HYÖNTEISET SIVUVIRTOJEN JALOSTAJINA

Transkriptio

1 HYÖNTEISET SIVUVIRTOJEN JALOSTAJINA Pertti Esittäjä

2 Fazer tuo maailman ensimmäisenä hyönteisleivän ruokakauppoihin to, marras 23, :09 CET

3 Maatilan siat vaihtuvat sirkkoihin "Ajatus siitä, että tämä on tulevaisuuden ala, kantaa" Tammelassa rakennetaan vanhaan sikalaan sirkkafarmia. Sirkoista ei innostuta pelkästään maaseudulla; myös koulutus ja tutkimus ovat mukana. sirkat klo 18:45 Siikosen tilalla oli vielä kolmisen vuotta sitten sikaa. Nyt yksi kolmesta sikalarakennuksesta on jo remontoitu sirkkahuoneita varten Hyönteisteknologiaan erikoistuneelle Entocubelle on ilmoittautunut jo viitisenkymmentä sirkkakasvatuksesta kiinnostunutta tuottajaa

4 Maatalous Hyönteisbuumi saa lisää kierroksia: Euroopan suurin sirkkakasvattamo Loviisaan Maatalous15:00Henrik Hohteri Nordic Insect Economy Oy aikoo tuottaa aluksi kymmeniä, myöhemmin satoja tonneja hyönteisjauhoa vuodessa. Sanne Katainen Sirkoista tehdään proteiinipitoista jauhoa elintarviketeollisuuden käyttöön.

5 Rehukäyttö sallittu : - kokonaiset hyönteiset, rasva ja kitiini - prosessoitu proteiini kalojen rehuissa Elintarvikkeet : - odotetaan EFSA:n hyväksyntää koko EU:ssa

6 Suomi sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille Maa- ja Metsätalousministeriön tiedote

7 Hyönteistutkimus tarve Saturday,February 19, 2011 The Six-Legged Meat of the Future Insects are nutritious and easy to raise without harming the environment. They also have a nice nutty taste By MARCEL DICKE and ARNOLD VAN HUIS Kuluttajien kiinnostus hyönteisruokaan herännyt myös länsimaissa Osissa Aasiaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa hyönteiset perinteinen osa ruokakulttuuria (5) Erityisesti länsimaissa myös eettiset ja ekologiset syyt kiinnostavat kuluttajia Suomessakin on kuluttajien kiinnostusta hyönteisruokaan herännyt

8 Kaikki eivät halua syödä hyönteisiä. Hekin ovat valmiita syömään eläimiä, joiden ruokavalioon ne kuuluvat. Varsinkin kanat ja kalat innostuvat ja voivat paremmin saadessaan lajinomaisesti syödä eläviä toukkia. Hyönteisrehu vahvistaa niiden tautikestävyyttä. Kalalle syötettävästä kalajauhosta puolet voidaan korvata hyönteisjauholla. Suomi pyrkii eturintamaan. Meillä on silti matkaa Euroopan johtaviin maihin, Hollantiin, Belgiaan, Iso-Britanniaan ja Tanskaan. Nämä eturivin maat ovat tulkinneet nykyistä EU määräystä mahdollisimman vapaasti, mikä on mahdollistanut kokonaisten hyönteisten myynnin ruuaksi

9 Hyönteistutkimus taustaa (Tarve) Tarve uusille ja kestäville eläinproteiinin lähteille Globaali ruokaturva - väestönkasvu sekä kasvavan lihankulutuksen tuoma eläinproteiinin tarpeen kasvu Suomen proteiiniomavaraisuuden nostaminen nykyisestä 15 %:sta Ympäristötekijät Hyönteisten ympäristöhyödyt verrattuna perinteiseen lihakarjaan

10 Hyönteistutkimus Tarve Ref: An Exploration on Greenhouse Gas and Ammonia Production by Insect Species Suitable for Animal or Human Consumption. Oonincx, et al. (2010); PLoS ONE 5(12): e doi: /journal.pone

11 Hyönteisproteiinin tarve

12 Ekologisesti kestävää eläinproteiinia Rehunkäytön hyötysuhteen on esitetty olevan hyönteisillä ylivoimaisesti parempi kuin perinteisillä lihakarjoilla Pieni ympäristökuorma on tärkeimpiä hyönteisruuan ja rehun tuotannon eduista Luken selvityksen mukaan (Joensuu 2016) hyönteistuotannon ilmastovaikutukset ovat Suomessa suuremmat kuin Hollannissa, mutta kuitenkin pienemmät kuin perinteisessä lihantuotannossa Kuva: Wolkers H Wageningen gets the bug Insects as a source of protein. Wageningen World. Magazine of Wageningen ur and klv about contributing to the quality of life. Issue 3:

