LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset

Transkriptio

1 LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset Visio: Vuonna 2030 Uusimaa on Euroopan paras alue elää ja toimia. Työskentelemme sen eteen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on EU:n hyvinvoivimmat asukkaat ja että olemme kilpailukykyisin alue pohjoiseurooppalaisten verrokkien joukossa. Vision suunnassa kehittymistä seurataan EU-tason hyvinvointi- ja kilpailukykymittareilla (SPI- ja RCI-indeksit). Visiomme tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta. Visiomme toteutuminen edellyttää, että maakunnassa tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Vuonna 2030 Uusimaa on ilmastoviisauden ja hiilineutraaliuden kansainvälistä huippua. Olemme edelläkävijä teknologian kehityksessä sekä useilla tulevaisuuden aloilla, joilla tarvitaan huippuosaamista ja saumatonta yhteispeliä. Alueen työllisyyttä pitkään vaivannut työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on saatu vuoteen 2030 mennessä hallintaan, kun uusia ratkaisuja on otettu käyttöön eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja työnantajien kanssa. Vuonna 2030 älykäs teknologia on arkipäivää Uudellamaalla. Se on tehnyt monet vielä 2010-luvun lopulla tärkeät fyysiset sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot ja -konseptit tarpeettomiksi. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ja palvelut on integroitu ihmisten koteihin ja älylaitteisiin. Palvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan, oikea-aikaisesti ja tukevat ennaltaehkäisyä. Alueen edelleen kasvava ikääntynyt väestö asuu teknologia-avusteisesti ja lähiyhteisöjen tukemana lähes poikkeuksetta kotona tai kodinomaisesti. Tarvittavat fyysiset käynnit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa ovat lyhentyneet ja ikääntyneet palaavat yhä useammin takaisin tavallisen elämän pariin mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen. Vuonna 2030 maakuntakonserni, kaupunki- ja kuntakonsernit ja näiden kumppanit ovat panostaneet yhdessä pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, tätä kautta kasvavina veroeuroina alueella sekä raskaimpien ja kalliimpien julkisten palvelujen tarpeen vähentymisenä. Maakunnan visiota tavoitellaan neljän strategisen painopistealueen kautta, joille on määritelty strategiset tavoitteet ja indikaattorit: 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Strateginen painopiste 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä Maakuntaa rakennetaan ja kehitetään sen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä varten. Maakunnan ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla maakunnan kaiken toiminnan keskiössä. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä keskeinen muutosajuri on, että yhä useammat ihmiset haluavat kantaa laajasti vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan, joka mielletään laajasti mielen ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Ilmiöön liittyy myös yhä useammin älykkään teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Samalla terveyttä ja hyvinvointia uhkaa syrjäytymiskehitys ja sen syveneminen sekä myös periytyminen.

2 Uudenmaan erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. Alueen väestö myös ikääntyy nopeasti. Haasteisiin voidaan tarttua asettamalla ihminen ja ihmisten hyvinvointi keskiöön. Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tukevat alueen kunnat, maakunta ja muut toimijat yhteistyössä. Tavoite 1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä Uuden maakunnan toiminnalla ja myötävaikutuksella tavoitellaan tilannetta, jossa Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja viranomaisten kesken, aivan erityisesti maakunnan ja kuntien välillä. Tavoitteen suunnassa etenemistä seurataan EU-tasoisen sosiaalisen kehityksen indeksin (SPI Social Progress Index) kautta, jonka mukaan Uusimaa on EU:n 7. hyvinvoivin alue (2016) ja yhteensä viiden verrokkialueen vertailussa sijalla 2 (Uusimaa, Tukholman lääni, Kööpenhaminan seutu, Pohjois-Hollanti/Amsterdam sekä Hampurin