heidän avustajiaan nauttimassa Nukarinkosken maisemista toukokuussa

7 2. YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle vuosi 2012 oli 49. toimintavuosi. Vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmäärä oli 28, joista kuntajäseniä oli 8, teollisuuslaitoksia 7 ja muita jäseniä 13. Asukasluvun kasvun myötä Vantaan jäsenmaksu nousi verrattuna vuoteen Yhteenlaskettu äänimäärä ja perusmaksuyksiköiden lukumäärä oli 810. Vuonna 2012 yhdistykseen kuuluivat seuraavat jäsenet: KUNNAT: Perusmaksuyksiköt Helsingin kaupunki 220 Hyvinkään kaupunki 60 Järvenpään kaupunki 45 Keravan kaupunki 45 Nurmijärven kunta 45 Riihimäen kaupunki 45 Tuusulan kunta 45 Vantaan kaupunki TEOLLISUUSLAITOKSET: Altia Oyj 5 Oy Karl Fazer Ab 3 Finnair Technical Services 5 Tikkurila Oy 3 Tuusulan Lihansavustamo Oy 3 Vapo Oy 3 Versowood Oy, Riihimäen yksikkö 5 27 MUUT YHTEISÖT: Espoon seurakuntayhtymä 5 Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry 1 Finavia/Helsinki-Vantaan lentoasema 5 Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY 80 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 3 Kiertokapula Oy 5 MetropoliLab Oy 3 MTK-Uusimaa 1 Pääkaupunkiseudun Vesi Oy 3 Rinnekoti-Säätiö 5 Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö 3 Uudenmaan liitto 3 Vantaanjoen kalastusalue YHTEENSÄ

8 3. HALLINTO 3.1 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Yrityspalvelukeskus Leijassa Vantaalla. Isäntä toimi Vantaan kaupunki ja kokousvieraat toivotti tervetulleeksi ympäristöjohtaja Stefan Skog. Yhdistyksen jäsenistä kokouksessa oli edustettuina 10 äänimäärällä 372. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 21 henkilöä. Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2011 ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa päätettiin myös talousarvion suuntaviivoista vuosille Hallituksen varajäseneksi Liisa Garcian tilalle nimettiin Kaisa Autio- Nousiainen Nurmijärveltä. Kevätkokouksen jälkeen Helsingin yliopistolta yliopistolehtori Olli Ruth kertoi hulevesitutkimuksista pääkaupunkiseudulla, kuten Lukupuron, Kuninkaantammen alueen ja Pasilan, Pihlajamäen ja Veräjänmäen hulevesihankkeista. Kevätkokouksen toisen esityksen piti Vantaan sivistystoimen ympäristöpäällikkö Teea Markkula, joka kertoi ympäristöasioiden hajauttamisesta eri toimialoille osaksi muuta toimintaa. Sivistystoimessa on koulutettu yli 100 ekotukihenkilöä vuosina ja ympäristöasiat kuuluvat uusien työntekijöiden perehdytykseen. Syyskokous pidettiin Keravan kirjastossa Pentinkulman salissa Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen kertoi kokouksen alussa Keravan kaupungin vesiasioista. Syyskokouksessa oli edustettuina 12 jäsentä, joiden yhteinen äänimäärä oli 639. Kaikkiaan tilaisuudessa oli läsnä 24 henkilöä. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle maksun perusmaksuyksikkö päätettiin nostaa 200 euroon. Lisäksi valittiin hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2013 sekä tilintarkastajat varamiehineen ja päätettiin heidän palkkioistaan. Syyskokouksen jälkeen erikoistutkija Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta kertoi vesistöjen ja jätevesien haitallisten aineiden tutkimisen tarpeellisuudesta esimerkkinä Talvivaaran kaivosalueen viimeaikaiset tapahtumat. Hän esitteli lyhyesti myös syksyllä 2012 julkaistun ympäristöministeriön raportin 15/2012 sisältöä koskien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamista. Tietoja haitallisiin aineisiin liittyvistä asioista vaihdettiin tutkijan ja jäsenistön kesken käydyssä vilkkaassa keskustelussa. 3.2 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, Helsinki, puheenjohtaja Antti Pönkä, ympäristöterveyspäällikkö, Helsinki Päivi Kippo - Edlund, ympäristötutkimuspäällikkö, Helsinki Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, Helsinki Mika Lavia, ympäristötoimen johtaja, Hyvinkää Kari Korhonen, vesihuoltojohtaja, Hyvinkää Juhani Willström, luottamushenkilö, Järvenpää 4

9 Jussi Nyman, luottamushenkilö, Järvenpää Ilkka Ojansivu, vesilaitoksen johtaja, Nurmijärvi Liisa Garcia, ympäristötarkastaja, Nurmijärvi Kaisa Autio-Nousiainen, vs ympäristötarkastaja Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö, Riihimäki Jarmo Rämö, vesihuoltolaitoksen johtaja, Riihimäki Pentti Mattila, luottamushenkilö, Tuusula Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, Tuusula Stefan Skog, ympäristöjohtaja, Vantaa Päivi Jäntti-Hasa, ympäristötarkastaja, Vantaa Ulla-Maija Rimpiläinen, suunnitteluinsinööri, Vantaa Marika Orava, suunnitteluinsinööri, Vantaa Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, Kerava Tapio Helenius, vesihuoltopäällikkö, Kerava Marjo Rasila, ympäristöasiantuntija, Altia Oyj Ville-Pekka Pusa, ympäristöpäällikkö, Finnair Technical Services Saila Arola, ympäristöpäällikkö, Versowood Oy, varapj. Saara-Kaisa Törmälä, ympäristöpäällikkö, Oy Karl Fazer Ab Tommi Fred, vs. toimialajohtaja, HSY Veli-Pekka Vuorilehto, osastonjohtaja, HSY Riitta Murto-Laitinen, johtaja, Uudenmaan liitto Ilkka Jokinen, talouspäällikkö, Rinnekoti - Säätiö Antero Alhonen, luottamushenkilö, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Markku Tiusanen, luottamushenkilö, Vantaanjoen kalastusalue Kallepekka Toivonen, luottamushenkilö, MTK-Uusimaa Hannu Routio, piirin puheenjohtaja, Etelä-Suomen vapaaajankalastajapiiri ry Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajakseen Pekka Kansasen Helsingin ympäristökeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi Saila Arolan Versowood Oy:ltä. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa ja kokouksiin osallistui 16 jäsenestä tai varajäsenestä 11, 12, 11 ja 12. Hallituksen kokouksissa sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Hallituksen kokoukset pidettiin Helsingin ympäristökeskuksessa Viikissä, Mikon kabinetissa ja 10 krs:n neuvotteluhuoneessa Insinöörien ja Ekonomien talossa Itä- Pasilassa. Hallituksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. yhdistyksen projektien ja tutkimusrahoituksen tilannetta. Hallituksen kokouksessa 1/2012 laadittiin aloite Suomen 5-5 -