13 Hyönteiset proteiinin tuotannossa Suomessa yli 95% ilmastovaikutuksesta johtuu kasvien tuotannosta hyönteisten rehuksi sekä tuotantotilojen lämmityksestä Jotta hyönteistuotanto olisi ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestävää, hyönteisten rehujen on oltava kestävällä tavalla tuotettuja Suomen biotalousstrategia vuodelta 2014 tähtää täysin uuden yritystoiminnan luomiseen, joka perustuu kierrätykseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen ruuan tuotannossa. Päämäärä on nostaa Suomen proteiiniomavaraisuus nykyisestä 15%:sta 60%:een. Nyt valtaosa kotisirkasta ja jauhomadosta ruokitaan Suomessa kaupallisella kananrehulla (30% soijaa). Aasiassa käytetään yleisesti modifioitua kananrehua. Vihanneksia ja porkkanaa käytetään veden lähteinä. Sotilaskärpästä kasvatetaan myös lannalla ja entisillä elintarvikkeilla.

14 Hyönteiset proteiinin tuotannossa Työn ja energian hinnat ovat Suomessa korkeat verrattuna rehukustannuksiin Esim. yhden kotisirkkakilon tuottamiseen tarvitaan ~ 2-3kg kananrehua (<1 per kg). Kotisirkan kilohinta on tällä hetkellä korkea, jopa 80 kilo. Taloudellinen kannattavuus edellyttää optimaalista kasvunopeutta sekä hyvää taudinkestävyyttä korkeatasoinen rehu välttämätön Sekä taloudellinen että ekologinen kestävyys edellyttävät kestävästi tuotettua rehua, joka mahdollistaa optimaalisen kasvun, kehityksen, terveyden ja poikastuotannon Myös sivuvirtoja käytettäessä on löydettävä koostumukset ja formulaatiot, jotka tukevat optimaalista kasvua Suomalaisten sivuvirtojen soveltuvuutta hyönteisten rehuiksi ei ole vielä tutkittu

15 HyväRehu hanke - Hyönteisten rehuiksi soveltuvien biomassojen tutkimus Luke ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät kotimaisen teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuutta jauhopukin toukan, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja Ruspolia-hepokatin rehuseoksiin. Tavoitteena on kehittää kotimaisista rehuaineista koostuvia, hyönteisten tarpeet täyttäviä rehuja, joilla saadaan hyvä kasvu ja tuotantotulokset. Edistämme paikallisten resurssien ja ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen, kuten vihannesten kuorten ja leikkuujätteiden, hyödyntämistä hyönteisten rehuissa. Kartoitamme elintarvike- ja metsätalouden sivuvirtoja ja prosessointitapoja. Kokeilemme hyönteisten ruokinnassa uusia rehuformulaatioita ja mittaamme kasvutehokkuutta. Vaikutukset munintatehokkuuteen ja toukkien henkiinjäämiseen tärkeitä. Saadaan tietoa pelto-, tehdas- ja kasvihuonebiomassojen muuttamisesta eläinten Tuloksia voidaan suoraan hyödyntää valittaessa kustannustehokkaita, turvallisia ja kestäviä raaka-aineita hyönteisten ruokintaan.

16 Sivuvirrat suurista yksiköistä ratkaisut on haettu Paahtimoista valmistuu vuodessa yhteensä noin 50 miljoonaa kiloa kahvia. Biojäte, kuten kahvipöly, paahdettaessa syntyvä kahvihilse ja putkistosta poistettavat kahvijäämät, kerätään kompostoitavaksi mullaksi tai puristetaan briketeiksi. Fazerin suklaa- tai sokerimakeisjäte päätyy ensisijaisesti biopolttoaineeksi. Pyrimme jatkuvasti parantamaan tuotantoprosessejamme jätemäärän pienentämiseksi. Jätteiden kierrätyksellä voimme vähentää myös ympäristölle haitallisia hiilidioksidipäästöjä."

