Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Transkriptio

1 Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu Ilmastonmuutos maaseudulla , Kajaani Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita Elina Virkkunen

2 Agroekologinen symbioosi, mikä? Symbioosi tuttu biologiasta Teollinen symbioosi sovellettuna ruoantuotantoon Yhden toimijan jäte on toisen raaka-aine Ruokaketjusta energian ja materiaalin kiertoon Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja bioenergian tuotanto toimivat läheisessä yhteistyössä Omista biomassoista energiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin

3 Agroekologinen symbioosi, miksi? Keskitetystä systeemistä hajautettuun Bulkkituotannosta alkuperältään tunnistettaviin tuotteisiin Viljelijä rooli ei pelkkä raaka-aineen tuottaja Kuluttajien osallistaminen Paikallisen ruokakulttuurin vahvistaminen Kuva: Kari Koppelmäki

4 Palopuron agroekologinen symbioosi 4 Elina Virkkunen

5 Knehtilän tila Luomukasvinviljelytila (360 ha) Puoti, navettakahvila, kokous- ja juhlatila Lähiruokamarkkinat Yli vierailijaa vuodessa Elina Virkkunen Jyväskylä Joonas Fritze/WWF

6 RAVINNE- JA ENERGIAVIRRAT, Palopuron Biokaasu oy ENERGIAVIRTA /V MASSAVIRTA /V Hevosenlantaa 1000 t PORTTIMAKSUJA Knehtilän luomutila Nurmirehua 2350 t Lämpöä kuivuriin 260 MWh Ajoneuvokaasua 100 MWh Mädätysjäännös lannoitteeksi: t/a biomassaa - Ntot 28 t/a - Nliuk 5 t/a - Ptot 3 t/a Nivos Energia oy Palopuron Biokaasu oy Biokaasulaitos Kuivamädätys 2*800 m3 Liikennekaasun jalostus Kananlanta 80 t Mäntymäen Luomu oy Biometaania myyntiin 1500 MWh Kaasua uuneihin, 260 MWh Luomuleipomo Samsara

7

8 Ravinnekierrätyksen hyödyt 1/2 Säästöt lannoitekuluissa Maaperän parempi kunto ja tuottavuus orgaanisen aineksen lisääntyminen (hiili vähenee peltomaassa 220 kg/ha/vuosi (-0,4 %) (Heikkinen ym. 2013) Uusi liiketoiminta (kierrätysravinteet, uusi teknologia) Korvaa tuontiravinteita kaivannaisfosfori vähenee maapallolla typpilannoitteiden valmistaminen vaatii energiaa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta (5-7 kg CO 2 -ekv./ kg N) (Wood ja Cowie 2004) Ruokaturva ja huoltovarmuus paranevat Maailmassa tuotettava 60 % enemmän ruokaa v Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Ravinnekierrätyksen hyödyt 2/2 Viherlannoitusnurmi vs. biokaasutettu nurmi Viherlannoitusnurmi lannoittaa vain kasvupaikalla, mutta biokaasuprosessin jälkeen mädäte voidaan viedä halutulle lohkolle. Luomutiloilla viherlannoitusnurmea on viljelykierrossa joka tapauksessa. Savimaiden rakenne hyötyisi nurmenviljelystä, mutta kaikkialla nurmella ei ole rehukäyttöä. Viherlannoitusnurmen korjaaminen vähentää fosforin huuhtoutumista verrattuna kasvuston murskaamiseen (Uusi-Kämppä 2012). Kun palkokasvit biokaasutetaan, dityppioksidipäästöt pienenevät verrattuna käyttöön viherlannoituksessa (Trydeman Knudsen ym. 2014)

10

11 Agroekologisten symbioosien verkostot -hanke Toimenpiteet: Kartoitetaan biokaasun tuotantoon ruokajärjestelmän sivuvirrat Nivos Energia oy:n alueella Selvitetään mahdolliset uudet symbioosit Arvioidaan paikallisen ruokajärjestelmien ympäristövaikutukset Arvioidaan symbioosien verkoston aluetaloudelliset vaikutukset Seurataan Palopuron biokaasulaitoksen kaasuntuotantoa ja biomassan ravinnepitoisuuksia Ympäristöministeriö rahoittaa RAKI2-ohjelmasta

12 Kiitos!