LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI

Transkriptio

1 LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI VUOSIKERTOMUS 2008

2 SISÄLLYS 1. KATSAUS Yleistä Laitoksen toiminta (toimintakertomus) TUNNUSLUVUT ORGANISAATIO Luottamustoimielin Toimihenkilöt HENKILÖSTÖ INVESTOINNIT KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO Vesilaitos Viemärilaitos TALOUSVESI JÄTEVEDEN LAATU ASIAKASPALAUTE TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS TULOSLASKELMA, VESILAITOS TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS TASE RAHOITUSLASKELMA LIITETIEDOT

3 1. KATSAUS 1.1. Yleistä Vuosi 2008 oli sateinen ja lämmin. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan Oulun seudun vuoden keskilämpötila oli 1,5 C korkeampi kuin vv vertailujaksolla. Vuoden sademäärä oli noin 30 % suurempi kuin em. vertailujaksolla. Tammikuu alkupuolella satoi vettä ja lumipeite tuli vasta tammikuun lopussa. Kesä oli koleahko ja sateinen. Sateisuus jatkui syksyllä. Sateisuuden vuoksi pohjavesipinnan vaihtelut olivat pieniä. Runsaiden sateiden vuoksi pintavesiä pääsi vedenottamoille ja ympäri maata annettiin talousveden keittokehoituksia. Vuoden jälkipuoliskolla Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi vaikutti koko maailman talouteen. Kriisi vaikutukset vesihuoltoon tulivat lähinnä rakentamisen volyymin laskuna ja sitä kautta liittymissopimusten vähenemisenä. Kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvä selvitystyö Oulun ja Haukiputaan syvemmän yhteistyön eduista ja haitoista valmistui kertomusvuonna. Vesihuoltolaitosten osalta selvitettiin miten vesihuollon palvelut järjestetään kuntaliitoksen, syvän yhteistyön ja erillään jatkamisen tapauksessa. Vuoden 2007 lopussa tapahtunut Nokian kaupungin vesijohtoverkoston saastumisen myötä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV antoi ohjeet vesijohtoverkostoon liitettyjen vesilaitteistojen tarkastamisesta erityiskiinteistöjen osalta. Tarkastuksen kohteena oli erityisesti takaisinimun suojaus. Haukiputaan Vesi pyysi tietoja kvv - laitteista 12 yritykseltä ja teki terveysvalvonnan kanssa tarkastuksia muutamissa kohteessa. Vesihuoltopooli sai valmiiksi kriisiviestintäohjeet laitoksille. Vesihuoltolain uudistaminen käynnistyi syksyllä ja samaan aikaan EU:ssa oli valmisteilla juomavesidirektiivin uusiminen. Molemmissa valmistelutöissä otetaan huomioon vesihuollon palvelujen toimivuus myös poikkeuksellisissa oloissa. Suositussopimusta yhdyskuntien vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi valmisteltiin valtioneuvoston hyväksymien vesien suojelun suuntaviivojen osana. Sopimuksen hyväksyminen siirtyi vuodelle Laitoksen toiminta (toimintakertomus) Vuosi 2008 oli Haukiputaan Veden kolmas toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena ja samalla se oli Haukiputaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen 51. toimintavuosi. Huhtikuussa tuli täyteen 50 vuotta vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Laitoksen virallinen nimi on ollut lukien Liikelaitos Haukiputaan Vesi. Laitos todettiin kuntalain 10 a :n mukaiset vaatimukset täyttäväksi liikelaitokseksi kunnanvaltuustossa