osavaltio). Tavoite 2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat Väestön hyvinvoinnin ja terveystilanteen paraneminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ovat myös kansallisia maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteita. Uudenmaan lähtötilanne väestön hyvinvoinnin ja terveystilanteen osalta on kansallisiin keskiarvoihin perustuvassa vertailussa hyvällä tasolla. Kuitenkin erityisesti suurten kaupunkien sisällä sekä maakunnan kuntien välillä on suuria eroja. Samoin sosioekonomiset erot ovat maakunnan sisällä suuria. Tavoite 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee Strategiseksi erityisteemaksi Uudenmaan strategiassa on valittu lasten ja nuorten hyvinvointi. Tämä on strateginen investointi tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin sekä syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisella voidaan saavuttaa sekä kestäviä hyvinvointihyötyjä että ajan mittaan myös toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy lopulta koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, kasvavina veroeuroina sekä vähentyvänä sote-palvelujen tarpeena. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on erityisen keskeisessä roolissa maakunnan ja alueen kuntien välinen yhteistyö. Tavoite 4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä Kohtaamalla ja tunnistamalla ihmisen tilanne oikein asiakas voidaan ohjata juuri hänelle ja hänen ajankohtaiseen tilanteeseensa sopivien palvelujen pariin. Vaihtoehtoisesti voidaan käynnistää ennaltaehkäiseviä toimia tai palveluja. Tavoitteena on, että kaikkein raskaimpien palvelujen tarve vähenisi toimivan ja ennakoivan asiakaskeskeisen työn kautta. Lisäksi tärkeää on, että paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat voisivat lopulta kuntoutua keveämmän tuen piiriin. Asiakaslähtöisyys puolestaan edellyttää asiakkuuksien hallinnan työkaluja, kuten asiakasryhmittelyä ja asiakastiedon yhtenäistämistä maakunnassa.

3 Tavoite 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy Asukkaat ovat maakunnan kehittämisen voimavara, sillä heillä on runsaasti arjen, maantieteellisten olosuhteiden ja eri alojen asiantuntemusta. Tavoitteena on houkutella Uudenmaan asukkaita osallistumaan maakunnan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen monin eri keinoin. Näin maakunnan aluetta ja sen palveluja kehitetään asukkaiden näkemyksen ja tiedon pohjalta. Tutkimustieto osoittaa, että ihmiset haluavat edelleenkin vaikuttaa ja osallistua julkiseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen kehittämiseen, mutta vaikuttamisen kanavia tulee kehittää ja monipuolistaa. Tavoite 6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö Uusimaa on Suomen metropolimaakunta, joka tarjoaa hyvin monipuolisia elinympäristöjä urbaaneista kaupunkiympäristöistä haja-asutusalueisiin. Tavoitteena on, että asukkaat olisivat yhä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen sekä ympäristön tilaan. Sujuvaa arkea edistää se, että yhä useampi uusmaalainen voi käyttää joukkoliikennettä. Hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistäviä elinympäristöjä kehitetään maakunnassa eri tahojen, erityisesti kuntien ja maakunnan välisellä yhteistyöllä. Strateginen painopiste 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 prosenttia tuotetaan Uudellamaalla. Uudenmaan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes henkilöä vuodessa. On huolehdittava siitä, että kasvavalle väestölle löytyy asuntoja sekä opiskelu- ja työskentelypaikkoja sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävä kasvu on hyvinvoinnin edellytys. Se tarkoittaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävien ratkaisujen hakemista. Kestävä kasvu ja suotuisa kehitys Uudellamaalla edellyttää yhtenäisyyttä ja alueen eri toimijoiden yhteistyötä. Maakuntaorganisaatio haluaa toimia tässä sillanrakentajana. Suomen metropolimaakunnan kestävä kasvu edistää samalla koko valtakunnan kehitystä. Tavoite 7. Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa Alueellisen kilpailukyvyn indeksin (RCI) mukaan Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella on 14. (2016) ja yhteensä viiden verrokkialueen (Uusimaa, Tukholman lääni, Kööpenhaminan seutu, Pohjois- Hollanti/Amsterdam sekä Hampurin osavaltio) joukossa 3 Uuden maakunnan toiminnalla ja myötävaikutuksella tavoitellaan nousua kolmannelta sijalta kaikkein kilpailukykyisimmäksi alueeksi edellä mainittujen pohjoiseurooppalaisten verrokkialueiden joukossa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ja yhtenäisyyttä alueen eri toimijoiden kesken. Maakunnan on toiminnallaan luotava edellytyksiä yhteistyölle. Tavoite 8. Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy Maakunta alueena muodostaa ns. alueellisen ekosysteemin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemin kehittyminen suotuisasti edellyttää yhdessä tekemistä ja avointa tiedonvaihtoa. Huomio on siirrettävä organisaatiotasolta systeemitasolle. Maakunta- ja sote-uudistuksen

4 toteuttaminen Uudenmaan alueella on erittäin haastava prosessi. Uudistukseen liittyy lukuisia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita sekä mukana olevissa organisaatioissa että kansalaiskeskustelussa. Uudistuksen onnistuminen asukkaiden parhaaksi edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista eri toimijoiden välillä. Tavoite 9. Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on silti pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. 10. Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja vetovoimaisiin keskuksiin. Uusimaa on kaksikielinen ja kielellisesti rikas alue. Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Siksi alueen kehittämisen on perustuttava vahvasti kansainvälisyyteen ja alueen toimivaan markkinointiin kansainvälisille sijoittajille ja matkailijoille. EU-tason toiminta ja näkyvyys ovat myös keskeinen osa maakunnan kansainvälistä ulottuvuutta. Maakunnan kasvua ja palveluverkostoa keskitetään pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseuduille, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin. Monikulttuurisuus on Uudenmaan alueen voimavara. Monikulttuurisuus tulee tulevaisuudessa entisestään lisääntymään. Uusimaa on myös maamme suurin kaksikielinen maakunta ja kaksikielisyys on keskeinen vahvuutemme myös tulevaisuudessa. Tavoite 11. Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulkumuotoihin sekä digitalisaatioon. Uusimaa on Suomen vetovoimaisin markkina-alue ja sillä on maamme mittakaavassa paras kansainvälinen ja kansallinen saavutettavuus erityisesti lento-, meri-, raide- ja tieyhteyksiltään. Helposti saavutettavat yhteiskunnan palvelut muodostavat perustan yritystoiminnalle ja ihmisten hyvälle elämälle. Vuonna 2017 tehdyn saavutettavuusanalyysin mukaan joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla asuu 81 prosenttia uusmaalaisista. Kansainvälisesti Uudenmaan saavutettavuudessa on kuitenkin paljon parantamisen varaa. Alueella liikkumista haastaa ruuhkautuminen. Tavoitteena on, että ihmisten kulkutavat muuttuvat jalankulkua, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä suosivaksi. Tavoite 12. Kestävä ja luonnoltaan monimuotoinen maakunta, joka on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä Uudenmaan erityispiirre on uniikki yhdistelmä urbaaneja alueita ja monimuotoista luontoa vesistöineen yhdistettynä kansainvälisesti verraten korkeatasoiseen turvallisuuteen. Uudellamaalla pyritään kohti maailman houkuttelevimpia päästöttömiä liikkumismuotoja, älykkäimpiä kaupunkienergiaratkaisuja ja ympäristöpositiivisen rakentamisen edelläkävijyyttä. Haluamme myös, että Uudeltamaalta löytyy johtavia kiertotalouskaupunkeja sekä resurssiviisaita kaupunkilaisia ja yritystoimintaa. Ilmastoviisaudella tarkoitetaan älykkäitä ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistämään vähähiilisen ja ekologisen yhteiskunnan kehittämistä. Uusimaa