17 Luomusivuvirtoja on saatavissa Viljelijöiden yhteinen markkinointiverkosto tuotanto Kuopiosta etelään.. Sesonkituotantoa

18 Luomua pieneen tuotantoon Luomuporkkanaa n. 40 tonnia Kuopion alue, kuorinta Suonenjoella luomukuorimossa Lanttu n tonnia sivuvirtaa Sipuli Juvalta 4-5 tonnia sivuvirtaa Palsternakka Juvalta sivuvirtaa 1-2 tonnia per vuosi Lehtikaalistakin tulee leikkuujätettä määrä? Luomuperunaakin välitetään Logistiikka pääkaupungin ja Kouvolan suuntaan toimii

19 Edustava ei-luomuvihannesten prosessoija Appelsiinin ja melonin kuoria, omenan lastuja, kurkunpäitä, zuccineja (värivirhe) Jäävuorisalaatin, kiinankaalin leikkuujätettä, kuoria lantusta, puna- ja purjosipulista, selleri, palsternakka ja peruna Määrät kymmeniä tonneja vuodessa Sivuvirrat pestyjä ja puhtaita, alkuperämaat tiedetään nyt kompostoidaan Tuotanto ympäri vuoden, koulujen kiinni ollessa pienenee jonkin verran Kasvistuotteita ei varastoida Raaka-aineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan Voi lajitella rajoitetusti Tulee eri maantieteellisiltä alueilta vuodenajoitain ei voida taata ettei esim. hedelmien kuorissa torjunta-ainejäämiä

20 Pieni peruna- ja vihanneskuorimo Tuotantoa tasaisesti ympäri vuoden asiakkaina suurkeittiöt Sivuvirtaa n. 3m3 päivässä, joista 2m3 perunan kuorimassaa hiomakoneesta ja perunan leikkuujätettä Perunan leikkuujäte Sekä veitsi- että hiomakuorintaa Kuorintaa myös käsin myös lajittelu onnistuu Sivuvirrat pestyjä, nyt menevät kompostiin Raaka-aineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan Perunankuorihioke n. 50% perunankuorta Raaka-aine tulee eri lähteistä, pääasiallisesti kotimaista, mutta vuodenajoittain tulee eri maantieteellisiltä alueilta ei voida taata ettei kuorissa torjunta-ainejäämiä

21 Sivuvirtoja suuresta ruokatehtaasta 1000 tonnia vuodessa vaihtelee - tuoretta vihannesta ja juuresta. Tulee alkaen elokuusta ja jatkuu joulukuuhun sen mukaan miten on satokausi. Kotimaista porkkanaa, lanttua, perunaa, palsternakkaa, selleriä sekä vihanneksia yms. elintarvikekelpoista tavaraa, mutta joista optinen värilajittelija on löytänyt värivirheen ja viskannut pois prosessista. Sivuvirrat erotellaan: kyse kotimaisista juureksista ja jonkin verran myös vihanneksista, joista on pesty mullat ja kivet pois ja jotka on höyrykuorittu. Kompostoidaan pellolle, josta muodostuu kuluja ratkaisuja haetaan Aiemmin mennyt tiloille rehuksi, mutta määräykset tiukentuneet mikrobiol. riski, kuten salmonella. Rehukäyttö voisi olla OK, jos vastaanottaja tekisi lämpökäsittelyn ja ehkä kuivauksen

22 Vihannes- ja juuressivuvirroista rehuiksi Bataatin kuorimajäte Yleensä pestyä ja puhdasta tuotantolaitoksesta lähtiessä ei steriiliä (homeet ja bakteerit) Jos annetaan heti hyönteisille, hyönteistehtaan oltava naapuritontilla Koska usein sesonkituotteita on tarve saada säilyvyyttä Prosessi ei saa olla kallis Kuumakäsittely tod. Näk. tarpeen Lantun kuorintajäte Esim. Jauhetaan, kuumennetaan ja lingotaan tai spray-kuivataan ja säkitetään Vettä voidaan lisätä käytettäessä Orgaaniset hapot tai turve voivat lisätä säilyvyyttä Fermentointi? Perunankuorihioke n. 50% perunankuorta Hyönteisetkin tarvitsevat tuoretta ruokaa