4 Laitoksen vesijohtoverkostoon liitettiin 46 ja viemäriverkkoon 291 uutta kiinteistöä. Liittymisprosentti vesijohtoon oli vuoden lopussa 99,9 % ja viemäriin 88,6 %. Veden myynti laski edellisestä vuodesta 0,5 % ja laskutettu jätevesimäärä kasvoi 4,1 %. Elokuussa kunnanvaltuuston hyväksymää Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan raja-alueen tavoitesuunnitelmaa käsiteltiin vesihuollon näkökulmasta laitoksen johtokunnassa keväällä. Syyskaudella käynnistyi siirto-viemäriselvitys Haukiputaalta Ouluun. Laitoksen toiminta-alue laajeni, kun kunnanvaltuusto elokuussa hyväksyi uudet vesihuoltolain mukaiset toiminta-alueet vesijohtoverkostolle ja viemäriverkostolle. Pohjavedenottamoista pumpattu vesimäärä laski hieman (- 0,03 %) edellisestä vuodesta. Verkoston hukkavesimäärä kasvoi hieman pitempään jatkuneen vuodon seurauksena. Onkamoselältä pumpattiin vettä m³ ja Saviarosta m³. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset muutamaa yksittäisen näytteen parametria lukuun ottamatta. Leton jätevedenpuhdistamon prosessiongelmat vähenivät huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, kun saostuskemikaalia vaihdettiin. Ervastinrannan keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden mittaus uusittiin ja sen myötä aiemmin todettu mittausvirhe varmistui. Virheellisesti laskutettujen vesimäärien hyvityslasku vuodelta 2005 kirjattiin toimintakulujen vähennyk-senä. Vesi- ja viemärijohtoverkoston kunnossapitopalvelut ostettiin palvelusopimuksella kunnan teknisiltä palveluilta. Jätevedenpumppaamoiden kunnossapito hoidettiin laitoksen oman henkilöstön toimesta. Suurin investointihanke oli EAKR -rahoitteinen Halosenlahden runkoviemäri, joka käynnistyi huhtikuussa. Runkoviemärihanke valmistuu kesällä Muut verkostohankkeet teetettiin kunnan teknisillä palveluilla sopimusperusteisesti. Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin m ja viemäriverkostoa m. Kirkonkylän keskustassa kasvatettiin runkovesijohdon kapasiteettia uusimalla 160 mm putki 200 mm putkeksi Revontiellä. Vanhaa 160 mm valurautaputkea korvattiin muoviputkella Martintien varressa 325 m osuudella. Viemäriverkostoa saneerattiin ennätysmäärä pätkäsujutusputkea m ja kaivoja 262 kpl. Varsinaisia laitosinvestointeja ei ollut, mutta Saviaron vedenottamon saneeraussuunnittelu käynnistyi syksyllä. Vesimittareita vaihdettiin 189 kpl ja uusia asennettiin 108 kpl. Haja-asutusalueiden viemäröintiohjelman mukaisia hankkeita olivat kertomusvuonna Halosenlahden runkoviemäri ja Kellon Asematien viemäri, joka toteutettiin yhtymän toimesta. Haukiputaan Vesi ja kunta sitoutuivat osallistumaan Jokikylän Jokimutkan viemäriosuuskunnan viemärihankkeen 1 -vaiheen runkoviemärin rahoitukseen. Hanke käynnistyy vuonna Ulkoiset ja sisäiset erät sisältävässä tuloslaskelmassa liikevaihto oli ,36 eli se oli vain korkeampi kuin edellisenä vuonna. 4

5 Liikeylijäämä oli ,64. Kunnalle maksettiin korvausta peruspääomasta euroa. Koko laitoksen tilikauden ylijäämä oli ,32. Vesilaitoksen ylijäämä oli ,39 ja viemärilaitoksen ,93 euroa. Viemäriveden mittausvirheestä johtunut vuoden 2005 hyvityslasku paransi viemärilaitoksen tulosta ,16. Muu ylijäämä johtui kunnossapitopalveluiden ja puhdistuspalvelujen ennakoitua pienemmästä määrästä. Pelkästään ulkoiset erät sisältävän tuloslaskelmassa liikevaihto oli ,39, liikeylijäämä ,81 ja tilikauden ylijäämä ,05. Haukiputaan Veden strategisten päämäärien toteutuminen eteni tilikauden aikana seuraavasti: Päämäärä ja sen toteutumisen tavoitevuosi Tilanne vuoden 2008 lopussa Laitoksen tiedottaminen on asiakaslähtöistä, Laitoksen tiedotus- ja oikea-aikaista ja suunnitelmallista (2008) viestintäsuunnitelma hyväksyttiin keväällä ja otettiin heti käyttöön. Ensimmäinen asiakastiedote jaettiin talouksille joulukuussa. Asiakaspalvelu on kaikilla tasoilla Hyvän asiakaspalvelun tärkeyttä asiantuntevaa ja ystävällistä (2009) korostettiin työpaikka- ja yhteistyöpalavereissa. Sähköisen laskutuksen käyttöönottoa valmisteltiin. Laitoksen toimintavarmuus on kaikissa Varavoimalaitteen kilpailutus ja oloissa riittävää (2009) hankintapäätös tehtiin. Valmius- ja varautumissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä 92 % oli tehty tai ne olivat käynnissä tilikauden lopussa. Hyvälaatuisen pohjaveden saanti on Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa laitoksen vastuulla olevat varmistettu pitkälle tulevaisuuteen (2010) pienet suojaustoimenpiteet ja Onkamonselän altaiden suojaustöiden valmistelevat työt tehtiin. Kaivojen ottomäärää kasvatettiin teknisin ratkaisuin. Laitosrakennusten ja -rakenteiden kunto on Saviaron vedenottamon kuntokartoitus hyvä (2013) valmistui ja saneeraussuunnittelu käynnistyi. Muita suunnittelukohteita olivat: Martinniemen paineenkorottamo ja vesitornin venttiilit. Vesijohtoverkoston siirtokapasiteetti ja Vesijohtoverkoston kapasiteettia hallittavuus on riittävää (2015) kasvatettiin keskustassa, uusia linjaventtiileitä asennettiin ja vanhoja uusittiin. Verkoston vahvistamissuunnitelma tilattiin Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesimäärä on Vuoto- ja hulevesien määrä on alle 20 % (2015) vähentynyt merkittävästi voimakkaan saneeraustyön ansioista. Viemärin liittymisaste on 95 % (2015) Liittymisaste oli tilikauden lopussa 88,6 %. Kasvua oli 1,7 %. Vesijohtoverkoston hukkaveden määrä on alle Hukkavesiprosentti oli 10 % 7 % (2015) 5