5 haluaa olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta. Hiilineutraaliuteen pyritään kehittämällä energiaratkaisuja, liikennettä, yhdyskuntarakennetta sekä uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä vaikuttamalla ruokaketjuun ja ihmisten valintoihin. Kaupunkiseudut ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudenmaan kunnista hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 tai aiemmin ovat asettaneet Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, koko Raaseporin seutukunta (Hanko, Inkoo, Raasepori) sekä Siuntio. Nämä kunnat edustavat yli 80 prosenttia koko Uudenmaan maakunnan asukkaista. Tämä haastaa ja kannustaa kaikkia Uudenmaan kuntia ja myös muita maakuntia ilmastotalkoisiin. Strateginen painopiste 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut Maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmislähtöisyys, asiakasymmärrys sekä rohkeus uudistaa ja uudistua. Keskeisenä muutostrendinä on asiakkaiden vaatimustason kasvaminen: asiakkaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. He odottavat ja vaativat palveluilta ja erityisesti palvelukokemukselta enemmän kuin ennen. Mm. sosiaalisen median mahdollisuudet sekä avoin data avaavat näkökulmia ja tuovat uusia mahdollisuuksia verkottua, vaikuttaa ja vaatia. Samalla älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomia palveluprosesseja yhä laajemmin, vaivattomammin sekä kustannustehokkaammin. Ominaista ajallemme on myös se, että hierarkkiset palvelurakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. Verkostomaiset rakenteet puolestaan edellyttävät ekosysteemiajattelua, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemissä tarve tehdä yhdessä murtaa perinteisiä organisaatiolähtöisiä ajattelu- ja hallintamalleja. Vastatakseen edellä kuvattuihin muutosilmiöihin tulee palvelujen uudistamisen perustua rohkeudelle tutkia, kehittää, innovoida, kokeilla, pilotoida ja ottaa käyttöön uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti. Tavoite 13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta Uudellamaalla on hyvät lähtökohdat uudistaa palveluita hyvinvointi- ja terveysteknologiaa hyödyntäen. Alueella sijaitsee sekä kansainvälisiä huippuyliopistoja ja tutkimuslaitoksia että alaan liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa runsaasti harjoittavia kuntia ja kuntayhtymiä. Kehittämällä ja ottamalla rohkeasti käyttöön älykästä teknologiaa hyödyntäviä palveluita ja palveluprosesseja voidaan parantaa palvelujen laatua ja vähentää riippuvuutta fyysisestä palveluverkostosta. Esimerkiksi keinoälyn hyödyntäminen ja terveystiedon suuren mittakaavan analytiikka tarkentavat diagnooseja ja nopeuttavat hoitopolkuja. Osaamisen ja hoidon vaikuttavuuden jatkuva kehittyminen tuo säästöjä ja lisää terveyttä. Teknologia puolestaan mahdollistaa ikääntyvän väestön asumisen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Tavoite 14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä. Maakunta- ja sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Maakunta toimii vahvana palvelujen järjestäjänä. Tuotantoa operoi paitsi maakunnan oma tuotanto, myös yksityinen palvelutuotanto, jonka suhteellinen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Asetelma edellyttää entistä vahvempaa tiedolla johtamisen kulttuuria ja välineitä, joilla maakunta palvelujen järjestäjänä voi asettaa

6 tavoitteita ja seurata palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tavoitteiden asettamista sekä seurantaa toteutetaan yhtenäisen viitekehyksen kautta, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon: Palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus: asiakkaan kokemus kuulluksi ja autetuksi tulemisesta sekä osallisuudesta ja palveluun pääsystä viiveettä Henkilöstökokemus: palvelut tuottavan henkilöstön työhyvinvointi Tuottavuus: tuotos-panos-suhde sekä kustannuksia lisäävän hukan poistaminen palveluprosesseissa Vaikuttavuus: asiakkaan saama apu ja tavoiteltu muutos sekä palvelun laatu ja tavoitteiden saavuttaminen Tavoite 15. Tuloksellinen tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminta (TKIO), joka tukee alueellista ekosysteemiä ja palvelujärjestelmää ja jossa parhaat käytänteet leviävät. TKIO-toiminta on riittävästi resursoitua. Uusimaa on huipputeknologian ja -osaamisen alue, johon on keskittynyt merkittävä