Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa. Lauri Kuukasjärvi

Transkriptio

1 Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa Lauri Kuukasjärvi

2 Maakunnan kehittämisen malli

3 Uusimaa-ohjelma 2.0

4 Mikä on Uusimaa-ohjelma 2.0? Maakuntaohjelma Maakunnan visio ja strategiset painopisteet Kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet Valmistelu yhdessä eri sidosryhmien kanssa Perustana vuonna 2016 toteutettu Uudenmaan tulevaisuustarkastelu Maakuntavaltuusto vahvisti 5/12/2017 Yksi osa tulevan maakunnan strategiaa. Ohjelma kuvastaa yhteistä tahtoa koko maakunnan tulevaisuudesta.

5 VISIO 2050 Cool and the most Vibrant region in Europe Euroopan virkein ja viilein maakunta 2050 Europas coolaste och piggaste landskap 2050

6

7 Strateginen painopiste: Hyvinvoiva ja osaava uusmaalainen

8 Tavoitteet Tulevaisuuden osaavat uusmaalaiset Kansainvälisyydestä vahvuutta Parhaat hyvinvointipalvelut, aktiiviset asukkaat Turvallisuutta solidaarisuudesta

9 Strateginen painopiste: Menestyvä ja vastuullinen bisnes

10 Tavoitteet Uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä Liiketoimintaa kiertotaloudesta Kansainvälistä osaamista ja investointeja Elinvoimaa startupeista ja pk-yrityksistä

11 Strateginen painopiste: Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta

12 Tavoitteet Hiilineutraali Uusimaa 2035 Kestävä ja turvallinen Uusimaa Elämyksiä ja huolenpitoa luonnosta Helposti liikkeelle, varmasti perille

13 Verrokkialueet Euroopassa

14 Uusimaa Kilpailukyky RCI 2016 Yleinen kilpailukyky 11. (263 alueen vertailussa) Teknologiset valmiudet 7. Liike-elämän kehittyneisyys 37. Innovaatiot 5. Työmarkkinoiden toimivuus 45.

15 Uusimaa Kilpailukyky RCI 2016 Teknologiset valmiudet 7. Uusimman teknologian saatavuus, Teknologian käyttöönotto yleisesti, Yrityksissä tapahtuva teknologian omaksuminen, Teknologian siirto ja ulkomaiset investoinnit (FDI), Kiinteän laajakaistan yleisyys Yritysten online-toiminta: ostotoiminta, tilausten vastaanotto Liike-elämän kehittyneisyys 37. Työvoiman määrä: Rahoitus ja vakuutusala, Kiinteistötoiminta, Tieteelliset ja tekniset alat sekä mainittujen alojen hallinto- ja tukitoiminnot Pk-yritysten välinen innovatiivinen yhteistyö

16 Uusimaa Kilpailukyky RCI 2016 Innovaatiot 5. Patentit; yhteensä, hightech, ICT, biotekniikka, Tieteelliset julkaisut, T&K investoinnit, Tutkimus- ja tietointensiivisten alojen työlliset hightech vienti, myynti uusille markkinoille Työmarkkinoiden toimivuus 45. Työllisyysaste, Työttömyysaste, Pitkäaikaistyöttömyys, Naistyöttömyys, Naisten ja miesten työttömyysaste ja työllisyysaste Työvoiman tuottavuus, NEET,

17 Voisimmeko luoda tulevaan maakuntaan yhden toimivan ekosysteemin - Uusimaa 2.0?

18 ELINVOIMATOIMIALA UUDESSA MAAKUNNASSA Eero Venäläinen

19 2030 VISIO KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue elää ja toimia. EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka 2,0 milj. asukasta 1. Ihmiset ja hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Painopisteet 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura LUONNOS 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa LÄHTÖTILANNE EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 1,7 milj. asukasta