6 Tuloslaskelmaerien kehitys vv euroa vuodessa Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Käyttömenot Poistot (SUMU) Rahoitus (korvaus peruspääomasta, korkot) Vesihuoltolaitoksen tulos(-tappiota) , Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen tulosten kehitys vv euroa Vesilaitoksen tulos Viemärilaitoksen tulos Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen käyttökustannusten kehitys vv ,40 1,20 1,00 euroa/ kuutio 0,80 0,60 Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/lask.jätev.kuutio 0,40 0,20 0,

7 2. TUNNUSLUVUT Pumpattu vesimäärä m³ Laskutettu vesimäärä m³ Keskimääräinen vedenkulutus m³/vrk Ominaiskulutus (laskutetusta) l/asukas/vrk Ominaiskulutus (pumpatusta) l/asukas/vrk Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti % 10,8 9,3 10 Käsittelyyn tullut jätevesimäärä m³ Laskutettu jätevesimäärä m³ Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesiprosentti % 30,4 21,8 11,1 Vesimaksu (alv 22 %) /m³ 0,94 1,00 1,00 Jätevesimaksu (alv 22 %) /m³ 1,44 1,45 1,49 Perusmaksu OK-alo, vesi (alv 22 %) /vuosi 25,00 25,00 27,00 Perusmaksu OK-talo, jätevesi (alv 22 %) /vuosi 67,00 67,00 67,00 Asukasmäärä henkeä Vesijohtoon liittymisprosentti % 99,9 99,9 99,9 Viemärijohtoon liittymisprosentti % 85, ,6 Vesimittareita kpl Uudet liitokset vesijohtoon kpl Uudet liitokset viemäriin kpl Vesijohtoverkoston pituus m Jätevesiviemäriverkoston pituus m Jätevedenpumppaamot kpl Vesijohtovuodot kpl Muu ongelma vesijohtoverkostossa kpl Viemäriverkosto tukkeumat kpl Muu ongelma viemärissä kpl Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut *) Poistot Liikeylijäämä Korvaus peruspääomasta kunnalle Tilikauden ylijäämä/alijäämä (-) Omavaraisuusaste % 67 56,4 53,4 ROI (sijoitetun pääoman tuotto) % 1,9 2,1 2,5 Investoinnit yhteensä Uusinvestoinnit Saneerausinvestoinnit Vesilaitoksen investoinnit yhteensä Verkosto Laitokset Muut Viemärilaitoksen investoinnit yhteensä Verkosto Laitokset Muut Vakinaisen henkilöstö määrä henkeä *) ei huomioitu hyvityslaskua vuodelta

8 3. ORGANISAATIO 3.1 Luottamustoimielin Haukiputaan Veden toimielimenä toimii kunnanhallituksen alainen johtokunta, jonka jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimivat seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Vänttilä Jukka, pj. Riepula Sirkka Kangas Tuula Harju Terttu Enojärvi Annemari, varapj. Sipola Mauno Sumén Oiva Porko Jouni Manninen Aarno Roivainen Matti Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja, vesihuoltojohtaja Riitta Lindström. Kuvassa johtokunta. Ylärivissä vas. Jukka Vänttilä (puheenjohtaja.), Riitta Lindström (esittelijä), Oiva Sumèn, Aarno Manninen. Alarivissä vas. Annemari Enojärvi (varapuheenjohtaja.), Tuula Kangas. Kertomusvuonna pidettiin 10 johtokunnan kokousta. 50 vuotiaan laitoksen juhlakokous pidettiin kesäkuussa Meriniemessä. Laitoksen 50 vuotisjuhlan kunniaksi Haukiputaan Vesi oli hakenut yli 20 vuoden työstä vesihuollosta VVY:n hopeiset ansiomerkit Taina Takalolle, 8