10 Kuntaliitolle suunnittelun ja lupakäsittelyn tehostamiseksi hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanossa. Aloitteessa esitettiin rakennusvalvontaviranomaisille suunnatun koulutuksen tehostamista hajajätevesien käsittelyn viranomaistehtävien hoidon parantamiseksi ja ohjeiden laatimista kunnille viranomaisneuvonnasta ja ohjauksesta. Huolta yhdistys kantoi myös rakennus- ja kunnostustöiden lupa- ja ilmoitusmenettelyn eroista eri kunnissa hajajätevesikysymyksissä. Hallituksen kokouksissa käsiteltiin esitystä yhdistyksen ja kuntien yhteistyöstä hulevesikysymyksissä ja hyväksyttiin toimintamalli, jossa painotettiin yhdistyksen roolia verkostoitumisen edistämisessä järjestämällä vuosittaisia hulevesitapaamisia, joissa välitetään tietoja eri kunnissa käynnissä olevista hankkeista. Lisäksi yhdistys kokoaa tietoja rakentamisen aikaisista hulevesivaikutuksista ja osallistuu pääkaupunkiseudun hulevesien käsittelyä koskevan rakentamisohjetyöryhmän työhön. Yhdistys myös toteuttaa tutkimuksia yhdessä kuntien kanssa erilaisten haitallisten aineiden esiintymisestä hulevesissä. Hallitus käsitteli myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlia ja juhlavuoden näyttely- ja www-sivuuudistusta sekä päätti option käytöstä analyysipalvelujen hankinnassa MetropoliLabilta vuonna Hallituksen kokouksessa 4/2012 hyväksyttiin lausunto Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä Suomen kirkon seurakuntaopiston eroilmoitus yhdistyksen jäsenyydestä vuodesta 2013 alkaen hyväksyttiin. 3.3 Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat KHT Miika Karkulahti ja KHT Marjut Uotila ja heidän varamiehinään KHT Susanna Saarnikari (Miika Karkulahden varamies) ja KPMG tilintarkastusyhteisö (Marjut Uotilan varamies). 3.4 Hallituksen työvaliokunta ja jaostot Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: Pekka Kansanen, Helsingin kaupunki, puheenjohtaja Saila Arola, Versowood Oy Stefan Skog, Vantaan kaupunki Kari Korhonen, Hyvinkään Vesi Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden 2012 aikana. Yleissuunnittelu- ja jätevesijaostojen kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: Yleissuunnittelujaosto Lasse Rekola puheenjohtaja Uudenmaan liitto Mauri Pekkarinen varapj. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky Elina Mäenpää jäsen Riihimäen kaupunki Marita Honkasalo jäsen Hyvinkään Vesi Jari-Pekka Pääkkönen jäsen Helsingin kaupunki Kimmo Rintamäki jäsen Nurmijärven Vesi Ulla-Maija Rimpiläinen jäsen Vantaan kaupunki Eija Lehtinen jäsen HSY Tapio Reijonen jäsen Keravan kaupunki Sirpa Penttilä jäsen Uudenmaan ELY-keskus 6

11 Jätevesijaosto Jukka Sahlakari puheenjohtaja Tuusulan kunta Marjo Rasila jäsen Altia Oyj Tiina Oksanen jäsen Riihimäen Vesi Samuli Niemi jäsen Nurmijärven Vesi Päivi Jäntti-Hasa jäsen Vantaan kaupunki Mari Heinonen jäsen HSY Paula Nurmi jäsen Helsingin kaupunki Jari Hynönen jäsen Hyvinkään Vesi Ari Kangas jäsen Uudenmaan ELY-keskus Yleissuunnittelujaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Yleissuunnittelujaoston huhtikuun kokouksessa käsiteltiin Vantaanjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailun tuloksia vuodelta 2011 ja uutta raportointia sekä juhlavuoden 2013 teemoja. Samat teemat sekä hulevesihankkeet olivat teemoina toukokuun kokouksessa. Lokakuun kokouksen aiheina olivat ajankohtaiset hulevesiasiat. Pääkkönen kertoi Mustapuron hulevesiselvityksestä, jossa arvioitiin tulvahaittojen sekä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Rimpiläinen esitteli hulevesien hallinnan onnistumisen arviointia erilaisin kriteerien. Hän kertoi myös Vantaan tulvastrategian laadinnan aloittamisesta. Rekola kertoi maakuntien liittojen ja ELY-keskusten Vedet-hankkeen suunnitelmista. Kokouksessa esiteltiin myös yhdistyksen roolia hulevesiasioissa Joulukuun yleissuunnittelujaoston kokouksessa Julia Talvitie HSY:stä ja Helsingin ympäristökeskuksesta kertoi mikromuovitutkimuksesta. Tutkimuksessa oli suodatettu sekä Viikinmäen jätevesiä että merialueen vesiä ja mikroskopoitu niitä. Vanhankaupunginlahden vesinäytteessä oli ollut aivan erilaisia muoviroskia kuin avomerellä. Haitallisten aineiden tarkkailuohjelma Vantaanjoen yhteistarkkailussa hyväksyttiin Uudenmaan ELY-keskuksessa ja siitä informoitiin jaostoa. Eija Lehtinen kertoi, että HSY on tekemässä selvitystä vesiympäristölle haitallisista aineista uuteen ympäristölupaan liittyen. Selvityksessä käydään läpi aineiden käyttömääriä ja analysointimahdollisuuksia. Mukana on aineita, joita on tulossa mm. proriteettiainelistoille. Myöhemmin aineiden esiintymistä selvitetään mittauksin jätevesistä ja vesistöistä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Kokouksesta siirryttiin joululounaalle Kulosaaren kasinolle ideoimaan juhlavuotta. Jätevesijaosto kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Maaliskuun kokouksessa suunniteltiin räätälöityjä toimia puhdistamoilla projektin ja puhdistamohoitajien koulutuspäivien ohjelmaa ja keskusteltiin ajankohtaisista tapahtumista puhdistamoilla, joihin liittyi Tapanimyrskyn aiheuttamat ongelmat eri laitoksilla ja kevätsulannan alkaminen. Kesäkuun kokouspaikkana oli Riihimäen Veden toimitila. Männynsalo esitteli kevään 2012 jätevesien ja vesistövesien haitallisten aineiden tarkkailun tuloksia. Tiina Oksanen kertoi Riihimäen puhdistamon saneeraussuunnitelmista. Nurmijärvellä on menossa automaatiojärjestelmän uudistaminen ja HSY tulee saneeraamaan Pukinmäen pumppaamon. Riina Liikanen VVY:stä kertoi kyselytutkimuksen tuloksia Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamista ongelmista vesilaitoksilla. Kysely osoitti, että yhteistyö sähköyhtiöiden ja vesihuoltolaitosten kanssa on saatava paremmaksi ja alueellisia tapaamisia on jo järjestettykin 7-7 -

