Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Transkriptio

1 Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS

2 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi 3. Julkishallinnollinen konserni Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.

3 Organisaatiokeskeinen toiminta Tehokas työnjako Rajapinnat Organisaatiokohtainen optimointi Organisaation ohjaus Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta Ekosysteeminen toiminta Tarve tehdä yhdessä Yhdyspinnat Systeemitason optimointi Systeemin ohjaus Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä: Hyvinvointi Elinvoima Kilpailukyky Organisaatiokohtainen tiedon omistus Organisaatioita suojaavat sopimukset (Soveltaen: Valkokari & al. 2014) Avoin ja systeemitason tieto Systeemiä suojaavat sopimukset Alueellisen ekosysteemin sisällä kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. 3. ja 4. sektori Lähiyhteisöt Virtuaaliset yhteisöt T&K-toimijat Yritykset Korkeakoulut ja oppilaitokset Kuntakonsernit Asukkaat Maakuntakonserni

4 Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois-Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.

5 Katsotaan sivulle Otetaan huomioon, että maakunta ei voi yksin ratkaista monimutkaisiin ilmiöihin liittyviä haasteita Innostetaan maakunnan kokonaisuus mukaan ja edistetään osallisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin Katsotaan taakse Selvitetään miten maakunnalla menee keskeisillä tehtäväalueilla luomalla tilannekuvia Määritetään keskeiset tavoitteet tilannekuvasta käsin ja seurataan ja arvioidaan etenemistä tilannekuvan indikaattoreilla ja mittareilla Katsotaan ylös Huomioidaan valtionhallinnosta tulevat linjaukset ja tavoitteet ja myös vaikutetaan niiden määrittelyyn MAAKUNTA- STRATEGIASSA: Katsotaan sisään Huolehditaan omasta organisaatiosta ja sen etenemisestä haluttuun suuntaan Tavoitteistetaan, seurataan ja arvioidaan niitä edellytystekijöitä, jotka tukevat tulosten ja vaikutusten aikaansaamista Katsotaan ulos Maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Strategian tärkein kysymys on mitä tuloksia ja vaikutuksia halutaan saada aikaan? Katsotaan eteenpäin Strategialla vastataan ilmiöihin ja niihin kytkeytyviin muutosajureihin Ennakoidaan seuraamalla ja arvioimalla ennakointitietoon perustuvia indikaattoreita ja mittareita

6 Uuden maakunnan syntyminen on pitkä prosessi: maakuntastrategian rooli vaihtelee ja kehittyy eri vaiheissa Uudistumisen varmistava rooli Maakuntastrategia V3 voimassa maakuntavaltuustokausi Uudistumisen varmistava rooli Maakuntastrategia V2 voimassa maakuntavaltuustokausi Maakunnan toimintaa ja palvelutuotantoa ohjaava ja uudistava rooli Maakuntastrategia V1 voimassa maakuntavaltuustokausi Valmistelua ohjaava rooli: turvallisen siirtymän ja rohkean uudistumisen lähtökohdat Maakuntastrategia V0 Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen voimassa Valmisteluvaihe ja väliaikaishallinto

7 Haluttu tulevaisuuden näkymä Uudestamaasta pitkällä tähtäyksellä Maakuntastrategian viitekehys ja siihen liittyvien ohjelmien kokonaisuus Visio Maakuntastrategiaan liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat Vuosittaiset tilannekuva- ja strategiamuistiot toimialoittain Talousarvio ja taloussuunnitelma Sote-palvelustrategia ja lupaus Millaisten painopisteiden ja tavoitteiden kautta voidaan kulkea kohti visiota? PAINOPISTE 1. Strategiset tavoitteet, indikaattorit, ohjelmat ja keinot PAINOPISTE 2. Strategiset tavoitteet, indikaattorit, ohjelmat ja keinot PAINOPISTE 3. Strategiset tavoitteet, indikaattorit ohjelmat ja keinot PAINOPISTE 4. Strategiset tavoitteet, indikaattorit ohjelmat ja keinot Kestävän talouden ura ohjelma Maakuntaohjelma ja kaava ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma Turvallisuus- ja varautumisohjelma Henkilöstöpoliittinen ohjelma Miksi maakuntakonserni on olemassa v alkaen? Uuden maakunnan missio / perustehtävä Toimintaympäristön muutosten jatkuva ennakointi ja tilannekuva Osallisuusohjelma TKI-ohjelma Omistajapoliittinen ohjelma Alueellinen hyvinvointikertomus Palvelutuotannon strategiset ohjelmat

8 Strategiaprosessin kulku ja saavutetut tulokset tähän mennessä 7 kuukautta 13 strategiatyöpajaa 22 Esittely- ja keskustelutilaisuutta ~500 eri osallistujaa eri rooleissaan ~1000 Verkkokeskusteluun osallistujaa 4 Strategista painopistettä 19 Strategista tavoitetta Missio 2020 Visio 2030