9 Erkki Haloselle, Jorma Vesalle ja Toivo Sassille. Ansiomerkit ojennettiin juhlakokouksen yhteydessä. Verkostojen kunnossapidossa ja rakentamisessa yli 30 vuotta toimineille kunnan teknisten palveluiden tuotantoyksikön henkilöstölle myönnettiin VVY:n kultaiset ansiomerkit, jotka jaettiin elokuussa seuraaville: maaputkiasentajat: Hannu Ukkola, Matti Huru, Hannu Ervasti, Hannu Kurkela ja maanrakennusmestari Ismo Honka. Lisäksi kultainen VVY:n ansiomerkki ojennettiin jo eläkkeellä olevalle maanrakennusmestari Pekka Alasalmelle, joka työskenteli vesihuollossa jo laitoksen perustamisvaiheessa. 3.2 Toimihenkilöt Haukiputaan Veden viranhaltija /toimihenkilöorganisaatio oli kertomusvuonna seuraava: Laitoksen johtaja: Laskutus ja toimistotehtävät: Laitosten käyttö- ja kunnossapito: Lindström Riitta, vesihuoltojohtaja Takalo Taina, toimistosihteeri Halonen Erkki, puhdistamonhoitaja Jaskari Mauri, laitosmies Karjalainen Markku, laitosmies Sassi Toivo, vesilaitoksenhoitaja, oa ( saakka) Vesa Jorma, vesilaitoksenhoitaja Haukiputaan Veden organisaatio Haukiputaan Vesi vesihuoltojohtaja Toimistopalvelut toimistosihteeri Verkostot vesihuoltojohtaja Laitokset vesihuoltojohtaja palvelusopimus/ tekpa, urakat/ urakoitsijat, tekpa Talousvesi vesilaitoksenhoitaja laitosmies Jätevesi puhdistamonhoitaja laitosmies 9

10 4. HENKILÖSTÖ Laitoksen palveluksessa oli vuoden vaihteessa 6 henkilöä. Osa-aikainen vesilaitoksenhoitaja jäi eläkkeelle Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 42, mihin sisältyi 15 päivää uusien laitosmiesten ammatillista peruskoulutusta. Edellisenä vuonna käynnistynyt vesihuoltojohtajan johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) valmistui. Laitoksen henkilöstö oli mahdollisuus osallistua kunnan henkilöstölle järjestettyyn TYHY-liikuntaan. Laitoksen käyttöhenkilöstö vieraili marraskuussa Kempeleen Vesihuolto Oy:ssä, jossa tutustuttiin laitoksen varavoimalaitteeseen ja sähköiseen kunnossapitorekisteriin. Yhteinen liikuntailtapäivä siirrettiin kevättalvelle INVESTOINNIT Haukiputaan Veden nettoinvestoinnit olivat yhteensä , mikä oli vain 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liittymismaksuilla katettiin 36 % nettoinvestointimenoista. Investoinnit jakaantuivat seuraavasti: Verkoston uudishankkeet Verkoston saneeraus Laitokset ym Merkittävin verkostohanke oli Halosenlahden runkopaineviemäri, Uutta vesijohtoverkostoa valmistui m, viemäriä m, uusia jätevedenpumppaamoita rakennettiin 2 kpl ja uusia vesijohtoverkoston mittakaivoja 2 kpl. Vesijohtoa saneerattiin kuntakeskuksessa ja Martinniemessä yhteensä 794 m. Viemäriä saneerattiin ennätyksellinen määrä: Kirkonkylän alueella 1880 m ja Kellon pohjoisosissa m. Saneerattujen viemärikaivojen määrä (262 kpl) moninkertaistui edellisiin vuosiin verrattuna. Saneeraustyötä tekivät kunnan tekniset palvelut ja kilpailutettu urakoitsija. Haja-asutusalueiden viemäröintikohteista etenivät laitoksen rakennuttamana EAKR -tukea saava Kestävästi kehittyvä Halosenlahden alue, jossa rakennettiin runkopaineviemäriä yli 13 km. Viemäriyhtymä rakensi matalapaineviemäriverkoston Kellon Asemakylälle. Johtokunta ja kunta tekivät päätökset Jokikylän Jokimutkan hankkeen runkojohdon osarahoituksesta. Myös hankkeen mahdollista EAKR tukea valmisteltiin. Saviaron vedenottamon kuntokartoitus valmistui ja varsinainen saneeraussuunnittelu käynnistettiin. Kiinteistöjen vesimittareita vaihdettiin 186 kpl. Halosenlahden runkopaineviemärin rakentaminen kilpailutettiin. Muut verkoston investoinnit ja vesimittarien vaihto ostettiin sopimusperusteisesti kunnan teknisiltä palveluilta. 10