12 Lokakuussa jätevesijaoston kokous pidettiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa. Aiheina olivat Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeen toimenpiteet, joissa yhdistys on mukana. Kokouksessa suunniteltiin vesihuoltolaitosten ja kalataloustoimijoiden yhteistyön edistämiseksi järjestettävää tilaisuutta. Lisäksi keskusteltiin pumppaamon hoidosta ja huollosta vastaavien koulutuspäivistä ja tiedotusaineistosta kiinteistöjen omistajille. Tiedottamisen kohdistamista hulevesien johtamiseksi pois jätevesiverkosta pidettiin tarpeellisena. Männynsalo kertoi jätevedenpuhdistamojen suositussopimuksesta ja laskelmista, miten Vantaanjoen valuma-alueen puhdistamot suosituksiin pääsevät. Fosforin osalta vuoden 2015 tavoite on jo saavutettu, mutta typen osalta on vielä tehtävää. Jaostolaiset kantoivat huolta lisääntyneistä jätevesimääristä vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011, jolloin vettä oli myös paljon. Jaoston neljäs tapaaminen oli joululounaan merkeissä yhdessä yleissuunnittelujaoston kanssa. Yleissuunnittelujaoston kokouksiin yhdistyksestä osallistuivat limnologi Heli Vahtera (sihteeri) ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti sekä jätevesijaoston kokouksiin ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo ja toiminnanjohtaja Kirsti Lahti (sihteeri). 3.5 Vantaanjoki-neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä alueen eri toimijoiden välillä vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja vedenhankintaa koskevissa projekteissa ja toimenpiteiden yhteensovittamista vesistöalueella. Neuvottelukunnan tekemät ehdotukset käsitellään yhdistyksen hallituksessa. Vantaanjoki-neuvottelukunnan kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: Lasse Rekola, puheenjohtaja, Uudenmaan liitto Silja Aalto, Uudenmaan liitto Mauri Karonen, Uudenmaan ELY-keskus Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY-keskus Markku Marttinen, Uudenmaan ELY-keskus/kalatalous Esme Manns, Uudenmaan ELY-keskus/ maaseutu Markku Tiusanen, Vantaanjoen kalastusalue Sampo Vainio, Vantaanjoen kalastusalue Mauri Pekkarinen, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky Yrjö Ala-Paavola, SLL:n Uudenmaan piiri Harri Mäkelä, Hämeen ELY-keskus Heikki Pusa, Hämeen liitto Jari-Pekka Pääkkönen, Helsingin kaupunki Ina Liljeström, Helsingin kaupunki Silja Suominen, Hyvinkään kaupunki Minna Sulander, Vihdin kunta Sinikka Rantalainen, Vantaan kaupunki 8

13 Hanna Keskinen/Sonja Semeri, Vantaan kaupunki Ilpo Pölönen, Nurmijärven kunta Jukka Kuoppala, Nurmijärven kunta Tapio Reijonen, KUUMA-kunnat Asko Honkanen, KUUMA-kunnat Carita Uronen, Riihimäen kaupunki Mirkka Anttalainen, Riihimäen kaupunki Juha Viinikka, Lopen kunta Heikki Mäntypuro, Hausjärven kunta Jukka Relander, Pro Vantaanjoki yhdistys Ari Haikonen, Pro Vantaanjoki yhdistys Hanna Sivén, Suomen kanoottiliitto Taina Kinnunen, Suomen kanoottiliitto Martti Mäkelä, MTK-Uusimaa Jaakko Holsti, MTK-Uusimaa Marjo Rasila, Altia Oyj Jari Alkkiomäki, Vapo Oy Veli-Pekka Vuorilehto, HSY Tommi Fred, HSY Vesiensuojeluyhdistyksestä neuvottelukunnan työhön osallistuivat Kirsti Lahti varapuheenjohtajana ja Asko Särkelä sihteerinä. Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa vuoden 2012 aikana. Kaksi kokousta pidettiin Uudenmaan liitossa ja yksi Uudenmaan ELY-keskuksessa. Ensimmäisessä kokouksessa maisema-arkkitehti Sonja Semeri esitteli Vantaan kaupungin ulkoilureittisuunnitelmaa ja sen toteutumista. Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteiden päivityksestä sekä melontareittien rantautumispaikkojen kunnostussuunnitelmista sekä Keravanjoen kanjonin reittiosuuden tukkeutumisesta kertoi Asko Särkelä. Kokouksessa esiteltiin ohjelmarunko Uudenmaan ja Etelä-Hämeen kansanedustajien Vantaanjoki-retkelle toukokuussa Retken tarkoituksena on tutustuttaa kansanedustajat ja heidän avustajiaan jokialueisiin ja niiden eteen tehtyyn työhön sekä epäkohtiin. Retkestä on kerrottu tarkemmin luvussa Vantaanjoki-neuvottelukunnan elokuun kokouksessa Antti Mäntykoski esitteli Kohti Etelä- Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa (VEDET) hanketta. Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alueen liittojen ja ELY-keskusten yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa toteutettavan hankkeen teemoina ovat haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan tukeminen, hulevesien hallintaan liittyvät toimet ja pohjavesien suojelun ja käytön hallinta alueellisena yhteistyönä ja maankäyttöön yhteen sovittaen. Aninka Urho HSY:stä esitteli Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Hankkeessa ovat mukana kaikki valuma-alueen jätevedenpuhdistamot, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä ja vesiensuojeluyhdistys

