Bio- ja kiertotalouden Matchmaking tapahtuma TTY, Kampusareenan Kampusklubi

Transkriptio

1 Bio- ja kiertotalouden Matchmaking tapahtuma TTY, Kampusareenan Kampusklubi

2 1) Tekstiilikierrätyksen uudet liiketoimintamahdollisuudet Haaste: Kuinka teollisten kuitu- ja tekstiilivirtojen sekä erilliskerätyn post-consumer tekstiilin hyödyntämistä ja uusiokäyttöä erityisesti teknisissä tekstiileissä ja muissa kuitutuotteissa (mm. eristys-, puhdistus-, täytemateriaalit) sekä muovi- ja komposiittituotteissa voitaisiin lisätä? Taustaa: Suomeen ollaan parhaillaan rakentamassa poistotekstiilin keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuutta Telaketjua, jossa mukana on jo poistotekstiilin jalostajia, lopputuotetta hyödyntäviä yrityksiä, keräystä ja esiprosessointia sekä automaatista lajittelua kehittäviä yrityksiä, sosiaalista työtä järjestäviä työkeskuksia, kaikki Suomen jätelaitokset sekä yksittäisiä yrittäjiä ketjun eri toiminnoissa. Suomessa syntyy vuosittain 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Tekstiilijätteen kierrätys vähentäisi tekstiilien tuotantoon liittyvää energian-, veden- ja kemikaalien kulutusta sekä näihin liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia, edesauttaa EU:n asettamaa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostotavoitetta sekä luo mahdollisuuksia kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Mitä haetaan: VTT hakee lisää yrityksiä mukaan yhteistyöhön, jotta poistotekstiilien mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen mahdollistuu

3 2) Remanufacturing ja kiertotalouden liiketoimintamallit Haaste: Kuinka koneenrakennusalalla toimivat yritykset voisivat vielä paremmin hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia? Kuinka kiertotalous voisi olla vahvemmin ohjaavana tekijänä liiketoimintamalleissa sekä suunnittelussa, valmistuksessa, kunnostuksessa ja tuotteiden hyödyntämisessä? Mitä hyödyntämättömiä materiaalivirtoja vielä löytyy? Taustaa: Elinkaarimallia hyödynnetään koneen suunnittelussa, valmistuksessa, käytössä ja loppusijoituksessa, mutta kokonaisuuden hallinta ja hyödyntäminen liiketoimintana on usein kehittymätöntä. Uudelleenvalmistus olisi kustannustehokas ja energiaa säästävä vaihtoehto uusien tuotteiden valmistukselle. Haasteena on mm. suunnitella tuotteet sellaisiksi, että uudelleenvalmistus on mahdollista ja tuotteet palautuvat valmistajille. Mitä haetaan: Kumppanuuksia ja konsortioita. Haaste Pirkanmaan liitto

4 3) Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen Haaste: Miten biokaasuntuotannon mädätysjäännökset tuotteistetaan täsmälannoitteiksi ja mitkä ovat lannoitteiden levitys- ja varastointipotentiaalit maatiloilla? Miten saisimme virtsan ravinteet paremmin talteen jo ketjun alkupäässä? Minkälaisia ratkaisuja voisi kehittää esim. tapahtumien tai uusien asuinalueiden sanitaation järjestämiseen? Minkälaisia kumppanuuksia tarvitaan, jotta ravinteiden kierrätystä voidaan huomattavasti tehostaa nykyisestä ja kuinka logistiikka tulisi suunnitella? Taustaa: Nokian Koukkujärven alueelle suunnitellaan bioratkaisua, joka koostuu Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamosta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biojätteiden ja puhdistamolietteiden biokaasulaitoksesta. Biojätteet ja lietteet eivät sekoitu prosessissa, joten biojätteistä valmistetut lannoitteet soveltuvat esim. luomutuotannon tarpeisiin. Pirkanmaan jätehuolto on toteuttanut lannoitteisiin liittyen viljelijäkyselyn, jonka tulokset valmistuvat pian. BIOUREA -hankkeessa testattiin ensimmäistä kertaa virtsan keräystä, kuljetusta ja lannoitekäyttöä peltomittakaavassa. Hankkeen tulosten mukaan virtsa toimii hyvänä lannoitteena, mikäli keruu-, käsittely-, varastointi-, jakelu- ja levityskustannukset ovat kohtuulliset. Suurin arvo muodostuu typestä ja kaliumista. Mitä haetaan: Uusia kumppanuuksia, toimijoita joilla on tietoa ja mahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen toteuttamiseen. Haasteet: Pirkanmaan jätehuolto, Tampereen AMK, SYKLI