23 Sivuvirtoja leipomosta Kananmunia ja maitoa ei koske TSE säädöstö Maitoa ja munaa sis. Leipomotuotteet ei mene sivutuoteasetuksen piiriin. Pidettävä erillään lihaperäisestä materiaalista - omavalvonta. Tuottaa 130 tonnia biojätettä, josta n. 100 tonnia on lihaa sisältämättömiä paistotuotteita Kaikki raaka-aine kotimaista Lihaa sisältävät ja lihattomat biojätteet voidaan keräillä ja säilyttää erillään. Voidaan estää lintujen ja jyrsijöiden pääsy biojätteisiin Jätteiden tulo ympärivuotista, mutta ennustamatonta - virheet tuotannossa Kaikki menee kompostiin ja biokaasuksi jätehuollosta maksetaan Aiemmin annettiin sikaloihin, nyt luovuttu. Voidaan edelleen harkita antamista rehukäyttöön, jos vastaanottaja huolehtii kuljetuksesta ja ottaa kaikki vastuut

24 Vaikuttaa siltä, että.. Suurissa tuotantoyksiköissä sivuvirtojen käsittelyyn on panostettu ja ratkaisut tehty Joko rehukäyttö tai yleisemmin biokaasu tai - polttoaineeksi. Sivuvirtoja saatavana paljon myös pienistä ja keskisuurista tuotantolaitoksista Ongelmana pienet määrät tai satunnaiset erät Haluttomuus organisoida järjestää säilytystä tai kuljetusta puhumattakaan jatkoprosessoinnista Paperityö ja varsinkin rehutoimittajan vastuut koetaan ongelmiksi Kannatetaan kiertotaloutta, mutta ei varaa ylimääräiseen työhön jätteiden kierrätyksessä

25 Metsäbiomassat ovat jättimäinen rehuvaranto, jos opitaan teknologia niiden hyödyntämiseen Kalankasvatusta suunniteltu sellutehtaiden yhteyteen miksi ei myös hyönteisten kasvatusta kaloille? Etuina mm. puunjalostustehtaan hukkalämmön ja sähköntuotannon hyödyntämismahdollisuus, hyvä logistiikka

26 Opi tuntemaan hyönteisesi Uusia sopivia lajeja löydettävä kasvatukseen..

27 Uusiseelantilainen Weta-heinäsirkka pitää porkkanasta ja voi painaa jopa 70g Eläinjalostusta ei ole tehty Käytännön kasvatuksessa valintaa on tapahtunut Tutkittavia jalostusparametrejä: Koko suuri vai pieni? Kasvu Taudinkestävyys Jälkeläistuotto Metamorfoosin kesto Rehun käytön tehokkuus Käyttäytyminen

28

29 Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntija Susanne Heiska ohjasi hyönteisten elintarviketuotannon esiselvitystä, joka on tarkoitettu aloittavalle toimijalle. Tarkastelussa olivat kaksitäpläsirkka, kotisirkka ja jauhomadot. Esiselvitys on ladattavissa osoitteesta: Esiselvitystä koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Sen yritysasiantuntija Niina Huikuri uskoo hyönteisten kasvatuksen nopeasti automatisoituvan, sillä Suomessa robottityö on edullista. Huikuri kertoo Arcluster/Research and Marketsin viime vuonna tekemästä selvityksestä, jossa hyönteisten markkina-arvon maailmassa ennakoitiin ylittävän 1,3 miljardia euroa vuoteen 2021 mennessä.

30 Hyönteisten teknisellä käytöllä tarkoitetaan sitä, että hyönteisiä hyödynnetään ruoka- ja rehuketjujen ulkopuolella. Monet hyönteiset syövät ilolla lantaa, ja joka vuosi Suomessa syntyy Saimaata vastaava massa kotieläinlantaa. Mustasotilaskärpäsen avulla massaa voitaisiin vähentää %, sitoa n. 70 % fosforista ja 50 % typestä. Samalla alenisi myös vaarallisten mikrobien määrä. Tuotoksena voisi olla lannoitteita tai ainesosia erilaisiin teollisiin käyttöihin kuten biopolttoaineisiin. Alla sotilaskärpäsen proteiinia ja rasvaa. Oikealla kitiinikuorta

31 Hyönteisten avulla nopeutettu ravinteiden kierto vähentää jätteen varastointia ja ravinnehävikkiä tai ravinnekuormitusta. Ja se kaikki tapahtuu käyttäen kiertotalouden luonnollisia osaajia. Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että hyönteisten käyttöä edistetään myös mm. jätteiden käsittelyssä ja energian tuotannossa. Tekniseen käyttöön päätyvät hyönteiset pitäisi pystyä ruokkimaan myös lannalla ja entisillä elintarvikkeilla, kun ne pidetään erillään rehukäyttöön päätyvistä hyönteisistä. Ajatuksena soveltuu hyvin sivutuoteasetukseen.