11 Viemärisaneerauksen määrä vv metriä kappaletta metriä 0 putkea saneerattu betonikaivo muovikaivoksi 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO 6.1 Vesilaitos Pumpattu pohjavesimäärä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vedenkulutus laski noin 0,5 %. Verkoston hukkavesiprosentti oli 10 %, mikä on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ominaiskulutus laskettuna laskutetusta vedestä oli 124 l/as/vuosi ja pumpatusta vedestä 143 l/as/vuosi. Vesilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,51 / laskutettu kuutio ja 0,44 /pumpattu kuutio. Käyttökustannukset ovat laskeneet yli 14 % edellisestä vuodesta materiaalihankintojen ja palveluostojen vähenemisen vuoksi. Vesijohtoverkoston kunnossapito ostettiin kunnan teknisiltä palveluilta sopimusperusteisesti. Vesijohtoverkoston kunnossapidon kustannukset pumpattua vesikuutiota kohden olivat 0,14 /m³, mikä on 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verkostokilometriä kohden kustannukset olivat 0,40 /km, mikä on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten lasku johtuu mm. verkoston kunnossapidon ja vesijohtovuotojen korjaustarpeen vähenemisestä Keskimääräinen pumpattu vesimäärä oli m³/d, josta Saviaron vedenottamon osuus oli 592 m³/d (23 %) Onkamonselän 2028 m³/d (77 %). Onkomonselän vedenoton suhteellinen osuus on kasvanut edellisestä vuodesta 2 %. Käyttökustannukset ilman poistoja olivat Saviarossa 0, 45 /m³ (2007: 0,42 /m³) ja Onkamoselällä 0,12 /m³ (2007: 0,11 /m³). 11

12 Hukkavesiprosentin kehitys vv ,1 18,0 16, ,1 14, ,0 kuutiota vettä ,9 10,8 9,3 10,0 10,0 8,0 prosenttia Pumpattu pohjavesi Laskutettu talousvesi Hukkavesiprosentti vähennysten jälkeen ,0 4, , ,0 Vesilaitoksen käyttökustannukset vv ,70 0,60 0,50 euroa/ vesikuutio 0,40 0,30 Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/pumpattu vesikuutio 0,20 0,10 0, Vesijohtoverkostossa rekisteröitiin 35 häiriötä (vuoto, runkojohdon tai palopostin jäätyminen jne.), mikä on 15 enemmän kuin edellisenä vuonna. Pisimpään jatkunut vesijohtovuoto oli syksyllä Virpinimen suunnalla. 6.2 Viemärilaitos Voimakkaasti verkostosaneerauksesta johtuen puhdistamoille tulevat jätevesimäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 8 %. Laskutetun jäteveden määrä kuitenkin kasvoi 4,1 %. Vuoto- ja hulevesiä oli 11,1 %, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodelle 2015 asetettu 20 % vuoto- ja hulevesiprosentti näyttäisi ainakin lyhyellä tähtäimellä jo saavutetulta. 12

13 Viemärilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,97 (- 17 %) laskutettua ja 0,87 ( - 4,4 %) puhdistettua jätevesikuutiota kohden. Laskun syynä on jätevesimäärien väheneminen ja sitä kautta puhdistamopalveluiden määrän lasku sekä verkoston kunnossapitotöiden väheneminen. Vuoto- ja huleveden sekä viemärilaitoksen käyttökustannusten kehitys on esitetty ohessa. Keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli m³/d (2007: m³/d), josta Leton puhdistamolla käsiteltiin 835 m³/d (2007: 872 m³/d) ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamolla m³/d (2007:1 492 m³/d). Leton puhdistamon käyttökustannukset (sisältää myös poistot ja hallinnonkuluja) olivat 0,45 / m³. Keskuspuhdistamon puhdistamopalvelut maksoivat 0,56 /m³. Kertomusvuonna otettiin käyttöön 2 uutta jätevedenpumppaamoa Halosenlahden alueella. Jätevesimäärien ja vuoto- ja hulevesimäärien kehitys vv ,0 37,0 35,0 Käsitelty jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä Hule- ja vuotovesi% ,4 30,0 kuutiota vuodessa ,0 14,1 21,8 25,0 20,0 15,0 prosenttia 11,1 10, , ,0 Jäteveden käsittelyn kustannukset vv ,80 0,70 0,60 0,50 0,40 EKP:palvelut kuutiota kohti Leton jäteveden kustann./puhd. kuutiot 0,30 0,20 0,10 0, Viemäriverkossa rekisteröitiin 85 häiriötä (tukos, jäätyminen, muu häiriö). Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on laskenut 21:lla. Kiinteistöille purkautuneita viemäritulvia ei ollut. Toista kertaa käytössä ollutta 13