14 Vantaanjoki-neuvottelukunnan kolmannessa kokouksessa marraskuussa esittelyvuorossa oli Life+ Keidas hanke, jonka koordinaattori Outi Salminen Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitokselta kertoi tavoitteista vähentää rakentamisen ja kaupunkiympäristön haitallisia vaikutuksia jokien, järvien ja Itämeren tilaan. Ekosysteemipalveluita tarjoavien maisemaelementtien merkitystä tuodaan esille, järjestetään luontokouluja ja veden laatua seurataa jatkuvatoimisesti Nummelan kosteikoissa ja sinne johtavissa ojissa. Hanke on viisivuotinen ja siinä ovat mukana Vihdin kunta, Uudenmaan ELY-keskus ja vesiensuojeluyhdistys. Ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä piti ansiokkaan ja kysymyksiä herättävän alustuksen jokamiehenoikeuksista ja toimimisesta toisen alueella lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Teemasta on ilmestynyt julkaisu Suomen ympäristö sarjassa 30/2012. Kokouksessa iloittiin myös Hyvinkään Kurkisuon suojelupäätöksestä. 3.6 Henkilökunta ja toimisto Yhdistyksen henkilöstö vuonna 2012 oli seuraava: Kirsti Lahti Jari Männynsalo Asko Särkelä Pirjo Toivanen Heli Vahtera Pasi Valkama toiminnanjohtaja ympäristöasiantuntija ympäristöasiantuntija toimistosihteeri limnologi tutkija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja yhdistyksen välisellä sopimuksella pohjavesiasiantuntija Anna-Liisa Kivimäen työpanos yhdistyksellemme on 40 %. Sopimus tarkistetaan vuosittain. Yhdistyksen hajajätevesineuvojina toimivat kemiantekniikan insinööri Teemu Haapala ( ), ympäristötekniikan (Environmental engineering) opiskelija Esra Marvin ( ) Metropolia - ammattikorkeakoulusta sekä Helsingin yliopiston opiskelijat Roosa Jaakkola ( ) ja Sanna Laakso ( ). Haapala jatkoi yhdistyksessä apulaistutkijana joulukuussa lietteen kalkkistabilointihankkeessa ja Laakso oli osa-aikaisena harjoittelijana maalis-huhtikuun 2012 ja syyskuussa Akvaattisten tieteiden ylioppilas Oula Tolvanen oli yhdistyksen kesäharjoittelijana sekä MML Paula Luodeslampi oli määräaikaisena tutkijana HSY:n yhdistykseltä tilaamassa pääkaupunkiseuduin pohjavesialueiden käyttömahdollisuutta selvittävässä hankkeessa Yhdistyksen osoite on Asemapäällikönkatu 12 B 7 krs, Helsinki. Yhdistyksen puhelinnumero on (09) , faksi (09) ja sähköpostiosoite vhvsy@vesiensuojelu.fi. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta 4. VESISTÖTUTKIMUKSET Vesistötutkimusten tavoitteena on täyttää viranomaisten kuormittajille antamat tarkkailuvelvoitteet sekä kerätä vesien tilaa koskevaa perustietoa, arvioida vesien käyttökelpoisuutta niin raakavetenä kuin virkistyskäyttöönkin sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Vesistön tilan kehittymisen arviointi perustuu pitkäaikaisen seurantatiedon hyväksikäyttöön. 10

15 Tällaisen tiedon hyödyntäminen on ajankohtaista ja tarpeen vesienhoitolain toteuttamisessa sekä ilmaston lämpenemisen vaikutusten havaitsemisessa. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun vararaakavesilähde ja lähes miljoonan ihmisen lähivirkistysalue, joten ajantasainen tieto joen tilasta on jatkuvasti tarpeen. 4.1 Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailu Yhteistarkkailuun osallistuvat ympäristölupien velvoittamana seuraavat jäsenet: Hyvinkään Vesi, Nurmijärven kunta (Vesihuoltolaitos ja Metsä - Tuomelan jäteasema), Versowood Oy Riihimäen yksikkö, Altia Oyj, Rinnekoti-Säätiö ja Riihimäen Vesi. Vesistön raakavesi- ja virkistyskäyttöön liittyvään yhteistarkkailuun osallistuivat Helsingin kaupunki, Tuusulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Keravan kaupunki, Vantaan kaupunki, HSY ja Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. Vuonna 2012 Vantaanjoen vesistön jokien vedenlaatua ja käyttökelpoisuutta tutkittiin yhteistarkkailuohjelman Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma veden laatu ja piilevät (Vahtera ja Lahti ) mukaisesti. Tarkkailuvuosi oli näytteenottokohteiltaan laajin eli siihen kuului 51 havaintopaikkaa. Veden laadun ja piilevien yhteistarkkailusta yhdistyksessä vastaa limnologi Heli Vahtera ja työtä ohjaa yleissuunnittelujaosto. Vesinäytteet analysoitiin MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Vuoden 2012 keväällä valmistui yhteenveto Vantaanjoen yhteistarkkailun vedenlaadusta: Vahtera, H., J. Männynsalo ja Kirsti Lahti Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna Julkaisu 67/ Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 70 s. sekä liitteenä raportti kesän automaattiseurannasta: Vahtera, H. ja K. Lahti Vantaanjoen yhteistarkkailu Jatkuvatoimiset vedenlaatumittaukset Vantaanjoen yläjuoksulla kesällä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 23 s. Vuoden 2012 aikana yhteistarkkailuun kuului myös haitallisten aineiden tarkkailua, jota toteutettiin viranomaisten kanssa sovitun ohjelman mukaisesti neljällä havaintopaikalla (V84, V64, V48 ja L32) kuusi kertaa vuodessa. Näytteistä tutkittiin nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit, oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit, PAH-yhdisteet, ftalaatit ja raskasmetallit sekä Luhtajoesta diuroni- ja terbutryyni. Lisäksi ahvenista määritettiin lihaksen elohopeapitoisuus. Tulokset raportoidaan vuoden 2012 yhteistarkkailuraportissa. Myös jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta havaintopaikoilla V84 ja L32 kesällä kuului yhteistarkkailuun. Vedestä mitattiin puolen tunnin välein veden sameus, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja lämpötila sekä pinnankorkeus. Mittaustulokset olivat lähes reaaliaikaisesti nähtävissä www-sivuilla: Myös anturiseurantatulosten yhteenveto raportoidaan vuoden 2012 yhteistarkkailuraportissa Vantaanjoen vedenlaatu ja kuormitus Vuosi Vantaanjoella Vuosi 2012 oli sateinen. Talven lumimittauksissa, sekä helmi- että maaliskuussa, lumensyvyys oli Vantaalla yli puoli metriä, mikä oli lähes kolme kertaa vertailujaksoa ( ) enemmän. Vuoden sadesumma, 878 mm, oli 29 % suurempi kuin vertailujaksolla (682 mm). Tavanomaista selvästi sateisempia kuukausia olivat tammi-, kesä- ja syyskuu. Lähes yhtä sateista oli viimeksi vuonna