9 Uudenmaan maakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois- Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

10 Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi muualta Uudeltamaalta sekä kotimaasta noin työntekijää, joista maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin Uusimaa sisältää keskenään hyvin erilaisia alueita. Tilannetta kuvaa esimerkiksi väestöllisen huoltosuhteen kehitysennusteet ja siellä tapahtuva polarisaatiokehitys, jossa Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan verraten suotuisan kehityksen rinnalla Länsi-Uudenmaan huoltosuhde on muuta maata heikommalla uralla. Itä-Uudenmaan huoltosuhde heikentyisi ennusteiden mukaan keskiarvon alapuolelle 2030-luvulla. Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on noin 8,3 % alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.

11 SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275. Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, c) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin metropoleihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017) Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

12 Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80, Groningen NL 80, Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80, Overijssel NL 80, ZuidHolland NL 80, Länsi-Suomi FIN 80, Östra Mellansverige SWE 80, Etelä-Suomi FIN 79, Syddanmark DK 79, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79, Flevoland NL 79, Västsverige SWE 79,46 Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan

13 Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100, Essex GBR 100, Inner London GBR 100, Outer London GBR 100, Utrecht NL 97, Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97, Surrey, East and West Sussex GBR 93, Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92, Luxembourg LUX 91, Île de France FRA 90, Oberbayern GER 89, Hampshire and Isle of Wight GBR 88, Helsinki-Uusimaa FIN 88, Flevoland NL 87, Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87, Darmstadt GER 86, Karlsruhe GER 85, Hamburg GER 85, Noord-Brabant NL 85,133 Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra

14 2030 VISIO Euroopan paras alue elää ja toimia. 2,0 milj. asukasta KÄRKITAVOITTEET Hyvinvoivin alue EU:ssa Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani Painopisteet 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Valmisteluvaiheen muutosperiaate: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen 2018 LÄHTÖTILANNE EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 1,7 milj. asukasta

15 Toimintaympäristön perusolettamukset: Ihmisten hyvinvointi keskiössä (1/2) Henkilökohtaisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhä useamman elämän perusta Sosiaalinen syrjäytyminen syvenee ja periytyy Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee ja polarisoituu alueen sisällä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue v mennessä 2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien vuotiaiden %-osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot Ikääntyvien toimintakyvyn edistämisen ja tapaturmien vähentämisen indikaattorit Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus Menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä v.: vastaavanikäisistä (1. tulokvintiilin ja 4. ja 5. tulokvintiilin ero) Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus (THL): 19 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (NEET) (THL): 8,3 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Kasvaa ja erot kaventuvat Laskee ja erot kaventuvat Parantuvat Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat Vähenee Laskee ja erot kaventuvat Nousee kansallisen tason yläpuolelle Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle Laskee Laskee Laskee Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.

16 Ihmisten hyvinvointi keskiössä (2/2) Toimintaympäristön perusolettamukset: Henkilökohtaisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhä useamman elämän perusta Sosiaalinen syrjäytyminen syvenee ja periytyy Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee ja polarisoituu alueen sisällä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisyyn panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy 6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö Yhtenäinen asiakassegmentointi Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella) Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin Palvelujen integraation toimivuus Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018) Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 % Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx Uudenmaan ympäristön tila-indeksi Luodaan uusi Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi Käytössä Nousee Laskee Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkailla Yli 60% (v kunta- ja maakuntavaalit) Kasvaa Nousee Toteutunut Relevantti tieto ja mittarit saatavilla Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi Sote-palvelustrategia ja -lupaus Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Osallisuusohjelma Nousee Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus) Maakuntaohjelma ja kaava ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma

17 Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Toimintaympäristön perusolettamukset: Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus paitsi uhka, myös mahdollisuus? Kaupungistuminen kiihtyy Globaalit voimasuhteet muuttuvat Muuttoliike voimistuu ja työvoiman liikkuvuus ruuhkauttaa liikennettä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi 7. Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI): verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus 8. Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy. Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019) Paranee Luodaan maakuntakonserniin kumppanuuksien ja verkostojen hallintamalli osana asiakkuuksien hallintaa 9. Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu Alueen kokonaistyöllisyysaste 72,9 (2017) Maahanmuuttajien työllisyysaste: alle 60 % Työttömyysaste: 8,7 % Työpaikkojen täyttymisnopeus: 23 vrk Nousee 79 %:iin Nousee yli 70 %:iin Laskee Paranee Maakuntaohjelma Konseptoidaan uusi palvelumalli, -polku ja yhdyspinnat työllisyyden hoidon ja soten välille 10. Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen ja vetovoimaisiin keskuksiin. Uusimaa on kaksikielinen ja kielellisesti rikas alue. Brändin ja maineen arviointitutkimus sisältäen kielellisen näkökulman (1. toteutus 2019) Matkailijoiden yöpymiset Uudellamaalla ja vertailualueilla (Eurostat Nuts2-alueittain): xxx Suorat ulkomaiset investoinnit (FDIs): xxx Uudenmaan keskuksien vetovoimamittari: xxx Nousee Lisääntyvät Kasvavat Nousee Viestintäohjelma: Brändi- ja maine Maakuntaohjelma Maakuntakaavan vähittäiskaupan ratkaisuilla keskusten elinvoiman tukeminen 11. Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulkumuotoihin sekä digitalisaatioon. Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää (SAVUsaavutettavuustarkastelun mittarit): 81 % (2017) Kulkutapajakauma Lento-, laiva- ja junaliikenteen matkustajamäärä ja tavarakuljetusten volyymi 2017: xxxx Nopeat langattomat verkot Nousee Xxx Kasvaa Kehittyvät Maakuntaohjelma, maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Sote-palvelustrategia 12. Kestävä ja luonnoltaan monimuotoinen maakunta, joka on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus): xx Luonnon monimuotoisuutta kuvaava mittari Laskee Kasvaa Maakuntaohjelma ja kaava (kuntakaavoituksen edistäminen) ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekartta Ilmastoyhteistyö: kunnat, valtio ja muut toimijat

18 Toimintaympäristön perusolettamukset: Rohkeasti uudistuvat palvelut Hierarkkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi ekosysteemeiksi Älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomat palveluprosessit Asiakkaan vaatimukset palvelujen suhteen kasvavat Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi 13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta Uusien palvelumuotojen osuus (robotiikka, digitaaliset, liikkuvat ja etäpalvelut) Käyntiasioinnin ja fyysisen palveluverkon kohdentuminen Nousee Pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseudulle, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin Maakunnan TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta Sote-palvelustrategialla ohjataan palvelutuotannon ja palveluverkon painopisteitä Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Maakuntakaavoituksella tuetaan palveluverkon kohdentumista 14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä. Palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien seuranta vertailukelpoisin kriteerein neljästä näkökulmasta: palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus henkilöstökokemus tuottavuus vaikuttavuus Vertailukelpoiset kriteerit ja seurantamallit luotu 2020 mennessä Sote-palvelustrategiassa ja -lupauksessa sekä palvelusopimuksissa asetettavat tavoitteet, kriteerit ja seuranta Tiedolla johtaminen ja vertailutieto otetaan haltuun Tietojärjestelmät tukevat eri palveluntuottajista koostuvaa maakunnan ekosysteemiä. Järjestäjä tiedottaa palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien tilanteesta jatkuvasti. 15. Tehokkaampi innovointi ja parhaiden käytäntöjen levittäminen Kokeilujen ja pilottien painopisteet ja määrä (TKI-salkku) Uusien innovaatioiden laatu ja leviäminen (TKIsalkku) TKI-ohjelman mukaisesti tasapainotettu Paranee TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta Sote-liikelaitoksen strategisessa ohjelmassa linjattavat toimenpiteet 16. Tutkimus-, kehittämis-, innovaatioja opetustoiminta (TKIO) on riittävästi resursoitua ja toiminta tukee palvelujärjestelmää ja alueellista ekosysteemiä strategian suuntaisesti TKI-toiminnan rahoitus maakunnan BKT:sta 3,6 % TKIO-toiminnan kohdentumisen, yhteistyömallien ja vaikuttavuuden arviointi (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019) 4,5 % maakunnan BKT:sta Arviointitutkimuksen tulokset paranevat (2020) Vaikutetaan TKI-määrärahojen kasvuun alueella Edellytetään, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan taloudellisesti ja toiminnallisesti (linjataan sote-palvelustrategiassa ja palvelusopimuksissa) Tiivistetään Business-Finland-yhteistyötä