14 viemäriverkoston ennaltaehkäisevää pesua supistettiin määrällisesti noin puoleen edellisestä vuodesta. 7. TALOUSVESI Talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Valvontaviranomaisen edellyttämän valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otetaan kerran kuukaudessa (jatkuva valvonta) 5 verkoston pisteestä. Jaksottaisen valvonnan näytteet otetaan kerran vuodessa ja eräiden parametrien osalta kerran viidessä vuodessa. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettu viimeksi Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset. Raudan määrä tai/ja sameusluku ylittivät yhteensä viidessä näytteessä laatusuosituksen. Yhteenvetotaulukot laboratoriotuloksista ohessa. Kuukausikohtaiset laboratoriotulokset ovat luettavissa jatkuvasti Haukiputaan Veden nettisivuilta. Lisäksi laitos ottaa näytteet laitoksilta lähtevästä vedestä käyttövalvontana kerran kuukaudessa. Laitos seuraa myös raakaveden laatua ottamalla säännöllisesti näytteet raakavesikaivoista. Pohjavesialueiden tarkkailu tehdään ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Pohjavesialueilla seurataan pohjavesipinnan korkeutta, raakaveden laatua, pintaveden laatua ja korkeutta. Savaironkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty vuonna Onkamoselkä - Hietakangas pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna Jatkuva valvonta, vuosi 2008, määritys kerran kuussa MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS E.coli, (v) [pmy/100ml Koliformiset bakteerit [pmy/100ml] (v) Heterotrofinen pesäkeluku, +22 C [pmy/ml] Ei epätavallisia muutoksia (s) ph 8,21 6,88 7,74 6,5 9,5 (s) Sähkönjohtavuus 25 6,4 11,5 alle 250 (s) [ms/m] Väri [mg Pt/l] < 5 < 5 < 5 Ei epätavallisia muutoksia (s) Sameus [FTU] 2 0,15 0,59 Käyttäjien hyväksyttävissä Ei epätavallisia NH 4 -N, ammoniumtyppi [mg/l] muutoksia (s) 0,011 < 0,008 0,0081 0,5 (s) 14

15 Fe, rauta 0,3 0,01 0,062 0,2 (s) [mg/l] Mn, mangaani 0,14 0,001 0,036 0,05 (s) [mg/l] Haju hajuton hajuton hajuton Ei epätavallisia muutoksia (s) Maku mauton mauton mauton Ei epätavallisia muutoksia (s) Ulkonäkö väritön väritön väritön Ei epätavallisia muutoksia (s) Jaksottainen valvonta 2008, määritys kerran vuodessa Näytteet otettu: MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Enterokokit, kpl/100ml] (v) Permanganaattiluku [ mg/l] (s) NO 3, [mg/l ] 0,28 0,28 0,28 50 (v) NO 2 -N, [mg/l] 0,006 0,006 0,006 0,15 (v) Kokonaiskovuus, [mmol/l] 0,32 0,24 0,27 Cl, [mg/l] 3,5 3,5 3,5 250 (s) F, [mg/l] 0,12 0,12 0,12 1,5 (v) SO 4, [mg/l] 8,7 8,7 8,7 250 (s) Al, [mg/l] 0,007 0,005 0,0057 0,2 (s) Cd, [mg/l] < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,005 (v) Cr, [mg/l] < 0,003 < 0,003 < 0,003 0,05 (v) Cu, [mg/l] 0,0053 0,003 0, (v) Hg, [mg/l] < 0,0002 < 0,0002 < 0,0002 0,001 (v) Na, [mg/l] 9,6 9,6 9,6 200 (s) Ni,[mg/l] < 0,003 < 0,003 < 0,003 0,020 (v) Pb, [mg/l] < 0,004 < 0,004 < 0,004 0,01 (v) As, [mg/l] < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,01 (v) Jaksottainen valvonta, määritys kerran 5 vuodessa Näytteet otettu: ja MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Polysykliset aromaattiset < 0,1 0,10 (v) hiilivedyt, [µg/l] Bentso(a)pyreeni, [µg/l] < 0,01 0,01 (v) Antimoni, As, [µg/l] < 5 5,0 (v) Bentseeni, [µg/l] < 1 1,0 (v) Boori, B, [µg/l] < 0,5 1,0 (v) Syanidit, [µg/l] < (v) 1,2 -dikloorietaani, [µg/l] < 1 3,0 (v) Seleeni, Se, [µg/l] < 1 10 (v) Tetrakloori- ja trikloorieteeni < 2 10 (v) yhteensä, [µg/l] Kloorifenolit, [µg/l] < 1 10 (v) 15