16 Vantaanjoen vuosikeskivirtaama Oulunkylän kohdalla oli 23,5 m 3 /s, mikä on selvästi vertailujaksoa ( ,7 m 3 /s) suurempi. Huhtikuun ylivirtaamakauteen osunut virtaamahuippu, 119 m 3 /s, oli pitkän ajan keskiylivirtaaman tasoa. Vuoden alimmat virtaamat, 4 m 3 /s, ajoittuivat elokuun loppupuolelle, minkä jälkeen sateet runsastuivat ja vedenpinnat lähtivät nousuun. Ravinnekuormat suuria Vantaanjoki kuljetti vuoden 2012 aikana Suomenlahteen 110 tonnia fosforia ja 1850 tonnia typpeä. Kuormat ovat 2000-luvun suurimpia, mutta vastaavalla tasolla kuormitus oli viimeksi sateisena vuonna Typen osalta kuorma oli myös vastaavaa tasoa kuin vuonna Hajakuormitus on vesistöalueen merkittävin ravinnekuormittaja. Sateiden määrä ja ajoittuminen vaikuttavat merkittävästi valumavesien huuhtomiin ravinteisiin. Syksyn 2012 sateisuus lisäsi fosforikuormaa merkittävästi (kuva 2). Kuva 2. Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettama ravinnekuorma kuukausittain vuonna Vaihtelevia ravinnepitoisuuksia Kevään ja syksyn pitkinä ylivirtaamakausina Vantaanjoen ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Vanhankaupunginkoskessa fosforipitoisuuden vuosimediaani, 89 µg/l, oli viime vuosia selvästi korkeampi. Vain talven ja kesän alivirtaamakausina fosforipitoisuus oli tavoitellulla tasolla 60 µg/l (kuva 3). Typpipitoisuuden vuosimediaani, 2100 µg/l, oli 2000-luvun keskitasoa ja selvästi edellisen vuoden korkeaa tasoa alempi. Vesistöalueen korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin jätevesien kuormitusalueella Riihimäellä Arolamminkoskessa, missä fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 98 µg/l ja typpipitoisuuden 5100 µg/l. Jätevesikuormitetussa Luhtajoessa Klaukkalassa fosforipitoisuuden vuosimediaani oli Arolammenkoskea vastaava, mutta typpipitoisuus selvästi matalampi, 2350 µg/l. 12

17 Kuva 3. Kokonaisfosforipitoisuudet ja vuorokausikeskivirtaamat Vantaanjoen alajuoksulla vuonna Vedenlaatuhavainnoista puolet on Vantaanjoen yhteistarkkailusta (havaintopaikka V0), puolet Uudenmaan ELY-keskuksen seuranta-aineistosta (havaintopaikka Vantaa 4,2). Virtaamatiedot (Oulunkylä) ovat Oiva-palvelusta Sisävesissä vesistön rehevyyttä säätelevä ravinne on ensisijaisesti fosfori ja etenkin liukoinen fosfaattifosfori, mitä perustuottajat pystyvät tehokkaasti hyödyntämään kun valoa on riittävästi saatavilla. Jokivesissä vesikasvien lisäksi ravinteiden käyttäjiä ovat kasvien ja kivien pinnoille kiinnittyneet päällyslevät ja jokien hitaasti virtaavilla suvantoalueilla planktonlevät. Vantaanjoen vesistöalueen fosforikuormasta puhdistamoilta oli peräisin runsaat 3 %. Liukoisia ravinteita vesistöön tuli jätevesien mukana ympäri vuoden. Hajakuormana ravinteet tulivat lähinnä ylivirtaamakausina. Vesistössä ravinteiden pitoisuusvaihtelu on suurta. Kuva 4. Liuenneen fosfaatin pitoisuusmediaanit ja pitoisuuksien vaihtelu Vantaanjoessa Näytepisteiden sijainti liitteessä

18 Vantaanjoessa fosfaattipitoisuuden vuosimediaani oli korkein Riihimäen Arolamminkoskessa (kuva 4). Luhtajoen alajuoksulla, mihin kohdistui sekä jätevesi että hajakuormaa, fosfaattipitoisuuden mediaani oli 24 µg/l, mutta maksimipitoisuus jopa 110 µg/l. Hajakuormitetun Lepsämänjoen alajuoksulla fosfaattipitoisuus oli korkeimmillaan 30 µg/l ja mediaani 13 µg/l. Keravanjoen alajuoksulla fosfaattifosforin vuosimediaani oli 14 µg/l. Levätutkimusten tulokset osoittivat vesistön rehevyyttä Vantaanjoen hitaasti virtaavalta alajuoksulta määritetään kesäisin levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus. Kesällä 2012 Vanhankaupunginkoskessa pitoisuudet olivat 9-14 µg/l ja Haltialan havaintopaikalla (V8) 5-8 µg/l. Pitoisuustaso oli noin puolet mm. kahden edeltävän kesän pitoisuustasosta. Kesällä 2012 Vantaanjoen vesi oli alajuoksulla aikaisempaa sameampaa, minkä seurauksena valo muodostui aikaisempaa enemmän leväkasvua rajoittavaksi tekijäksi. Kesän sateisuus lisäsi myös joen virtausnopeutta. Liukoista fosfaattia oli saatavilla kaikilla kesän seurantakerroilla. Edeltävinä kesinä fosfaatti on ollut usein sitoutuneena ravinnekierrossa. 4.2 Vantaanjoen pohjan piilevien tarkkailu Vantaanjoen alueella jokipohjien kivipintojen piileviä tutkittiin elo-syyskuussa Selvitys oli osa vesistön pistekuormittajien velvoitetarkkailua. Siinä oli uutena mukana Finavia, jonka piilevätarkkailu Kylmäojassa suoritettiin samalla. Levänäytteet otettiin yhteensä 12 koskesta Vantaanjoessa, Keravanjoessa, Luhtajoessa ja Kylmäojassa. Piilevien määrityksestä vastasi Juha Miettinen Ecomonitor Oy:stä. Savialueella virtavesiympäristössä rehevyyden arviointi biologisilla muuttujilla on haastavaa. Uudehkolla piilevämenetelmällä on saatu alustavasti arvioiden kiinnostavia tuloksia. Tulokset osoittivat, että Vantaanjoen yläjuoksulla, Käräjäkoskessa, esiintyi karuja kasvuolosuhteita ilmentäviä oligotrofeja piileviä, mutta jätevesien vaikutusalueella Hyvinkään Vaiveronkoskessa oligotrofien lajien osuus oli vähäinen. Nurmijärven Nukarinkoskessa tilanne oli jälleen parantunut. Vantaanjoen alajuoksua kohti erittäin reheviä kasvuoloja ilmentävien hypereutrofien piilevälajien osuus kasvoi. Luhtajoessa piilevälajisto osoitti myös huomattavaa rehevyyttä (kuva 5). Keravanjoen näytteissä esiintyi Vantaanjokea runsaammin lajeja, joita ei ole luokiteltu trofiatason mukaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman valumavesiä keräävä Kylmäoja kuului myös tarkkailukohteisiin. Sen koskissa piilevälajisto oli jokihavaintopaikkoja yksipuolisempi. 14