osa Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä opetuksesta ja koulutuksesta (TKIO). TKIO-toimintaan liittyvään tuloksellisuuteen ja yhteistyöhön alueen eri toimijoiden välillä tulee kuitenkin panostaa voimakkaasti. Uusi maakunta voi vaikuttaa tähän toiminnan mahdollistajan roolissaan sekä palvelujen järjestämistehtäviensä kautta. Eri toimijoita kannustetaan mukaan maakunnan ja sen palvelujärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Toimintaa voidaan ohjata asettamalla tarkempia sisällöllisiä painopisteitä sekä rohkaisemalla kokeiluihin ja pilotteihin sekä tukemalla niiden juurruttamista eri organisaatioihin. Maakunta myös edellyttää, että sen palveluita tuottavat tahot osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämiseen taloudellisesti ja toiminnallisesti. Panostukset TKI-toimintaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet. Arviomme on, että panostusten nostaminen nykyisestä n. 3,6 prosentista alueen BKT:sta 4,5 prosenttiin mahdollistaisi tämän strategisen menestystekijän paremman hyödyntämisen myös kansainvälisessä kilpailussa. Uudenmaan TKItoiminnan tulokset hyödyttävät sekä aluetta että kansallisesti koko Suomea. Strateginen painopiste 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Keskeisinä työelämän ja johtamisen muutosajureina ovat työn muotojen yhteensovittaminen eri elämäntilanteiden mukaan, yhä paremman ja laadukkaamman johtamisen vaatimukset, joustavat organisaatiorakenteet sekä varsin yllätyksellinen globaali ja kansallinen taloustilanne. Uudenmaan maakuntakonserni työllistää käynnistysvaiheessaan noin henkilöä. Konsernin vuosibudjetti on noin 6 miljardia euroa. Järjestäjä-tuottajamalli sekä valinnanvapauden lisääntyminen muuttavat johtamisjärjestelmää merkittävällä tavalla totutusta. Kokonaisuus edellyttää erinomaista ja osin uudenlaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla. Maakunta tavoittelee kestävän talouden uraa ja kestävyysvajeen kuromista pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin. Tavoite 16. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta Maakuntakonserni on erittäin työvoimaintensiivinen organisaatio. Siksi sen on oltava haluttu työpaikka. Tämä edellyttää erinomaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla aina poliittisesta johtamisesta arjen

7 esimiestyöhön. Maakunnan yhtenäisellä johtamisjärjestelmällä luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Tavoitteena on luoda johtamiskulttuuri, joka antaa toimintavapauksia tiimeille ja joka edellyttää kumppanuuksien rakentamista eri tahojen suuntaan. Maakunnan on oltava myös houkutteleva yhteistyökumppani eri tahoille. Tavoite 17. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen Järjestäjä-tuottajamalli sekä valinnanvapauden lisääntyminen muuttavat johtamisjärjestelmää merkittävällä tavalla totutusta. Kokonaisuus edellyttää erinomaista ja osin uudenlaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla. Lisäksi koska maakunnan palvelutuotantoa toteuttaa entistä useampi taho, maakuntakonsernilta edellytetään erinomaista tiedolla johtamisen osaamista, välineitä ja työkaluja, kumppanuuksien ja verkostojen johtamistaitoja sekä sopimusosaamista. Tavoittelemme hallittua ja turvallista valinnanvapauteen siirtymistä sote-palveluissa niin talouden, henkilöstön kuin palveluprosessien toimivuuden näkökulmasta. Tavoite 18. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin Maakunnan rahoituskehys tulee olemaan heti alusta asti niukka. Uusimaa on vastuullinen taloudellinen toimija ja tavoittelee kansallisen kestävyysvajeen kuromista omalta osaltaan. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia toiminnan ensimmäisille vuosille tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin, kuten digitalisaatioon sekä toimintojen yhdistämisestä ja monituottajamallista saavutettaviin potentiaalisiin hyötyihin. Pitkällä aikavälillä maakuntien rahoituksessa on huomioitava paremmin Uudenmaan erityispiirteet metropolimaakuntana, kuten väestönkasvu, opetus, tutkimus, vieraskielisyys sekä metropolimaakunnan urbaanit sosiaaliset ongelmat.