20 Elinvoimatoimiala Uudellamaalla - tehtävien järjestämissuunnitelma Maakuntapolitiikka / Kehittämispalvelut Maakuntaohjelma Elinkeinot ja innovaatiot Alueiden käyttö Liikennejärjestelmä ja tienpito Ympäristö- ja luontopalvelut Ennakointi ja tiedontuotanto Kansainvälinen yhteistyö Rahoituspalvelut Rakennerahastot (EAKR ja ESR) Maaseuturahoitus Kansallinen aluekehitysrahoitus Ympäristörahoitus EU-palvelu Interreg-ohjelmat, Central Baltic -info Kasvupalvelut Yrityspalvelut Työllisyyspalvelut Maahanmuutto Maatalouspalvelut Viljelijätuet Valvonta Lomitus Joitakin lukuja: Resurssit: noin 1000 htv ml. kasvupalvelut Kasvupalveluiden volyymi M / vuosi EAKR-rahoitus noin 125 M / ohjelmakausi ESR-rahoitus noin 30 M / ohjelmakausi (Uusimaa) Maaseuturahoitus noin 70 M / ohjelmakausi Viljelijätuet noin 100 M / vuosi Tienpito 100 M / vuosi

21 Elinvoimatoimitoimiala, hankesalkut Sparraus -ryhmä 1 Sparraus -ryhmä 4 Tilannekuvapalaverit Maatalouspalvelut Elinvoimatoimialan valmistelutiimi Rahoitus -palvelut Maakuntapolitiikka Kasvupalvelut Sparraus -ryhmä 2 PKS- kasvupalveluvalmistelu Yrittäjä- Foorumi Koordinaatioryhmä - seuraa, ohjaa Sparraus -ryhmä 3

22 Jos ja kun Uudenmaan maakunta syntyy, mikä muuttuu? Järvenpää Markus Sovala, muutosjohtaja

23 Paljon uusia asioita - Syntyy ensimmäistä kertaa kunnista riippumaton maakunnallinen toimija omin tehtävin, budjetein ja omin agendoin (= MAAKUNTASTRATEGIA) - jolla on maakuntien rahoitusjärjestelmän (=ei verotusoikeutta) vuoksi aiempaa voimakkaampi tarve maakunnalliseen edunvalvontaan samalla suuren koon vuoksi myös mahdollisuus siihen. - Paradoksi: suunniteltaessa maakuntien Suomea suunnittelija ei muistanut että samalla syntyy suuri voimakeskittymä Uudellemaalle - Yksi Edunvalvonnan pääviesteistä: Suomeen tulee maakuntaa; Uusimaa 2019 on supermaakunta - Suuren koon ja vallan vastapainona tulee suuri vastuu % valtionverosta kerätään Uudellamaalla; ei ole merkityksetöntä mitä muualla Suomessa tapahtu. - Vaikean syntyprosessin jälkeen ja vastapainoksi on pystyttävä parempaan ; olisi yhteiskunnallisesti kestämätöntä jos Uudenmaan maakunnan perustamisen seurauksena ei pystyttäisi: - vastaamaan ikääntymisen aiheuttamaan palveluhaasteeseen aikaisempaa paremmin - edunvalvonnassa nykyistä parempiin tuloksiin.

24 mutta maapallo jatkaa radallaan - Maakunnan toiminnallisen ja edunvalvonnallisen onnistumisen ehdoton edellytys on hyvä kuntasuhde- ja yhtyeistyö. - Tehdäänkö nyt tarpeeksi töitä sen eteen? - Valtioneuvosto ei voi ja eikä halua ottaa vuosittain ja jopa kuukausittain kantaa Uudenmaan (ja muiden 17 muun maakunnan) rahoituksen riittävyyteen. - Maakunnille nyt esitetty rahoitusjärjestelmä jää väliaikaiseksi? - Nykylainsäädäntöön maakunnille rakennettu osittainen itsehallinto tukahtuu omaan mahdottomuuteensa ajatus siitä että ministeriöt ohjaisivat vaaleilla valitun valtuuston johtamaa maakuntaa ei ole kestävällä pohjalla. - Suurimpien maakuntien itsehallinto vahvistuu asteittain, pienemmät yhdistetään niihin joko de jure tai de facto? Syntyy vasallimaakunnat? - Palveluiden saatavuus, taso ja organisoimisen tapa pysyvät koko 2020-luvun vaikeina teemoina. Ikääntymisen aiheuttama hoivatarpeen kasvu on vasta edessä.