Pixabay.com MOIKATAAN VARPAILLA. Anita Ahlstrand

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pixabay.com MOIKATAAN VARPAILLA. Anita Ahlstrand"

Anna Tamminen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pixabay.com MOIKATAAN VARPAILLA Anita Ahlstrand

2 Kerro minulle ja unohdan, näytä minulle ja muistan, tee kanssani ja ymmärrän. (Lao-Tze). 2

3 MISTÄ SE AJATUS SITTEN LÄHTI? Liikkuessa ja leikkiessä sattuu ja tapahtuu Liikkuminen ja leikkiminen haastaa ohjaajaa ja mahdollistaa myös ohjaajan oppimisen Psykomotoriikka ja Sherborne-liikunta oivalluksia ohjaamiseen ja työssä jaksamiseen Liikkuminen ja oma keho oppimisen ja vuorovaikutuksen välineenä Onnistunut ohjaus tapa olla ja toimia Uutta ja vanhaa yhdistäen Tilaa lapsen ideoille ja oivalluksille Lapset ja nuoret niitä parhaita ohjausosaamisen opettajia 3

4 SANATON PAIKANVAIHTO VILLALANGAT IHMISRUMPU KOHDATAAN JA TUTUSTUTAAN Harjoitteiden tarkemmat ohjeet löytyvät kirjasta. 4

voimavaroja lisättiin mm. oma-aloitteisuutta ja minäpystyvyyden tunnetta. ihmisen tunteet ja muut psyykkiset toiminnot ilmenevät hänen liikkumisessaan.

5 PSYKOMOTORIIKKA on syntynyt 1950-luvulla tarpeesta kehittää vapaampaa ja huomaamatta johdettua toimintaa. taustalla vahva tarve kehittää liikuntakasvatuksen ja terapiatoiminnan tilalle lähestymistapa, jossa aktivoitiin asiakkaan olemassa olevia vahvuuksia ja voimavaroja lisättiin mm. oma-aloitteisuutta ja minäpystyvyyden tunnetta. ihmisen tunteet ja muut psyykkiset toiminnot ilmenevät hänen liikkumisessaan. Tuloksiin tähtäävät urheilusuoritukset osoittautuvat usein liian vaativiksi, etenkin lapsille Probst, Knapen, Poot & Vancampfort 2010; Pinter-Theiss, Steiner-Schätz, Lukesch, Schätz & Theiss 2014; Zimmer

ihmistä ymmärtämään olemassa olevia kykyvarantojaan ja kokemaan liikkeet kaikessa laajuudessaan sekä

6 SHERBORNE-LIIKUNTA Perustuu Veronika Sherbornen elämäntyölle Liikunnan keinoin tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä Taustalla myös Labanin liikeanalyysi: liikkeen avulla voidaan auttaa ihmistä ymmärtämään olemassa olevia kykyvarantojaan ja kokemaan liikkeet kaikessa laajuudessaan sekä kehittää ihmisen persoonallisuutta. Developmental movement 2016; Hill 2010; Mardsen & Egerton 2007; Sherborne

7 MITÄ YHTEISTÄ? PSYKOMOTORIIKKA: Tie ihmiseen itseen, on silta toiseen ihmiseen. SHERBORNE-LIIKUNTA: Jokaisen lapsen on pystyttävä kokemaan kehonsa siten, että hän voi tuntea olevansa siinä kotonaan Jokaisella lapsella täytyy olla mahdollisuus ihmissuhteiden luomiseen. Liikkumisen ja oman kehon käytön aikana mielessä tapahtuu monenlaisia toimintoja, jotka liittyvät esimerkiksi tunteisiin, motivaatioon ja tiedon käsittelyyn. Ihmisen liikkuminen, oman kehon käyttö sekä vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat keskiössä; se yhdistää ajattelun, tunteet sekä toiminnallisuuden kykyyn olla ja toimia muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Ahlstrand, A. 2017; Probst ym. 2010; Pinter-Theiss ym. 2014; Sherborne, V

8 LIIKKUEN MONIPUOLISIA AISTIELÄMYKSIÄ Kosketukseen, liikkeeseen ja tuntoon perustuvat aistiärsykkeet ovat elintärkeitä uuden oppimisessa Taktiilis-kinesteettinen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa ympäristön esineiden ja ihmisten kanssa = leikin, liikkumisen, rakentelun ja luovan toiminnan kautta Levoton lapsi vai lihasmuistiaan hyödyntävä kinesteettinen älykkö?? (Koivusalo&Salenius 2012; Kokkinen ym. 2008; Vuorinen 2005; Huisman&Nissinen 2005; Prashnig 2003; Otala 2001) 8

9 LIIKKUMINEN HERÄTTÄÄ LAPSEN TODELLISEN OPPIMISKYVYN Suurimmalle osalle lapsista ja nuorista uuden asian oppiminen liikkuen, leikkien ja omaa kehoaan käyttäen motivoi, on helpompaa ja tehokkaampaa! Liikkumisen kautta saadut aistimukset tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia (Jensen 2008; Healey 2004; Prasnig 2003) 9

10 KOSKETUS OSANA OHJAUSTA Miellyttävä ja turvallinen kosketuskokemus auttaa lasta tiedostamaan kehonsa osat ja niiden liittymisen vartalon välityksellä toisiinsa kokemaan itsensä kokonaisena kokemaan psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden tunteen luottamaan toiseen / toisiin aktivoimaan aivojen alueita, jotka edistävät näkö-, kuulo- ja tuntoaistin kehitystä sekä kykyä omaksua tietoa rauhoittumaan ja lievittämään ahdistusta (Parviainen 2016; Field 2014; Jensen 2008; Healey 2004; Sherborne 1993) 10