19 Kuva 5. Piilevälajiston jakautuminen promilleina ravinnevaatimusten mukaisiin luokkiin. Luokkien osuudet promilleina piileväkuorien kokonaismäärästä näytteessä. Tiedot Vantaanjoen piileväraportti, Ecomonitor Oy Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu Vantaanjoen vesistöalueen kuormittajilla on vesistötarkkailuvelvoitteen lisäksi velvoite tarkkailla vesistön kalataloudellista tilaa ja pohjaeläimistöä. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailut on tehty vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimana yhteistarkkailuna kaikkien tarkkailuvelvollisten kesken. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelmaan osallistuvat Riihimäen Vesi, Hyvinkään Vesi, Nurmijärven Vesi, Tuusulan kunta, Altia Oyj, Versowood Oy Riihimäki ja Finavia/Helsinki-Vantaan lentoasema. Tarkkailu suoritetaan viranomaisten hyväksymän ohjelman: Haikonen, A. & L. Paasivirta Vantaanjoen vesistön kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta Kala- ja riistaraportteja nro s. mukaisesti. Vesiensuojeluyhdistys tilasi tarjouskilpailun perusteella kalatalous- ja pohjaeläintarkkailun Kala- ja vesitutkimus oy:ltä vuodelle 2012 ja kalastustiedustelun vuoden 2012 kalastuksesta vuodelle Tilaukseen kuului myös tarkkailuohjelman päivitysehdotus mennessä. Loppukesän ja syksyn aikana otettiin pohjaeläinnäytteet ja tehtiin sähkökoekalastuksia, poikasnuottauksia ja koeravustuksia hyvin vaihtelevien virtaamatilanteiden keskellä. Taimenenpoikasia havaittiin yleisesti. Raportti Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailun sekä kalastustiedustelun tuloksista valmistuu keväällä

20 4.4 Muut vesistö- ja hulevesitarkkailut Hyvinkään ja Riihimäen pintavesien seuranta Hyvinkään ympäristökeskuksen tilauksesta vesiensuojeluyhdistys on seurannut Hyvinkään pintavesien tilaa vuodesta 2005 ja seurantaohjelman viimeisin päivitys on tehty vuonna Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa Hyvinkään vesistöjen tilasta niin kuntalaisille kuin viranomaisillekin. Seurantaverkosto toimii yhteistyössä naapurikuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Vuoden 2012 seurannan kohteita olivat Hirvijärvi, Kaveton, Rautajanlammi, Pahanojanlammi, Suolijärvi, Pojanjärvi, Välioja, Kytäjärvi ja Koiraoja sekä Mustajoki. Kytäjärvellä suoritettiin myös erillinen happikartoitus syvänteen vähähappisen alueen tarkentamiseksi. Seurannan tulokset on raportoitu yhdistyksen sarjassa: Vahtera, H Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuonna 2012.Raportteja 3/2012. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 47 s. Riihimäen pintavesiseurannassa oli vuorossa Hirvijärven ja Suolijärven ohella Pikkujärvi, Kalaton, Myllylammi, Vatsianjärvi, Paalijärvi, Vähäjärvi ja Kunausoja. Seurannan tulokset on raportoitu yhdistyksen sarjassa. Vahtera, H Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta Raportteja 2/2012. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 35 s Satunnaispäästöjen tarkkailu Jätevesiohituksia oli keväällä yleisesti sekä puhdistamoilta että pumppaamoilta maalishuhtikuussa paksun lumipeitteen sulaessa nopeasti. Yhdistys otti ylimääräisiä näytteitä jokivesien tilan selvittämiseksi. Happiongelmia ei esiintynyt, mutta hygieeninen tila oli heikko. Elokuun loppupuolen rankkasade johti jätevesiohituksiin Riihimäellä ja Hyvinkäällä Veikkarin pumppaamolta. Yhdistys otti tällöin ylimääräisiä vesinäytteitä joista. Arolamminkosken ja Luhtajoen alaosan happipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden jatkuvatoimisen seurannan tuloksissa havaittiin Luhtajoessa heinäkuun alussa viiden tunnin jakso, jolloin happipitoisuus oli alle 4 mg/l. Vesinäytteessä esiintyi tuolloin runsaasti ulosteperäisiä bakteereja. Elokuun loppupuolella Arolamminkoskessa kahden vuorokauden ajan happimittaukset osoittivat alle 4 mg/l lukemia. Sateinen syksy johti jätevesiohituksiin Riihimäellä sekä verkostosta että puhdistamolta esiselkeytyksen jälkeen. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vuoden aikana muutamia glykolivesipumppaamon ylivuotoja, mutta näissä ylimääräisten näytteiden otosta vastasi Finavia. Toukokuun 28 päivä Tuusulan Korvenrannantien varaston palosta pääsi sammutusvesiä hulevesiverkoston kautta Rekolanojaan. Varastossa oli mm. öljyjä, akkuja ja fluorisoituja kylmäainekaasuja. Tämän päästön seuranta hoidettiin kunnan viranomaisten ja vakuutusyhtiön konsultin toimesta Hyvinkään hulevesien laadun seuranta Hyvinkään kaupunki tilasi vuonna 2010 yhdistykseltä Hyvinkään hulevesien laadun seurantaohjelman vuosille Hulevesiseuranta alkoi vuonna 2011 ohjelmassa esitettyjen Hiiltomon teollisuusalueen, Kallionopon teollisuusalueen ja Kruununpuiston asuntoalu- 16

21 een hulevesien näytteenotolla. Seurannalla selvitetään hulevesien laatua ja pitoisuuksien vaihtelua erityyppisillä valuma-alueilla. Seurannan ensimmäiset tulokset on raportoitu yhdistyksen monisteena: Vahtera, H. & J. Männynsalo Hulevesien laadun seuranta Hyvinkäällä. Raportti vuodelta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 13 s. Vuonna 2012 hulevesiseuranta jatkui Kruununpuistossa ja Hiiltomossa ja uutena alueena tuli Sahamäen teollisuusalue Muut toimeksiannot Solvallan urheiluopiston jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia Nuuksion Pitkäjärvessä on tarkkailtu yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuodesta Tarkkailutulosten raportointi on yhdistyksemme vastuulla. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain. Vuoden 2012 tarkkailun tulokset raportoidaan alkuvuodesta 2013 MetropoliLab Oy tilasi yhdistykseltä näytteenottoapua Mäntsälänjoen ja Mustijoen vesistötarkkailuun keväällä Uudenmaan ELY-keskus tilasi yhdistykseltä vesinäytteenottoa Siuntion Rudbäckenin pelto- ja metsäojasta keväällä 2012 ja Sipoon/Vantaan alueen seitsemästä järvestä ja lammesta elokuussa. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tilauksesta yhdistys tarkkaili Rusutjärven ja Vuohikkaanojan vedenlaatua vuonna Vantaan kaupunki tilasi yhdistykseltä Kylmäojan itäisen haaran vesinäytteenoton keväällä 2012 sekä samanaikaisen anturiseurannan tulosten käsittelyn. 5. JÄTEVESITUTKIMUKSET Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailun tavoitteena on selvittää puhdistamoiden toimivuus, niiden aiheuttama vesistökuormitus, seurata lupaehtojen noudattamista ja opastaa prosessien säätöä koskevissa kysymyksissä. Puhdistamoiden tarkkailu suoritettiin voimassaolevien lupaehtojen mukaisesti. Työn valvojana toimi yhdistyksen jätevesijaosto ja työstä vastasi ympäristöasiantuntija Jari Männynsalo. Tarkkailuun kuului 11 puhdistamoa ja Versowood Oy, Riihimäen yksikön tukkien varastointialueelta Vantaanjokeen johdettavat sade- ja sulamisvedet. 5.1 Jätevesien tarkkailu Tarkkailtavat jätevesikuormittajat: Riihimäen Vesi Hyvinkään Veden Kaltevan, Kaukasten ja Ridasjärven puhdistamot (Ridasjärven puhdistamon toiminta loppui ) Nurmijärven Veden Kirkonkylän ja Klaukkalan puhdistamot Versowood Oy, Riihimäen yksikkö Rinnekoti-Säätiön puhdistamo, Espoo Espoon seurakuntayhtymä: Velskolan toimintakeskus ja Kellonummen hautausmaa Espoossa sekä Hilan leirikeskus Kirkkonummella Tuusulan Lihansavustamo Oy, Tuusula

22 Puhdistamokäyntejä oli vuoden aikana yhteensä 84. Kaikista tarkkailukerroista laadittiin ns. kertaraportit. Tämän lisäksi suurten puhdistamoiden toiminnasta tehtiin neljännesvuosiraportit ja kaikista vuosiraportit lupaehtojen mukaisesti. Riihimäen ja Hyvinkään Kaltevan puhdistamoilta tutkittiin perustarkkailun lisäksi ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita tulevasta ja lähtevästä jätevedestä neljä kertaa vuoden aikana laitosten käyttöja päästötarkkailuohjelman mukaisesti. Edellisten puhdistamoiden lisäksi yhdistys tarkkaili myös Porkkalan varuskunnan jätevedenpuhdistamoa Kirkkonummen Upinniemessä, Kuusikodin vanhainkodin, Oittaan ulkoilukeskuksen ja Kartanokylpylä Kaisankodin puhdistamoita Espoossa yhteistyössä Metropoli- Labin kanssa sekä Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksen puhdistamoa. Näitä puhdistamokäyntejä oli yhteensä 34. Jätevesianalyyseistä vastasi MetropoliLab Oy. Hyvinkään Veden jätevesinäytteet analysoitiin Kaltevan puhdistamon laboratoriossa, mutta erillistilausten analyysit teetettiin MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Vantaanjoen vesistöalueella suurin jätevesikuormitus kohdistuu Vantaanjoen yläosan ja Luhtajoen alueille. Puhdistamoiden yhteinen jätevesivirtaama vesistöalueen jokiin vuonna 2012 oli noin m 3 /d, mikä oli 20 % enemmän kuin edellisvuonna. Usealla puhdistamolla oli maalis-huhtikuussa vaikeuksia suurien vuotovesimäärien kanssa. Jätevesiohituksia tapahtui viemäriverkostosta tai niitä jouduttiin tekemään puhdistamoilla prosessien hyvän toiminnan turvaamiseksi. Myös syys - lokakuussa tapahtui ohituksia runsaiden sateiden takia. Puhdistetun jäteveden pitoisuudet ja puhdistustehot (ohitukset mukaan lukien) olivat kaikilta puhdistamoilta virtaamapainotettuina keskiarvoina laskettuina BOD 7 - atu:n osalta 5,5 mg/l (98 %), kokonaisfosforin osalta 0,25 mg/l (96 %), kokonaistypen osalta 13 mg/l (73 %) ja ammoniumtypen osalta 0,6 mg/l (99 %, nitrifikaatioaste). Vuoteen 2011 verrattuna pitoisuudet olivat samalla tasolla, mutta suuremman virtaaman myötä vesistökuormitus (kg/d) nousi. Poikkeuksena tähän oli ammoniumtyppikuormitus, joka puolittui edellisvuodesta Lietetutkimukset Puhdistamoilta poiskuljetettavan lietteen laatua tutkittiin valtioneuvoston päätöksen (282/94) "Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyksessä" mukaisesti ottaen huomioon lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen asetusten määräykset sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohje maataloudessa käytettävälle puhdistamolietteelle (2915/835/2005). Lannoitevalmistelainsäädäntöä uudistettiin 2011 ja 2012 ja myös uusi jätelaki astui voimaan keväällä Lietenäytteitä otettiin eri puhdistamoilta yhteensä 11 kpl. Lietetutkimusten määritykset teetettiin MetropoliLab Oy:n laboratoriossa. Tulokset on raportoitu puhdistamotarkkailuraporttien yhteydessä. Nurmijärven lietteet kompostoitiin Metsä-Tuomelan kompostointialueella. Hyvinkään Kaltevan ja Riihimäen puhdistamoilta liete ajettiin biokaasun raaka-aineeksi Vampulaan ja Forssaan. 18

23 6. POHJAVESIPALVELUT Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja vesiensuojeluyhdistys laativat keväällä 2009 sopimuksen yhteisen pohjavesiasiantuntijan palkkaamisesta. Tarkoituksena on edistää pohjavesien yhteistarkkailua yhdistyksen alueella sekä tarjota jäsenistölle pohjavesiasiantuntemusta veden laatuun, riskien hallintaan, tarkkailuun ja vaikutusten arviointiin liittyen. Yhdistys sai tehtäväkseen Fazerilan pohjavesialueen pohjavesitarkkailun vuosille Tarkkailun näytteenotto on tehty yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Vuoden 2011 tarkkailusta laadittiin vuosiyhteenveto Gasum Oy tilasi yhdistykseltä suunnitelman Fazerilan pohjavesialueelle tehtävien havaintoputkien sijainnista ja asennuksen koordinoinnin. Pohjavesiasiantuntija on myös osallistunut Kylmäojan korven pohjavesivaikutusten arviointiin ja tutkimuksiin. HSY tilasi yhdistykseltä selvityksen HSY:n toimialueen pohjavesialueiden käyttömahdollisuuksista pääkaupunkiseudun vedenhankinnassa sekä tarvittavista lisätutkimuksista ja suojelutoimenpiteistä. Selvitys aloitettiin ja se jatkuu asti. Vantaanjoen ja sen sivujokien hydraulisia yhteyksiä pohjavesimuodostumiin ja vaikutuksia veden laatuun eli Vapomix - tutkimushanketta (ks. luku 7.6), on koordinoinut pohjavesiasiantuntijamme. 7. PROJEKTIT Vesiensuojeluyhdistyksen projektitoiminta jakaantui lähinnä kuntajäsenten talousarvion projektimaksuilla katettuihin hankkeisiin ja laajempiin yhteisprojekteihin, joihin on saatu myös jäsenistön ulkopuolista rahoitusta. Jälkimmäiseen kuuluvat mm. eroosion torjuntaan kuuluva maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimukset, RaHa-, HAIKU- ja Vapomix-hankkeet sekä uutena Life+-rahoitusta saanut Keidas-hanke. 7.1 Vantaanjoen eroosion vähentäminen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on yhteistyötahojensa kanssa ollut jo vuosia toteuttamassa eroosion vähentämiseen keskittyviä hankkeita. Hankkeiden avulla pyritään löytämään keinoja maataloudesta vesistöihin tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Maatalouden ympäristötoimet, jotka vähentävät pelloilta huuhtoutuvan eroosioaineksen määrää, ovat Vantaanjoen savivaltaisella valuma-alueella yksi avaintekijöistä joen virkistyskäytön parantamisessa ja sen Itämereen kuljettaman kiintoaine- ja fosforikuorman vähentämisessä sekä vesistöalueen saamisessa hyvään ekologiseen tilaan Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoiminen veden laadun seuranta Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella tehty automaattinen veden laadun seuranta on jatkunut yhtäjaksoisesti jo vuoden 2006 huhtikuusta asti tuottaen tunnin välein tietoa tämän peltovaltaisen valuma-alueen halki virtaavan pienen joen veden laadusta. Mittaukset jatkuivat edelleen myös läpi koko vuoden 2012 kattaen lumisen talven päättäneen kaksihuippuisen kevätvalunnan ja sateisen syys - lokakuun aiheuttamat kuormituspiikit. Lepsämänjoen anturimittauspaikka toimii myös vertailualueena Trap-hankkeen pelto-ojalle

24 Lepsämänjoen mittausasemalla mitattiin lämpötilaa, sameutta, sähkönjohtavuutta, nitraattityppeä, happea, orgaanisen aineen pitoisuutta ja veden virtaamaa. Anturin sameus voidaan muuntaa vesinäytteiden laboratoriossa määritettyjen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja partikkelifosforinpitoisuuden välisen voimakkaan riippuvuuden perusteella myös tunnittaisiksi ko. muuttujien pitoisuuksiksi. Virtaama- ja pitoisuustiedon avulla voidaan näin laskea tarkkoja arvioita kuormituksesta. Tiheä mittausaineisto paljastaa myös selkeästi nitraattitypen ja kiintoaineen mukana pääosin tulevan fosforin ja veden orgaanisen aineen erilaisen huuhtoutumistavan eri virtaamatilanteissa (Kuva 6). Kuva 6. Lepsämänjoen mittausaseman, Le50, virtaama ja orgaanisen aineen pitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkuluts, COD (yläkuva) ja sameus ja nitraatti-tyyppipitoisuus (alin kuva) vuonna Kesällä 2012 yhdistys testasi yhdessä Luode Consultingin kanssa jatkuvatoimista fosfaattifosforin mittauslaitetta noin kuukauden ajan. Laite vaatii kalibrointiliuoksia ja eristetyn tilan, sillä lämpötilan noustessa yli 20 o C, mittaustulosten luotettavuus heikkeni. Laitteella havaittiin kuitenkin selkeästi pitoisuushuippu, 100 µg/l, satunnaisen päästön yhteydessä 20

25 (kuva 7). Jatkuvat fosfaattifosforimittaukset täydentäisivät oleellisesti tietoa eri viljelymenetelmiin liittyvän liukoisen fosforikuormituksen suuruudesta. Kuva 7. Lyhytaikaisen satunnaispäästön vaikutus Lepsämänjoen veden laatuun heinäkuussa 2012 eri anturimittauksilla. Sääolosuhteiltaan erilaisten vuosien kiintoaine- ja fosforikuormituksesta Pasi Valkama piti esitelmän Impact of varying climate conditions on nutrient flux and erosion five years on-line measurements in small agricultural river kansainvälisessä hydrologian konferenssissa Oulussa elokuussa Hankkeen tuloksista on kerrottu useissa esitelmissä vuonna Lisäksi aineistosta on valmistumassa kaksi käsikirjoitusta tieteellisiin julkaisuihin. Lepsämänjoen anturimittauksia on rahoitettu yhdistyksen ja Yaran toimesta vuonna Tutkimusyhteistyötä on ollut mm. Helsingin yliopiston, SYKEn, MTT:n, Yaran ja Luode Consulting Oy:n kanssa Kipsikäsittelyn vaikutus vesistökuormitukseen Trap-hanke Keväällä 2008 käynnistyi yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen, MTT:n ja Yaran kanssa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään kipsin kykyä sitoa pellon fosforia vähemmän liukoiseen muotoon. Kohdealueeksi valittiin yhdistyksen anturiseurannassa ollut pelto-oja Lepsämässä. Ojan valuma-alueen pelloille (101 ha, koko valuma-alue 245 ha) levitettiin kipsiä syksyllä Tutkimuksessa on käytettävissä vedenlaatuaineistoa ennen kipsikäsittelyä ja sen jälkeen. Yhdistyksen vastuulla on vesinäytteiden haku pelto-ojasta jatkuvatoimisen mittauksen aikana keväisin ja syksyisin sekä tulosten raportointi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa. Suomen ympäristökeskus ja Yara rahoittivat tämän näytteenoton. Yhdistys on saanut aiemmin Maa- ja vesitekniikan tuelta tutkimusrahoitusta, jolla peltoojasta voidaan seurata kipsikäsittelyn vaikutusta myös nitraatin ja orgaanisen aineen pitoisuuteen jatkuvatoimisesti vuoden 2010 loppuun. Näitä tuloksia verrataan Lepsämänjoen