16 8. JÄTEVEDEN LAATU Leton jätevedenpuhdistamo ympäristölupa on vuodelta 2007 ((Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ). Purkuvesistöön laskettavan jäteveden laatu on määritelty seuraavasti: BOD 7ATU enintään 20 mg/l O 2, puhdistusteho 90 % Fosfori enintään 0,7 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % COD cr enintään 125 mg/l, poistoteho vähintään 75 % Kiintoaine enintään 35 mg/l, poistoteho vähintään 90 % Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Jätevedet on lisäksi desinfioitava uimakaudella. Lupaehtojen mukaan Leton puhdistamolla suoritetaan velvoitetarkkailua kuusi kertaa vuodessa. Edellisenä vuonna Leton puhdistamolla esiintyneistä prosessihäiriöistä on päästy pitkälti eroon toisella vuosipuoliskolla. Tulevan jäteveden BOD -pitoisuus ylitti aika-ajoin laitoksen mitoitusarvon, jonka vuoksi BOD:n lupa-arvo ylittyi. Lähtevän veden pitoisuudet ylittyivät niukasti ensimmäisellä vuosipuoliskoilla niukasti, toisella vuosipuoliskolla lupaehdot täyttyivät. Prosentuaaliset poistotehot saavutettiin molempien parametrien osalta molemmilla vuosipuoliskoilla. Kiintoaine- ja COD vaatimukset saavutettiin. 1/2 2/2 koko vuosi BOD 7 mg/l poistoteho,% Fosfori mg/l 0,74 0,62 0,68 poistoteho,% COD cr mg/l poistoteho,% Kiintoaine mg/l poistoteho,% ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautteen rekisteröinti tapahtuu pääosin kirjallisten yhteydenottojen kautta. Laitoksella ei ole resursseja kerätä suullisten palautteiden määrää ja laatua rekistereihin toimistolle tullutta palautetta lukuun ottamatta. Asiakkailla on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta laskutusohjelmaan liittyvän KulutusWebin tai nettisivujen palautelinkin kautta ja lähettämällä sähköpostia laitoksen sähköpostiosoitteeseen.. Suurin osa palautteesta tulee kuitenkin puhelimitse päivystäjille ja muulle laitoksen henkilöstölle. Vedenjakelunkatkosten yhteydessä puhelutulva on suurimmillaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta palautteesta, vaan tilannetiedon saannista ja antamisesta. 16

17 Kertomusvuonna ei tehty varsinaista asiakastyytyväisyystutkimusta. Seuraava tutkimus tehdään keväällä Ohessa tietoa edellisten tutkimusten tuloksista. Arvosanat veshuoltolaitoksen toimintaa ja veden laatua kuvaaville ominaisuuksille vuosina 2000, 2002, 2006 Veden hinnoittelu 7,81 Vesilaitoksen tiedotustoiminta 7,4 Veimäreiden hajuttomuus 8,22 Vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin 8,38 Vesilaitoksen toiminnan uskottavuus 8,46 Viemäreiden toimivuus 8,52 Vesilaitoksen asiakaspalvelu 8,65 Veden laskutuskäytäntö Vesikatkosten pituus Vesikatkosten lukumäärä 8,57 8,95 9,04 Tutkimus 2006/6 Tutkimus 2002/12 Tutkimus 2000/12 Veden toimitusvarmuus 8,99 Veden hinta 7,08 Veden paine 8,69 Veden maku 8,91 Veden jakelun katkottomuus 9,2 Veden haju 9,04 Veden väri 8,