19 Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Toimintaympäristön perusolettamukset: Työn muotoja halutaan yhteensovittaa eri elämäntilanteiden mukaan Vaatimukset paremmalle ja laadukkaammalle johtamiselle kasvavat Yllätyksellinen globaali, kansallinen ja alueellinen talousympäristö haastaa suunnittelun Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi 17. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta Työnantajaimagotutkimusten ja vertailujen tulokset (1. toteutus 2018) Työhyvinvointibarometrin mittarit ja vertailutietojen tulokset: (maakuntaan siirtyvän henkilöstön 1. työhyvinvointibarometri toteutetaan 2018 tai 2019) Työhyvinvointikyselyn/mittareiden johtamisosioiden tulokset Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019) Ulkoisten palvelutuottajien henkilöstökokemuksen tulokset Paranevat Paranevat Paranevat Paranevat Henkilöstöpoliittinen ohjelma ja viestintäohjelma Edistyksellisen johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma TKI-ohjelma Henkilöstöjohtamisen prosessien automatisointi 18. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan sekä monituottajamallin kehittävän reaaliaikaisen arvioinnin tulokset (arvionti käynnistetään 2018) Maakunnan omat vapaan valinnan sote-keskukset yhtiöitetty tai niistä muodostettu osuuskunta: liiketoimintasuunnittelu käynnistyy 2018 Valinnanvapauspilottien kokemukset paranevat yhtiö tai osuuskunta toiminnassa v. xxxx otetaan käyttöön Sote-palvelustrategia Kehittävä reaaliaikainen arviointitoiminta Huolehditaan siitä, että vapaan valinnan oman sote-keskusyhtiön tuotannon ja ohjauksen tekijät on rakennettu markkinaehtoisiksi. 19. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin Sote-menojen kehitys-% ja euromääräinen kehitys Tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisäävien toimintatapojen määrä ja laatu Kustannusten kasvutavoite, joka määritellään Kestävän talouden ura ohjelmassa Kasvaa Kestävän talouden ura ohjelma TKI-ohjelma Sote-liikelaitoksen strategisessa ohjelmassa linjattavat toimenpiteet

20 Maakunnan strategisten ohjelmien ja suunnitelmien pääasiallinen kytkeytyminen strategisiin painopisteisiin Strategiset ohjelmat ja suunnitelmat 1.Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Sote-palvelustrategia x x x Kestävän talouden ura-ohjelma x x Maakuntaohjelma ja kaava ml. liikennejärjestelmä-suunnitelma Turvallisuus- ja varautumisohjelma Strategiset painopisteet x x x x x Henkilöstöpoliittinen ohjelma x x Edistyksellisen johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma Osallisuusohjelma x x x x TKI-ohjelma x x x x Omistajapoliittinen ohjelma x x Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma x x x Alueellinen hyvinvointikertomus x x x x

21 Edunvalvonnalliset tavoitteet Edellytetään pidempää siirtymäaikaa sote-valinnanvapauteen siirtymisessä. Liian nopea aikataulu aiheuttaisi maakunnalle todennäköisesti hallitsemattoman sopeuttamistarpeen, jättäisi päällekkäistä tuotantokapasiteettia sekä aiheuttaisi huolta henkilöstössä. Valtion panostuksia alueen tutkimus-, kehitys, innovaatio- ja opetustoimintaan (TKIO) on nostettava. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä. Uuden maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä ( ). Maakunta- ja sote-uudistuksen rahoituslaissa on Uudenmaan näkökulmasta valuvirheitä, jotka on korjattava: Esim. väestön kasvu huomioidaan vain viiveellä (mittakaava m ) ja yliopistosairaaloiden kustannuksia ei ole huomioitu (mittakaava 70 m ). Myöskään siirtymävaiheen kustannuksia ei ole huomioitu, joiden vaikutus Uudellamaalla m. Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavaa on tarkistettava kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Uudenmaan maakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa on lisättävä tulevaisuuden lainsäädännössä ja valtion ohjauksen luonteessa. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on maakunnallinen verotusoikeus, jonka tasaus on oikeudenmukainen Uudellemaalle.

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia Luonnos

23 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia Uudenmaan maakunta laatii palvelustrategian sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden suunnittelemiseksi ja johtamiseksi. Palvelustrategian visio ja missio kuvataan maakuntastrategiassa kuten myös toimintaympäristön perusolettamukset eli muutosajurit.

24 Palvelustrategissa linjataan jatkossa 1(3) 1. Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulu Lainsäädännön hyväksyminen Aikataulutus 2. Suoran valinnan palveluvalikoima Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu Kokeiltava sisältö: sote-keskus, henkilökohtainen budjetti, suun terveydenhuolto Budjetti euroa Kokeilun väestöpohja: Kokeilun aikataulu Luonnos käsittelyyn osana palvelustrategian seuraavaa versiota 3. Monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti; Määrittelyt perustuvat mm. palveluverkon ja rakenteen analyysiin nykytilanteesta, joka parhaillaan käynnissä Luonnos käsittelyyn osana palvelustrategian seuraavaa versiota 4. Oman palvelutoiminnan laajuus ja rooli Määrittelyt perustuvat mm. palveluverkon ja rakenteen analyysiin nykytilanteesta, joka parhaillaan käynnissä (kustannusvaikuttavuusnäkökulma, henkilöstön riittävyys ja osaaminen) Luonnos käsittelyyn osana palvelustrategian seuraavaa versiota

25 Palvelustrategissa linjataan jatkossa 2(3) 5. Integraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille Integraatiohanke valmistelee Luonnos käsittelyyn osana seuraavaa palvelustrategiaversiota 6. Palvelurakenne ja laatua Valmistelu palveluverkon pohjalta Luonnos käsittelyyn osana seuraavaa palvelustrategiaversiota (kustannusvaikuttavuusnäkökulma) 7. Fyysinen ja digitaalinen palveluverkko Valmistelu nykytilan kartoituksen pohjalta (kustannusvaikuttavuusnäkökulma) Alueellinen malli Keskittäminen asumiskeskittymiin/joukkoliikenteen solmukohtiin? Luonnos käsittelyyn osana seuraavaa palvelustrategiaversiota

26 Palvelustrategissa linjataan jatkossa 3(3) 8. Asiakasosallisuus Palvelujen kehittäminen; toteutuu sote-palveluissa osallisuusohjelman mukaisesti, joka valmistelussa 9. Mitä maakunta hoitaa itse ja mitä hoidetaan yhteistoiminnassa toisen maakunnan kanssa Yhteistoiminta-alue taso, yhteinen palvelustrategia Kansallinen taso 10. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sotepalvelujen osalta Nykyiseen versioon koottu ehdolle tavoitteita ja mittareita, jotka ohjaavat sote-palvelutuotannon toimintaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Tavoitteita ja mittareita on työstetty työpajoissa ja sote-valmisteluryhmissä

27 Palvelustrategian ydinajatus Toiminnan lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein ja näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden, asiakaskokemuksen että henkilöstökokemuksen nousu. Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia. Asiakkaan tarve määrittää palvelun

28 Asiakassegmentointi

29 Asiakasprosessit 1. Asiakkaaksi tulon prosessissa ratkaistaan asiakkaan asia heti tai hän ohjautuu tarpeensa määrittämään seuraavaan prosessiin. Digitaalisuus on ensisijaista, mutta myös perinteiset yhteydenottokanavat varmistetaan. 2. Satunnaisten palvelujen prosessi; asiakasmäärä on suurin ja edellyttää monikanavaista, vaivatonta saatavuutta. Myös tässä prosessissa digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia. 3. Paljon palveluja tarvitsevien prosessi sisältää myös ns. huolenpitoasiakkaat (5-10% kaikista asiakkaista), joiden arjessa pärjääminen on haastavaa ja joilla on paljon terveys- ja hyvinvointiriskejä/palvelujen käyttöä. Asiakkaiden palvelut ovat integroidut ja palvelua koordinoi vastuuhenkilö. 4. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen- prosessi läpileikkaa koko toiminnan ja edellyttää yhteistyötä kuntiin ja muihin toimijoihin.

30 Prosessikartta

31 Asiakkaaksi tulo Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni ja monikanavainen. Digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia. Palvelu käynnistyy ensimmäisessä kohtaamisessa ja hoidon/palvelun jatkuvuus turvataan. Palvelutarpeen arviointi* tehdään "yhden luukun" -periaatteella tarvittaessa moniammatillisesti ja perheen/verkoston kanssa. Lähtökohtana asiakkaan omat tavoitteet, voimavarat ja arjessa pärjääminen. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan (kaikki asiakkaan palvelut, miten ne tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena). Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos hänelle ei heti osata osoittaa oikeaa palvelutahoa. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen on osa työskentelyä. *Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon tarpeen arviointia (esim. työntekijän vastaanotto käynnillä tehty arvio, siinä sovitut toimenpiteet/palvelut ja tämän kirjaaminen).

32

33

34

35

36 Palvelukokonaisuudet Palvelukokonaisuudet muodostuvat asiakkaiden palvelutarpeen näkökulmasta. Asiakassegmentointi tehdään palvelukokonaisuuksittain. Palvelukokonaisuuksia ovat: 1. lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2. työikäisten palvelut ja 3. ikäihmisten palvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kaikki asiakkaan kyseisen elämänkaaren vaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen perus-, erityis- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut sekä yhdyspinnat mm. kuntien, kasvupalveluiden ja järjestöjen palveluihin. Keskeisimpien yhdyspintojen toimijoiden kanssa tehdään yhteistyösopimukset, jossa sovitaan toiminnan tavoitteet, työnjako, seuranta ja mittarit. Palvelukokonaisuuksiin kuuluvista sotepalveluista muodostuu osaamissegmenttejä, joiden pohjalta tuotteistetaan sotepalvelut.

37

38 Nelimaali-ajattelu Palveluja tuotettaessa ja kehitettäessä toimintaa ohjaa ns. nelimaali-ajattelu Kaikkien seuraavien on parannuttava 1. Saatavuus ja asiakaskokemus (=laatu) 2. Vaikuttavuus 3. Tuottavuus 4. Henkilöstökokemus

39 Henkilöstön työhyvinvointi ja hyvä työsuoritus Sisäinen motivaatio Yhteinen työ ja Itseohjautuvuus Nelimaali (Quadruple Aim) Panos-tuotos -suhde Palvelutuotannon turhien kustannusten vähentäminen Hukan poisto Palvelun laatu ja tavoitteiden (hyvinvointi ja terveys) saavuttaminen Asiakkaan saama apu ja tavoiteltu muutos Vaikuttavuus Tuottavuus Henkilöstökokemus Asiakaskokemus ja saatavuus Asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta Kokemus autetuksi tulemisesta ratkaisu! Palveluun pääsy viiveettä Näiden kaikkien pitää parantua!

40 Sormiharjoitus palvelustrategisten tavoitteiden jäsentämisestä

41 Yhteiset palvelustrategiset tavoitteet Palvelustrategiset tavoitteet Indikaattorit ja lähtötilanne Tavoitetaso Asiakkaan tarve määrittää palvelun 1. Asiakkaan palvelutarve on tunnistettu yhteistyössä asiakkaan kanssa ja kirjattu asiakirjoihin Toteutuu 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytänteet on tunnistettu ja ne ovat käytössä kaikilla palveluntuottajilla 3. Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia 4. Palvelu käynnistyy ensimmäisessä kohtaamisessa ja hoidon/palvelun jatkuvuus turvataan. Palvelutarpeen arviointi tehdään "yhden luukun" -periaatteella tarvittaessa moniammatillisesti ja perheen/verkoston kanssa 5. Lähtökohtana ovat asiakkaan omat tavoitteet, voimavarat ja arjessa pärjääminen 1. Digitaalisten palvelujen tarjonta 2. Digitaalisten palvelujen käyttöaste 3. Hyvien käytänteiden palvelut ja palvelukuvaukset julkisesti nähtävänä 4. HYTE -toimenpiteet ja palvelut kirjattu asiakas- ja potilastietoihin 1. Palvelun saatavuus 2. Palvelujen saavutettavuus 3. Digitaalisten palvelujen käyttöaste 1. Asiakas saa (halutessaan) kirjallisen suunnitelman Kasvaa Kasvaa Kuvauksien määrä Kirjaukset tehty systemaattisesti 6. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan (kaikki asiakkaan palvelut, miten ne tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena) 1. Asiakassuunnitelmien määrä/asiakkaat 7. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos oikeaa palvelutahoa ei heti löydy 8. Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen osa kaikkien työskentelyä 1. Riskiryhmiksi tunnistetut segmentit 2. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu

42 PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Lapset ja nuoret Palvelustrategiset tavoitteet Kaikki lapset ja nuoret: Kasvun ja kehityksen tuki ja seuranta toteutuvat suosituksien mukaisesti Pärjääjäasiakkaat: Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen toteutuvat ensisijaisesti matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluilla Indikaattorit ja lähtötilanne 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto)* 2. Ikäryhmien terveystarkastukset toteutuvat, % ikäryhmästä 3. Rokotusohjelman kattavuus, % ikäryhmästä 4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saatavuus, % ikäryhmistä 5. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus 6. Suun terveystarkastuksien kattavuus 7. Digitaalisten itse- ja omahoidon palvelujen saatavuus ja käyttö 8. Raskaudenaikaiseen seurantaan osallistuvat 9. Neuvolan seulontojen kattavuus 10. Kotiin tuotettujen neuvolapalvelujen määrä 11. Toimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuus; sairastavuusindeksit 12. Matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksen asiakasmäärät 13. Toimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuus; sairastavuusindeksit 14. Sote-palvelujen käyttö 15. Osallisuuden muodot ja toteutuminen 1. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 2. Varhaisen tunnistamisen ja tuen toimintamallit ja käyttö 3. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut Tavoitetaso Asiakassuunnitelmat on laadittu kaikille Tukiasiakkaat: 2. Alueellisten hoitoketjujen määrä ja käyttö 3. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi Henkilökohtaisen tuen tarve vähenee ja terveydentila paranee 4. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneiden määrä 5. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu ja kirjattu 6. Riskiryhmät on tunnistettu 7. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut *STM:n maakunnille asettamat hyte- kertoimen prosessi-indikaattorit

43 PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Lapset ja nuoret Palvelustrategiset tavoitteet Indikaattorit ja lähtötilanne Tavoitetaso Yhteistyöasiakkaat: Terveydentila ja elämänhallinta paranevat Huolenpitoasiakkaat: Elämänhallinta paranee ja huolenpidon tarve vähenee 1. Kouluun tai opiskelun pariin kuntoutuvien määrä 2. Erityispalvelujen tarve ja käyttö 3. Alueellisten palveluketjujen määrä ja käyttö 4. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu ja kirjattu 5. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 6. Kuntoutuksiin osallistuneet, vaikuttavuus 1. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 2. Oma ohjaaja/vastuuhenkilö nimetty 3. Asiakassuunnitelmien määrä/asiakkuudet 4. Alueellisten hoitoketjujen määrä ja käyttö 5. Palvelujen saatavuus arjen ympäristössä 6. Huolenpitoasiakkaiden määrä 7. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu ja kirjattu 8. Integroitujen palvelujen määrä ja käyttö 9. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 10. Kuntoutuksiin osallistuneet, vaikuttavuus 11. Kouluun tai opiskelun pariin kuntoutuvien määrä

44 Kaikki työikäiset PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Työikäiset Palvelustrategiset tavoitteet Työkyky paranee ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäistään aktiivisin keinoin Indikaattorit ja lähtötilanne 1. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti* 2. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito suosituksen mukaisesti* 3. Työikäisten kansansairauksien ennaltaehkäisy toteutuu käypä hoito suosituksien mukaisesti 4. Seulontojen kattavuus 5. Rokotuskattavuus 6. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus 7. Suun terveystarkastuksien kattavuus 8. Toimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuus; sairastavuusindeksit 9. Matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksen käyttö 10. Sote-palvelujen käyttö 11. Elintapaohjauksien määrät ja kirjaukset 12. Osallisuuden muodot ja toteutuminen Tavoitetaso Pärjääjäasiakkaat: Työkyky turvataan terveyttä ja hyvinvointia edistävillä palveluilla Tukiasiakkaat: Työkyvyn riskitekijät tunnistetaan ja niihin puututaan välittömästi 1. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 2. Neuvonnan ja ohjauksen saavutettavuus 3. Fyysisten palvelujen saavutettavuus 4. Fyysisten palvelujen saatavuus (N3) 5. Ennaltaehkäisevien palvelujen määrä ja käyttö 6. Neuvonta ja ohjauspalvelujen määrä ja käyttö 7. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 8. Terveyspalvelujen saatavuus (N3) 1. Alkoholin käytön mini-intervention toteutuminen niillä terveydenhuollon asiakkailla, joilla Audit-testin pistemäärä on 6 pistettä naisilla ja 8 miehillä kalenterivuonna* 2. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 3. Riskiryhmät tunnistettu ja seuranta organisoitu 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten määrät 5. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu ja kirjattu 6. Kuntoutuksiin osallistuneet 7. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut

45 PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Työikäiset Palvelustrategiset tavoitteet Yhteistyöasiakkaat: Terveydentila ja elämänhallinta paranevat Huolenpitoasiakkaat: Toimintakyky paranee ja huolenpidon tarve vähenee Indikaattorit ja lähtötilanne 1. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 2. Alueellisten hoitoketjujen määrä ja käyttö 3. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten (1 krs/v) osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään* 4. Työllisyyspalvelujen, Kelan ja kunnan yhteistyömallit ja niiden käyttö 5. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu ja kirjattu 6. Kuntoutuksiin osallistuneet, vaikuttavuus 7. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 8. Työelämään kuntoutuvien määrä 1. Digi-palvelujen käyttö lisääntyy x%/vuosi 2. Oma ohjaaja/vastuuhenkilö nimetty 3. Alueellisten hoitoketjujen käyttö ja vaikuttavuus 4. Asunnottomien määrä 5. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten (1 krs/v) osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään* 6. Asiakassuunnitelmien määrän suhde asiakkaiden määrään 7. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu, ennaltaehkäisyn suunnitelma laadittu ja kirjattu 8. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 9. Huolenpitoasiakkaiden määrä 10. Kuntoutuksiin osallistuneet, vaikuttavuus Tavoitetaso *STM:n maakunnille asettamat hyte- kertoimen prosessi-indikaattorit