32 Riippuen siitä, mihin hyönteiset on tarkoitus käyttää, sovellettava lainsäädäntö vaihtelee. Elintarvikekäyttöön sovelletaan uuselintarvikelainsäädäntöä ja muuta elintarvikelainsäädäntöä. rehukäyttöön sivutuote- ja rehulainsäädäntöä Lannoitekäyttöön sovelletaan sivutuote- ja lannoitelainsäädäntöä. Tekniseen käyttöön eli esim. biodieselin raaka-aineeksi sovelletaan sivutuotelainsäädäntöä. Onko yhdyskuntajätteen seassa oleva biojäte, suolen sisältö ja lanta rehua vai voidaanko tulkita niin, ettei kyseessä ole rehun syöttäminen hyönteisille silloin, kun tarkoituksena ei ole kasvattaa em. jakeella hyönteisiä rehukäyttöön vaan hyönteiset vain toimivat em. materiaalin muuntamisen välineenä joko energia- tai lannoitekäyttöön? Pyritään siihen, että voitaisiin tulevaisuudessa tulkita, ettei ns. teknisissä käyttötarkoituksissa kyseessä olisikaan rehu ja siten rehulainsäädäntöä ei tarvitsisi soveltaa ollenkaan.

33 Riippuen siitä, mihin hyönteiset on tarkoitus käyttää, sovellettava lainsäädäntö vaihtelee. Elintarvikekäyttöön sovelletaan uuselintarvikelainsäädäntöä ja muuta elintarvikelainsäädäntöä. rehukäyttöön sivutuote- ja rehulainsäädäntöä Lannoitekäyttöön sovelletaan sivutuote- ja lannoitelainsäädäntöä. Tekniseen käyttöön eli esim. biodieselin raaka-aineeksi sovelletaan sivutuotelainsäädäntöä. Onko yhdyskuntajätteen seassa oleva biojäte, suolen sisältö ja lanta rehua vai voidaanko tulkita niin, ettei kyseessä ole rehun syöttäminen hyönteisille silloin, kun tarkoituksena ei ole kasvattaa em. jakeella hyönteisiä rehukäyttöön vaan hyönteiset vain toimivat em. materiaalin muuntamisen välineenä joko energia- tai lannoitekäyttöön? Pyritään siihen, että voitaisiin tulevaisuudessa tulkita, ettei ns. teknisissä käyttötarkoituksissa kyseessä olisikaan rehu ja siten rehulainsäädäntöä ei tarvitsisi soveltaa ollenkaan.

34 Riippuen siitä, mihin hyönteiset on tarkoitus käyttää, sovellettava lainsäädäntö vaihtelee. Elintarvikekäyttöön sovelletaan uuselintarvikelainsäädäntöä ja muuta elintarvikelainsäädäntöä. rehukäyttöön sivutuote- ja rehulainsäädäntöä Lannoitekäyttöön sovelletaan sivutuote- ja lannoitelainsäädäntöä. Tekniseen käyttöön eli esim. biodieselin raaka-aineeksi sovelletaan sivutuotelainsäädäntöä. Onko yhdyskuntajätteen seassa oleva biojäte, suolen sisältö ja lanta rehua vai voidaanko tulkita niin, ettei kyseessä ole rehun syöttäminen hyönteisille silloin, kun tarkoituksena ei ole kasvattaa em. jakeella hyönteisiä rehukäyttöön vaan hyönteiset vain toimivat em. materiaalin muuntamisen välineenä joko energia- tai lannoitekäyttöön? Pyritään siihen, että voitaisiin tulevaisuudessa tulkita, ettei ns. teknisissä käyttötarkoituksissa kyseessä olisikaan rehu ja siten rehulainsäädäntöä ei tarvitsisi soveltaa ollenkaan.

35 Tuore ravintoalusta entisiä elintarvikkeita. Toukat levitetään tasaisesti pinnalle. Kuvat SLU:n tutkimusyksiköstä Uppsalasta

36 Oikea prosessilämpötila on tärkeä. Alustan koostumusta ja kosteutta seurataan.

37 Tuoretta ruokaa tarvitaan päivittäin..

38 Massa kuivuu ja muuttuu hajuttomaksi nopeasti.

39 Thank you!