18 10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtokunnan vuodelle 2008 määrittämät tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite Mittari Toteutumistilanne Sähköisen laskutuksen käyttöönotto Ohjelma käytössä Ohjelman käyttöön otto on viivästynyt ohjelmatoimittaja testausten vuoksi. Sähköinen laskutus on käytössä keväällä Viestintä/tiedotussuunnitelman laadinta ja käyttöönotto Varavoimalähteen hankinta Valmiussuunnitelman edellyttämät toimenpiteet tehty Laitoksen vastuulla olevat pienet suojaustoimenpiteet tehty pohjavesialueilla suojelusuunnitelmien mukaisesti Ketunmaan kaivon tuoton lisääminen Suunnitelma valmis ja käytössä Varavoimalähde käyttökunnossa Työt tehty Toimenpiteet tehty Onkamonselän vedentuotanto kasvanut 150 m³/d Suunnitelma hyväksytty ja käytössä. Ensimmäinen asiakastiedote jaettiin joulukuussa Varavoimalaite kilpailutettu ja tilattu joulukuun alussa. Laite saatu helmikuussa Työt on tehty tai ne ovat käynnissä 92 %:ssa toimenpiteistä. Pienet suojaustyöt tehty. Onkamonselän pohjavesialtaiden suojaustyön valmistelut tehty joulukuussa, varsinainen työ käynnistynyt helmikuussa Ketunmaan kaivon tuotto on putkistopuhdistuksen ansiosta kasvanut n. 150 m³/d, mutta raakaveden laatu on heikentynyt suuremman ottomäärän vuoksi raudan osalta. Ottomäärä on sen vuoksi kasvanut vain 100 m³/d. Onkamo I:n veden esikäsittelyn suunnittelu Suunnitelma valmis Onkamo 1:n esikäsittelyn suunnittelu on tilattu. Suunnittelutyö ei ole edennyt merkittävästi vuoden 2008 aikana. Laaditaan sulkusuunnitelma erilaisia häiriötilanteita varten Linjaventtiilien uusiminen ja lisärakentaminen Suunnitelma valmis Työ tehty 50 % (2008) Vesitornin alueen sulkusuunnitelma on tehty. Muiden alueiden osalta työ on kesken. Uusittuja venttiileitä 4 kpl, uusia 9 kpl. Verkoston silmukoinnin lisääminen etenkin pohjoisosissa kuntaa, suunnitelman laadinta Suunnitelma valmis Suunnittelu käynnissä. 18

19 Saviaron vedenottamon kuntotarkastelu ja yleissuunnitelma Suunnitelma valmis Kuntokartoitus tehty, saneeraussuunnitelman laadinta on käynnissä. Pohjoisten osien paineenkorottamon uusimissuunnitelman tarkistaminen Suunnitelma valmis Suunnitelma on asemapiirrosta vaille valmis. Vesitornin venttiilijärjestelyiden uusiminen Työ tehty Venttiilien kunto on todettu myöhemmissä tarkastuksissa hyväksi, joten uusimistarvetta ei ole. Saneeraussuunnitelman määrätietoinen toteuttaminen tarvittaessa urakalla Kiinteistöjen saostuskaivojen ohitustyön seurannan parantaminen Asemakaava-alueen kiinteistöjen viemäriin liittymisen vauhdittaminen Vuoto- ja hulevesiprosentti kääntynyt selvään laskuun Ohitettu 97 % Liittymisaste 100 % asemakaava-alueilla Vuoto- ja hulevesien määrä on pienentynyt selvästi, voimakkaan saneeraustoiminnan ansiosta. Saostuskaivojen ohitus on edennyt hyvin viime vuosina. Asemakaava-alueiden ohittamattomien saostuskaivojen määrä on korkeintaan 3 %. Liittymissopimukset on tehty muutamaa vähän vettä käyttävää kiinteistöä lukuun ottamatta. Viimeiset liitostyöt tehdään kesän 2009 aikana. Mittakaivojen lisääminen verkostoon vesijohtovuotojen havainnointiin ja painetason seurantaan Suunnitelma tehty Otettu käyttöön vähintään yksi uusi mittakaivo (2008) Rakennettu kaksi mittakaivoa Halosenlahden alueelle. 19

20 11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS Perusmaksut, vesi , , ,73 Perusmaksut, jätevesi , , ,03 Vesimaksut , , ,74 Jätevesimaksut , , ,43 Sakokaivolietteen käsittelymaksu , , ,60 Tilaustyöt , , ,55 Liikevaihto , , ,08 Valmistus omaan käyttöön 2 535, ,57 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,21 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,69 Palvelut Palvelujen ostot , , ,66 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,18 Henkilöstösivukulut , , ,14 SUMU-poistot , , ,39 Liiketoiminnan muut kulut Muut kulut , , ,31 Liikeylijäämä , , ,92 Korkotuotot , , ,92 Muut rahoitustuotot , , ,99 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -634,33-595,27-1,42 Korvaus peruspääomasta , , ,00 Muut rahoituskulut 25,24-29,28-36,56 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , , ,85 20