11 MITÄ KEHO KERTOO Ihminen ilmaisee esim. tunteitaan ja kiinnostustaan kehon asennoilla, eleillä, ilmeillä ja tavalla koskettaa toista ihmistä Sanaton viestintä kattaa jopa 90% ihmisten välisestä viestinnästä; sanojen osuus siis 10% ja ristiriitaisessa viestinnässä kehon kieli voittaa aina! Annan palautetta kosketuksella; arvostan sinua ja olet minulle tärkeä! Liikkumisen ja leikin kautta voi harjoitella myönteistä tapaa koskettaa tai tulla kosketetuksi Tiedostetaan, tunnistetaan ja tulkitaan turvatankkaajat (Ahlstrand 2017; Ahola 2016; Sajaniemi ym. 2015; Mäkisalo-Ropponen 2011) 11

12 Tunnelihippa ja muita tunneliharjoituksia Kääretortut Järkäleen kaato Karataan vankilasta Vene aallokossa KEHOLLA KOSKETTAEN Utelias posteljooni Moikataan varpailla 12

13 ONNISTUNUT OHJAUS Tärkein instrumentti on ohjaajan suhtautuminen ryhmäläiseen. Juuri lapsen ja nuoren kohtaaminen on ohjauksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Lähdetään liikkeelle siitä, mitä lapsi ja nuori jo osaa tai missä hän on hyvä. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja tuntemustaan ja vähitellen voidaan paneutua siihen missä hänen tulisi kehittyä. Kun lapsi ja nuori luottaa itseensä ja ympäristöönsä, voidaan häntä alkaa haastamaan uuden oppimiseen. Hänen tulee olla valmis itse ottamaan seuraava askel. Oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden houkuttelu on ohjaajan tärkein tehtävä. Inger Johansson, Forum för psykomotorik 13

liikkumis- ja kehokokemusten avulla voidaan tukea lapsen itsenäistymiskehitystä, itseohjautuvuutta sekä oma-aloitteisuutta.

14 AUTA MINUA TEKEMÄÄN ITSE = kanssakulkeminen Aikuinen antaa toiminnalle raamit, kulkee turvallisesti lapsen vierellä ja tukee tarvittaessa. aikuisen liika kontrollointi ja tarpeeton apu ovat esteenä osallistujan kokonaisvaltaiselle kehitykselle. liikkumis- ja kehokokemusten avulla voidaan tukea lapsen itsenäistymiskehitystä, itseohjautuvuutta sekä oma-aloitteisuutta. Näillä on vahva yhteys ihmisen sisäiseen motivaatioon liittyvään itsemääräämisteoriaan. Deci & Ryan 2000; Parkkonen 1991 Moikataan varpailla - Anita Ahlstrand 11/14/

15 On pitkälti aikuisesta kiinni oppiiko lapsi uskomaan itseensä ja omiin kykyihinsä. Virheet ovat osa toimintaa eikä kenenkään tulisi pelätä epäonnistumista. Zimmer, R EIKÖ TÄMÄ PÄDE MYÖS TYÖYHTEISÖSSÄ?? 15

RUPATTELU JA ONKIMINEN - TAPA PUHUA Puhetavalla ja tavalla antaa tai olla antamatta palautetta on suuri merkitys ohjauksen onnistumisessa Jotta yhdessä liikkuminen, leikki tai oman kehon

ohjaavat kysymykset tukevat esimerkiksi kielen oppimista ja oman toiminnan sanoittamista todelliseksi tarinaksi.

16 RUPATTELU JA ONKIMINEN - TAPA PUHUA Puhetavalla ja tavalla antaa tai olla antamatta palautetta on suuri merkitys ohjauksen onnistumisessa Jotta yhdessä liikkuminen, leikki tai oman kehon käyttö mahdollistaa lapsen onnistumisen kokemukset, on ohjaajan sanomisilla ja sanomatta jättämisillä merkitystä Ohjaavilla kysymyksillä varmistetaan, että lapsi on ymmärtänyt ohjeet ohjaavat kysymykset tukevat esimerkiksi kielen oppimista ja oman toiminnan sanoittamista todelliseksi tarinaksi. vahvuuksiin keskittyvä puhetapa ja keskustelu edistää osallistujan omien vahvuuksien tiedostamista, tunnistamista ja käyttöönottoa sekä niiden soveltamista erilaisissa tilanteissa. (Sinkkonen 2015; Packalen 2015; Zimmer 2011.) Moikataan varpailla - Anita Ahlstrand 11/14/

17 TAPA PUHUA VAHVUUKSIA HYÖDYNTÄEN Kun voimavaroja ja vahvuuksia hyödynnetään, on joskus uskallettava jättää myös sanomatta asioita. Jatkuva huonon käytöksen korostaminen kiinnittää osallistujan ajatukset entistä tiukemmin omaan epäonnistumiseen. Ohjaajan menettäessä malttinsa ja huutaessa osallistujalle muiden kuullen, ei viesti yleensä uppoa tai jos uppoaa, ei se ainakaan saa aikaan aikuisen toivomaa muutosta Virheistä tai epäonnistumisesta rankaisu ei myöskään opeta lapselle tai nuorelle mallia virheistä ylipääsemiseen, vaan keinoja selvitä nöyryyttävistä tilanteista Packalen Moikataan varpailla - Anita Ahlstrand 11/14/

18 Anita Ahlstrand Metropolia Ammattikorkeakoulu / Liikkuminen ja toimintakyky sekä Sosiaalinen hyvinvointi anita.ahlstrand@metropolia.fi Puh KIITOS! 18

Samankaltaiset tiedostot

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä