(Tulevia) kansalaisia kurittamassa: Oppikoulujen sukupuolittuneet rangaistuskäytänteet

Transkriptio

1 (Tulevia) kansalaisia kurittamassa: Oppikoulujen sukupuolittuneet rangaistuskäytänteet Karoliina Puranen HYTTI-seminaari, Jyväskylä

2 Yhteystiedot Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos Väitösprojektin työnimi (toistaiseksi): Koulukuri, oppilaan sukupuoli ja yhteiskunnallinen asema sekä arviointi suomalaisissa oppikouluissa 1900-luvun alussa

3 Esityksen rakenne 1.Rangaistuskirjat 2.Kasvatus, kansalaisuus ja rangaistukset 3.Koulujärjestys Alustavia tuloksia

4 Lähde: Helsingin suomalaisen normaalilyseon rangaistuskirja

5 Kasvatus, kansalaisuus ja rangaistukset Kansalaisyhteiskunnan rakentaminen korostui suomalaisessa koulutuspolitiikassa erityisesti 1900-luvun alussa (esim. Rantala 2001) Erot esim. mies- ja naiskansalaisuuden välillä määrittivät koulutusta ja koulukasvatusta (esim. Kaarninen 1995; Meinander 1994) Myös kurilla ja rangaistuksilla suuri merkitys koulukasvatuksessa (Landahl 2013; Launonen 2000; Ojakangas 1998) Rangaistukset opetusvälineitä kansalaiskasvatuksessa?

6 Koulujärjestys 1872 Lyseoissa ja yhteiskouluissa sallitut rangaistukset 1. Varoitus 2. Erottaminen tovereista 3. Muutto alimmaiseksi luokassa 4. Jälki-istunto 5. Ankara varoitus 6. Karsseri 7. Kehotus lähteä koulusta 8. Määräaikainen erotus 9. Erotus Tyttökouluissa sallitut rangaistukset 1. Varoitus 2. Erotus Lainsäädäntö tuotti sukupuolittuneita rangaistuskäytänteitä!

7 Alustavia tuloksia Vasa svenska samskola: rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset Rangaistus Pojat Tytöt % Jälki-istunto ,6% Varoitus ,8% Muistutus ,2% Ankara muistutus ,8% Määräaikainen erotus 9 0 3,6% Ankara varoitus 6 1 2,8% Karsseri 4 0 1,6% Kehotus lähteä koulusta 3 0 1,2% Erotus 3 0 1,2% Muu 6 0 2,4% Rangaistusta ei merkitty 0 0 0,0% Yhteensä ,2% Yhteensä 250 rangaistusta merkittiin koulun rangaistuskirjaan vuosina , mutta 2 tapauksessa oppilaan sukupuoli on epäselvä. Noin 65% koulun oppilaista oli tyttöjä vuosina (Pensar 1957, 69)

8 Alustavia tuloksia Vaasan lyseo: Rangaistuskirjaan merkityt rangaistukset Rangaistus Määrä % Jälki-istunto ,62% Karsseri 30 1,37% Määräaikainen erotus 15 0,68% Ankara varoitus 9 0,41% Ruumiillinen kuritus 4 0,18% Erotus 1 0,05% Kehotus lähteä koulusta 1 0,05% Rangaistusta ei merkitty 14 0,64% Yhteensä ,00% Vaasan lyseo: vuosina koulun keskimääräinen vuosittainen oppilasmäärä oli 200 (Arve 1930, 85). Vasa svenska samskola: vuosina koulun keskimääräinen vuosittainen oppilasmäärä oli 221 (Pensar 1957, 69).

9 Alustavia tuloksia Yleisimmät rikkeet, joista poikia syytettiin: epäjärjestys, vilkkaus, häiritsevä tai sopimaton käytös Yleismmät rikkeet, joista tyttöjä syytettiin: lunttaaminen, vilppi, epärehellisyys Tyttöjä rangaistiin kuitenkin vain harvoin!

10 Johtopäätöksiä Pojat ankaramman kurin kohteena Sotilaallinen kuri? Naiskansalaisuus vaati erilaista kontrollointia? Sukupuoli määritti myös oppilaiden käytöstä Tytöt ja pojat käyttäytyivät kuten heidän oletettiin käyttäytyvän Pojat ovat poikia Koulujen rangaistusjärjestelmä tuotti ja vahvisti kansalaisihanteita: etenkin mitä tulee mieskansalaisuuteen.

11 Lähteet: Alkuperäislähteet Rangaistuskirjoja, oppilasmatrikkeleita ja arvosanaluetteloita seuraavista arkistoista: Helsingin kaupunginarkisto, Läröverket för gossar och flickor arkiv Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen lyseon arkisto Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Tampereen tyttölyseon arkisto Kansallisarkisto, Helsingin normaalilyseon arkisto Kansallisarkisto, Svenska filiclyceet i Helsingfors arkiv Vaasan maakunta-arkisto, Vaasanpuistikon yhteislyseon arkisto Vaasan maakunta-arkisto, Vasa svenska samskola arkiv Alkuperäiskirjallisuus Arve, F. E. (1930). Katsaus koulun vaiheisiin vv In Järviluoma, A. (Toim.), Vaasan suomalainen lyseo (s ). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry. Alkio, P. (1980). Koulumuistoja Vaasan Lyseosta. In Rapila A. K. (Toim.) Vaasan Lyseo (s ). Vaasa: Vaasan lyseon entiset oppilaat ry. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle, Suomen Asetuskokoelma, , No. 26/1872. Pensar, L. (1957). Vasa svenska samskola Jubileumsskrift. Vaasa: Vasa svenska samskola

12 Lähteet: Kirjallisuus: Ikonen, R. (2011). Korkeasti koulutetun ihmisen ihanne. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s ). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kaarninen, M. (1995), Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5. Helsinki: Suomen historiallinen seura Kaarninen, M. (2011). Oppikoulu yhteiskunnan rakentajana. Teoksessa: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (Toim.), Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (s ). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Landhal, J. (2013). The eye of power(-lessness). On the emerge of the panoptical and synoptical classroom. History of Education, 42 (6), Launonen, L. (2000), Eettinen kasvatusajattelu suomalaisen koulun pedagogisissa teksteissä 1860-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and social research 168. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Meinander, H. (1994). Towards a bourgeois manhood: Boys physical education in Nordic secondary schools Helsinki: The Finnish Society od Sciences and Letters. Ojakangas, M. (1998). Lapsuus ja auktoriteetti: Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen. Tutkijaliiton julkaisu 85. Helsinki: LIKE. Rantala, J. (2001). Political Ethos of Model Citizen Ensuring the Correct Political Attitude of Elementary School Teachers During the First Decades of Finland s Independence. Teoksessa: Ahonen, S. & Rantala, J. (Toim.), Nordic Lights. Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries, (s ). Helsinki: Finnish Literature Society. Tuomaala, S. (2004). Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi: Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca historica.