5 4) Puurakentamisen hyödyt ja uudet innovaatiot Haaste: Miten julkista puurakentamista voitaisiin edistää? Miten materiaali- ja kustannustehokkuus, vaihtoehtoiset energiaratkaisut, turvallisuus ja terveellisyys sekä materiaalien kierrätysratkaisut ja uudet innovaatiot voitaisiin huomioida hankintoja tehtäessä? Taustaa: Puun käytön edistäminen on osa Suomen biotalousstrategiaa, jonka toteuttamisessa julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja merkitys. Virrat on profiloitunut BioVirrat teemalla, joka näkyy mm. siinä, että kaikki viime aikoina rakennetut tai rakenteilla olevat rakennukset ovat puusta. Virroille ollaan rakentamassa uusi yhtenäiskoulu, jonka toteutustapa on vielä auki. Esimerkkejä Virroilla sijaitsevista puurakenteisista rakennuksista ovat 2014 valmistunut päiväkoti, 2017 valmistuva teollisuushalli, 2018 valmistuva ikäihmisten palvelukoti, 2017 valmistuva Nuorisokeskus Marttisen Vihta-sauna. Lisäksi Virroilla on panostettu energian tuotannossa kotimaiseen energiaan. Muita toimenpiteitä mitä BioVirrat teeman alla on toteutettu on kaavoitus, jossa rakentamismääräyksissä suositaan puuta. Mitä haetaan: Virtain kaupunki hakee eri alan asiantuntijoiden poikkitieteellistä yhteistyötä ja uusia innovaatioita, joita voitaisiin mahdollisesti ottaa rakennushankkeessa huomioon esimerkiksi pilottikohteen muodossa.

6 5) Biomassojen jalostusarvon nostaminen Haaste: Kuinka nostaa biomassojen jalostusarvoa ja saada sitä kautta alueellisesti ja paikallisesti lisäarvoa? Taustaa: Suomessa on alueita, joissa toimii pääasiassa vain maa- ja metsätalouden perustuotannossa olevia yrityksiä ja siellä biomassan jalostusaste voi jäädä alhaiseksi eikä uusia tuotteita tai yritystoimintaa synny. Lisäksi mm. puutarhatalouden ja elintarviketuotannon hävikin ja sivuvirtojen jalostusastetta olisi mahdollista nostaa. Useimmiten ruokahävikki ja sivuvirrat päätyvät biojätteeksi ja siitä energiantuotantoon ja ravinteiksi. Samalla ruokaan, rehuihin tai muuhun lisäarvoa tuottavaan jatkojalostukseen kelpaavat virrat jäävät hyödyntämättä. Uudenlaisia sovelluksia tarvittaisiin mm. markkinahäiriön tai satokauden ongelmien tuomille ylijäämävihanneksille ja hedelmille sekä syötäväksi kelpaamattomille jakeille. Luonnosta löytyy myös monia potentiaalisia uusia raaka-aineita, kuten rahkasammalta ja metsätalouden sivuvirtoja, joita on hyödynnetty toistaiseksi vähän, eikä soveltuvuutta erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi ole vielä tutkittu tarpeeksi. Mitä haetaan: Verkostoitumista, yhteistyökumppaneita, tutkimustiedon soveltajia. Ratkaisu puutarhataloutta koskevaan haasteeseen voi olla esim. digitaalinen tai muu palvelukonsepti, uusi toimintapa, kiertotalousratkaisu, tekninen sovellus tai vaikkapa uusi ruokakonsepti. Haasteet: Luke, Seinäjoen AMK, Hämeen AMK

7 6) Digitalisaatio vauhdittamassa kiertotaloutta Haaste: Mitkä ovat keskeisiä digitaalisia ratkaisuja kiertotalouden edistämisessä? Mitkä ovat digitalisaation mahdollisuudet/pullonkaulat yrityksissä? Sensoriteknologia ym. tiedonkeruun haasteet monitoimijaisessa kiertotalousekosysteemissä? Kuinka hyödyntää IoT:ta kiertotalouden liiketoimintamallien edistämisessä? Ison datan jalostaminen ja sen analyysi (mitä tietoa tarvitaan, miten analysoidaan, kuka, mitä osaamista tarvitaan,..) Taustaa: Kiertotalouden tavoitteena on hyödyntää luonnosta otettuja resursseja tehokkaasti ja tuottavasti minimoiden päästöt ja jätteiden määrä. Tavoitteena on jo lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. Sensorit, robotiikka, esineiden internet ja muut digitaaliset ratkaisut mitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ne voisivat tarjota resurssitehokkuuden, uudelleenvalmistuksen, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja jakamistalouden edistämiseksi? Mitä haetaan: Uusia kumppanuuksia