46 PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Ikääntyneet Kaikki ikääntyneet Palvelustrategiset tavoitteet Toimintakyky ja terveydentila paranevat Pärjääjäasiakkaat: Toimintakyvyn ylläpitäminen ja turvallinen kotona asuminen turvataan Tukiasiakkaat: Toimintakykyä ja kotona asumista uhkaavat riskitekijät tunnistetaan ja niihin puututaan välittömästi Indikaattorit ja lähtötilanne 1. Vaikeuksia 500 metrin kävelemisessä 2. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 75 vuotta täyttäneistä 3. asiakas- ja potilastietoihin kirjatut elintapaohjaukset ja seuranta 4. Digi-palvelut ja niiden käyttö x%/vuosi 5. Rokotuskattavuus 6. Suun terveystarkastuksien kattavuus 7. Ravitsemusneuvonnan toteutuminen 8. Osallisuuden muodot ja toteutuminen 9. Kaatumisten ehkäisyn toimenpiteet, vaikuttavuus 10. Liikuntaneuvontaan ohjattujen määrät 11. Kunnan tai 3. sektorin palvelujen piiriin ohjatut 12. Tapaturmien määrät/hoitopäivät, päivystyskäyntien määrät (ICD10) 13. Omaishoitajien määrä 14. Matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksen asiakasmäärät 15. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien kattavuus 16. Muistisairauksien esiintyvyys 17. Alueellisten hoitoketjujen määrä, käyttö ja vaikuttavuus 18. Toimenpiteiden ja palvelujen vastaavuus tarpeeseen; sairastavuusindeksit 19. Sote-palvelujen käyttö 1. Digi-palvelut ja niiden käyttö x%/vuosi 2. Terveystarkastuksien kattavuus 3. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 4. Riskiryhmiin kuuluvat tunnistettu, seuranta suunniteltu ja kirjattu 1. Toimintakykyarviointien kattavuus 2. Digi-palvelut ja niiden käyttö x%/vuosi 3. Toimintakyvyn laskun riskitekijät tunnistettu ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet kirjattu 4. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien palvelujen piiriin ohjatut 5. Kuntoutusmuodot ja niiden käyttö 6. Omaishoitajien terveystarkastuksien kattavuus Tavoitetaso

47 PALVELUKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET Ikääntyneet Palvelustrategiset tavoitteet Indikaattorit ja lähtötilanne Tavoitetaso Yhteistyöasiakkaat: Kuntoutuksella palautetaan toimintakyky ja mahdollistetaan kotona asuminen Huolenpitoasiakkaat: Toimintakykyä tuetaan ja palvelutarpeeseen vastataan viiveittä 1. Digi-palvelujen käyttö x%/vuosi 2. Kunnan tai 3. sektorin ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 3. Omaishoitajien terveystarkastuksien kattavuus 4. Asiakassuunnitelmien kattavuus 5. Kotiin tuotettavat palvelut, käyttö ja vaikuttavuus 6. Päivystyspalvelujen käyttö 7. Kuntoutuspalvelut, käyttö ja vaikuttavuus 8. Kunnan tai 3. sektorin tuottamien ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin ohjatut 1. Oma ohjaaja/vastuuhenkilö nimetty 2. Alueellisten hoitoketjujen käyttö ja vaikuttavuus 3. Asiakassuunnitelmien kattavuus 4. Yksilökohtaiset terveys ja hyvinvointiriskit tunnistettu, ennaltaehkäisyn suunnitelma laadittu ja kirjattu 5. Kotiin tuotettavat palvelut, käyttö ja vaikuttavuus 6. Kunnan ja 3. sektorin palvelut, käyttö ja vaikuttavuus 7. Päivystyspalvelujen käyttö 8. Muiden sote-palvelujen käyttö ja vaikuttavuus 9. Huolenpitoasiakkaiden määrä 10. Kuntoutuspalvelut, käyttö ja vaikuttavuus

48 Palvelulupaus

49 Palvelulupaus Palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistut tavoitteet ovat linjassa palvelustrategian tavoitteiden kanssa. Lupaus on laadittu asukkaita ja palveluiden käyttäjiä osallistaen. pohjautuu asukkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin ja toteutuessaan se parantaa asiakaskokemusta. Palvelulupauksen toteutumista mitataan asiakaspalautteen avulla.

50 Asukkaiden tarpeet ja näkemykset Palvelun/hoidon saamisen helppous, sujuvuus, oikea-aikaisuus, yhdeltä luukulta Yhdenvertaisuus, esteettömyys Vuorovaikutuksen inhimillisyys, kiireettömyys Asiakas oman asiansa asiantuntija Kokonaisvaltainen ja yksilöllinen hoitopolku Palvelun/hoidon jatkuvuus ja seuranta Oikea tieto oikeassa paikassa oikeaan aikaan Osallistuminen Ennaltaehkäisy Lupaukset Löydät palvelut helposti, asiakkaaksi tulosi on monikanavainen ja erityisesti sähköisen asiointisi mahdollisuudet lisääntyvät. Tarpeesi määrittää palvelun, joka toteutuu oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Arvostamme sinua ja olet oman asiasi paras asiantuntija. Palveluistasi muodostuu ehyt kokonaisuus. Sinun tilanteesi, terveytesi ja hyvinvointisi ohjaa toimintaamme. Olet tärkeä osa palvelujemme kehittämistä. Palvelemme sinua suomeksi ja ruotsiksi ja mahdollisuuksien mukaan muilla kielillä.